Kun noissa sanomalehdissä on yleensä tulostustarkkuutena 200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI. Siis pistettä per tuuma (=2.54 cm). Ja 15 megapikselin kamerassa pisteitä on n. 4700 x 3200 niin sanomalehteen voisi printata suurentamatta n. 60 x 40 cm ja aikakauslehteen n. 40 x 27 cm kokoisen kuvan.
Jos vaikka hesaria lukee pöydän ääressä niin lukuetäisyys on n. 40-80 cm.
Ja se kysymys. Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?
Löytyykö tietoa? Kuukkeli varmaan tietää mutta jos joku on valmiiksi paneutunut asiaan niin olis mukava kuulla.
Silmän erottelukyky
44
1649
Vastaukset
- yleensä
tulostustarkkuutena 200 DPI"
—tässä on nyt jtk todella outoa, mistähän tieto lienee peräisin?
Vähän alkua:
Eiköhän tuo "tulostustarkkuus" sanomalehtien painamiseen käytetyissä koneissa liene n. 80 lpi (päällystämättömälle paperille) ja aikakauslehdissä n. 175 lpi (päällystetylle paperille).
Silmän resoluutio ei vaikuta painettavan kuvan resoluutiovaatimuksiin.
Mutta se menee niin, että kun yhden painopisteen tekemiseen tarvitaan useampia kuvapisteitä niin nuo painoon (värierottelua varten toimitettavien kuvien resoluutio on mainitsenmaasi luokkaa (dpi)
"Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy?"
Painokoneen "resoluutiota" ei voida ylittää millään "tulostustarkkuudella". Perinteisessä painotyössä kaikki kuvan pisteet ovat aina yhtä kaukana toisistaan.
Painetussa kuvassa linjatiheyttä (pistetiheyttä) rajoittaa mm. konetyyppi (rotaatio/arkkioffset), paperin nopeus, ns. pisteen kasvu/painopaperin laatu jne.
Eräänlainen parannus saadaan aikaan ns. hajautetulla rasterilla (stokastinen). Siinä pisteiden muotoa ja etäisyyttä toisiinsa voidaan muuttaa, mutta menetelmä on tavanomaista vaativampi eikä taida yleistyä kovin nopeasti.- canonEOS
On kyllä aivan vieras alue mutta jostakin googletin nuo 200DPI ja 300DPI.
Joko tästä :
http://www.karkimedia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=107
Tai tästä:
http://www.sanomalehdet.fi/files/347/94952_SLL_TekijanOpas_280x400_LR.pdf
Joskus oon ihmetellyt mitä ne oikein väsää jossakin reprossa JPG-kuville mutta tuossa oppaassa on yritetty kertoa prosessista. CMYK on kai avainsana.
Mielenkiintoinen aihe muttei se tässä ollut ajatuksena. - yleensä
canonEOS kirjoitti:
On kyllä aivan vieras alue mutta jostakin googletin nuo 200DPI ja 300DPI.
Joko tästä :
http://www.karkimedia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=107
Tai tästä:
http://www.sanomalehdet.fi/files/347/94952_SLL_TekijanOpas_280x400_LR.pdf
Joskus oon ihmetellyt mitä ne oikein väsää jossakin reprossa JPG-kuville mutta tuossa oppaassa on yritetty kertoa prosessista. CMYK on kai avainsana.
Mielenkiintoinen aihe muttei se tässä ollut ajatuksena."…tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn?"
—tuo "200/300 DPI valokuvissa" ei mitenkään vaikuta lehtien valokuvien resoluutioon.
Lehdissä valokuvien resoluutio johtuu vain painomenetelmästä ja paperista.
Kirjapainon CTP-tulostimissa tulostusresoluutio voi olla esim. 2540 dpi
Silmän erottelukyky (käytännössä keskimäärin max n. 2 kaariminuuttia eli n. 0,033° tappisolujen alueella) ei ole vakio vaan se riippuu mm. valon määrästä ja pupillin läpimitasta vrt. aukko kamerassa. - yleensä
yleensä kirjoitti:
"…tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn?"
—tuo "200/300 DPI valokuvissa" ei mitenkään vaikuta lehtien valokuvien resoluutioon.
Lehdissä valokuvien resoluutio johtuu vain painomenetelmästä ja paperista.
Kirjapainon CTP-tulostimissa tulostusresoluutio voi olla esim. 2540 dpi
Silmän erottelukyky (käytännössä keskimäärin max n. 2 kaariminuuttia eli n. 0,033° tappisolujen alueella) ei ole vakio vaan se riippuu mm. valon määrästä ja pupillin läpimitasta vrt. aukko kamerassa.silmän (silmän solujen) resoluutiuolla ei tässä ole mitään merkitystä. Yksityiskohtien näkemiseen vaikuttaa vain vain näköaisitin erottelukyky, näköaistimus syntyy aivoissa.
Mutta
Silmän verkkokalvon resoluutio foveassa on suuruusluokkaa 2 000 500/mm, noin 64% tästä on punaisen resoluutio, 32% vihreän ja 2% sinisen. Fovean läpimitta silmässä on n 0,8 mm sen ulkopuolella värien erotuskyky on n. 0 sauvasolujen läpimitta (resoluutio) on n. 2 mikrometriä. - yleensä
tuo stokastisuus menee siis tyyliin:
{x(t,-),t in J}
Joten niissä painokuvissa mitään resoluutiota ei ole olemassakaan
- riittävän pientä
Hyvän silmän erotuskyky on kulmaminuutin luokkaa. Jos kuvan pienimmät yksityiskohdat "näkyvät" tätä pienemmässä kulmassa niin turhaan näkyvät koska ihmisen silmä ei niin pieniä yksityiskohtia erota.
- Jallis Harkka
"Hyvän silmän erotuskyky on kulmaminuutin luokkaa. Jos kuvan pienimmät yksityiskohdat "näkyvät" tätä pienemmässä kulmassa niin turhaan näkyvät koska ihmisen silmä ei niin pieniä yksityiskohtia erota"
Juu, eli trigonometriset laskentakaavt vaan alkuperäiselle kysyjälle käyttöön, niin voi päästä lopputulokseen, et kuinka kaukaa tiettyä yksityiskohtaa voi tarkastella, että se eroittuu tai ei eroitu.
Ja jos kulmaminuutti on epämääräinen käsite, niin se tarkoittaa asteen kuudeskymmenesosaa. - canonEOS
Jallis Harkka kirjoitti:
"Hyvän silmän erotuskyky on kulmaminuutin luokkaa. Jos kuvan pienimmät yksityiskohdat "näkyvät" tätä pienemmässä kulmassa niin turhaan näkyvät koska ihmisen silmä ei niin pieniä yksityiskohtia erota"
Juu, eli trigonometriset laskentakaavt vaan alkuperäiselle kysyjälle käyttöön, niin voi päästä lopputulokseen, et kuinka kaukaa tiettyä yksityiskohtaa voi tarkastella, että se eroittuu tai ei eroitu.
Ja jos kulmaminuutti on epämääräinen käsite, niin se tarkoittaa asteen kuudeskymmenesosaa.No jos tuolleen on niin keskimäärin 500mm lukuetäisyydellä yksi minuutti vastaa 0.1454 mm?
Eli 2*3.1415*500mm=3141.5mm/(360*60)=0.1454mm
Kuuolostaa uskottavalta, mistäs "pieraisit" tuon yhden minuutin resoluution? - canonEOS
Tuollaisessa fullHD-monitorissa on vaakasuunnassa 1920 pistettä ja sen leveys on 530mm.
