Sunnuntai 12.2.2012
Nimipäivät: Elma ja Elmi
Tekstikoko:
  loading...
liity jäseneksi!
 /   /  / Suhteet poikki anoppiin
31 Vastausta 1 457 Lukukertaa

Suhteet poikki anoppiin

Onko kukaan lopettanut kokonaan yhteydenpitoa anoppiin?

Itse harkitsen tekeväni niin. Anopillani on neljä miniää. Nuo kolme muuta ovat jo aikoja sitten polttaneet hihansa anopin kanssa ja lopettaneet yhteydenpidon. Minullakin käryää jo kainaloiden korkeudelta.

Anoppi ei anna siunaaman rauhaa. Hän haluaa ohjailla koko elämäämme. Hän soittelee monta kertaa päivässä, määräilee ja arvostelee. Hän harrastaa taitavaa henkistä väkivaltaa erikoisalanaan syyllistäminen. Hän myös haukkuu ihmisiä selän takana ristiin. Toisille miniöille hän on järjestänyt mojovia perheriitoja tempuillaan ja juonillaan.

Olen tähän asti ollut kiltti ja sovitteleva. Päivästä menee vain nykyään turhan monta tuntia anopin aiheuttamien vihamöykkyjen ja murheenkryynien sulatteluun.

Onko teistä hyväksyttävä vaihtoehto lopettaa kokonaan yhteydenpito anoppiin? Voisinko vain jättää vastaamatta hänen puheluihinsa? Voisinko kadota maisemista, kun hän tulee kylään tai kun perheeni menee hänen luokseen vierailulle? Tietysti mieheni ja lapsemme saisivat tavata anoppia niin paljon kuin haluavat. En minä lapsille puhuisi ikinä mitään pahaa anopista.

Kumpi on parempi vaihtoehto: Katkaista yhteydenpito vai yrittää kärsiä edelleen?

No moi!

Kuulostaa ihan omalta entiseltä elämältäni..

Katkaisin välit, mutta vieläkin yrittää jotakin riitaa saada mieheni ja minun välille, vaikkapa täyttämällä varastoamme huonekaluillaan lupaa kysymättä jne..

Ennen oli kuten sinulla, siten meni viimeinenkin luottamus kun kävi ilmi että anoppi todellakin valehteli minulle, ja puhui pahaa selän takana asioista joita oli mieheltäni ja äidiltänikin udellut. Ennen anoppi soitteli kotipuhelimeenkin 3-5 kertaa vrk pahimmillaan, asui melko lähellä..aivan liian lähellä. Sen jälkeen vedin töpselin seinästä ja iskin luurin kaappiin ja sanoin sen olevan rikki.. Noh, soittelu ja pommitus jatkui ja jatkui..meitä vaadittiin kylään joka viikko, ja anoppi tenttasi minua minkä ehti -aina miehen selän takana koska mieheni ei hänelle ole koskaan kuulema "avautunut".

Viimein vuosien jälkeen laitoin välit häneen poikki. En jaksanut yrittää vaan sanoin että nyt loppui, ja sanoin että anna minun olla, äläkä soittele minulle enää.

Tämä on äärimmäinen keino, enkä väitä sen olevan paras. Minulle se kumminkin on välttämätöntä, jottei mieheni kärsi enempää siitä että äiti hiillostaa, ja minä hermostun.. En käsitä tarvettaan toimia niin joten tässä ollaan.

Suosittelen samaa kaikille jotka eivät enää halua kamppailla turhan takia, vaan haluavat eroon turhasta riidasta. Anteeksiantokin sujuu pikkuhiljaa anoppia kohtaan näin, kun emme ole tekemisissä.

