Silmän erottelukyky

On kyllä aivan vieras alue mutta jostakin googletin nuo 200DPI ja 300DPI.
Joko tästä :
http://www.karkimedia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=107
Tai tästä:
http://www.sanomalehdet.fi/files/347/94952_SLL_TekijanOpas_280x400_LR.pdf

Joskus oon ihmetellyt mitä ne oikein väsää jossakin reprossa JPG-kuville mutta tuossa oppaassa on yritetty kertoa prosessista. CMYK on kai avainsana.

Mielenkiintoinen aihe muttei se tässä ollut ajatuksena.

canonEOS kirjoitti:

On kyllä aivan vieras alue mutta jostakin googletin nuo 200DPI ja 300DPI.
Joko tästä :
http://www.karkimedia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=107
Tai tästä:
http://www.sanomalehdet.fi/files/347/94952_SLL_TekijanOpas_280x400_LR.pdf

Joskus oon ihmetellyt mitä ne oikein väsää jossakin reprossa JPG-kuville mutta tuossa oppaassa on yritetty kertoa prosessista. CMYK on kai avainsana.

Mielenkiintoinen aihe muttei se tässä ollut ajatuksena.

Lue lisää

"…tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn?"

—tuo "200/300 DPI valokuvissa" ei mitenkään vaikuta lehtien valokuvien resoluutioon.
Lehdissä valokuvien resoluutio johtuu vain painomenetelmästä ja paperista.
Kirjapainon CTP-tulostimissa tulostusresoluutio voi olla esim. 2540 dpi

Silmän erottelukyky (käytännössä keskimäärin max n. 2 kaariminuuttia eli n. 0,033° tappisolujen alueella) ei ole vakio vaan se riippuu mm. valon määrästä ja pupillin läpimitasta vrt. aukko kamerassa.

yleensä kirjoitti:

"…tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn?"

—tuo "200/300 DPI valokuvissa" ei mitenkään vaikuta lehtien valokuvien resoluutioon.
Lehdissä valokuvien resoluutio johtuu vain painomenetelmästä ja paperista.
Kirjapainon CTP-tulostimissa tulostusresoluutio voi olla esim. 2540 dpi

Silmän erottelukyky (käytännössä keskimäärin max n. 2 kaariminuuttia eli n. 0,033° tappisolujen alueella) ei ole vakio vaan se riippuu mm. valon määrästä ja pupillin läpimitasta vrt. aukko kamerassa.

Lue lisää

silmän (silmän solujen) resoluutiuolla ei tässä ole mitään merkitystä. Yksityiskohtien näkemiseen vaikuttaa vain vain näköaisitin erottelukyky, näköaistimus syntyy aivoissa.

Mutta
Silmän verkkokalvon resoluutio foveassa on suuruusluokkaa 2 000 500/mm, noin 64% tästä on punaisen resoluutio, 32% vihreän ja 2% sinisen. Fovean läpimitta silmässä on n 0,8 mm sen ulkopuolella värien erotuskyky on n. 0 sauvasolujen läpimitta (resoluutio) on n. 2 mikrometriä.

tuo stokastisuus menee siis tyyliin:
{x(t,-),t in J}
Joten niissä painokuvissa mitään resoluutiota ei ole olemassakaan

"Hyvän silmän erotuskyky on kulmaminuutin luokkaa. Jos kuvan pienimmät yksityiskohdat "näkyvät" tätä pienemmässä kulmassa niin turhaan näkyvät koska ihmisen silmä ei niin pieniä yksityiskohtia erota"

Juu, eli trigonometriset laskentakaavt vaan alkuperäiselle kysyjälle käyttöön, niin voi päästä lopputulokseen, et kuinka kaukaa tiettyä yksityiskohtaa voi tarkastella, että se eroittuu tai ei eroitu.

Ja jos kulmaminuutti on epämääräinen käsite, niin se tarkoittaa asteen kuudeskymmenesosaa.

Jallis Harkka kirjoitti:

"Hyvän silmän erotuskyky on kulmaminuutin luokkaa. Jos kuvan pienimmät yksityiskohdat "näkyvät" tätä pienemmässä kulmassa niin turhaan näkyvät koska ihmisen silmä ei niin pieniä yksityiskohtia erota"

Juu, eli trigonometriset laskentakaavt vaan alkuperäiselle kysyjälle käyttöön, niin voi päästä lopputulokseen, et kuinka kaukaa tiettyä yksityiskohtaa voi tarkastella, että se eroittuu tai ei eroitu.

Ja jos kulmaminuutti on epämääräinen käsite, niin se tarkoittaa asteen kuudeskymmenesosaa.

Lue lisää

No jos tuolleen on niin keskimäärin 500mm lukuetäisyydellä yksi minuutti vastaa 0.1454 mm?

Eli 2*3.1415*500mm=3141.5mm/(360*60)=0.1454mm

Kuuolostaa uskottavalta, mistäs "pieraisit" tuon yhden minuutin resoluution?

Tuollaisessa fullHD-monitorissa on vaakasuunnassa 1920 pistettä ja sen leveys on 530mm.
Eli pikselikoko on 0.0276mm. Tuon minuutin säännöllä siinä on aivan liikaa pikseleitä?

No ei siitä kyllä yksittäisiä pikseleitä erota vaikka tihrustelis kuinka läheltä.

canonEOS kirjoitti:

Tuollaisessa fullHD-monitorissa on vaakasuunnassa 1920 pistettä ja sen leveys on 530mm.
Eli pikselikoko on 0.0276mm. Tuon minuutin säännöllä siinä on aivan liikaa pikseleitä?

No ei siitä kyllä yksittäisiä pikseleitä erota vaikka tihrustelis kuinka läheltä.

Lue lisää

530 mm / 1920 px ≈ 0.276 mm/px

Mulla on juuri kyseisenlainen monitori, ja kyllä tästä pystyy erottaa yksittäiset pikselit, kun tarpeeksi läheltä katsoo. Enkä tarkoita sitä, että mulla olisi iso valkoinen alue ja keskellä sitä yksi musta piste – tuon nimittäin näkee vielä yli metrin päästä.

RoadWarrior kirjoitti:

530 mm / 1920 px ≈ 0.276 mm/px

Mulla on juuri kyseisenlainen monitori, ja kyllä tästä pystyy erottaa yksittäiset pikselit, kun tarpeeksi läheltä katsoo. Enkä tarkoita sitä, että mulla olisi iso valkoinen alue ja keskellä sitä yksi musta piste – tuon nimittäin näkee vielä yli metrin päästä.

