Tällä hetkellä - kuten tiedämme - on olemassa laki, jossa määritellään valtion virkamiesten kielitaitovaatimukset. Vaatimukset vaihtelevat riippuen hallintoalueen kielijakaumasta ja virkamiehen koulutuksesta. Samoin kunnallisissa virkasäännöissä on määräyksiä kielitaidosta. Kun otetaan huomioon ruotsinkielen käyttämisen todellinen - varsin vähäinen tarve - virka- ja tuomioistuintoiminnassa, voitaisiin mielestäni siirtyä järjestelmään, jossa voitaisiin tukeutua olemassa olevaan kielitaitoon. Etenkin yksikielisillä alueilla, jotka muodostavat maamme kuntien ja valtion piirihallintoalueiden valtaosan, ruotsin kielen käyttö on minimaalista. Lisäksi suurimmassa osassa kaksikielisiä alueita ja viranomaisia ruotsin kielen käyttö ei ole merkittävän laajaa. Kielilaki on eräänlainen paperitiikeri, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla vähäiseksi.
Se seikka, onko maa yksi- vai kaksikielinen ei ole olennainen kysymys. Olennainen on kysymys siitä, miten ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Jäljempänä ehdottamani järjestelmä ei puutu siihen, että maa edelleenkin perustuslain tasolla on kaksikielinen kahden kansalliskielen järjestelmänä. Myöskään kielilain sisältöä ei tarvitse keskeiseltä sisällöltään muuttaa.
Poistamalla todelliseen palvelujen kysyntään nähden ylimitoitetut julkisen sektorin henkilöstön kielitaitovaatimukset voidaan päästä tilanteeseen, jossa perustuslain suojaiset ja kielilaissa todetut kielelliset oikeudet voidaan toteuttaa. Tarjonta tulee saattaa kysyntää vastaavaksi. Perustuslaki takaisi edelleenkin kummankin kieliryhmän yhdenvertaisuuden eikä esimerkiksi oikeudesta omalla kielellä tapahtuvaan koulutukseen tarvitse silloin luopua.
Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Virkamiehiin siten kuin lailla valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä myös kunnallisissa johtosäännöissä on säädetty ja viranomaisiin siten kuin kielilaissa on säädetty. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.
Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä
"23 a §
Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen"
Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki. Tulevaisuutta varten voitaisiin varautua muuttamaan lakia siten, että ehkäpä venäjän kieli saisi vastaavan aseman kuin suomen ja ruotsin kieli. Voisi olla kolmikielisiä viranomaisia , kaksikielisiä (myös suomi-venäjä) kuin pelkästään yksikielisiä viranomaisia. Luonnollisesti tarvitaan ehkä teknisiä täsmennyksiä muun muassa oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin.
Tässä mallissa ei tarvita palvelujen toteuttamiseen pakollista ruotsin kielen opiskelua. Kielilakia ei tarvitse muuttaa.
Tässä mallissa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia kielitaitoresursseja, joiden uskon ehdottomasti riittävän kielilaissa todettujen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Tarvittaisiinko tuolloin pakollista ruotsinkielen opetusta? Ei todellakaan!
Nykyinen kielilaki asettaa viranomaisvelvoitteen tarjota kansalliskieliset palvelut ja saamelaisalueilla lisäksi saamenkieliset. Kielilain valmistelutöiden yhteydessä (Hallituksen esitys 92/2002) nimenomaisesti korostettiin niitä mahdollisuuksia ja keinoja, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi valtakunnallisena puhelinpalveluna. Mielenkiintoinen näköala on videoneuvottelut ja niihin liittyvä tulkkaus. Edelleenkin tulee muistaa se, että kielilain mukaiset palveluvelvoitteet ovat erilaisia yksikielisissä viranomaisissa, tuomioistuimissa tai kunnissa verrattuina vastaaviin kaksikielisiin
Kielipoliittinen malli
34
357
Vastaukset
- 23
onko kukaan kommentoijista ruotsinkielinen?
Mitä ruotsinkieliset sanovat näistä malleista?- 34
Ankdam kirjoitti:
.. ja minusta Ionin malli on ihan varteenotettava ehdotus.
Mikä olisi suurin mutta?
34 kirjoitti:
Mikä olisi suurin mutta?
mitään sen kummempia muttia.