Ps

Enkä todellakaan neuvo ketään katkomaan välejä minkään pikkujutun takia, vaan ihan jos homma karkaa näin käsistä, ja anopista tulee jokapäiväistä elämää liian "pahalla" hallitseva, kuten meille kävi.

anoppi on..

huolissaan nuoristaan miten ne pärjää jne.Mutta jotain omaa rauhaakin elämään pitäs olla ja saada ymmärrän.Nuorista tuntuu juuri tuolta kuin alkuper.kirjottikin.
Kannattaa katkasta suhteet sehän se nykyaikaa.Itse olen anoppina katkassut suhteeni moneenkin suuntaan ja syistä, jotka oli syvemmät mutta en kenenkään elämään millään tapaa sekaantunut.Elän niin että mulla ei oo heitä ja elän silti täys painosta elämääni. He omaansa.Joskus suku ja läheiset on taakka.

jospa kasvattaisit

vähän selkärankaa.

itse en vastaa ärsyttäville henkilöille kuin silloin, jos tuntuu siltä. kännykässä on sitä varten hiljennä-painike ja profiilikin voi säätää sellaiseksi, ettei puhelin edes soi tiettyjen tyyppien soittaessa.

"Onko teistä hyväksyttävä vaihtoehto lopettaa kokonaan yhteydenpito anoppiin?"

miksei olisi? itse en ole koskaan suorassa yhetydessä anoppiin ja meillä on ihan hyvät välit. olen anopin kanssa yhteyksissä silloin kun ollaan vierailulla puolin tai toisin, eikä me koskaan niillä välillä pidetä yhteyttä kuin puolisoni välityksellä.

lopetin jo

Lopetin jo vuosikausia sitten, syynä mieheni perinnöttäjättäminen isänsä jälkeen, kaikki oli siirretty miehen siskon ja vävypojan nimiin tekaistuilla kauppakirjoilla rahasummineen, joo, varmasti opiskelijat ostivat ison mökin, talon ja kaiken...ikävä ei tule, hei vaan ja heipparallaa.

Ne tekaistut

kauppakirjat voi olla totta mutta kun vanhemmilta ostaa jotain kiinteää omaisuutta ja jos kauppakirjassa ei ole mainintaa siitä että tämä kiinteistöön ei sisällä sisarusten perintöosuutta niin aina voi vaatia lakiosuutta näistä kiinteistöistä kun vanhemmista aikä jättää ja se raha pitää olla pankkitilillä mikä on myynneistä saatu ja se menee jakoon mutta ilman tätä pykälää kauppakirjoissa niin se omaisuuteen kuuluu sisarusten lakisääteinen perintöosuus ja sen saa aina jos ei muuten oikeuden päätöksellä. Jos omaisuus on myyty alihintaan muille sisaruksille niin ilmoitus verottajalle niin menee monesti vielä lahjavero joka on aika korkea vaikka olisi perintökaaressa ensimmäinen perijä.

Riitelemällä saisi varmaan lakiosansa

Kyllähän tuosta perinnöstä varmaan saisi oikeuden kautta lakiosansa. Verottajalle vinkkaamalla he voisivat myös tarkastaa ettei kysessä ollu perintöveron kiertäminen tekaistuilla kauppakirjoilla.

Mutta toisaalta, tuohan on ollu vainjan tahto, joten sille perinnöttämäski jättämisellä taitaa olla joku syy, jota minä ainakin kunnioittaisin.

Verottajalle toki vihjaisin ihan vittumaisuuttani, että toiset joutuisivat maksamaan lahja-/perintöverot.
Katkaista välit!

Anopini oli sen verran aivoton ja jääräpäinen, ettei ymmärtänyt tai noteerannut suoraa puhetta. Esim. ihmetteli miksen käy heidän mökillään, että enkö tykkää mökkeilystä, ja kun sanoin, että tykkään kyllä mökkeilystä, mutta seurastanne en tykkää, niin ei auttanut, vaan alkoi inttämään, että koska kuulun valitettavasti sukuun, niin sinne täytyy tulla. Luulisi ettei anoppikaan halua seuraani, kun en mitenkään seurustele hänen kanssaan, mutta kaippa hän haluaa jonkun syyn millä pääsee purkamaan omaa paskaa fiilistään johonkuhun.

Välit on vedetty poikki, ja nähdään pari kertaa vuodessa pikaisesti suvun juhlissa.

senkun katkaiset

Mitäpä sitä kärvistelee ja teeskentelee.
Mikäs hiton velvollisuus miniöillä on hyysätä anoppia. Ei ne miehetkään niin tee.
Lieneekö jotakin "kiltintytön syndroomaa" ettei uskalleta sanoa anopille suoraan mitä mieltä tästä ollaan.
Aina vaan sanotaan, että käännä vaan toinen poski ja pure hammasta.
Ukko lähtee halkopinolle kun anoppi tulee eikä keittele kahvia ja pidä seuraa tälle.
Miksei siis miniä voi tehdä samoin?
Pottumainen, kyttäävä, nariseva ja v-mäinen anoppi on kuin syylä parisuhteessa. Se hiertää eikä lähde kulumallakaan.