Eli pikselikoko on 0.0276mm. Tuon minuutin säännöllä siinä on aivan liikaa pikseleitä?
No ei siitä kyllä yksittäisiä pikseleitä erota vaikka tihrustelis kuinka läheltä. - RoadWarrior
canonEOS kirjoitti:
Tuollaisessa fullHD-monitorissa on vaakasuunnassa 1920 pistettä ja sen leveys on 530mm.
Eli pikselikoko on 0.0276mm. Tuon minuutin säännöllä siinä on aivan liikaa pikseleitä?
No ei siitä kyllä yksittäisiä pikseleitä erota vaikka tihrustelis kuinka läheltä.530 mm / 1920 px ≈ 0.276 mm/px
Mulla on juuri kyseisenlainen monitori, ja kyllä tästä pystyy erottaa yksittäiset pikselit, kun tarpeeksi läheltä katsoo. Enkä tarkoita sitä, että mulla olisi iso valkoinen alue ja keskellä sitä yksi musta piste – tuon nimittäin näkee vielä yli metrin päästä. - canonEOS
RoadWarrior kirjoitti:
530 mm / 1920 px ≈ 0.276 mm/px
Mulla on juuri kyseisenlainen monitori, ja kyllä tästä pystyy erottaa yksittäiset pikselit, kun tarpeeksi läheltä katsoo. Enkä tarkoita sitä, että mulla olisi iso valkoinen alue ja keskellä sitä yksi musta piste – tuon nimittäin näkee vielä yli metrin päästä.Mites nyt noin pääsi käymään. Vika varmaan nelilaskimessa... Etumerkki oli sentään kunnossa eikä ihan Myllysiltoja käynyt.
Oikee tulos olisi siis samaa luokkaa kun yksi minuuttia antaa 500mm katseluetäisyydellä.
Joten kysymys on sitten siitä onko tuo yhden minuutin resoluutio noin suunnilleen oikea. Tietysti se vaihtelee yksilökohtaisesti mutta oliskohan suuruusluokka hehtaarilla?
Näetkö tosiaan metrin päästä yksittäisen valokuvan pikselin kun se on 100% kokoisena? Täytyypä kokeilla.
Tuohon testiin ei kyllä sovellu ISO400--- kuva, josta on kohinat poistettu koska siinä on isompia "pikseliklönttejä" kun 1px. - canonEOS
canonEOS kirjoitti:
Mites nyt noin pääsi käymään. Vika varmaan nelilaskimessa... Etumerkki oli sentään kunnossa eikä ihan Myllysiltoja käynyt.
Oikee tulos olisi siis samaa luokkaa kun yksi minuuttia antaa 500mm katseluetäisyydellä.
Joten kysymys on sitten siitä onko tuo yhden minuutin resoluutio noin suunnilleen oikea. Tietysti se vaihtelee yksilökohtaisesti mutta oliskohan suuruusluokka hehtaarilla?
Näetkö tosiaan metrin päästä yksittäisen valokuvan pikselin kun se on 100% kokoisena? Täytyypä kokeilla.
Tuohon testiin ei kyllä sovellu ISO400--- kuva, josta on kohinat poistettu koska siinä on isompia "pikseliklönttejä" kun 1px.Taitaa tänään aamulla olla CPU vähän jäässä. "Starttipilottia" pitää varmaan nauttia.
Pitäisihän sen FullHD-pikselin näkyä metrin päästä jos minuutin säännöllä laskelmat on todellisuutta. 0,14mm/500mm on sama kun 0.28mm/1000mm.
- mika2
... aika-ajoin pohdiskeltu ja löytänet haullakin hyvin materiaalia asiasta. Tässä ketjussa oletkin saanut tavanomaiset tekniset vastaukset kulmaminuutteineen sun muineen. Olennainen asia, johon kukaan ei ole vielä huomannut viitata on se ettei silmän resoluutiota ole ihan helppoa määritellä. Se johtuu siitä, että silmät eivät ole kuten kamera, joka tarjoaisi aivoille valmiin kuvan työstettäväksi, vaan se kuva syntyy aivoissa. Siksi siinä kuvassa ei varsinaisesti ole resoluutiota ollenkaan ja nämä puheet kulmaminuuteista tai tappisolujen koosta viittaavat lähinnä vain siihen minkäkokoisia yksityiskohtia ihminen voi havaita. Havaitseminen on tietenkin yksilöllistä, koska aivomme ovat jossain määrin eri tavalla harjaantuneet havaitsemaan tietynlaisia asioita. Myös yksityiskohdan koko ei yksin ratkaise sitä pystyykö sen havaitsemaan, vaan myös miten se erottuu ympäristöstään etc. Siis kuva jonka näemme on pitkälti aivojen keksintöä (tavallaan interpoloitu). Pidämme yllä mielikuvaa ympäristöstämme ja siihen mielikuvaan vaikuttaa yhtälailla aikaisemmat kokemukset kuin aistimiemme tuoma tieto.
Valokuva näyttää meille aina jotakin sellaista mitä emme voi muuten nähdä. Koska valokuva muistuttaa erehdyttävästi mielikuvaamme, luulemme helposti niiden välillä olevan suoran analogian, mutta niissä on olennainen ero.
No minä en näistä asioista varsinaisesti mitään tiedä niin joku viisaampi jatkakoon.- päätelmään?
"…ettei silmän resoluutiota ole ihan helppoa määritellä"
—eikös se ole ihan yhtä helppo kuin esim kameran kennon.
Asetetaan verkkokalvon pala mikroskoopin alle ja lasketaan näkösolujen määrä esim kpl/tuuma (=dpi).
Tarkan näön alueen halkaisija verkkokalvolla on noin 0,8 mm ja siinä on n. 6,5 milj. tappisolua, tuostakin voit laskea silmän resoluution alkuperäiselle kysyjälle riittävällä tarkkuudella.
"…kuvassa ei varsinaisesti ole resoluutiota ollenkaan"
—tottakai verkkokalvolle muodostuneessa kuvassa on resoluutio ihan niinkuin kameran kennossakin, sillä vain ei ole mitään tekemistä aloittajan kysymyksen kanssa.
Aloittajalta lienee mennyt puurot ja vellit sekaisin ja aiemmat selvitykseni tästä samasta asiasta jääneet lukematta.
Ihan lyhyt kertaus ja esimerkki:
– HUOM! resoluutio EI OLE sama asia kuin erottelukyky eivätkä ne ole mitenkään riippuvaisia toisistaan.
– jos tulostamme esim resoluutiolla 1600 dpi samankokoisia mustia pisteitä paperille vierekkäin niin emme näe yhtään pistettää vaikka silmän resoluutio (n. 50 000 000 dpi) ylittää tuon tulostusresoluution moninkertaisesti.
Näemme vain tasaisen yksivärisen harmaan pinna sillä näköaistin erottelukyky ei riitä pisteiden havaitsemiseen. - canonEOS
Tästä nyt ei kannata j...lauta mitään tiedettä tehdä.
Ajatuksena oli lähinnä se että kuinka hyvä resoluutio painetussa kuvassa pitää olla kun se riittää lukuetäisyydellä suunnilleen silmälle.
Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan.
Ja noita määritelmiä on yhtä monta kun määrittelijää. Ainakin yliopistojen "tynnyrintapinreiästä" tutkijaa löytyy joka lähtöön..verorahoilla tutkimassa.
