Svekko aina väkivaltainen

riistäjät!

Suomi on aina joutunut kärsimään Ruotsin takia.

Joutunut taistelukentäksi svekon takia:

-Hakkapeliitat ja muut suomalaiset Ruotsin takia 30-vuotisessa sodassa 1600-luvulla

-Suuri Venäjän sota 1500-luvulla jossa enemmistö suomalaisia kuten Juho Maununpoika taistelemassa Ruotsin takia

-Suuri Pohjan sota ja Isoviha 1700-luvulla sekin Ruotsin syytä

-Onneksi Ruotsista päästiin eroon vuonna 1809 vaikka sekin tapahtui vain sodan takia

Svekot tosin tulivat takaisin vuonna 1918 suorittamaan etnistä puhdistusta.

9

123

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • svekko minkä teit!

      "Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa."
      -Pirkko Grönroos Tammisaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2008-

      • PG

        Ketkä myöntävät ja mitä?


      • no ne myöntää
        PG kirjoitti:

        Ketkä myöntävät ja mitä?

        Myöntävät olevansa pelkureita.

        Mutta sen sanon että jos Ruotsi olisi voittanut Suuren Pohjan Sodan ja kohdellut suomalaisia alaisiaan paremmin niin 1918 sisällissotaa ei olisi käyty ja Stalinilla ei olisi ollut aihetta hyökätä Suomeen koska Pietarin kaupunkia ei olisi perustettu.


      • Tapio.Rautalapio
        no ne myöntää kirjoitti:

        Myöntävät olevansa pelkureita.

        Mutta sen sanon että jos Ruotsi olisi voittanut Suuren Pohjan Sodan ja kohdellut suomalaisia alaisiaan paremmin niin 1918 sisällissotaa ei olisi käyty ja Stalinilla ei olisi ollut aihetta hyökätä Suomeen koska Pietarin kaupunkia ei olisi perustettu.

        Menikö minulta nyt jotain ohi? Kuka myönsi ja mitä?


      • raaseporilainen
        Tapio.Rautalapio kirjoitti:

        Menikö minulta nyt jotain ohi? Kuka myönsi ja mitä?

        Alun sitaattipätkä kuuluu alla olevaan puheeseen, joka pidettiin
        TIE TAMMISAAREEN 90 VUOTTA MUISTOTAPAHTUMAssa ja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.tammisaari1918.com/se/muistotapahtuma_puheet.html

        Missä kohtaa siinä puhutaan pelkuruudesta? Aiemman irrallisen sitaatin sijaan nostaisin esiin toisen lauseen puheesta: "Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi." Anteeksi antaminen on mielestäni paljon rakentavampaa ja itse kullekin armollisempaa kuin vihan ylläpito. Se syö ihmisen sisältä rikki, ja niin turhaan.

        P.S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä... Aate ei läntisellä Uudellamaalla ole edelleenkään kieleen sidottu vaan mieleen. Ehkä muualla on toisin. Jokainen leirillä kuollut vanki oli jonkun läheinen ja hänen menehtymisensä oli sille perheelle suuri suru kieleen katsomatta.

        Tässä puheen suomenkielinen osuus kokonaisuudessaan:

        Arvoisat kansalaistoimikunnan jäsenet, hyvät muistotilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

        Kun tämän vuoden huhtikuussa kävin Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä, totesin, että aivan Birkenaun leirin kupeessa oli tavallisia omakotitaloja, joiden pihalla lapset leikkivät ja vanhemmat touhusivat hyvin hoidetuissa puutarhoissaan. Asetelma tuntui minusta jotenkin kolkolta. Ajattelin, etten itse haluaisi asua keskitysleirin rajanaapurina, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, totesin, etten oikeastaan poikkea paljoakaan Birkenaun naapureista.

        Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa.

        Sanotaan, että aika parantaa kaikki haavat. Joskus arpeutumiseen tarvitaan kuitenkin useampi sukupolvi. Ehkä me vihdoin olemme päässeet tilanteeseen, jolloin kertomista odottaneet tarinat voi julkistaa. Kaikki totuudenmukainen tieto myös omien lähialueidemme tapahtumista auttaa meitä ymmärtämään asioita, joista ei koskaan ole puhuttu, mutta jotka monissa perheissä ovat jollain lailla aina olleet läsnä. Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi. Se on tärkeää, kun rakennamme yhdessä turvallisempaa tulevaisuutta seuraaville sukupolville.