Lue lisää

Mites nyt noin pääsi käymään. Vika varmaan nelilaskimessa... Etumerkki oli sentään kunnossa eikä ihan Myllysiltoja käynyt.

Oikee tulos olisi siis samaa luokkaa kun yksi minuuttia antaa 500mm katseluetäisyydellä.

Joten kysymys on sitten siitä onko tuo yhden minuutin resoluutio noin suunnilleen oikea. Tietysti se vaihtelee yksilökohtaisesti mutta oliskohan suuruusluokka hehtaarilla?

Näetkö tosiaan metrin päästä yksittäisen valokuvan pikselin kun se on 100% kokoisena? Täytyypä kokeilla.
Tuohon testiin ei kyllä sovellu ISO400--- kuva, josta on kohinat poistettu koska siinä on isompia "pikseliklönttejä" kun 1px.

canonEOS kirjoitti:

Mites nyt noin pääsi käymään. Vika varmaan nelilaskimessa... Etumerkki oli sentään kunnossa eikä ihan Myllysiltoja käynyt.

Oikee tulos olisi siis samaa luokkaa kun yksi minuuttia antaa 500mm katseluetäisyydellä.

Joten kysymys on sitten siitä onko tuo yhden minuutin resoluutio noin suunnilleen oikea. Tietysti se vaihtelee yksilökohtaisesti mutta oliskohan suuruusluokka hehtaarilla?

Näetkö tosiaan metrin päästä yksittäisen valokuvan pikselin kun se on 100% kokoisena? Täytyypä kokeilla.
Tuohon testiin ei kyllä sovellu ISO400--- kuva, josta on kohinat poistettu koska siinä on isompia "pikseliklönttejä" kun 1px.

Lue lisää

Taitaa tänään aamulla olla CPU vähän jäässä. "Starttipilottia" pitää varmaan nauttia.

Pitäisihän sen FullHD-pikselin näkyä metrin päästä jos minuutin säännöllä laskelmat on todellisuutta. 0,14mm/500mm on sama kun 0.28mm/1000mm.

"…ettei silmän resoluutiota ole ihan helppoa määritellä"
—eikös se ole ihan yhtä helppo kuin esim kameran kennon.
Asetetaan verkkokalvon pala mikroskoopin alle ja lasketaan näkösolujen määrä esim kpl/tuuma (=dpi).
Tarkan näön alueen halkaisija verkkokalvolla on noin 0,8 mm ja siinä on n. 6,5 milj. tappisolua, tuostakin voit laskea silmän resoluution alkuperäiselle kysyjälle riittävällä tarkkuudella.

"…kuvassa ei varsinaisesti ole resoluutiota ollenkaan"
—tottakai verkkokalvolle muodostuneessa kuvassa on resoluutio ihan niinkuin kameran kennossakin, sillä vain ei ole mitään tekemistä aloittajan kysymyksen kanssa.

Aloittajalta lienee mennyt puurot ja vellit sekaisin ja aiemmat selvitykseni tästä samasta asiasta jääneet lukematta.

Ihan lyhyt kertaus ja esimerkki:
– HUOM! resoluutio EI OLE sama asia kuin erottelukyky eivätkä ne ole mitenkään riippuvaisia toisistaan.
– jos tulostamme esim resoluutiolla 1600 dpi samankokoisia mustia pisteitä paperille vierekkäin niin emme näe yhtään pistettää vaikka silmän resoluutio (n. 50 000 000 dpi) ylittää tuon tulostusresoluution moninkertaisesti.
Näemme vain tasaisen yksivärisen harmaan pinna sillä näköaistin erottelukyky ei riitä pisteiden havaitsemiseen.

Tästä nyt ei kannata j...lauta mitään tiedettä tehdä.

Ajatuksena oli lähinnä se että kuinka hyvä resoluutio painetussa kuvassa pitää olla kun se riittää lukuetäisyydellä suunnilleen silmälle.

Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan.

Ja noita määritelmiä on yhtä monta kun määrittelijää. Ainakin yliopistojen "tynnyrintapinreiästä" tutkijaa löytyy joka lähtöön..verorahoilla tutkimassa.

Haussa oli "about arvo" jonka jälkeen resoluution kasvattaminen ei ole enää silmällä havaittavissa. Tottakai nyt sen älyyn että asiassa on monta muutakin muuttujaa.

canonEOS kirjoitti:

Tästä nyt ei kannata j...lauta mitään tiedettä tehdä.

Ajatuksena oli lähinnä se että kuinka hyvä resoluutio painetussa kuvassa pitää olla kun se riittää lukuetäisyydellä suunnilleen silmälle.

Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan.

Ja noita määritelmiä on yhtä monta kun määrittelijää. Ainakin yliopistojen "tynnyrintapinreiästä" tutkijaa löytyy joka lähtöön..verorahoilla tutkimassa.

Haussa oli "about arvo" jonka jälkeen resoluution kasvattaminen ei ole enää silmällä havaittavissa. Tottakai nyt sen älyyn että asiassa on monta muutakin muuttujaa.

Lue lisää

no yritetäänpä kerran vielä

"Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan."

– kyllä kannattaa, saadaan työvaraa esim rajauksia/osasuurennuksia varten.
– samaa kuvaa saatetaan myöhemmin käyttää korkeaa resoluutiota vaativiin tarkoituksiin.
– valokuvan resoluutio ei vähäisimmässäkään määrin vaikuta painetun kuvan resoluutioon.
esim 70 dpi valokuvasta voidaan painaa 175 lpi kuva lehteen, kuvatiedoston ja painotyön resoluutiot eivät ole mitenkään toisistaan riippuvaisia
– painetun kuvan resoluutioon vaikuttaa vain painomenetelmä ja paperilaatu.
– em syystä painetuissa sanomalehtikuvissa ei kirjaimellisesti kannata pyrkiä, sillä silloin lehdestä tulisi niin kallis, että sille ei olisi ostajia (silloin lehden kustantaminen ei kannata).
– ns. taidepainotöissä käytetään (=kannattaa käyttää) päällystetylle paperille rasteria (painoresoluutiota) (175 – 200 lpi) joka ylittää silmän erottelukyvyn
– muuttujien lukumäärällä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa

Rautalankamalli:
– piirretään paperille kaksi pientä mustaa pistettä 2 cm:n päähän toisistaan
– otetaan pisteistä makrokuva 1:1 ja tulostetaan kuva 1:1 esim 300 dpi
– montako pistettä silmä erottaa kuvassa?
–jos kuvassa näkyy vain kaksi pistettä niin onko silmän resoluutio silloin 1 piste/cm

canonEOS kirjoitti:

Tästä nyt ei kannata j...lauta mitään tiedettä tehdä.