Mä nostan kytkimen kun näen että anoppi kaartaa pihaan enkä palaa ennenkuin se on häipynyt.
Hyysätköön ukko äippäänsä, keitelkööt kahvit ja nauttikoot äitinsä kutitteluista ja kyhnäämisestä.
Juoruilkoot ja puhukoot pahaa ihmisistä. Mulla ei oo mitään yhteistä anopin kanssa eikä mitään puhuttavaa. Tosin ei sitä kiinnostakkaan kuin oma napa ja sen kultapoju. Nariseekin kuin sarana tai lässyttää silloin kun puhuu viiskymppiselle pojalleen.

Katkaise vaan välit. Tunne on uskomattoman vapauttava, kuin syylä irtoaisi.

Kuinkas..

..anoppisi siis vieläkin käy teillä vaikka katkaisit välit? Meillä nimittäin ei käy enää, mies ei pyydä ketään sukulaisiaan muutenkaan, ole koskaan pyytänytkään ,vaan minä.. ja nyt kun välimme poikki en ole anoppia tavannut vuoteen.
Pitää myös minusta muistaa että välien poikki laittaminen ei poista sitä tosiasiaa että mies ja muksut ovat tekemisissä.

Sukujuhliin en ole enää mennyt koska ne ovat aina anoppilassa. Mietin että korjaan kyllä välejä, kun anoppi itse niin haluaa ja minulle sen kertoo. Mielellään sen anteeksipyynnön kera, jota en koskaan kuullut..

ihmettelen...

Anoppi tulee kutsumatta silloin kun sitä huvittaa mutta eipä se mitään koska nähdään korkeintaan ovella kun toinen tulee ja toinen menee..Ei vaan kertakaikkiaan viitsi jäädä seuraamaan sitä ihme hyssyttelyä kun on itse tottunut vähän rempseämpään menoon. En edes osaa kuvailla...Kuin iso kolmevuotias ja paapova kanaemo.
En ihan ymmärtänyt miten tuo mies ja muksut liittyi anoppiongelmiisi. Voitko selventää?
Hei mutta työt kutsuu. Jäi vähän kesken...

Kiitos!

Huh!

Kiitos, kohtalontoverit! En ole selvästikään ainoa, jolla on syylä-anoppi (joskin oma anoppini on enemmän katujyrä, joka lanaa kaikki muut alleen).

Aion tämän rohkaisun jälkeen ottaa reippaasti etäisyyttä ja jättää vastaamatta puheluihin. Nyt varsinkin raskaana ollessani olen liian herkillä kestääkseni anopin sättimistä. Ei minun tarvitse olla anoppia kohtaan hienotunteinen ja hyvinkasvatettu tyttö, kun hän niin törkeästi vittuilee (anteeksi) ja määräilee ja arvostelee. Kun olen jo neljäs miniä, joka katkaisee suhteet, niin luulisi anopin tajuavan, että hänessäkin saattaa olla jotain vikaa.

syylättömälle..

..sitä että mies tapaa anoppia eli äitiään sekä muksut, minä en,eikä tule enää ovestakaan omin lupineen -koska olen senkin tehnyt selväksi että ilmoittaa miehelleni koska tulossa käymään.. ;)

Aloittajalle,
hyvä että ongelma alkaa ratketa, sinun sijassasi sanoisin miehelle näistä hommista jotka sinua anopissa kiusaa, ymmärrän täysin että syylänpoisto-operaatio on pakollinen.

oma ongelmani

Miksi pitäisi kieltää mieheltään ja lapsiltaan äiti/mummo, vaikkei itse voisi anoppia sietää?