Haussa oli "about arvo" jonka jälkeen resoluution kasvattaminen ei ole enää silmällä havaittavissa. Tottakai nyt sen älyyn että asiassa on monta muutakin muuttujaa. - ymmärtänyt…
canonEOS kirjoitti:
Tästä nyt ei kannata j...lauta mitään tiedettä tehdä.
Ajatuksena oli lähinnä se että kuinka hyvä resoluutio painetussa kuvassa pitää olla kun se riittää lukuetäisyydellä suunnilleen silmälle.
Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan.
Ja noita määritelmiä on yhtä monta kun määrittelijää. Ainakin yliopistojen "tynnyrintapinreiästä" tutkijaa löytyy joka lähtöön..verorahoilla tutkimassa.
Haussa oli "about arvo" jonka jälkeen resoluution kasvattaminen ei ole enää silmällä havaittavissa. Tottakai nyt sen älyyn että asiassa on monta muutakin muuttujaa.no yritetäänpä kerran vielä
"Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan."
– kyllä kannattaa, saadaan työvaraa esim rajauksia/osasuurennuksia varten.
– samaa kuvaa saatetaan myöhemmin käyttää korkeaa resoluutiota vaativiin tarkoituksiin.
– valokuvan resoluutio ei vähäisimmässäkään määrin vaikuta painetun kuvan resoluutioon.
esim 70 dpi valokuvasta voidaan painaa 175 lpi kuva lehteen, kuvatiedoston ja painotyön resoluutiot eivät ole mitenkään toisistaan riippuvaisia
– painetun kuvan resoluutioon vaikuttaa vain painomenetelmä ja paperilaatu.
– em syystä painetuissa sanomalehtikuvissa ei kirjaimellisesti kannata pyrkiä, sillä silloin lehdestä tulisi niin kallis, että sille ei olisi ostajia (silloin lehden kustantaminen ei kannata).
– ns. taidepainotöissä käytetään (=kannattaa käyttää) päällystetylle paperille rasteria (painoresoluutiota) (175 – 200 lpi) joka ylittää silmän erottelukyvyn
– muuttujien lukumäärällä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa
Rautalankamalli:
– piirretään paperille kaksi pientä mustaa pistettä 2 cm:n päähän toisistaan
– otetaan pisteistä makrokuva 1:1 ja tulostetaan kuva 1:1 esim 300 dpi
– montako pistettä silmä erottaa kuvassa?
–jos kuvassa näkyy vain kaksi pistettä niin onko silmän resoluutio silloin 1 piste/cm - mika2
canonEOS kirjoitti:
Tästä nyt ei kannata j...lauta mitään tiedettä tehdä.
Ajatuksena oli lähinnä se että kuinka hyvä resoluutio painetussa kuvassa pitää olla kun se riittää lukuetäisyydellä suunnilleen silmälle.
Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan.
Ja noita määritelmiä on yhtä monta kun määrittelijää. Ainakin yliopistojen "tynnyrintapinreiästä" tutkijaa löytyy joka lähtöön..verorahoilla tutkimassa.
Haussa oli "about arvo" jonka jälkeen resoluution kasvattaminen ei ole enää silmällä havaittavissa. Tottakai nyt sen älyyn että asiassa on monta muutakin muuttujaa.... se 300 mustepisaraa tuumaa kohti ole yleisesti hyväksytty rajaksi erityishienojen kuvien tulostamiseen ja lehdissä käytettäneen selvästi tuota alempaa tarkkuutta en muista lukuja joista olen kuullut, mutta tuolla aikaisemminhan tähän jo vastailtiin.
- mika2
päätelmään? kirjoitti:
"…ettei silmän resoluutiota ole ihan helppoa määritellä"
—eikös se ole ihan yhtä helppo kuin esim kameran kennon.
Asetetaan verkkokalvon pala mikroskoopin alle ja lasketaan näkösolujen määrä esim kpl/tuuma (=dpi).
Tarkan näön alueen halkaisija verkkokalvolla on noin 0,8 mm ja siinä on n. 6,5 milj. tappisolua, tuostakin voit laskea silmän resoluution alkuperäiselle kysyjälle riittävällä tarkkuudella.
"…kuvassa ei varsinaisesti ole resoluutiota ollenkaan"
—tottakai verkkokalvolle muodostuneessa kuvassa on resoluutio ihan niinkuin kameran kennossakin, sillä vain ei ole mitään tekemistä aloittajan kysymyksen kanssa.
Aloittajalta lienee mennyt puurot ja vellit sekaisin ja aiemmat selvitykseni tästä samasta asiasta jääneet lukematta.
Ihan lyhyt kertaus ja esimerkki:
– HUOM! resoluutio EI OLE sama asia kuin erottelukyky eivätkä ne ole mitenkään riippuvaisia toisistaan.
– jos tulostamme esim resoluutiolla 1600 dpi samankokoisia mustia pisteitä paperille vierekkäin niin emme näe yhtään pistettää vaikka silmän resoluutio (n. 50 000 000 dpi) ylittää tuon tulostusresoluution moninkertaisesti.
Näemme vain tasaisen yksivärisen harmaan pinna sillä näköaistin erottelukyky ei riitä pisteiden havaitsemiseen.... silmän "objektiivi" toimii samalla tavalla kuin kamerankin, mutta verkkokalvo ei ole enää samanlainen kuin filmi tai kenno. Ensinnäkään ne näkösolut ei ole tasaisesti verkkokalvolla vaan eri verkkokalvon osilla on eri tehtäviä. Lähinnä kai niin että ne laita-alueet ovat erikoistuneet liikkeen havaitsemiseen ja keskiosassa on hyvin pienellä alueella se kohta jolla pystytään näkemään terävästi ja esimerkiksi väriä havaitsevien solujen määrä vähenee näköalueen laitoja kohti mentäessä. Aivot eivät ota valokuvia näkemästään vaan ikäänkuin skannaavat sitä ja pystymme kiinnittämään huomiomme vain pieneen kohtaan kerrallaan "katsomaan tarkemmin". Me siis emme näe ympäristöämme varsinaisesti vaan aivot ylläpitää mielikuvaa siitä ja katse harhailee siinä näkymässä täydentäen uutta tietoa siihen mielikuvaan. Sen vuoksi näemme väärin, koska olennainen osa näkemistä on tunnistamista, kun jokin kohde on tunnistettu ei siihen kiinnitetä huomiota enempää vaan siirrytään seuraavaan kohteeseen ja vain oletetaan se olevan sellainen kuin aikaisemmasta kokemuksesta tiedämme sen olevan. Siksi "silmää" on niin helppo harhauttaakin.
Tietyssä mielessähän digitaalinen kamera on lähempänä ihmisen tapaa nähdä kuin filmikamera, koska digikamerassa on "aivot" (lue prosessori) jotka tulkitsevat kennolta saadun tiedon kuvaksi (lopultahan kyse on vain erilaisesta tulkintaprosessista). Lisäksi kameran kenno kerää kauttaaltaan samanlaista dataa toisin kuin verkkokalvo. - canonEOS
ymmärtänyt… kirjoitti:
no yritetäänpä kerran vielä
"Eli kannattaako edes pyrkiä kuvissa mahdollisimman korkeaan resoluutioon ellei silmä pysty sitä huonommasta resoluutiosta erottamaan."
– kyllä kannattaa, saadaan työvaraa esim rajauksia/osasuurennuksia varten.