Ajatuksena oli lähinnä se että kuinka hyvä resoluutio painetussa kuvassa pitää olla kun se riittää lukuetäisyydellä suunnilleen silmälle.

Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan.

Ja noita määritelmiä on yhtä monta kun määrittelijää. Ainakin yliopistojen "tynnyrintapinreiästä" tutkijaa löytyy joka lähtöön..verorahoilla tutkimassa.

Haussa oli "about arvo" jonka jälkeen resoluution kasvattaminen ei ole enää silmällä havaittavissa. Tottakai nyt sen älyyn että asiassa on monta muutakin muuttujaa.

Lue lisää

... se 300 mustepisaraa tuumaa kohti ole yleisesti hyväksytty rajaksi erityishienojen kuvien tulostamiseen ja lehdissä käytettäneen selvästi tuota alempaa tarkkuutta en muista lukuja joista olen kuullut, mutta tuolla aikaisemminhan tähän jo vastailtiin.

päätelmään? kirjoitti:

"…ettei silmän resoluutiota ole ihan helppoa määritellä"
—eikös se ole ihan yhtä helppo kuin esim kameran kennon.
Asetetaan verkkokalvon pala mikroskoopin alle ja lasketaan näkösolujen määrä esim kpl/tuuma (=dpi).
Tarkan näön alueen halkaisija verkkokalvolla on noin 0,8 mm ja siinä on n. 6,5 milj. tappisolua, tuostakin voit laskea silmän resoluution alkuperäiselle kysyjälle riittävällä tarkkuudella.

"…kuvassa ei varsinaisesti ole resoluutiota ollenkaan"
—tottakai verkkokalvolle muodostuneessa kuvassa on resoluutio ihan niinkuin kameran kennossakin, sillä vain ei ole mitään tekemistä aloittajan kysymyksen kanssa.

Aloittajalta lienee mennyt puurot ja vellit sekaisin ja aiemmat selvitykseni tästä samasta asiasta jääneet lukematta.

Ihan lyhyt kertaus ja esimerkki:
– HUOM! resoluutio EI OLE sama asia kuin erottelukyky eivätkä ne ole mitenkään riippuvaisia toisistaan.
– jos tulostamme esim resoluutiolla 1600 dpi samankokoisia mustia pisteitä paperille vierekkäin niin emme näe yhtään pistettää vaikka silmän resoluutio (n. 50 000 000 dpi) ylittää tuon tulostusresoluution moninkertaisesti.
Näemme vain tasaisen yksivärisen harmaan pinna sillä näköaistin erottelukyky ei riitä pisteiden havaitsemiseen.

Lue lisää

... silmän "objektiivi" toimii samalla tavalla kuin kamerankin, mutta verkkokalvo ei ole enää samanlainen kuin filmi tai kenno. Ensinnäkään ne näkösolut ei ole tasaisesti verkkokalvolla vaan eri verkkokalvon osilla on eri tehtäviä. Lähinnä kai niin että ne laita-alueet ovat erikoistuneet liikkeen havaitsemiseen ja keskiosassa on hyvin pienellä alueella se kohta jolla pystytään näkemään terävästi ja esimerkiksi väriä havaitsevien solujen määrä vähenee näköalueen laitoja kohti mentäessä. Aivot eivät ota valokuvia näkemästään vaan ikäänkuin skannaavat sitä ja pystymme kiinnittämään huomiomme vain pieneen kohtaan kerrallaan "katsomaan tarkemmin". Me siis emme näe ympäristöämme varsinaisesti vaan aivot ylläpitää mielikuvaa siitä ja katse harhailee siinä näkymässä täydentäen uutta tietoa siihen mielikuvaan. Sen vuoksi näemme väärin, koska olennainen osa näkemistä on tunnistamista, kun jokin kohde on tunnistettu ei siihen kiinnitetä huomiota enempää vaan siirrytään seuraavaan kohteeseen ja vain oletetaan se olevan sellainen kuin aikaisemmasta kokemuksesta tiedämme sen olevan. Siksi "silmää" on niin helppo harhauttaakin.

Tietyssä mielessähän digitaalinen kamera on lähempänä ihmisen tapaa nähdä kuin filmikamera, koska digikamerassa on "aivot" (lue prosessori) jotka tulkitsevat kennolta saadun tiedon kuvaksi (lopultahan kyse on vain erilaisesta tulkintaprosessista). Lisäksi kameran kenno kerää kauttaaltaan samanlaista dataa toisin kuin verkkokalvo.

ymmärtänyt… kirjoitti:

no yritetäänpä kerran vielä

"Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan."

– kyllä kannattaa, saadaan työvaraa esim rajauksia/osasuurennuksia varten.
– samaa kuvaa saatetaan myöhemmin käyttää korkeaa resoluutiota vaativiin tarkoituksiin.
– valokuvan resoluutio ei vähäisimmässäkään määrin vaikuta painetun kuvan resoluutioon.
esim 70 dpi valokuvasta voidaan painaa 175 lpi kuva lehteen, kuvatiedoston ja painotyön resoluutiot eivät ole mitenkään toisistaan riippuvaisia
– painetun kuvan resoluutioon vaikuttaa vain painomenetelmä ja paperilaatu.
– em syystä painetuissa sanomalehtikuvissa ei kirjaimellisesti kannata pyrkiä, sillä silloin lehdestä tulisi niin kallis, että sille ei olisi ostajia (silloin lehden kustantaminen ei kannata).
– ns. taidepainotöissä käytetään (=kannattaa käyttää) päällystetylle paperille rasteria (painoresoluutiota) (175 – 200 lpi) joka ylittää silmän erottelukyvyn
– muuttujien lukumäärällä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa

Rautalankamalli:
– piirretään paperille kaksi pientä mustaa pistettä 2 cm:n päähän toisistaan
– otetaan pisteistä makrokuva 1:1 ja tulostetaan kuva 1:1 esim 300 dpi
– montako pistettä silmä erottaa kuvassa?
–jos kuvassa näkyy vain kaksi pistettä niin onko silmän resoluutio silloin 1 piste/cm

Lue lisää

Enhän minä mitään kirjoittanut valokuvan resoluutiosta. Selvähän se on että aina kannattaa ottaa kaikki pikselit talteen mitä kamerasta saa RAW-formaatissa.

Mitäs nyt oikein selität?

Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa.

canonEOS kirjoitti:

Enhän minä mitään kirjoittanut valokuvan resoluutiosta. Selvähän se on että aina kannattaa ottaa kaikki pikselit talteen mitä kamerasta saa RAW-formaatissa.