Meillä anoppi käy kylässä ja tapaamassa lapsia, mutta itse teen kuten syylätön, koska suurin ongelma asiassa on itselläni. Eli keksin aina jonkun menon kun tulee käymään. Jos jää viikonlopun ylikin, tulee itselleni ruotsinristeily saman tien. Ja onhan sitten anoppi hoitamassa miehen kanssa lapsia... :)

ei pidäkkään..

kieltää mieheltä eikä lapsilta äitiä tai mummoa. Oma muksu vaan ei kaipaa enää kuulema ko henkilöä, ja olen tehnyt selväksi myös ettei anoppi kasvata lasta (=koska lapsi ei hänestä pidä). Se ei kertakaikkiaan käy, joten anoppi ei enää haluakkaan tavata kuin poikaansa. Mikä sopii kaikille hyvin.

asiaa kiitos kirjoituksesta

Puhut aivan kuin äidistäni. Oli mahtavaa lukea viisas kirjoituksesi. Olen 41-vuotias nainen ja viime syksynä katkaisin lopullisesti välini äitiin, joka on juuri tuollainen kontrolloiva ja manipuloiva ihminen. Olen niin onnellinen ja varma sekä iloinen tästä päätöksestäni. Tuollainen nainen ei voi saada kuin tuohoa aikaan perheessäsi ja sinussa. Olet sielullisesti terve ihminen, kun pystyt tilanteen noin analysoimaan ja miettimään rajojen laittamista hulluudelle. Minulla meni monta vuotta, liian monta vuotta, kun äiti sai raadella minua. Veljeni ei tajua tilannetta ollenkaan. Minä olen itsenäistynyt jo nuorena, mutta veljeni ei. Äidin kontrollista itsenäistyminen oli hankala juttu, veljeni ei ryhtynyt siihen sotaan. Äiti heitteli minua kattiloilla, kun halusin kulkea omia teitäni. Silti hän säilytti salakavalan otteensa minuun. Veljeni on äidin lemmikki. Hänellä on äidin mustat manipulaatiolaput silmillä. Hän ei ole koskaan oikein edes seurustellut. Hänellä on erittäin huono itsetunto ja suhteet naisiin lyhyitä. Veli on erittäin epävarma naisten seurassa. Vaikka veljeni on komea niin naiset eivät pidä häntä minään, koska hän on tavallaan sellainen ressukka pikkupoika, jollaiseksi äiti on hänet tehnyt.

En osaa antaa sinulle neuvoja miten tomisit tuollaisen käärmeen kanssa. Parasta on että sinä eristät itsesi tästä, että jaksat olla lapsille äiti. Ehkä vielä tässä vaiheessa lapset voisivat häntä tavata, mutta voi olla että hänellä on halu kontrolloida myös heitä. En osaa sanoa.

olen ja hyvin onnistuu

mieheni tukee ja se anoppi lapsia ei tule näkemääkään.
kieroja ihmisiä, en lapsieni lähelle enään halua.
se meni yli valehtelussa ja minulle riitti kova manipuloja.
lapsiensa anto miehensä hakatakkin ja vasta kun lapset ovat aikuisia, niin hänen miehensä lähti ja jätti.

Noh..

Nää on näitä jokaisen omia juttuja, meillä saa katsella anoppia kuka tahtoo, ja mies tahtoo, vaikkei kovin usein, mutta anoppi muistaa kyllä muistuttaa että luonaan on käytävä(mie en mene) . Anopin viimeisin tempaus oli minun haukkuminen juopoksi miehelleni. Mitähän seuraavaksi..

Vainoharhainen?

Olisko se oikea määrite susta? Tai sitten vaan yksinkertaisesti muuten sekopää, narsisti? Mihin sä esed anoppia tarvitsisit, kun ei sulla tuolla tyylillä pian ole miestäkään ;) Olet osana avioerotilastoja ja sosiaalitoimiston lempilapsi ainakin käyntiesi määrän perusteella. Joten kannatti hienosti?

Pojalle riittää kyllä uusia kimuleita, siitä älä huoli. Tasokaan ei millään voi laskea, kun koki sinun kanssa pohjanoteerauksen. Toivottavasti olet pihdannut edes, niin et ole tiine? Tuskin osaisit kasvattaa mirriäkän hameesi alle, saati ihmisiä.

Nää todellakin on näitä mainitsemiasi omia juttuja..

Hakeudu hoitoon

Ohhoh, melkoista vainoharhaisuutta. Onhan sulla lääkitys kunnossa?