        Emme voi olla ylpeitä Dragsvikin tapahtumista, mutta voimme olla ylpeitä teidän, kansalaistoimikunnan jäsenten ja muiden vapaaehtoisten, toiminnasta. Se on luonut mahdollisuuden kunnioittaa täällä vankileirillä menehtyneiden lähimmäistemme muistoa.

        Haluan Tammisaaren kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kansalaistoimikuntaa tekemästänne hienosta ja tärkeästä työstä, jonka avulla osa pitkään vaiettua lähimenneisyyttämme on saanut ansaitsemansa julkisuuden. Kokoamanne näyttely on hyödyllinen lisä tiedon välittämisessä haudalla vieraileville ihmisille. Toivottavasti moni näkee sen!


      • Edvard Gylling
        raaseporilainen kirjoitti:

        Alun sitaattipätkä kuuluu alla olevaan puheeseen, joka pidettiin
        TIE TAMMISAAREEN 90 VUOTTA MUISTOTAPAHTUMAssa ja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.tammisaari1918.com/se/muistotapahtuma_puheet.html

        Missä kohtaa siinä puhutaan pelkuruudesta? Aiemman irrallisen sitaatin sijaan nostaisin esiin toisen lauseen puheesta: "Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi." Anteeksi antaminen on mielestäni paljon rakentavampaa ja itse kullekin armollisempaa kuin vihan ylläpito. Se syö ihmisen sisältä rikki, ja niin turhaan.

        P.S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä... Aate ei läntisellä Uudellamaalla ole edelleenkään kieleen sidottu vaan mieleen. Ehkä muualla on toisin. Jokainen leirillä kuollut vanki oli jonkun läheinen ja hänen menehtymisensä oli sille perheelle suuri suru kieleen katsomatta.

        Tässä puheen suomenkielinen osuus kokonaisuudessaan:

        Arvoisat kansalaistoimikunnan jäsenet, hyvät muistotilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

        Kun tämän vuoden huhtikuussa kävin Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä, totesin, että aivan Birkenaun leirin kupeessa oli tavallisia omakotitaloja, joiden pihalla lapset leikkivät ja vanhemmat touhusivat hyvin hoidetuissa puutarhoissaan. Asetelma tuntui minusta jotenkin kolkolta. Ajattelin, etten itse haluaisi asua keskitysleirin rajanaapurina, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, totesin, etten oikeastaan poikkea paljoakaan Birkenaun naapureista.

        Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa.

        Sanotaan, että aika parantaa kaikki haavat. Joskus arpeutumiseen tarvitaan kuitenkin useampi sukupolvi. Ehkä me vihdoin olemme päässeet tilanteeseen, jolloin kertomista odottaneet tarinat voi julkistaa. Kaikki totuudenmukainen tieto myös omien lähialueidemme tapahtumista auttaa meitä ymmärtämään asioita, joista ei koskaan ole puhuttu, mutta jotka monissa perheissä ovat jollain lailla aina olleet läsnä. Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi. Se on tärkeää, kun rakennamme yhdessä turvallisempaa tulevaisuutta seuraaville sukupolville.

        Emme voi olla ylpeitä Dragsvikin tapahtumista, mutta voimme olla ylpeitä teidän, kansalaistoimikunnan jäsenten ja muiden vapaaehtoisten, toiminnasta. Se on luonut mahdollisuuden kunnioittaa täällä vankileirillä menehtyneiden lähimmäistemme muistoa.

        Haluan Tammisaaren kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kansalaistoimikuntaa tekemästänne hienosta ja tärkeästä työstä, jonka avulla osa pitkään vaiettua lähimenneisyyttämme on saanut ansaitsemansa julkisuuden. Kokoamanne näyttely on hyödyllinen lisä tiedon välittämisessä haudalla vieraileville ihmisille. Toivottavasti moni näkee sen!

        "S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä"

        Eivätkö ruotsalaiset väitä että vuonna 1918 lähes kaikki suomenruotsalaiset kuuluivat porvaristoon? Nytkö ne onkin ne suomalaiset jotka olivat niitä rikkaita suojeluskuntalaisia jotka murhasivat köyhiä suomenruotsalaisia työläisiä?