Meidän perustuslaissa ja kielilaissa vahvistetut oikeutemme omaan kieleen ja yhteiskunnallisiin palveluihin on ja pysyy, miten ne totutetaan on sitten eri juttu. Sitä siis sopii vapaasti miettiä. Ionin ehdotus on sinänsä ihan hyvä.
Mitä pakkoruotsiin tulee niin siitä säädetään perusopetuslaissa eikä se ole minulle ja tuskin monelle muullekaan suomenruotsalaiselle mitenkään ajankohtainen asia tai erityisten intohimojen kohde.
Netti fennojen verrattoman lapsellinen käsitys siitä että ruotsin kieli katoaisi Suomesta pakkoruotsin poistumisen myötä on todella hupaisa. Emme me täältä minnekään katoa, ei liioin Ruotsi tuolta länsirajan takaa. Ruotsinkielisistä tulisi vain vähintään kolmekielisinä eräänlainen kielieliitti ja ruotsi palaisi taas eräänlaiseksi koulutetumman väen kieleksi, ei siinä sen kummempaa. Niin makaa kuin petaa.
- rautaako
Äkkiseltään tuo kuullostaa ihan käyvältä. En siis ole kielipolitikkan asiantuntija enkä siski varmasti näe kaikkia käytännön seikkoja johon tämä vaikuttaisi.
Ehdotus on asialliseen sävyyn kirjoitettu joka käytännössä tarkoittaa että sitä kannattaa lukea loppuun riippumatta siitä onko kirjoittajan kanssa samma mieltä. Oletettavati tässä kejussa suurin osa vastaajista fanittaa ehdotusta mutta sävyyn joka heti paljastaa fanittajan tunnepohjaisesti suhtautuvaksi reppanaksi.- Ioni¤
No keskusteluhan oli ihan asiallista, mistä kiitokset. Todellakin kielilain mukaiset velvoitteet, jotka koskevat perustuslaissa todettua kansalaisen oikeutta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa, voidaan täyttää ilman noin kattavaa kielitaitolakia, jossa kielen osaamisvelvoite kohdistetaan yksittäiseen virkamieheen tai tuomariin eikä viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Ikävä totuus on se, että varsinkin yksikielisillä alueilla ruotsin kielen käyttötilanteet ovat varsin harvinaisia ja kaksikielistenkin alueiden palvelutarve on toteutettavissa vähäisemmälläkin henkilökuntamäärin. Kielilaki ei aseta kohtuuttomia velvoitteita eikä synnytä merkittäviä kustannuksia (muun muassa kannatta katsoa paitsi kielilain keskeiset 2-6 lukujen säännökset myös valtion käännöskustannuksista esitettyjä selvityksiä).
Kaksikielisyys ei ole suuri miljardiluokan taloudellinen kysymys; joka toista väittää todistakoon väitteensä toteen. MIkäli mukaan luetaan ruotsin kielen kouluopetus,kyse silloinkin on muutamasta sadasta miljoonasta eurosta eikä miljardeista. Koulutuspoliittinen tarkoituksenmukaisuus kylläkin antaisi aiheen vapaaehtoiseen ruotsin kielen opetukseen, etenkin kun mallini ei vaadi julkisen sektorin henkilöstön kattavaa ruotsin kielen hallintaa. Samalla kuitenkin säilyisi perustuslain takaama oikeus saada omakielistä koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluja ei voida jakaa väestöosuuksien mukaan, koska jokaisella kansalaisella tulee olla kielestään riippumatta samanlaiset oikeudet. Itse asiassa yksikielisyysmallissa jouduttaisiin pohdiskelemaan samoja kysymyksiä ja seuraava kysymys olisikin yksikielisyysmallin osalta se, eroaisivatko nämä vähemmistökielen käyttäjien kielelliset oikeudet edes kielilain ja sen säätämisen yhteydessä täsmennettyjen lakien ( esim. sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki) mukaisista kielellisistä oikeuksista.
Tämä kielen osaamisvelvoitteen ylimitoitus minua on eniten tässä häirinnyt ja uskon, että sen purkaminen johtaa ihan asialliseen lopputulokseen. Hunttailkaapa ! Mietintämyssy päähän! - Taisto.