Mitäs nyt oikein selität?

Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa.

Lue lisää

"Mitäs nyt oikein selität?"

No yritän selittää, että ne kameran pikselit ei vaikuta lehtikuvaan, eikä siinä ole edes alkuperäisen värisiä pikseleitä.
—kuvan alkuperäiset RGB arvot korvataan neljällä värikanavalla CMYK. Värierottelussa kustakin näistä tehdään eri kuva. Näiden kuvien painopisteet rakennetaan esim kuudesta kuvatiedoston pikselistä.

Näin syntyneet rasteripisteet sitten asetetaan riviin, kunkin värin pisterivit eri kulmaan. Kaikki pisteet ovat yhtä kaukana toisistaan, mutta erikokoisia (huom digikuvan pikselit ovat kaikki samankokoisia).
Näitä painopisterivejä kussakin osavärissä voi olla esim 100 kpl/tuuma (lpi). Rivien tiheyttä nimitetään joskus painokuvan resoluutioksi.

Tässä vaiheessa ei mitään kuvan pikseleitä ole olemassakaan. Jos katsot suurennuslasilla painettua kuvaa niin voit nähdä nämä neljät eriväriset painopisterivit. Painetun kuvan tummuus tulee siitä, että värillisten pisteiden sekaan painetaan sopivankokoisia mustia pisteitä. Näkemämme värit tulevat siitä, että näköaistin erottelukyky ei riitä näkemään noita syaanin, magentan ja keltaisen värisiä painopisteitä vaan ne sekoittuvat ns. diffuusin takia näkemiksemme väreiksi.

"Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa."
—minä tarkoitin, että painetussa kuvassa ei ole pikseleitä
—ja, että kameran pikselit ei vaikuta eikä näy painokuvan resoluutiossa.
Mutta yhtä painopistettä varten kannattaa varata vähintää 6 pikseliä RGBkuvassa.

Rautalankamalli osa kaksi
– tehdäänkin niitä mustia pisteitä paperille 300 kpl tuolle 2 cm:n matakalle ja toimitaan kuten edellä.
– montako pistettä näköaisti nyt erottaa painetulla paperilla
– oikea vastaus on ei yhtään — arvaappa miksi?

mika2 kirjoitti:

... se 300 mustepisaraa tuumaa kohti ole yleisesti hyväksytty rajaksi erityishienojen kuvien tulostamiseen ja lehdissä käytettäneen selvästi tuota alempaa tarkkuutta en muista lukuja joista olen kuullut, mutta tuolla aikaisemminhan tähän jo vastailtiin.

Lue lisää

lehteen
—tuo 300 mustepisaraa tuumaa kohti on enempi legendaa.

Yksikkönä on tapana käyttää linjaa/tuuma (lines per inch eli lpi). Se tulee siitä, että perinteiset painopisteet on suorissa riveissä jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.

Sanomalehdessä totuus lienee n. 60 –80 painopistettä/tuuma.

Hyvälle (päällystetyille) painopaperille painetuiissa lehdissä tuo linjatiheys lienee keskimäärin 175 – 200 linjaa tuumalle.

painokoneella kirjoitti:

lehteen
—tuo 300 mustepisaraa tuumaa kohti on enempi legendaa.

Yksikkönä on tapana käyttää linjaa/tuuma (lines per inch eli lpi). Se tulee siitä, että perinteiset painopisteet on suorissa riveissä jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.

Sanomalehdessä totuus lienee n. 60 –80 painopistettä/tuuma.

Hyvälle (päällystetyille) painopaperille painetuiissa lehdissä tuo linjatiheys lienee keskimäärin 175 – 200 linjaa tuumalle.

Lue lisää

ns. stokastisella (hajautetulla) rasterilla painetuissa kuvissa ei ole resoluutiota ollenkaan. Painopisteiden koko, muoto ja etäisyys vaihtelee "stokastisesti".
kts.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stokastinen_prosessi

ymmärrätkö vieläkään kirjoitti:

"Mitäs nyt oikein selität?"

No yritän selittää, että ne kameran pikselit ei vaikuta lehtikuvaan, eikä siinä ole edes alkuperäisen värisiä pikseleitä.
—kuvan alkuperäiset RGB arvot korvataan neljällä värikanavalla CMYK. Värierottelussa kustakin näistä tehdään eri kuva. Näiden kuvien painopisteet rakennetaan esim kuudesta kuvatiedoston pikselistä.

Näin syntyneet rasteripisteet sitten asetetaan riviin, kunkin värin pisterivit eri kulmaan. Kaikki pisteet ovat yhtä kaukana toisistaan, mutta erikokoisia (huom digikuvan pikselit ovat kaikki samankokoisia).
Näitä painopisterivejä kussakin osavärissä voi olla esim 100 kpl/tuuma (lpi). Rivien tiheyttä nimitetään joskus painokuvan resoluutioksi.

Tässä vaiheessa ei mitään kuvan pikseleitä ole olemassakaan. Jos katsot suurennuslasilla painettua kuvaa niin voit nähdä nämä neljät eriväriset painopisterivit. Painetun kuvan tummuus tulee siitä, että värillisten pisteiden sekaan painetaan sopivankokoisia mustia pisteitä. Näkemämme värit tulevat siitä, että näköaistin erottelukyky ei riitä näkemään noita syaanin, magentan ja keltaisen värisiä painopisteitä vaan ne sekoittuvat ns. diffuusin takia näkemiksemme väreiksi.

"Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa."
—minä tarkoitin, että painetussa kuvassa ei ole pikseleitä
—ja, että kameran pikselit ei vaikuta eikä näy painokuvan resoluutiossa.
Mutta yhtä painopistettä varten kannattaa varata vähintää 6 pikseliä RGBkuvassa.

Rautalankamalli osa kaksi
– tehdäänkin niitä mustia pisteitä paperille 300 kpl tuolle 2 cm:n matakalle ja toimitaan kuten edellä.
– montako pistettä näköaisti nyt erottaa painetulla paperilla
– oikea vastaus on ei yhtään — arvaappa miksi?

Lue lisää

Että saa selitystä asiasta myös painoprosessin näkövinkkelistä. Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan. Tai ylipäätään mitä vaan.

Ja tuosta löytyy aivan selkeät ohjeet sanomalehtien liiton sivuilta:
http://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?s=759

Tuon jauhaminen vaatisi varmaan ihan oman keskusteluketjun. Joten "go for it"!

canonEOS kirjoitti:

Että saa selitystä asiasta myös painoprosessin näkövinkkelistä. Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan. Tai ylipäätään mitä vaan.