– samaa kuvaa saatetaan myöhemmin käyttää korkeaa resoluutiota vaativiin tarkoituksiin.
– valokuvan resoluutio ei vähäisimmässäkään määrin vaikuta painetun kuvan resoluutioon.
esim 70 dpi valokuvasta voidaan painaa 175 lpi kuva lehteen, kuvatiedoston ja painotyön resoluutiot eivät ole mitenkään toisistaan riippuvaisia
– painetun kuvan resoluutioon vaikuttaa vain painomenetelmä ja paperilaatu.
– em syystä painetuissa sanomalehtikuvissa ei kirjaimellisesti kannata pyrkiä, sillä silloin lehdestä tulisi niin kallis, että sille ei olisi ostajia (silloin lehden kustantaminen ei kannata).
– ns. taidepainotöissä käytetään (=kannattaa käyttää) päällystetylle paperille rasteria (painoresoluutiota) (175 – 200 lpi) joka ylittää silmän erottelukyvyn
– muuttujien lukumäärällä ei ole mitään merkitystä tässä asiassa
Rautalankamalli:
– piirretään paperille kaksi pientä mustaa pistettä 2 cm:n päähän toisistaan
– otetaan pisteistä makrokuva 1:1 ja tulostetaan kuva 1:1 esim 300 dpi
– montako pistettä silmä erottaa kuvassa?
–jos kuvassa näkyy vain kaksi pistettä niin onko silmän resoluutio silloin 1 piste/cmEnhän minä mitään kirjoittanut valokuvan resoluutiosta. Selvähän se on että aina kannattaa ottaa kaikki pikselit talteen mitä kamerasta saa RAW-formaatissa.
Mitäs nyt oikein selität?
Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa. - ymmärrätkö vieläkään
canonEOS kirjoitti:
Enhän minä mitään kirjoittanut valokuvan resoluutiosta. Selvähän se on että aina kannattaa ottaa kaikki pikselit talteen mitä kamerasta saa RAW-formaatissa.
Mitäs nyt oikein selität?
Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa."Mitäs nyt oikein selität?"
No yritän selittää, että ne kameran pikselit ei vaikuta lehtikuvaan, eikä siinä ole edes alkuperäisen värisiä pikseleitä.
—kuvan alkuperäiset RGB arvot korvataan neljällä värikanavalla CMYK. Värierottelussa kustakin näistä tehdään eri kuva. Näiden kuvien painopisteet rakennetaan esim kuudesta kuvatiedoston pikselistä.
Näin syntyneet rasteripisteet sitten asetetaan riviin, kunkin värin pisterivit eri kulmaan. Kaikki pisteet ovat yhtä kaukana toisistaan, mutta erikokoisia (huom digikuvan pikselit ovat kaikki samankokoisia).
Näitä painopisterivejä kussakin osavärissä voi olla esim 100 kpl/tuuma (lpi). Rivien tiheyttä nimitetään joskus painokuvan resoluutioksi.
Tässä vaiheessa ei mitään kuvan pikseleitä ole olemassakaan. Jos katsot suurennuslasilla painettua kuvaa niin voit nähdä nämä neljät eriväriset painopisterivit. Painetun kuvan tummuus tulee siitä, että värillisten pisteiden sekaan painetaan sopivankokoisia mustia pisteitä. Näkemämme värit tulevat siitä, että näköaistin erottelukyky ei riitä näkemään noita syaanin, magentan ja keltaisen värisiä painopisteitä vaan ne sekoittuvat ns. diffuusin takia näkemiksemme väreiksi.
"Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa."
—minä tarkoitin, että painetussa kuvassa ei ole pikseleitä
—ja, että kameran pikselit ei vaikuta eikä näy painokuvan resoluutiossa.
Mutta yhtä painopistettä varten kannattaa varata vähintää 6 pikseliä RGBkuvassa.
Rautalankamalli osa kaksi
– tehdäänkin niitä mustia pisteitä paperille 300 kpl tuolle 2 cm:n matakalle ja toimitaan kuten edellä.
– montako pistettä näköaisti nyt erottaa painetulla paperilla
– oikea vastaus on ei yhtään — arvaappa miksi? - painokoneella
mika2 kirjoitti:
... se 300 mustepisaraa tuumaa kohti ole yleisesti hyväksytty rajaksi erityishienojen kuvien tulostamiseen ja lehdissä käytettäneen selvästi tuota alempaa tarkkuutta en muista lukuja joista olen kuullut, mutta tuolla aikaisemminhan tähän jo vastailtiin.
lehteen
—tuo 300 mustepisaraa tuumaa kohti on enempi legendaa.
Yksikkönä on tapana käyttää linjaa/tuuma (lines per inch eli lpi). Se tulee siitä, että perinteiset painopisteet on suorissa riveissä jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.
Sanomalehdessä totuus lienee n. 60 –80 painopistettä/tuuma.
Hyvälle (päällystetyille) painopaperille painetuiissa lehdissä tuo linjatiheys lienee keskimäärin 175 – 200 linjaa tuumalle. - jatkokappale
painokoneella kirjoitti:
lehteen
—tuo 300 mustepisaraa tuumaa kohti on enempi legendaa.
Yksikkönä on tapana käyttää linjaa/tuuma (lines per inch eli lpi). Se tulee siitä, että perinteiset painopisteet on suorissa riveissä jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.
Sanomalehdessä totuus lienee n. 60 –80 painopistettä/tuuma.
Hyvälle (päällystetyille) painopaperille painetuiissa lehdissä tuo linjatiheys lienee keskimäärin 175 – 200 linjaa tuumalle.ns. stokastisella (hajautetulla) rasterilla painetuissa kuvissa ei ole resoluutiota ollenkaan. Painopisteiden koko, muoto ja etäisyys vaihtelee "stokastisesti".
kts.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stokastinen_prosessi - canonEOS
ymmärrätkö vieläkään kirjoitti:
"Mitäs nyt oikein selität?"
No yritän selittää, että ne kameran pikselit ei vaikuta lehtikuvaan, eikä siinä ole edes alkuperäisen värisiä pikseleitä.
—kuvan alkuperäiset RGB arvot korvataan neljällä värikanavalla CMYK. Värierottelussa kustakin näistä tehdään eri kuva. Näiden kuvien painopisteet rakennetaan esim kuudesta kuvatiedoston pikselistä.
Näin syntyneet rasteripisteet sitten asetetaan riviin, kunkin värin pisterivit eri kulmaan. Kaikki pisteet ovat yhtä kaukana toisistaan, mutta erikokoisia (huom digikuvan pikselit ovat kaikki samankokoisia).
Näitä painopisterivejä kussakin osavärissä voi olla esim 100 kpl/tuuma (lpi). Rivien tiheyttä nimitetään joskus painokuvan resoluutioksi.
Tässä vaiheessa ei mitään kuvan pikseleitä ole olemassakaan. Jos katsot suurennuslasilla painettua kuvaa niin voit nähdä nämä neljät eriväriset painopisterivit. Painetun kuvan tummuus tulee siitä, että värillisten pisteiden sekaan painetaan sopivankokoisia mustia pisteitä. Näkemämme värit tulevat siitä, että näköaistin erottelukyky ei riitä näkemään noita syaanin, magentan ja keltaisen värisiä painopisteitä vaan ne sekoittuvat ns. diffuusin takia näkemiksemme väreiksi.