Ioni¤ kirjoitti:
No keskusteluhan oli ihan asiallista, mistä kiitokset. Todellakin kielilain mukaiset velvoitteet, jotka koskevat perustuslaissa todettua kansalaisen oikeutta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa, voidaan täyttää ilman noin kattavaa kielitaitolakia, jossa kielen osaamisvelvoite kohdistetaan yksittäiseen virkamieheen tai tuomariin eikä viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Ikävä totuus on se, että varsinkin yksikielisillä alueilla ruotsin kielen käyttötilanteet ovat varsin harvinaisia ja kaksikielistenkin alueiden palvelutarve on toteutettavissa vähäisemmälläkin henkilökuntamäärin. Kielilaki ei aseta kohtuuttomia velvoitteita eikä synnytä merkittäviä kustannuksia (muun muassa kannatta katsoa paitsi kielilain keskeiset 2-6 lukujen säännökset myös valtion käännöskustannuksista esitettyjä selvityksiä).
Kaksikielisyys ei ole suuri miljardiluokan taloudellinen kysymys; joka toista väittää todistakoon väitteensä toteen. MIkäli mukaan luetaan ruotsin kielen kouluopetus,kyse silloinkin on muutamasta sadasta miljoonasta eurosta eikä miljardeista. Koulutuspoliittinen tarkoituksenmukaisuus kylläkin antaisi aiheen vapaaehtoiseen ruotsin kielen opetukseen, etenkin kun mallini ei vaadi julkisen sektorin henkilöstön kattavaa ruotsin kielen hallintaa. Samalla kuitenkin säilyisi perustuslain takaama oikeus saada omakielistä koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluja ei voida jakaa väestöosuuksien mukaan, koska jokaisella kansalaisella tulee olla kielestään riippumatta samanlaiset oikeudet. Itse asiassa yksikielisyysmallissa jouduttaisiin pohdiskelemaan samoja kysymyksiä ja seuraava kysymys olisikin yksikielisyysmallin osalta se, eroaisivatko nämä vähemmistökielen käyttäjien kielelliset oikeudet edes kielilain ja sen säätämisen yhteydessä täsmennettyjen lakien ( esim. sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki) mukaisista kielellisistä oikeuksista.
Tämä kielen osaamisvelvoitteen ylimitoitus minua on eniten tässä häirinnyt ja uskon, että sen purkaminen johtaa ihan asialliseen lopputulokseen. Hunttailkaapa ! Mietintämyssy päähän!Vai ei kaksikielisyyys muka ole suuri kysymys eikä olisi miljardiluokkaa? Varamasti on molempia.
Kaikki aihetodisteet ovat sen puolella. Taloudelllinen ja henkinen rasitus on valtava. Suomi kampittaa itseään keinotekoisella kaksikielisyyydellä.
Näillä palstoilla on vuosien aikana tuotu SATOJA eri kaksikielisyyden kustannuseriä julki. Nekään ei ole kuin murto-osa kokonaisuudesta.
Vaatisi asiantuntuntijaryhmän pitkän tieteellisen tutkimuksen kaksikielisyyden taloudellisista vaikutuksista. Sitähän ei ole koskaan sallittu poliittisista syistä.
Henkiset ja psykologiset rasitukset ovat vielä lisänä. Niiden merkitys on taloudellisten tappioiden luokkaa. - Rationalisointi
Ioni¤ kirjoitti:
No keskusteluhan oli ihan asiallista, mistä kiitokset. Todellakin kielilain mukaiset velvoitteet, jotka koskevat perustuslaissa todettua kansalaisen oikeutta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa, voidaan täyttää ilman noin kattavaa kielitaitolakia, jossa kielen osaamisvelvoite kohdistetaan yksittäiseen virkamieheen tai tuomariin eikä viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Ikävä totuus on se, että varsinkin yksikielisillä alueilla ruotsin kielen käyttötilanteet ovat varsin harvinaisia ja kaksikielistenkin alueiden palvelutarve on toteutettavissa vähäisemmälläkin henkilökuntamäärin. Kielilaki ei aseta kohtuuttomia velvoitteita eikä synnytä merkittäviä kustannuksia (muun muassa kannatta katsoa paitsi kielilain keskeiset 2-6 lukujen säännökset myös valtion käännöskustannuksista esitettyjä selvityksiä).