Ja tuosta löytyy aivan selkeät ohjeet sanomalehtien liiton sivuilta:
http://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?s=759

Tuon jauhaminen vaatisi varmaan ihan oman keskusteluketjun. Joten "go for it"!

Lue lisää

"Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan."

—mutta mistä sitten tuli se, että luulit painokuvassa olevan kamerasta tulleita RGB-pikseleitä sekä "200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI"?
Eihän niillä ole mitään tekemistä painetun kuvan kanssa!

—ja onhan se usein CMYK ja eurostandard, mutta useita muitakin vaihtoehtoja on

Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, että painokuvan resoluutio (lpi) ei ole riippuvainen digikuvan resoluutiosta (ppi)

juttu kun kirjoitti:

"Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan."

—mutta mistä sitten tuli se, että luulit painokuvassa olevan kamerasta tulleita RGB-pikseleitä sekä "200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI"?
Eihän niillä ole mitään tekemistä painetun kuvan kanssa!

—ja onhan se usein CMYK ja eurostandard, mutta useita muitakin vaihtoehtoja on

Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, että painokuvan resoluutio (lpi) ei ole riippuvainen digikuvan resoluutiosta (ppi)

Lue lisää

Jatka vaan omin voimin. Kyllä oikein hyvin ymmärrän and more...

juttu kun kirjoitti:

"Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan."

—mutta mistä sitten tuli se, että luulit painokuvassa olevan kamerasta tulleita RGB-pikseleitä sekä "200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI"?
Eihän niillä ole mitään tekemistä painetun kuvan kanssa!

—ja onhan se usein CMYK ja eurostandard, mutta useita muitakin vaihtoehtoja on

Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, että painokuvan resoluutio (lpi) ei ole riippuvainen digikuvan resoluutiosta (ppi)

Lue lisää

Kun sulla on tuo painoprosessi noin hyvin hallinnassa niin tehdäänkö silleen että taitat yhden lehtiaukeaman ja teet siitä painovalmiin PDF-filen. Ja laitat sen jonkun URL:n taakse kaiken kansan pällisteltäväksi niin mekin viisastutaan. Eikä tyhmennytä. Jään odottamaan tuotosta.

Värikuvaa ja vaikka iha hölypölytekstiä a la mainostoimisto.

Eiköhän sitte ala jo valkenemaan.

canonEOS kirjoitti:

Kun sulla on tuo painoprosessi noin hyvin hallinnassa niin tehdäänkö silleen että taitat yhden lehtiaukeaman ja teet siitä painovalmiin PDF-filen. Ja laitat sen jonkun URL:n taakse kaiken kansan pällisteltäväksi niin mekin viisastutaan. Eikä tyhmennytä. Jään odottamaan tuotosta.

Värikuvaa ja vaikka iha hölypölytekstiä a la mainostoimisto.

Eiköhän sitte ala jo valkenemaan.

Lue lisää

"Ja se kysymys. Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"

Jos vien saunaan vettä ämpärillä ja heitän löylyä 1dl:n kauhalla. Ja miten nämä nykyiset muoviämpärit suhtautuu löylynheiton tiheyteen? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"

PDF-tiedoston pällistelystä ei viisastu jos ei edes ymmärrä mikä ero on 200 dpi:llä ja 200 lpi:llä.
Mutta jos tunnet esim Forssan kirjapainon tai Gosmo Oy:n Turussa niin siellä voit käydä pällistelemässä kuvansäätö ja taittotöitäni.

esimerkkiä kirjoitti:

"Ja se kysymys. Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"

Jos vien saunaan vettä ämpärillä ja heitän löylyä 1dl:n kauhalla. Ja miten nämä nykyiset muoviämpärit suhtautuu löylynheiton tiheyteen? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"

PDF-tiedoston pällistelystä ei viisastu jos ei edes ymmärrä mikä ero on 200 dpi:llä ja 200 lpi:llä.
Mutta jos tunnet esim Forssan kirjapainon tai Gosmo Oy:n Turussa niin siellä voit käydä pällistelemässä kuvansäätö ja taittotöitäni.

Lue lisää

Jep.
Enhän ole missään vaiheessa epäillyt ettei sinulla ole tuo painoprosessi hallinnassa.

Kun kerran alan mies/nainen on kuulolla niin kysynpä saman tien yhden tyhmän kysymyksen.

Tuossa Canonin omassa RAW-kuvien käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitetussa DPP-ohjelmistossa on toiminto, jolla voi katsoa RGB-monitorissa miltä kuva näyttäisi painettuna. Eli CMYK simulointi, jossa vaihtoehtoisina profiileina on seuraavat:

Euro Standard
Profile normally used for book printing in Europe, suitable for simulation of standard European printing.

JMPA
Profile normally used for book printing, etc. in Japan, suitable for simulation of magazine advertising standard color printing.

U.S.Web Coated
Profile normally used for book printing in North America, suitable for simulation of North American standard printing.

JapanColor2001 type3
Profile becoming a standard in the Japanese printing industry, suitable for simulation of JapanColor standard printing

Kun noista valitsee vaikka "euro standard" niin valokuvan värit muuttuu jonkin verran "latteammaksi" tai kuvan päälle tulee jonkinlainen "harmaa harso". Kontrasti heikkenee, ei paljon mutta havaittavasti.

Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?

Thanks!

canonEOS kirjoitti:

Jep.
Enhän ole missään vaiheessa epäillyt ettei sinulla ole tuo painoprosessi hallinnassa.

Kun kerran alan mies/nainen on kuulolla niin kysynpä saman tien yhden tyhmän kysymyksen.

Tuossa Canonin omassa RAW-kuvien käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitetussa DPP-ohjelmistossa on toiminto, jolla voi katsoa RGB-monitorissa miltä kuva näyttäisi painettuna. Eli CMYK simulointi, jossa vaihtoehtoisina profiileina on seuraavat:

Euro Standard
Profile normally used for book printing in Europe, suitable for simulation of standard European printing.

JMPA
Profile normally used for book printing, etc. in Japan, suitable for simulation of magazine advertising standard color printing.

U.S.Web Coated
Profile normally used for book printing in North America, suitable for simulation of North American standard printing.

JapanColor2001 type3
Profile becoming a standard in the Japanese printing industry, suitable for simulation of JapanColor standard printing

Kun noista valitsee vaikka "euro standard" niin valokuvan värit muuttuu jonkin verran "latteammaksi" tai kuvan päälle tulee jonkinlainen "harmaa harso". Kontrasti heikkenee, ei paljon mutta havaittavasti.

Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?

Thanks!

Lue lisää

"Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?"

—ei kovinkaan hyvin, tässä muutamia syitä:
– monitorin valkoinen on maksimi RGB, painotyössä valkoinen on paperin väri
– paperille saavaan syvä musta monitoeille vastaava maksimi on tummanharmaa (vertaappa mustaa paperia monitorin mustaan)
– painotössä kuvan vaalein kohta on käytetyn paperin väri, simuloinnin pitäisi siis myös simuloida paperia jolle on tarkoitus painaa.
– paljon riippuu myös siitä minkälaisessa valossa painotyötä (ja monitoria) tarkastellaan (itse käytän Viva Lite päivänvalolamppuja, pahimpia lienevät ns. säästölamput ja halvat loisteputket)
– paperin päällystys ja opasiteetti vaikuttavat painojälkeen (pisteen kasvu yms)
Euro Standard uncoated ja Euro Standard coated tavoittelevat pisteenkasvun vaikurusta
– esim. tuo Japan viittaa painotöihin jotka painetaa TOYO:n väreillä (mm. ihonväri on keltaisempi, US taas tuottaa mm punaisemman ihonvärin).
– kontrasti ja densiteetti riipuvat paljolti paperin valkoisuudesta ja sileydestä
– ratkaisevasti simulointi riippuu käyttämäsi ohjelman väriasetuksista:
– Ink Colors (=mitä värisarjaa käytetään painotyössä,
– Dot Gain (=pisteen kasvu paperilaadulla ja koneyksilöllä)
(tässä on mm. sellainen ongelma, että yhdessä kayttämistäni painotaloista syaani kasvaa muita enemmän ≈ ongelmia mm ihonvärin toistossa)
– GCR/UCR (=alivärin poistomenetelmä eli ns. mustan altapoisto),
– Black Ink Limit (mustan osavärin maksimimäärä,
– Total Ink Limit (värien kokonaismaksimi),
– UCA Amount (≈alivärin poiasti määrä)
jne, jne… lista on lähes loputon, mutta tuossa ensin mieleen juolahtaneita, noita kun ei rutiinitöissä tule ajateltua niin joitakin merkittäviäkin varmaan puuttuu.

Lähimmäksi totuutta pääset varmaan teettämällä painotyön ja säädät sitten monitorisi "matkimaan" sitä. Näin saat yhden paperilaadun ja käytetyn painokoneen simuloinnin mahdollisimman lähelle totuutta. Monitorin RGB-valot kuitenkaan voi parhaimmillaankaan näytää samalta kuin painomusteen CMYK-rasteripisteet paperilla.

esimerkkiä kirjoitti:

"Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?"

—ei kovinkaan hyvin, tässä muutamia syitä:
– monitorin valkoinen on maksimi RGB, painotyössä valkoinen on paperin väri
– paperille saavaan syvä musta monitoeille vastaava maksimi on tummanharmaa (vertaappa mustaa paperia monitorin mustaan)
– painotössä kuvan vaalein kohta on käytetyn paperin väri, simuloinnin pitäisi siis myös simuloida paperia jolle on tarkoitus painaa.
– paljon riippuu myös siitä minkälaisessa valossa painotyötä (ja monitoria) tarkastellaan (itse käytän Viva Lite päivänvalolamppuja, pahimpia lienevät ns. säästölamput ja halvat loisteputket)
– paperin päällystys ja opasiteetti vaikuttavat painojälkeen (pisteen kasvu yms)
Euro Standard uncoated ja Euro Standard coated tavoittelevat pisteenkasvun vaikurusta
– esim. tuo Japan viittaa painotöihin jotka painetaa TOYO:n väreillä (mm. ihonväri on keltaisempi, US taas tuottaa mm punaisemman ihonvärin).
– kontrasti ja densiteetti riipuvat paljolti paperin valkoisuudesta ja sileydestä
– ratkaisevasti simulointi riippuu käyttämäsi ohjelman väriasetuksista:
– Ink Colors (=mitä värisarjaa käytetään painotyössä,
– Dot Gain (=pisteen kasvu paperilaadulla ja koneyksilöllä)
(tässä on mm. sellainen ongelma, että yhdessä kayttämistäni painotaloista syaani kasvaa muita enemmän ≈ ongelmia mm ihonvärin toistossa)
– GCR/UCR (=alivärin poistomenetelmä eli ns. mustan altapoisto),
– Black Ink Limit (mustan osavärin maksimimäärä,
– Total Ink Limit (värien kokonaismaksimi),
– UCA Amount (≈alivärin poiasti määrä)
jne, jne… lista on lähes loputon, mutta tuossa ensin mieleen juolahtaneita, noita kun ei rutiinitöissä tule ajateltua niin joitakin merkittäviäkin varmaan puuttuu.

Lähimmäksi totuutta pääset varmaan teettämällä painotyön ja säädät sitten monitorisi "matkimaan" sitä. Näin saat yhden paperilaadun ja käytetyn painokoneen simuloinnin mahdollisimman lähelle totuutta. Monitorin RGB-valot kuitenkaan voi parhaimmillaankaan näytää samalta kuin painomusteen CMYK-rasteripisteet paperilla.

Lue lisää

Kun noita näyttöjä aiemmin vaadit niin et kai kuvitellut, että alan sinulle tehdä pdf-tiedostoja oppimateriaaliksi ilman laskutusosoitetta.

Hellyin kuitenkin tydyttämään hieman uteliaisuuttasi parilla esimerkillä joten katseleppa noita, niistä löydät satoja kuvia jotka olen säätänyt painokuntoon:
ISBN 978-91-978123-1-3
ISBN 978-952-92-2454-8
ISBN 978-952-92-2455-5

Ensinmainitun painos taisi loppua, mutta tuolta kannattanee kysellä (saattaisi löytyä):
http://www.worldshipsociety.org/119601.html
kustantaja:
http://www.breakwater.se/product_info.php?manufacturers_id=71&products_id=223&language=se

esimerkkiä kirjoitti:

"Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?"