"Tarkoitin että kuinka tiheessä ne kamerat pikselit pitää olla paperilla ettei enää kannata tiukempaan ahtaa."
—minä tarkoitin, että painetussa kuvassa ei ole pikseleitä
—ja, että kameran pikselit ei vaikuta eikä näy painokuvan resoluutiossa.
Mutta yhtä painopistettä varten kannattaa varata vähintää 6 pikseliä RGBkuvassa.
Rautalankamalli osa kaksi
– tehdäänkin niitä mustia pisteitä paperille 300 kpl tuolle 2 cm:n matakalle ja toimitaan kuten edellä.
– montako pistettä näköaisti nyt erottaa painetulla paperilla
– oikea vastaus on ei yhtään — arvaappa miksi?Että saa selitystä asiasta myös painoprosessin näkövinkkelistä. Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan. Tai ylipäätään mitä vaan.
Ja tuosta löytyy aivan selkeät ohjeet sanomalehtien liiton sivuilta:
http://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?s=759
Tuon jauhaminen vaatisi varmaan ihan oman keskusteluketjun. Joten "go for it"! - juttu kun
canonEOS kirjoitti:
Että saa selitystä asiasta myös painoprosessin näkövinkkelistä. Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan. Tai ylipäätään mitä vaan.
Ja tuosta löytyy aivan selkeät ohjeet sanomalehtien liiton sivuilta:
http://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?s=759
Tuon jauhaminen vaatisi varmaan ihan oman keskusteluketjun. Joten "go for it"!"Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan."
—mutta mistä sitten tuli se, että luulit painokuvassa olevan kamerasta tulleita RGB-pikseleitä sekä "200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI"?
Eihän niillä ole mitään tekemistä painetun kuvan kanssa!
—ja onhan se usein CMYK ja eurostandard, mutta useita muitakin vaihtoehtoja on
Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, että painokuvan resoluutio (lpi) ei ole riippuvainen digikuvan resoluutiosta (ppi) - canonEOS
juttu kun kirjoitti:
"Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan."
—mutta mistä sitten tuli se, että luulit painokuvassa olevan kamerasta tulleita RGB-pikseleitä sekä "200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI"?
Eihän niillä ole mitään tekemistä painetun kuvan kanssa!
—ja onhan se usein CMYK ja eurostandard, mutta useita muitakin vaihtoehtoja on
Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, että painokuvan resoluutio (lpi) ei ole riippuvainen digikuvan resoluutiosta (ppi)Jatka vaan omin voimin. Kyllä oikein hyvin ymmärrän and more...
- canonEOS
juttu kun kirjoitti:
"Kyllä minä nyt sen olen tiennyt että CMYK on se juttu kun kuvia painetaan."
—mutta mistä sitten tuli se, että luulit painokuvassa olevan kamerasta tulleita RGB-pikseleitä sekä "200 DPI ja aikakauslehdissä 300 DPI"?
Eihän niillä ole mitään tekemistä painetun kuvan kanssa!
—ja onhan se usein CMYK ja eurostandard, mutta useita muitakin vaihtoehtoja on
Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, että painokuvan resoluutio (lpi) ei ole riippuvainen digikuvan resoluutiosta (ppi)Kun sulla on tuo painoprosessi noin hyvin hallinnassa niin tehdäänkö silleen että taitat yhden lehtiaukeaman ja teet siitä painovalmiin PDF-filen. Ja laitat sen jonkun URL:n taakse kaiken kansan pällisteltäväksi niin mekin viisastutaan. Eikä tyhmennytä. Jään odottamaan tuotosta.
Värikuvaa ja vaikka iha hölypölytekstiä a la mainostoimisto.
Eiköhän sitte ala jo valkenemaan. - esimerkkiä
canonEOS kirjoitti:
Kun sulla on tuo painoprosessi noin hyvin hallinnassa niin tehdäänkö silleen että taitat yhden lehtiaukeaman ja teet siitä painovalmiin PDF-filen. Ja laitat sen jonkun URL:n taakse kaiken kansan pällisteltäväksi niin mekin viisastutaan. Eikä tyhmennytä. Jään odottamaan tuotosta.
Värikuvaa ja vaikka iha hölypölytekstiä a la mainostoimisto.
Eiköhän sitte ala jo valkenemaan."Ja se kysymys. Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"
Jos vien saunaan vettä ämpärillä ja heitän löylyä 1dl:n kauhalla. Ja miten nämä nykyiset muoviämpärit suhtautuu löylynheiton tiheyteen? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"
PDF-tiedoston pällistelystä ei viisastu jos ei edes ymmärrä mikä ero on 200 dpi:llä ja 200 lpi:llä.
Mutta jos tunnet esim Forssan kirjapainon tai Gosmo Oy:n Turussa niin siellä voit käydä pällistelemässä kuvansäätö ja taittotöitäni. - canonEOS
esimerkkiä kirjoitti:
"Ja se kysymys. Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy? Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"
Jos vien saunaan vettä ämpärillä ja heitän löylyä 1dl:n kauhalla. Ja miten nämä nykyiset muoviämpärit suhtautuu löylynheiton tiheyteen? Onko se liian pieni vai riittävä vai aivan liian suuri?"
PDF-tiedoston pällistelystä ei viisastu jos ei edes ymmärrä mikä ero on 200 dpi:llä ja 200 lpi:llä.
Mutta jos tunnet esim Forssan kirjapainon tai Gosmo Oy:n Turussa niin siellä voit käydä pällistelemässä kuvansäätö ja taittotöitäni.Jep.
Enhän ole missään vaiheessa epäillyt ettei sinulla ole tuo painoprosessi hallinnassa.
Kun kerran alan mies/nainen on kuulolla niin kysynpä saman tien yhden tyhmän kysymyksen.
Tuossa Canonin omassa RAW-kuvien käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitetussa DPP-ohjelmistossa on toiminto, jolla voi katsoa RGB-monitorissa miltä kuva näyttäisi painettuna. Eli CMYK simulointi, jossa vaihtoehtoisina profiileina on seuraavat:
Euro Standard
Profile normally used for book printing in Europe, suitable for simulation of standard European printing.
JMPA
Profile normally used for book printing, etc. in Japan, suitable for simulation of magazine advertising standard color printing.
U.S.Web Coated
Profile normally used for book printing in North America, suitable for simulation of North American standard printing.
JapanColor2001 type3
Profile becoming a standard in the Japanese printing industry, suitable for simulation of JapanColor standard printing
Kun noista valitsee vaikka "euro standard" niin valokuvan värit muuttuu jonkin verran "latteammaksi" tai kuvan päälle tulee jonkinlainen "harmaa harso". Kontrasti heikkenee, ei paljon mutta havaittavasti.
Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?
Thanks! - esimerkkiä
canonEOS kirjoitti:
Jep.
Enhän ole missään vaiheessa epäillyt ettei sinulla ole tuo painoprosessi hallinnassa.
Kun kerran alan mies/nainen on kuulolla niin kysynpä saman tien yhden tyhmän kysymyksen.
Tuossa Canonin omassa RAW-kuvien käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitetussa DPP-ohjelmistossa on toiminto, jolla voi katsoa RGB-monitorissa miltä kuva näyttäisi painettuna. Eli CMYK simulointi, jossa vaihtoehtoisina profiileina on seuraavat:
Euro Standard
Profile normally used for book printing in Europe, suitable for simulation of standard European printing.
JMPA
Profile normally used for book printing, etc. in Japan, suitable for simulation of magazine advertising standard color printing.