Kaksikielisyys ei ole suuri miljardiluokan taloudellinen kysymys; joka toista väittää todistakoon väitteensä toteen. MIkäli mukaan luetaan ruotsin kielen kouluopetus,kyse silloinkin on muutamasta sadasta miljoonasta eurosta eikä miljardeista. Koulutuspoliittinen tarkoituksenmukaisuus kylläkin antaisi aiheen vapaaehtoiseen ruotsin kielen opetukseen, etenkin kun mallini ei vaadi julkisen sektorin henkilöstön kattavaa ruotsin kielen hallintaa. Samalla kuitenkin säilyisi perustuslain takaama oikeus saada omakielistä koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluja ei voida jakaa väestöosuuksien mukaan, koska jokaisella kansalaisella tulee olla kielestään riippumatta samanlaiset oikeudet. Itse asiassa yksikielisyysmallissa jouduttaisiin pohdiskelemaan samoja kysymyksiä ja seuraava kysymys olisikin yksikielisyysmallin osalta se, eroaisivatko nämä vähemmistökielen käyttäjien kielelliset oikeudet edes kielilain ja sen säätämisen yhteydessä täsmennettyjen lakien ( esim. sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki) mukaisista kielellisistä oikeuksista.
Tämä kielen osaamisvelvoitteen ylimitoitus minua on eniten tässä häirinnyt ja uskon, että sen purkaminen johtaa ihan asialliseen lopputulokseen. Hunttailkaapa ! Mietintämyssy päähän!Ehdotuksesi on kaikin puolin asiallinen, ja haluaisin lisätä siihen vielä yhden, kaikille tutun näkökohdan: Käyttämättömänä kielitaito ruostuu. Jos virkamies ei jatkuvasti puhu tai muuten tarvitse ruotsia, kieli alkaa unohtua eikä virkamies hallitse uusia ilmaisuja, sanoja ja terminologiaa. Ruotsinkielisiä palveluja tulisi turvat muulla tavalla kuin olettamalla, että 20 vuotta sitten hankittu todistus ruotsin taidosta takaisi pysyvän kielitaidon.
Yhteiskunnan tulisi myöntää, että ruotsia tarvitaan vain tietyillä rannikkoalueilla. Muualla voidaan turvautua erikoisjärjestelyihin, tulkkeihin, maakunnassa kiertäviin virkamiehiin etc. Ruotsinkielistemme joukosta löytyvät tosiosaajat, ja ruotsia opiskeltaisiin valinnanvaraisena kielenä' suomalaisissa kouluissa.
- Nettisuomalainen
Ionin kielipoliittinen malli on huolellisesti mietitty. Se on otettu myös myönteisesti vastaan, pienin varauksin ja eri vivahtein tosin. (Tala: askel parempaan suuntaan; Jyväskylän vihreät: virkamiesruotsi pois; Ankdam: ihan varteenotettava ehdotus.)
Ionin tämänkään perusteluin esitetyn kysymyksen ja huudahduksen ei luulisi hyppäävän enää kovin monen silmille nyky-Suomessa: "Tarvittaisiinko tuolloin pakollista ruotsin opetusta? Ei Todellakaan!" Se sulautuu Ionin tekstiin luontevasti.Kyllä homma hoituu noinkin ja päästään tavoitteeseen eli pohjoismaiseen malliin, johon kaikissa muissa Pohjoismaissa kuuluu virallinen yksikielisyys. Ruotsi siirtyi siihen 1.7.2009 varsin tiukalla kielilailla. Erinomainen malli Suomelle.
Vain kaksi pientä asiaa - siis kielivapaus ja virallinen yksikielisyys. Kaikesta muusta voidaan neuvotella.- Ioni¤
heikki_tala kirjoitti:
Kyllä homma hoituu noinkin ja päästään tavoitteeseen eli pohjoismaiseen malliin, johon kaikissa muissa Pohjoismaissa kuuluu virallinen yksikielisyys. Ruotsi siirtyi siihen 1.7.2009 varsin tiukalla kielilailla. Erinomainen malli Suomelle.
Vain kaksi pientä asiaa - siis kielivapaus ja virallinen yksikielisyys. Kaikesta muusta voidaan neuvotella.Kiitoksia kommenteista. kaksikielisyys tai yksikielisyys ei ole päämäärä tai tavoite sinänä vaan se, että kielellisten palvelujen kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan toisiaan. Molemmilla kieliryhmillä tulee olla yhtäläiset oikeudet kielensä käyttöön viranomaisissa ja tuomioistumissa, saada omakielistä opetusta sekä sairaan- ja terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Ruotsinkielisen kielellään saama tällainen palvelu ei ole etuoikeus sen enempää kuin suomenkilelisen suomen kielellä saama vastaava palveluskaan.