Anoppiko se siinä..

juttujaan sotkee ja sekoilee keskellä yötä? Jos niin katsoppa itse siihen peiliin..! Ei hyvältä nyt vaikuta mielentilasi juttujesi perusteella. Olisikohan vahvempi lääkitys paikallaan ;))

Minun miniä...

Se lapsellinen, epäsiisti synnytyskone laittoi minuun välit poikki muutama vuosi sitten syystä, että minulla ei vähätuloisena ollut varaa elättää heidän yhdeksän henkistä porukkaa kesälomalla. Edellisenä kesänä kun he luonani olivat ja kypsyin aivan totaalisesti passaamaan ja ruokkimaan pesuetta, jonkä äiti luki aamusta iltaan riippukeinussa Reginaa. Ei tarttunut käteen miniälle tiskiharja,eikä muutakaan taloustyötä. En ole vielä koskaan tavannut yhtä vähätöistä ihmistä.. Joten tämä välienkatkaisu oli todellakin paras ja mieluisa lahja miniältä.

Asioilla on puolensa...

Joopa-joo..

varmaan mieluisaa myös omalle pojallesi ? Ymmärrän itse täysin jos miniäsi ei jaksa ruokkia 24/7 vuodesta toiseen tuollaista pesuetta, ja kaipaa lomaa ellei ukkonsa osallistu.. Ja "synntyskone"? Olipa rumasti sanottu, koskee myös ilmeisesti sitä "siementäjää" eli poikaasi. Mitäs lapset sitten ovat? Pikku-porsaita varmaankin mielestäsi.. Huh-huh. Vähän ymmärrystä lienee miniäsi kaivannut.

Lieneekö tuo varallisuus mikään fakta, vaan jokin muu syy oltava..

Poikani

on itse osansa valinnut. Minun kasvatusvastuuni on jo päättynyt, enkä ole elatusvelvollinen heitä kohtaan. Jokainen ruokkikoon pesueensa, kun on sen hommannutkin. Halusin vaan kertoa, että voi se joskus anoppikin laittaa ne välit poikki. Säästyy miniän kallis aika muuhun..

Laita vaan

Minä olen laittanut totaalisesti välit poikki ja paljon paremmin menee. Ei tule enään paskaa silmille ja vihjailuja.

Jotku ei vaan tajua

Läheiset voi satuttaa enemmän kuin etäiset.

Jos jonku kanssa ei tule toimeen, niin välit kannattaa viilentää ja jättää etäisiksi.

Mielestäni on todella ok, jos vältät kontaktia anoppiin, jos kerran hänen kanssaan ei tule toimeen.
juuri lähti anoppi kylästä ja hyvä niin! välit laitoin poikki vuosia sitten. ja onneksi hän muutti vielä kauemmaksi. jouduin jopa terapeutin vastaanotolle menemään kun anoppi vihjailuillaan ja sanomisillaan sai minut ihan ymmälleni. soitti jopa minun äidille ja kertoi, että on huolissaan meidän lapsista kun minä olen niin kauhea.... lopulta selvisi, että anoppi oli vainoharhainen ja kai jotenkin psyykoosissa ja joutuikin myöhemmin hoitoon. minä olen ystävällinen kun nähdään ja asiallinen, mutta en kaipaa häntä enään elämääni sotkemaan.
toki ymmärrän, että hän oli sairas, mutta terveenä voisi sitten pyytää vaikka anteeksi.
muutenkin saan näppylöitä hänen kaltaisestaan ihmisestä, joka ei muuta tee kun nyhjää kotona ja syö näkkileipää. vierailukin oli kuin kaurismäen elokuvasta jossa ihmiset on vaan hiljaa ja juo kahvia... kun yritin, että josko jotain tehtäisiin jotain niin eihän sitä tarvii voidaan siinä istuskella (puhumatta mitään) tai mennä päiväunille... itse olen eläväinen kuten lapsenikin ja tuollainen valmiiksi kuollut meno on ihan tappavaa... ja niinhän anoppi mielestään onkin vanha ja väsynyt, kokoajan puhuu itsestään niin vanhana vaikka on yhtä vanha kuin vanhempani ja tervekkin. minun vanhempani harrastavat, käyvät jatkuvasti kulttuuririennoissa, matkoilla, hoitavat lapsiammekin, tapaavat ystäviään jne..
hirvittää vaan, että tuollainenko miehestänikin tulee...