        Päättäkää jo. Ettehän te itse enää usko tuota teidän propagandaa.

        :D


      • Tapio.Rautalapio
        raaseporilainen kirjoitti:

        Alun sitaattipätkä kuuluu alla olevaan puheeseen, joka pidettiin
        TIE TAMMISAAREEN 90 VUOTTA MUISTOTAPAHTUMAssa ja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.tammisaari1918.com/se/muistotapahtuma_puheet.html

        Missä kohtaa siinä puhutaan pelkuruudesta? Aiemman irrallisen sitaatin sijaan nostaisin esiin toisen lauseen puheesta: "Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi." Anteeksi antaminen on mielestäni paljon rakentavampaa ja itse kullekin armollisempaa kuin vihan ylläpito. Se syö ihmisen sisältä rikki, ja niin turhaan.

        P.S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä... Aate ei läntisellä Uudellamaalla ole edelleenkään kieleen sidottu vaan mieleen. Ehkä muualla on toisin. Jokainen leirillä kuollut vanki oli jonkun läheinen ja hänen menehtymisensä oli sille perheelle suuri suru kieleen katsomatta.

        Tässä puheen suomenkielinen osuus kokonaisuudessaan:

        Arvoisat kansalaistoimikunnan jäsenet, hyvät muistotilaisuuden osanottajat, hyvät naiset ja herrat!

        Kun tämän vuoden huhtikuussa kävin Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireissä, totesin, että aivan Birkenaun leirin kupeessa oli tavallisia omakotitaloja, joiden pihalla lapset leikkivät ja vanhemmat touhusivat hyvin hoidetuissa puutarhoissaan. Asetelma tuntui minusta jotenkin kolkolta. Ajattelin, etten itse haluaisi asua keskitysleirin rajanaapurina, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, totesin, etten oikeastaan poikkea paljoakaan Birkenaun naapureista.

        Olen asunut reilut 20 vuotta Langansbölessä, tässä aivan naapurissa. Olen lähes päivittäin kulkenut tämän paikan ohitse, juurikaan ajattelematta, että ohitan Suomen suurimman joukkohaudan. Tuskin koskaan olen myöskään ajatellut sitä, että Dragsvikissa, jossa mm. oma poikamme suoritti asevelvollisuutensa, kuoli ihmisiä nälkään ja tauteihin ja osa jopa teloitettiin vain 90 vuotta sitten. Olosuhteet tällä vankileirillä olivat täysin verrattavissa oloihin natsien keskitysleireillä. Tulinkin siihen tulokseen, että ennen muiden kansojen käyttäytymisen arvostelua, on hyvä tuntea oma historiansa.

        Sanotaan, että aika parantaa kaikki haavat. Joskus arpeutumiseen tarvitaan kuitenkin useampi sukupolvi. Ehkä me vihdoin olemme päässeet tilanteeseen, jolloin kertomista odottaneet tarinat voi julkistaa. Kaikki totuudenmukainen tieto myös omien lähialueidemme tapahtumista auttaa meitä ymmärtämään asioita, joista ei koskaan ole puhuttu, mutta jotka monissa perheissä ovat jollain lailla aina olleet läsnä. Tiedon avulla voimme myös antaa paljon anteeksi. Se on tärkeää, kun rakennamme yhdessä turvallisempaa tulevaisuutta seuraaville sukupolville.

        Emme voi olla ylpeitä Dragsvikin tapahtumista, mutta voimme olla ylpeitä teidän, kansalaistoimikunnan jäsenten ja muiden vapaaehtoisten, toiminnasta. Se on luonut mahdollisuuden kunnioittaa täällä vankileirillä menehtyneiden lähimmäistemme muistoa.

        Haluan Tammisaaren kaupungin puolesta kiittää lämpimästi kansalaistoimikuntaa tekemästänne hienosta ja tärkeästä työstä, jonka avulla osa pitkään vaiettua lähimenneisyyttämme on saanut ansaitsemansa julkisuuden. Kokoamanne näyttely on hyödyllinen lisä tiedon välittämisessä haudalla vieraileville ihmisille. Toivottavasti moni näkee sen!

        'He' tarkoitti siis presidenttiä. Alright! Kiitos!