U.S.Web Coated
Profile normally used for book printing in North America, suitable for simulation of North American standard printing.
JapanColor2001 type3
Profile becoming a standard in the Japanese printing industry, suitable for simulation of JapanColor standard printing
Kun noista valitsee vaikka "euro standard" niin valokuvan värit muuttuu jonkin verran "latteammaksi" tai kuvan päälle tulee jonkinlainen "harmaa harso". Kontrasti heikkenee, ei paljon mutta havaittavasti.
Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?
Thanks!"Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?"
—ei kovinkaan hyvin, tässä muutamia syitä:
– monitorin valkoinen on maksimi RGB, painotyössä valkoinen on paperin väri
– paperille saavaan syvä musta monitoeille vastaava maksimi on tummanharmaa (vertaappa mustaa paperia monitorin mustaan)
– painotössä kuvan vaalein kohta on käytetyn paperin väri, simuloinnin pitäisi siis myös simuloida paperia jolle on tarkoitus painaa.
– paljon riippuu myös siitä minkälaisessa valossa painotyötä (ja monitoria) tarkastellaan (itse käytän Viva Lite päivänvalolamppuja, pahimpia lienevät ns. säästölamput ja halvat loisteputket)
– paperin päällystys ja opasiteetti vaikuttavat painojälkeen (pisteen kasvu yms)
Euro Standard uncoated ja Euro Standard coated tavoittelevat pisteenkasvun vaikurusta
– esim. tuo Japan viittaa painotöihin jotka painetaa TOYO:n väreillä (mm. ihonväri on keltaisempi, US taas tuottaa mm punaisemman ihonvärin).
– kontrasti ja densiteetti riipuvat paljolti paperin valkoisuudesta ja sileydestä
– ratkaisevasti simulointi riippuu käyttämäsi ohjelman väriasetuksista:
– Ink Colors (=mitä värisarjaa käytetään painotyössä,
– Dot Gain (=pisteen kasvu paperilaadulla ja koneyksilöllä)
(tässä on mm. sellainen ongelma, että yhdessä kayttämistäni painotaloista syaani kasvaa muita enemmän ≈ ongelmia mm ihonvärin toistossa)
– GCR/UCR (=alivärin poistomenetelmä eli ns. mustan altapoisto),
– Black Ink Limit (mustan osavärin maksimimäärä,
– Total Ink Limit (värien kokonaismaksimi),
– UCA Amount (≈alivärin poiasti määrä)
jne, jne… lista on lähes loputon, mutta tuossa ensin mieleen juolahtaneita, noita kun ei rutiinitöissä tule ajateltua niin joitakin merkittäviäkin varmaan puuttuu.
Lähimmäksi totuutta pääset varmaan teettämällä painotyön ja säädät sitten monitorisi "matkimaan" sitä. Näin saat yhden paperilaadun ja käytetyn painokoneen simuloinnin mahdollisimman lähelle totuutta. Monitorin RGB-valot kuitenkaan voi parhaimmillaankaan näytää samalta kuin painomusteen CMYK-rasteripisteet paperilla. - esimerkkiä
esimerkkiä kirjoitti:
"Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?"
—ei kovinkaan hyvin, tässä muutamia syitä:
– monitorin valkoinen on maksimi RGB, painotyössä valkoinen on paperin väri
– paperille saavaan syvä musta monitoeille vastaava maksimi on tummanharmaa (vertaappa mustaa paperia monitorin mustaan)
– painotössä kuvan vaalein kohta on käytetyn paperin väri, simuloinnin pitäisi siis myös simuloida paperia jolle on tarkoitus painaa.
– paljon riippuu myös siitä minkälaisessa valossa painotyötä (ja monitoria) tarkastellaan (itse käytän Viva Lite päivänvalolamppuja, pahimpia lienevät ns. säästölamput ja halvat loisteputket)
– paperin päällystys ja opasiteetti vaikuttavat painojälkeen (pisteen kasvu yms)
Euro Standard uncoated ja Euro Standard coated tavoittelevat pisteenkasvun vaikurusta
– esim. tuo Japan viittaa painotöihin jotka painetaa TOYO:n väreillä (mm. ihonväri on keltaisempi, US taas tuottaa mm punaisemman ihonvärin).
– kontrasti ja densiteetti riipuvat paljolti paperin valkoisuudesta ja sileydestä
– ratkaisevasti simulointi riippuu käyttämäsi ohjelman väriasetuksista:
– Ink Colors (=mitä värisarjaa käytetään painotyössä,
– Dot Gain (=pisteen kasvu paperilaadulla ja koneyksilöllä)
(tässä on mm. sellainen ongelma, että yhdessä kayttämistäni painotaloista syaani kasvaa muita enemmän ≈ ongelmia mm ihonvärin toistossa)
– GCR/UCR (=alivärin poistomenetelmä eli ns. mustan altapoisto),
– Black Ink Limit (mustan osavärin maksimimäärä,
– Total Ink Limit (värien kokonaismaksimi),
– UCA Amount (≈alivärin poiasti määrä)
jne, jne… lista on lähes loputon, mutta tuossa ensin mieleen juolahtaneita, noita kun ei rutiinitöissä tule ajateltua niin joitakin merkittäviäkin varmaan puuttuu.
Lähimmäksi totuutta pääset varmaan teettämällä painotyön ja säädät sitten monitorisi "matkimaan" sitä. Näin saat yhden paperilaadun ja käytetyn painokoneen simuloinnin mahdollisimman lähelle totuutta. Monitorin RGB-valot kuitenkaan voi parhaimmillaankaan näytää samalta kuin painomusteen CMYK-rasteripisteet paperilla.Kun noita näyttöjä aiemmin vaadit niin et kai kuvitellut, että alan sinulle tehdä pdf-tiedostoja oppimateriaaliksi ilman laskutusosoitetta.
Hellyin kuitenkin tydyttämään hieman uteliaisuuttasi parilla esimerkillä joten katseleppa noita, niistä löydät satoja kuvia jotka olen säätänyt painokuntoon:
ISBN 978-91-978123-1-3
ISBN 978-952-92-2454-8
ISBN 978-952-92-2455-5
Ensinmainitun painos taisi loppua, mutta tuolta kannattanee kysellä (saattaisi löytyä):
http://www.worldshipsociety.org/119601.html
kustantaja:
http://www.breakwater.se/product_info.php?manufacturers_id=71&products_id=223&language=se - canonEOS
esimerkkiä kirjoitti:
"Kuinka hyvin tuo simulointi kuvaa todellisuutta sanomalehdessä, aikakauslehdessä jne. Luultavasti se on joku keskiarvoasetus (kirja mutta millainen?) mutta kuinka hyvin se kuvaa todellisuutta eri papereilla ja painokoneilla?"
—ei kovinkaan hyvin, tässä muutamia syitä:
– monitorin valkoinen on maksimi RGB, painotyössä valkoinen on paperin väri
– paperille saavaan syvä musta monitoeille vastaava maksimi on tummanharmaa (vertaappa mustaa paperia monitorin mustaan)
– painotössä kuvan vaalein kohta on käytetyn paperin väri, simuloinnin pitäisi siis myös simuloida paperia jolle on tarkoitus painaa.