täällä myös

yksi edellisen kaltainen tapaus anoppina. Milloin olen mitäkin pahaa saanut aikaan, ja soitteli siitä jo äidillenikin. Äitini ihmetteli kovin, miksi anoppini soittaa ja haukkuu minua hänelle..ja kaikkialle muuallekkin kuulema. Ilmeisesti pelkää jotakin ihmeellistä täällä tapahtuvan. Mutta mitä, se on jäänyt epäselväksi, kuulema ei halua kuulla mieheni sairastelusta (mieliala) sanaakaan. Kovin on ennakkoluuloinen ja hieman harhaluuloinen, uskoo mm kaikki kuulemansa juorut, ja levittelee niitä itse lisää minusta.. Että näin meillä. Liekö selvää, että mistä miehen sairaus periytynyt, mutta en ole siitä mitään koskaan sanonut anopille.

Aikanaan kun olimme väleissä hän käytti aikansa utelemalla kovasti asioitamme, eli niitä henkilökohtaisia.., ja esitti ystävällistä ja herttaista henkilöä, johon voi "luottaa"-tämä kaikki on kääntynyt minua "vastaan". Nyt mieheni sairastaessa biopolaarista,syytä siihen hakee anoppi minusta (kun kuulema olen häntä syytellyt-vaikken ole..).. Joten välimme ovat poikki.

joo

Meillä anoppi ei juuri käy eikä soittele. Lapsia haluaa tavata vain silloin, kun voi sitten myöhemmin leuhkia sukulaisille, kuinka ihania lapsia ja mitä he yhdessä tekivät.. Täysin tekopyhää. Nyt tuokaan ei enää onnistu, sillä tyttömme (13v) sanoi ettei halua enää mummon luo mennä ollenkaan. En jaksa nyt kaikista ongelmista edes kirjoittaa, mutta kylmä ihminen on. Lapsemme itki pettymystä mummon aiheuttaman mielipahan takia mummolle itselleen, eikä mummo lohduttanut mitenkään. Selitti vaan jäykästi ettei hän ole syyllinen!!

Voi noita aikuisia ihmisiä, käyttäytyvät niin paljon huonommin kuin lapset.

Kumpaankos sinä...

kuulut? Lapsiin vai aikuisiin?
Hei kohtalotoveri!
Kirjoitan tätä kun ei uni maita lennon jälkeen..
Puhut aivan kuin omasta anopistani.
Itse katkaisin, tai hänkin katkaisi suhteet noin 2v sitten, kun hän tuli työpaikalleni haukkumaan minut ja myöskin toisen miniänsä ja jopa kertoi toivovansa molempien poikiensa avioeroja!!!
Hah haa, olemme olleet naimisissa molemmat pariskunnat yli 20 v.
Aikoinaan hän ei tullut mieheni pikkuveljen häihinkään koska oli avioliittoa vastaan...! Heillä on nykyään 2 jo aikuista lasta ja ovat edelleen naimisissa.
Jätin yhteydenpidon tuolloin pari vuotta sitten, en jaksanut olla enää huono nainen joka varastaa hänen pikkuisensa...
Nyt on tilanteen huomannut jo muutkin, eli hän on sairas. Sitä ei vaan nämä lapset suostu ymmärtämään ja viemään hoitoon.
Anopilla on siis ollut jo pitkään mielenterveysongelmia, josta olen vihjannut miehelleni, mutta nämä lapsukaiset eivät uskalla tehdä ja tunnustaa asiaa... Tosin kyseinen henkilö on mielenterveysongelmien takia eläkkeelle jäänyt jo 20 v sitten... Ja lapset eivät suostu viemään hoitoon vaikka kyseisen ihmisen sisarukset esim tunnistaa "paranoidisia" juttuja.
 /   /  / Suhteet poikki anoppiin

Keskusteluhaku

Laaja haku
Match.com

Aloita rakkaustarinasi

Löydä unelmiesi kumppani jo tänään! Etsi rakkautta satojentuhansien suomalaisten sinkkujen joukosta!

Facebookissa suositeltua