—ei kovinkaan hyvin, tässä muutamia syitä:
– monitorin valkoinen on maksimi RGB, painotyössä valkoinen on paperin väri
– paperille saavaan syvä musta monitoeille vastaava maksimi on tummanharmaa (vertaappa mustaa paperia monitorin mustaan)
– painotössä kuvan vaalein kohta on käytetyn paperin väri, simuloinnin pitäisi siis myös simuloida paperia jolle on tarkoitus painaa.
– paljon riippuu myös siitä minkälaisessa valossa painotyötä (ja monitoria) tarkastellaan (itse käytän Viva Lite päivänvalolamppuja, pahimpia lienevät ns. säästölamput ja halvat loisteputket)
– paperin päällystys ja opasiteetti vaikuttavat painojälkeen (pisteen kasvu yms)
Euro Standard uncoated ja Euro Standard coated tavoittelevat pisteenkasvun vaikurusta
– esim. tuo Japan viittaa painotöihin jotka painetaa TOYO:n väreillä (mm. ihonväri on keltaisempi, US taas tuottaa mm punaisemman ihonvärin).
– kontrasti ja densiteetti riipuvat paljolti paperin valkoisuudesta ja sileydestä
– ratkaisevasti simulointi riippuu käyttämäsi ohjelman väriasetuksista:
– Ink Colors (=mitä värisarjaa käytetään painotyössä,
– Dot Gain (=pisteen kasvu paperilaadulla ja koneyksilöllä)
(tässä on mm. sellainen ongelma, että yhdessä kayttämistäni painotaloista syaani kasvaa muita enemmän ≈ ongelmia mm ihonvärin toistossa)
– GCR/UCR (=alivärin poistomenetelmä eli ns. mustan altapoisto),
– Black Ink Limit (mustan osavärin maksimimäärä,
– Total Ink Limit (värien kokonaismaksimi),
– UCA Amount (≈alivärin poiasti määrä)
jne, jne… lista on lähes loputon, mutta tuossa ensin mieleen juolahtaneita, noita kun ei rutiinitöissä tule ajateltua niin joitakin merkittäviäkin varmaan puuttuu.

Lähimmäksi totuutta pääset varmaan teettämällä painotyön ja säädät sitten monitorisi "matkimaan" sitä. Näin saat yhden paperilaadun ja käytetyn painokoneen simuloinnin mahdollisimman lähelle totuutta. Monitorin RGB-valot kuitenkaan voi parhaimmillaankaan näytää samalta kuin painomusteen CMYK-rasteripisteet paperilla.

Lue lisää

Aika monesta tekijöstä lopputulos tosiaan muodostuu eikä ne valokuvat koskaan ole samalta painettuna näyttänyt. Mutta se nyt vaan on realiteetti jonka kanssa mennään. Kyllä tuosta CMYK-simuloinnista sentään jotain osviittaa saa.

En mä sitä PDF:ää mihinkään tarvi mutta ajattelin että jos joku muu tarvis. Voihan sellaisen tehdä jokainen itekin kun lataa Adoben sivuilta ilmaiseksi InDesign-kokeiluversion kuukaudeksi ja laittaa asetukset kohdalleen jonkin median mukaan. Sillähän pulauttaa k.o PDF:n helposti. Vaan mitäs sillä tekee jos ei oo painokonetta tai sopivaa tulostinta.

painokoneella kirjoitti:

lehteen
—tuo 300 mustepisaraa tuumaa kohti on enempi legendaa.

Yksikkönä on tapana käyttää linjaa/tuuma (lines per inch eli lpi). Se tulee siitä, että perinteiset painopisteet on suorissa riveissä jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.

Sanomalehdessä totuus lienee n. 60 –80 painopistettä/tuuma.

Hyvälle (päällystetyille) painopaperille painetuiissa lehdissä tuo linjatiheys lienee keskimäärin 175 – 200 linjaa tuumalle.

Lue lisää

Hmm, en tiedä itse juuri mitään painamisen tekniikasta mutta mietin sitä, että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä siinä mielessä, miten lähellä toisiaan olevat pisteet erottuvat erillisinä? Eli onko esim. 100 lpi ja 100 dpi:ssä erotettavissa yhtä lähellä olevat pisteet toisistaan, mikäli muita muuttujia ei oteta huomioon? Vai onko edes mahdollista tuottaa kuvaa joka "noudattaisi" dpi:tä, itse olen ainakin käsittänyt että esim. mustesuihkutulostimissa on nimenomaan erillisiä pisteitä, ei linjoja.

So.kra kirjoitti:

Hmm, en tiedä itse juuri mitään painamisen tekniikasta mutta mietin sitä, että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä siinä mielessä, miten lähellä toisiaan olevat pisteet erottuvat erillisinä? Eli onko esim. 100 lpi ja 100 dpi:ssä erotettavissa yhtä lähellä olevat pisteet toisistaan, mikäli muita muuttujia ei oteta huomioon? Vai onko edes mahdollista tuottaa kuvaa joka "noudattaisi" dpi:tä, itse olen ainakin käsittänyt että esim. mustesuihkutulostimissa on nimenomaan erillisiä pisteitä, ei linjoja.

Lue lisää

tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.

matkassa kirjoitti:

tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.

Lue lisää

—perinteisessä rasteritekniikassa (linjarasteri, rosetti):
ppi = lopullinen koko:originaalin koko x 2 x lpi
—FM-tekniikan (stokastinen, frekvenssimoduloitu) tarkkuus vastaa n. 4 x linjarasteria eli ppi tarve on n. perinteinen : 3

matkassa kirjoitti:

tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.

Lue lisää

Eli ymmärsinkö oikein että jokainen "piste" muodostuu itseasiassa neljästä CMYK systeemin mukaisesta erivärisestä osasta? Eikös kuitenkin kotikäytössä olevat tulostimet tulosta nimenomaan yksivärisiä pisteitä vai olenko väärässä? Tarkoitin sitä että onko erottelukyvyltään tällöin painettu kuva, esim juuri 80 lpi, vastaava kuin 80 dpi kuva, vai onko vertailu käytännössä mahdotonta paino- ja tulostussysteemien erilaisuudesta johtuen? Nyt en siis puhu kuvan alkuperäisestä tarkkuudesta, vaan vertailusta tulostetun ja painetun kuvan väillä. Eikös printtereiden kohdalla kuitenkin puhuta juuri pisteistä eikä linjoista, ainakin paperilla. Epäilemättä painamalla jokaisen pisteen, mikäli tätä voidaan pisteeksi kutsua(?) väriskaala voi olla laajempi, johtuen siitä että se voi sisältää kaikkia värejä, kun taas kaiketi (ainakin tavallisissa kotikäyttöön tarkoitetuissa) printterissä on vain 256*4 vaihtoehtoa per piste (plus valkoinen/paperin väri), mutta entä onko molemmilla tavoilla se, miten lähellä olevat pisteet tai viivat voi erottaa toisistaan sama?