Kyllä Heikkikin pian tästä pääsee oikeille jäljille, kunhan tämän esittämäni kokonaisuuden hahmottaa.
Terveiset hiihtoladuilta! 1000 km rapsahti täyteen tälle talvelle ja pääsiäiseksi Lapin hangille. Tästä on hyvä jatkaa! - Taisto.
Ioni¤ kirjoitti:
Kiitoksia kommenteista. kaksikielisyys tai yksikielisyys ei ole päämäärä tai tavoite sinänä vaan se, että kielellisten palvelujen kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan toisiaan. Molemmilla kieliryhmillä tulee olla yhtäläiset oikeudet kielensä käyttöön viranomaisissa ja tuomioistumissa, saada omakielistä opetusta sekä sairaan- ja terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Ruotsinkielisen kielellään saama tällainen palvelu ei ole etuoikeus sen enempää kuin suomenkilelisen suomen kielellä saama vastaava palveluskaan.
Kyllä Heikkikin pian tästä pääsee oikeille jäljille, kunhan tämän esittämäni kokonaisuuden hahmottaa.
Terveiset hiihtoladuilta! 1000 km rapsahti täyteen tälle talvelle ja pääsiäiseksi Lapin hangille. Tästä on hyvä jatkaa!Et voi verrata suruja pääväestöön, vaan tietenkin muihin kielivähemmistöihin!
Eli suruilla on oikeus samoihin omakielisiin palveluihin kuin saamelaisilla, romaneilla ja venäläisillä.
Nykyäänhän suruilla on valtavsti enemmän palveluja kuin muilla vähemmistöillä.
Juuri tuo asenne, että surut eivät ymmärrä olevansa pieni vähemmistö, on ärsyttävintä. - 31
Taisto. kirjoitti:
Et voi verrata suruja pääväestöön, vaan tietenkin muihin kielivähemmistöihin!
Eli suruilla on oikeus samoihin omakielisiin palveluihin kuin saamelaisilla, romaneilla ja venäläisillä.
Nykyäänhän suruilla on valtavsti enemmän palveluja kuin muilla vähemmistöillä.
Juuri tuo asenne, että surut eivät ymmärrä olevansa pieni vähemmistö, on ärsyttävintä."Juuri tuo asenne, että surut eivät ymmärrä olevansa pieni vähemmistö, on ärsyttävintä."
Olen huomannut debateissa, että Suomenruotsalaisten tapa katsoa omaa määräänsä on toinen kuin meillä suomalaisilla. He aloittavat liittämällä Suomen Nordeniin ja sanovat sitten, että oikeastaan he ovat enemmistö ja suomen kielellä ei ole mitään merkitystä Nordenissa. - sunnuntaiaamua
Taisto. kirjoitti:
Et voi verrata suruja pääväestöön, vaan tietenkin muihin kielivähemmistöihin!
Eli suruilla on oikeus samoihin omakielisiin palveluihin kuin saamelaisilla, romaneilla ja venäläisillä.
Nykyäänhän suruilla on valtavsti enemmän palveluja kuin muilla vähemmistöillä.
Juuri tuo asenne, että surut eivät ymmärrä olevansa pieni vähemmistö, on ärsyttävintä."Et voi verrata suruja pääväestöön, vaan tietenkin muihin kielivähemmistöihin!"
Ei tarvitse kaiketi verrata kumpaankaan, ei myöskään saamelaisiin. Mutta 5% entisen emämaan kielen puhuja ja kenties etnisesti omanlaista joukkoa, ei anna aivan kaikkia oikeuksia kuten "jos ruotsinkielisen pitää oppia suomea, pitää suomenkielisenkin oppia ruotsia". Ylpeyttä oman kansanosan historiasta ei tietenkään tarvitse kätkeä ja unohtaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa
Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin k863821On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole382401Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi712363Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä732272Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.362015Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma741605- 761507
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?581071Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?691044Riikka runnoo! sähkön hinta +25 %, bensan hina +16 %
Euron bensa! Tuo legendaarinen persujen vaalilupaus. Sannan hallitus pudotti sähköenergan alv:n 10 prosenttiin, Riikka r5985