      • Tapio.Rautalapio
        Edvard Gylling kirjoitti:

        "S. Suurin osa paikallisista punavangeista Tammisaaren leirillä olivat sitä paitsi ruotsinkielisiä"

        Eivätkö ruotsalaiset väitä että vuonna 1918 lähes kaikki suomenruotsalaiset kuuluivat porvaristoon? Nytkö ne onkin ne suomalaiset jotka olivat niitä rikkaita suojeluskuntalaisia jotka murhasivat köyhiä suomenruotsalaisia työläisiä?

        Päättäkää jo. Ettehän te itse enää usko tuota teidän propagandaa.

        :D

        "Suurin osa paikallisista punavangeista..."

        En kyllä nyt näe mitään ristiriitaa.


      • raaseporilainen
        Tapio.Rautalapio kirjoitti:

        'He' tarkoitti siis presidenttiä. Alright! Kiitos!

        Kun olen lukenut näitä Tammisaaren leirin sitaatteja sisältäviä keskusteluja tällä ja muillakin sivuilla, ne tuntuvat kaikki minusta olevan pääasiassa sen henkisiä, että ruotsinkieliset valkoiset ovat tappaneet suomenkielisiä punavankeja. Totuus ei kuitenkaan ole musta-valkoinen. Läntisellä Uudellamaalla eletään ja on eletty kaksikielisessä ympäristössä ja kummankin kieliryhmän edustajia on ollut ja on edelleen kaikissa poliittisissa puolueissa. Täällä aate siis on kiinni mielessä eikä kielessä. Kaksikielisyys on täällä elävää ja käytännössä ihan hyvin toimivaa. En usko, valitettavasti, että ihmiset täällä olisivat silti keskimäärin sen suvaitsevampia. Kyllä täälläkin osataan olla rasisteja, mutta ei ehkä niin palavasti KIELIkiihkoja/KIELIrasisteja.

        Mielestäni yksilön äidinkieleen kohdistuva viha on käsittämätöntä. Ensinnäkään äidinkieltään ei voi valita. Perheellä on oma/omat kielensä ja siinäpähän sitten opit puhumaan sitä kieltä, mitä tarjolla on. Mielestäni ei yhdenkään lapsen harteille voi myöskään sälyttää vastuuta isien ja äitien teoista, eikä yhdenkään ihmisen äidinkieli oikeuta muita sen perusteella vetämään johtopäätöksiä heidän kansalaiskelpoisuudestaan. Ne asiat liittyvät kyllä muuhun kuin kieleen.

        Ajatelkaapa, jos kaikki näistä kieliasioista kiihkeästi paasaavat käyttäisivät energiansa johonkin positiiviseen ja rakentavaan toimintaan. Jos ei muuta, niin kävisivät vaikka kävelemässä kaikki ne minuutit, jotka kuluttavat näillä palstoilla. Ainakin kansanterveys paranisi ja veromarkkoja säästyisi esim. johonkin sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan sen sijaan, että vihan nostattama verenpaine aiheuttaa aivoinfarkteja ja sydänkohtauksia ja sairaskulut kasvavat.

        Hyvää kevättalven jatkoa vaan kaikille! Nauttikaa ihanan valkoisista hangista ja käykää tutustumassa Tammisaaren joukkohautaan ja sinne pystytettyyn pieneen näyttelyyn. Se voi jopa avartaa ajattelua aatesuunnasta riippumatta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää

      jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole
      Maailman menoa
      19
      2176
    2. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä

      ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi
      Maailman menoa
      39
      2075
    3. Belfastissa käynnissä kunnon persuilu

      Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä
      Maailman menoa
      28
      1970
    4. Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen

      Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma
      Maailman menoa
      47
      1386
    5. Mitä kirjainta haluaisit

      Ra kastella mahdottomasti?
      Ikävä
      74
      1326
    6. Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?

      Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?
      Ikävä
      46
      873
    7. Kaunein nimi

      Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?
      Ikävä
      56
      802
    8. Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?

      Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      741
    9. Arvaa sattuuko se

      Että teen töitä siihen että unohdan sinut. Mitä muutakaan voin
      Ikävä
      52
      713
    10. Rakastan sinua hiljaisuudessa

      Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi
      Rakkaus ja rakastaminen
      32
      698
    Aihe