Kiitokset vaivannäöstä :)

matkassa kirjoitti:

—perinteisessä rasteritekniikassa (linjarasteri, rosetti):
ppi = lopullinen koko:originaalin koko x 2 x lpi
—FM-tekniikan (stokastinen, frekvenssimoduloitu) tarkkuus vastaa n. 4 x linjarasteria eli ppi tarve on n. perinteinen : 3

Lue lisää

Ahh, nyt vasta taisin tajuta... olisi varmaan kannattanut tämä viesti vielä lukaista uudestaan ennen kuin postasin toisen viestini: Eli periaatteessa "tarkkuus" on kaksinkertainen per lpi tai dpi arvo? Johtuuko tämä siitä siis että tavallaan jokainen piste koostuu neljästä "osapisteestä" kahdessa ulottuvuudessa -> karkeasti tupla tarkkuus?

matkassa kirjoitti:

tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.

Lue lisää

Kameran tekemän kuvan koko pikseleinä on 4752x3168 (15Mpix)

Minkäkokoisen kuvan siitä voi painaa maksimissaan 100%:n kokoisena tuolla 200 lpi:llä ja 80 lpi:llä?

canonEOS kirjoitti:

Kameran tekemän kuvan koko pikseleinä on 4752x3168 (15Mpix)

Minkäkokoisen kuvan siitä voi painaa maksimissaan 100%:n kokoisena tuolla 200 lpi:llä ja 80 lpi:llä?

Lue lisää

—me taittajat olemme pääsääntöisesti naimisissa julkaisun palstajaon kanssa
—jotkut "mestarit" kieltää kuviensa rajaamisen

Noista sitten seuraa että taittaja joutuu säätämään kuvan kokoa joten hyvästi alkuperäinen resoluutio.

Mutta rajaamatta tuosta 4752x3168 pix ja jos laatu riittää niin:

mun standardeilla saisi n.max 40x27 cm 200 lpi -kuvan
se on n. koko aukeaman kokoinen päällystetylle paperille (viikkolehteen).

ja n. max 60x40 kokoisen 80 lpi -kuvan hyvälaatuiselle sanomalehtipaperille rotaatio-offsetilla
se on n. koko aukeaman tabloidikokoiseen
mutta halvalle sanomalehtipaperille voi painaa vain 60 lpi (piteenkasvu)

HUOM! julkaisuja taitettaessa kuvia joudutaan rajaamaan lähes aina! joten kuvissa pitää olla työvaraa!

helpoksi niin kirjoitti:

—me taittajat olemme pääsääntöisesti naimisissa julkaisun palstajaon kanssa
—jotkut "mestarit" kieltää kuviensa rajaamisen

Noista sitten seuraa että taittaja joutuu säätämään kuvan kokoa joten hyvästi alkuperäinen resoluutio.

Mutta rajaamatta tuosta 4752x3168 pix ja jos laatu riittää niin:

mun standardeilla saisi n.max 40x27 cm 200 lpi -kuvan
se on n. koko aukeaman kokoinen päällystetylle paperille (viikkolehteen).

ja n. max 60x40 kokoisen 80 lpi -kuvan hyvälaatuiselle sanomalehtipaperille rotaatio-offsetilla
se on n. koko aukeaman tabloidikokoiseen
mutta halvalle sanomalehtipaperille voi painaa vain 60 lpi (piteenkasvu)

HUOM! julkaisuja taitettaessa kuvia joudutaan rajaamaan lähes aina! joten kuvissa pitää olla työvaraa!

Lue lisää

Selkeä vastaus. Kiitos. Äläkä sitten liikaa croppaile...

helpoksi niin kirjoitti:

—me taittajat olemme pääsääntöisesti naimisissa julkaisun palstajaon kanssa
—jotkut "mestarit" kieltää kuviensa rajaamisen

Noista sitten seuraa että taittaja joutuu säätämään kuvan kokoa joten hyvästi alkuperäinen resoluutio.

Mutta rajaamatta tuosta 4752x3168 pix ja jos laatu riittää niin:

mun standardeilla saisi n.max 40x27 cm 200 lpi -kuvan
se on n. koko aukeaman kokoinen päällystetylle paperille (viikkolehteen).

ja n. max 60x40 kokoisen 80 lpi -kuvan hyvälaatuiselle sanomalehtipaperille rotaatio-offsetilla
se on n. koko aukeaman tabloidikokoiseen
mutta halvalle sanomalehtipaperille voi painaa vain 60 lpi (piteenkasvu)

HUOM! julkaisuja taitettaessa kuvia joudutaan rajaamaan lähes aina! joten kuvissa pitää olla työvaraa!

Lue lisää

"maksimissaan 100%:n kokoisena"
—en ole koskaan taittanut julkaisuun muiden kuvia 100% kokoisena (omiani kyllä), ensisijaisena syynä yleensä julkaisun sivukoko/palstajako.

joten kysymyksesi/vastaukseni oli täysin teoreettinen

työvaraa kirjoitti:

"maksimissaan 100%:n kokoisena"
—en ole koskaan taittanut julkaisuun muiden kuvia 100% kokoisena (omiani kyllä), ensisijaisena syynä yleensä julkaisun sivukoko/palstajako.

joten kysymyksesi/vastaukseni oli täysin teoreettinen

Lue lisää

Taitaa enemmän tai vähemmän asua jokaisessa. Ehkä ne asian näyttää "yön yli nukuttua" kirkkaammalta...
väyrystelyhän taitaa tulla uudelleen muotiin.

So.kra kirjoitti:

Hmm, en tiedä itse juuri mitään painamisen tekniikasta mutta mietin sitä, että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä siinä mielessä, miten lähellä toisiaan olevat pisteet erottuvat erillisinä? Eli onko esim. 100 lpi ja 100 dpi:ssä erotettavissa yhtä lähellä olevat pisteet toisistaan, mikäli muita muuttujia ei oteta huomioon? Vai onko edes mahdollista tuottaa kuvaa joka "noudattaisi" dpi:tä, itse olen ainakin käsittänyt että esim. mustesuihkutulostimissa on nimenomaan erillisiä pisteitä, ei linjoja.

Lue lisää

"että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä"
—nyrkkisääntönä karkeasti 100 dpi RGB vastaa noin max 60 lpi CMYK

canonEOS kirjoitti:

Selkeä vastaus. Kiitos. Äläkä sitten liikaa croppaile...

–aina" liikaa", mutta toinen vaihtoehto on minulle vastenmielisempi:
Tulee eteen työpaikan etsintä jos kuvat ei natsaa palstajakoon.

Se on siis "suo siellä vetelä täällä"

NÄIHIN KUVIIN ;—D