– paljon riippuu myös siitä minkälaisessa valossa painotyötä (ja monitoria) tarkastellaan (itse käytän Viva Lite päivänvalolamppuja, pahimpia lienevät ns. säästölamput ja halvat loisteputket)
– paperin päällystys ja opasiteetti vaikuttavat painojälkeen (pisteen kasvu yms)
Euro Standard uncoated ja Euro Standard coated tavoittelevat pisteenkasvun vaikurusta
– esim. tuo Japan viittaa painotöihin jotka painetaa TOYO:n väreillä (mm. ihonväri on keltaisempi, US taas tuottaa mm punaisemman ihonvärin).
– kontrasti ja densiteetti riipuvat paljolti paperin valkoisuudesta ja sileydestä
– ratkaisevasti simulointi riippuu käyttämäsi ohjelman väriasetuksista:
– Ink Colors (=mitä värisarjaa käytetään painotyössä,
– Dot Gain (=pisteen kasvu paperilaadulla ja koneyksilöllä)
(tässä on mm. sellainen ongelma, että yhdessä kayttämistäni painotaloista syaani kasvaa muita enemmän ≈ ongelmia mm ihonvärin toistossa)
– GCR/UCR (=alivärin poistomenetelmä eli ns. mustan altapoisto),
– Black Ink Limit (mustan osavärin maksimimäärä,
– Total Ink Limit (värien kokonaismaksimi),
– UCA Amount (≈alivärin poiasti määrä)
jne, jne… lista on lähes loputon, mutta tuossa ensin mieleen juolahtaneita, noita kun ei rutiinitöissä tule ajateltua niin joitakin merkittäviäkin varmaan puuttuu.
Lähimmäksi totuutta pääset varmaan teettämällä painotyön ja säädät sitten monitorisi "matkimaan" sitä. Näin saat yhden paperilaadun ja käytetyn painokoneen simuloinnin mahdollisimman lähelle totuutta. Monitorin RGB-valot kuitenkaan voi parhaimmillaankaan näytää samalta kuin painomusteen CMYK-rasteripisteet paperilla.Aika monesta tekijöstä lopputulos tosiaan muodostuu eikä ne valokuvat koskaan ole samalta painettuna näyttänyt. Mutta se nyt vaan on realiteetti jonka kanssa mennään. Kyllä tuosta CMYK-simuloinnista sentään jotain osviittaa saa.
En mä sitä PDF:ää mihinkään tarvi mutta ajattelin että jos joku muu tarvis. Voihan sellaisen tehdä jokainen itekin kun lataa Adoben sivuilta ilmaiseksi InDesign-kokeiluversion kuukaudeksi ja laittaa asetukset kohdalleen jonkin median mukaan. Sillähän pulauttaa k.o PDF:n helposti. Vaan mitäs sillä tekee jos ei oo painokonetta tai sopivaa tulostinta. - So.kra
painokoneella kirjoitti:
lehteen
—tuo 300 mustepisaraa tuumaa kohti on enempi legendaa.
Yksikkönä on tapana käyttää linjaa/tuuma (lines per inch eli lpi). Se tulee siitä, että perinteiset painopisteet on suorissa riveissä jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.
Sanomalehdessä totuus lienee n. 60 –80 painopistettä/tuuma.
Hyvälle (päällystetyille) painopaperille painetuiissa lehdissä tuo linjatiheys lienee keskimäärin 175 – 200 linjaa tuumalle.Hmm, en tiedä itse juuri mitään painamisen tekniikasta mutta mietin sitä, että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä siinä mielessä, miten lähellä toisiaan olevat pisteet erottuvat erillisinä? Eli onko esim. 100 lpi ja 100 dpi:ssä erotettavissa yhtä lähellä olevat pisteet toisistaan, mikäli muita muuttujia ei oteta huomioon? Vai onko edes mahdollista tuottaa kuvaa joka "noudattaisi" dpi:tä, itse olen ainakin käsittänyt että esim. mustesuihkutulostimissa on nimenomaan erillisiä pisteitä, ei linjoja.
- matkassa
So.kra kirjoitti:
Hmm, en tiedä itse juuri mitään painamisen tekniikasta mutta mietin sitä, että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä siinä mielessä, miten lähellä toisiaan olevat pisteet erottuvat erillisinä? Eli onko esim. 100 lpi ja 100 dpi:ssä erotettavissa yhtä lähellä olevat pisteet toisistaan, mikäli muita muuttujia ei oteta huomioon? Vai onko edes mahdollista tuottaa kuvaa joka "noudattaisi" dpi:tä, itse olen ainakin käsittänyt että esim. mustesuihkutulostimissa on nimenomaan erillisiä pisteitä, ei linjoja.
tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio. - matkassa
matkassa kirjoitti:
tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.—perinteisessä rasteritekniikassa (linjarasteri, rosetti):
ppi = lopullinen koko:originaalin koko x 2 x lpi
—FM-tekniikan (stokastinen, frekvenssimoduloitu) tarkkuus vastaa n. 4 x linjarasteria eli ppi tarve on n. perinteinen : 3 - So.kra
matkassa kirjoitti:
tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.Eli ymmärsinkö oikein että jokainen "piste" muodostuu itseasiassa neljästä CMYK systeemin mukaisesta erivärisestä osasta? Eikös kuitenkin kotikäytössä olevat tulostimet tulosta nimenomaan yksivärisiä pisteitä vai olenko väärässä? Tarkoitin sitä että onko erottelukyvyltään tällöin painettu kuva, esim juuri 80 lpi, vastaava kuin 80 dpi kuva, vai onko vertailu käytännössä mahdotonta paino- ja tulostussysteemien erilaisuudesta johtuen? Nyt en siis puhu kuvan alkuperäisestä tarkkuudesta, vaan vertailusta tulostetun ja painetun kuvan väillä. Eikös printtereiden kohdalla kuitenkin puhuta juuri pisteistä eikä linjoista, ainakin paperilla. Epäilemättä painamalla jokaisen pisteen, mikäli tätä voidaan pisteeksi kutsua(?) väriskaala voi olla laajempi, johtuen siitä että se voi sisältää kaikkia värejä, kun taas kaiketi (ainakin tavallisissa kotikäyttöön tarkoitetuissa) printterissä on vain 256*4 vaihtoehtoa per piste (plus valkoinen/paperin väri), mutta entä onko molemmilla tavoilla se, miten lähellä olevat pisteet tai viivat voi erottaa toisistaan sama?
Kiitokset vaivannäöstä :) - So.kra
matkassa kirjoitti:
—perinteisessä rasteritekniikassa (linjarasteri, rosetti):
ppi = lopullinen koko:originaalin koko x 2 x lpi
—FM-tekniikan (stokastinen, frekvenssimoduloitu) tarkkuus vastaa n. 4 x linjarasteria eli ppi tarve on n. perinteinen : 3Ahh, nyt vasta taisin tajuta... olisi varmaan kannattanut tämä viesti vielä lukaista uudestaan ennen kuin postasin toisen viestini: Eli periaatteessa "tarkkuus" on kaksinkertainen per lpi tai dpi arvo? Johtuuko tämä siitä siis että tavallaan jokainen piste koostuu neljästä "osapisteestä" kahdessa ulottuvuudessa -> karkeasti tupla tarkkuus?
- canonEOS
matkassa kirjoitti:
tuo kirjapainon väripiste muodostuu neljästä yleensä "rosetin" muotoon painetusta osaväripisteestä (CMYK). Ja offset tekniikalla painetussa värikuvassa on neljä eriväristä kuvaa "päällekkäin" painettuna.
Esim. mitää 300 dpi kuvaa ei voi olla painettuna paperilla, sillä offset tekniikka ei mahdollista n. yli 200 lpi rasteritiheyttä.
Eli vaikka valokuvan resoluutio olisi 600 ppi niin erittäin sileäpintaiselle, korkealaatuiselle ja päällystetylle painopaperille siitä voidaan painaa korkeintaan 200 lpi kuva. Ja samasta 600 ppi-kuvasta voidaan painaa sanomalehtipaperille (rotaatio-ofsetilla) max 80 lpi kuva.
Mutta 80 dpi kuvan resoluutio ei riitä parhaan mahdollisen 80 lpi-kuvaan vaan alkup kuvassa pitäisi olla vähintään 180 – 200 resoluutio.Kameran tekemän kuvan koko pikseleinä on 4752x3168 (15Mpix)
Minkäkokoisen kuvan siitä voi painaa maksimissaan 100%:n kokoisena tuolla 200 lpi:llä ja 80 lpi:llä? - helpoksi niin
canonEOS kirjoitti:
Kameran tekemän kuvan koko pikseleinä on 4752x3168 (15Mpix)
Minkäkokoisen kuvan siitä voi painaa maksimissaan 100%:n kokoisena tuolla 200 lpi:llä ja 80 lpi:llä?—me taittajat olemme pääsääntöisesti naimisissa julkaisun palstajaon kanssa
—jotkut "mestarit" kieltää kuviensa rajaamisen
Noista sitten seuraa että taittaja joutuu säätämään kuvan kokoa joten hyvästi alkuperäinen resoluutio.
Mutta rajaamatta tuosta 4752x3168 pix ja jos laatu riittää niin:
mun standardeilla saisi n.max 40x27 cm 200 lpi -kuvan
se on n. koko aukeaman kokoinen päällystetylle paperille (viikkolehteen).
ja n. max 60x40 kokoisen 80 lpi -kuvan hyvälaatuiselle sanomalehtipaperille rotaatio-offsetilla
se on n. koko aukeaman tabloidikokoiseen
mutta halvalle sanomalehtipaperille voi painaa vain 60 lpi (piteenkasvu)
HUOM! julkaisuja taitettaessa kuvia joudutaan rajaamaan lähes aina! joten kuvissa pitää olla työvaraa! - canonEOS
helpoksi niin kirjoitti:
—me taittajat olemme pääsääntöisesti naimisissa julkaisun palstajaon kanssa
—jotkut "mestarit" kieltää kuviensa rajaamisen
Noista sitten seuraa että taittaja joutuu säätämään kuvan kokoa joten hyvästi alkuperäinen resoluutio.
Mutta rajaamatta tuosta 4752x3168 pix ja jos laatu riittää niin:
mun standardeilla saisi n.max 40x27 cm 200 lpi -kuvan
se on n. koko aukeaman kokoinen päällystetylle paperille (viikkolehteen).
ja n. max 60x40 kokoisen 80 lpi -kuvan hyvälaatuiselle sanomalehtipaperille rotaatio-offsetilla
se on n. koko aukeaman tabloidikokoiseen
mutta halvalle sanomalehtipaperille voi painaa vain 60 lpi (piteenkasvu)
HUOM! julkaisuja taitettaessa kuvia joudutaan rajaamaan lähes aina! joten kuvissa pitää olla työvaraa!Selkeä vastaus. Kiitos. Äläkä sitten liikaa croppaile...
- työvaraa
helpoksi niin kirjoitti:
—me taittajat olemme pääsääntöisesti naimisissa julkaisun palstajaon kanssa
—jotkut "mestarit" kieltää kuviensa rajaamisen
Noista sitten seuraa että taittaja joutuu säätämään kuvan kokoa joten hyvästi alkuperäinen resoluutio.
Mutta rajaamatta tuosta 4752x3168 pix ja jos laatu riittää niin:
mun standardeilla saisi n.max 40x27 cm 200 lpi -kuvan
se on n. koko aukeaman kokoinen päällystetylle paperille (viikkolehteen).
ja n. max 60x40 kokoisen 80 lpi -kuvan hyvälaatuiselle sanomalehtipaperille rotaatio-offsetilla
se on n. koko aukeaman tabloidikokoiseen
mutta halvalle sanomalehtipaperille voi painaa vain 60 lpi (piteenkasvu)
HUOM! julkaisuja taitettaessa kuvia joudutaan rajaamaan lähes aina! joten kuvissa pitää olla työvaraa!"maksimissaan 100%:n kokoisena"
—en ole koskaan taittanut julkaisuun muiden kuvia 100% kokoisena (omiani kyllä), ensisijaisena syynä yleensä julkaisun sivukoko/palstajako.
joten kysymyksesi/vastaukseni oli täysin teoreettinen - canonEOS
työvaraa kirjoitti:
"maksimissaan 100%:n kokoisena"
—en ole koskaan taittanut julkaisuun muiden kuvia 100% kokoisena (omiani kyllä), ensisijaisena syynä yleensä julkaisun sivukoko/palstajako.
joten kysymyksesi/vastaukseni oli täysin teoreettinenTaitaa enemmän tai vähemmän asua jokaisessa. Ehkä ne asian näyttää "yön yli nukuttua" kirkkaammalta...
väyrystelyhän taitaa tulla uudelleen muotiin. - vastaa_
So.kra kirjoitti:
Hmm, en tiedä itse juuri mitään painamisen tekniikasta mutta mietin sitä, että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä siinä mielessä, miten lähellä toisiaan olevat pisteet erottuvat erillisinä? Eli onko esim. 100 lpi ja 100 dpi:ssä erotettavissa yhtä lähellä olevat pisteet toisistaan, mikäli muita muuttujia ei oteta huomioon? Vai onko edes mahdollista tuottaa kuvaa joka "noudattaisi" dpi:tä, itse olen ainakin käsittänyt että esim. mustesuihkutulostimissa on nimenomaan erillisiä pisteitä, ei linjoja.
"että vastaako dpi ja lpi kuitenkin suunnilleen yksi yhteen erottelukykyä"
—nyrkkisääntönä karkeasti 100 dpi RGB vastaa noin max 60 lpi CMYK - ottamia kuvia_
canonEOS kirjoitti:
Selkeä vastaus. Kiitos. Äläkä sitten liikaa croppaile...
–aina" liikaa", mutta toinen vaihtoehto on minulle vastenmielisempi:
Tulee eteen työpaikan etsintä jos kuvat ei natsaa palstajakoon.
Se on siis "suo siellä vetelä täällä"
NÄIHIN KUVIIN ;—D
- lukee …"
"Jos vaikka hesaria lukee pöydän ääressä niin …"
—hesarin max resoluutio voi olla n. 80 lpi (yksi CMYK-väripiste muodostuu neljästä osaväripisteestä)
– silmän resoluutio on n. 90 000 ppi (≈ 54 000 lpi?)
– näköaistin erottelukyky on n. 200 ppi (≈ 120 lpi?)
"Millainen tulostustarkkuus lehden valokuvissa pitäisi olla että silmän resoluutio ylittyy?"
—ehkä noin 55 000 lpi
"Ja miten nämä nykyiset 200/300 DPI suhtautuu tuohon kykyyn?"
—silmän erottelukyky on ehkä n. 180 kertainen 300 dpi:n verrattuna
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole192186Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi392075Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä281980Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma471386- 741326
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?46873Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?56802Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?
Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat8741- 52723
Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi32708