Mielestäni suomenruotsalaisuus on kiinteä osa suomalaisuutta, mutta ei sillä tavalla kun olen kuullut joidenkin RKP:läisten väittävän. Suomenruotsalaisuus vastaa mielestäni savolaisuutta, karjalaisuutta tai mitä tahansa paikallisidentiteettiä. Se on siis suomalaisuus-yläkäsitteen alla oleva alakäsite kuten savolaisuus. Monessa maassa kielivähemmistö ei edes halua olla "samaa porukkaa" kuin enemmistö, mutta suomenruotsalaiset haluavat olla. Näin talvisodan päättymisen muistopäivän tienoilla on sanottava, että tämä sankaritarina ei ainoastaan päättänyt sisällissodan jäljiltä olevan kahtiajaon, vaan myös kielellisen kahtiajaon.Sen jälkeen aitosuomalaisuus ja itäruotsalaisuus ovat olleet marginaali-ilmiöitä. Viimeistään talvisodan jälkeen ei kukaan ole, muutamaa kyräilijää lukuunottamatta, kiistänyt sitä, etteivätkö suomalaiset ja suomenruotsalaiset olisi yksi kansa.
Yhtälailla kun on valitettavaa, että murteet kuolevat ja paikallisidentiteetit katoavat, olisi myös valitettavaa, jos suomenruotsalaisuus häviäisi. Suomenruotsalaisuuden säilyminen on kuitenkin ensisijaisesti suomenruotsalaisista itsestään kiinni. Nykyinen peruskoulusta yliopistoon ulottuva ruotsin kielen opiskeluvelvollisuus on omiaan huonontamaan ruotsin kielen asemaa. Vaikka sen tarkoitus on ollut vähentää ennakkoluuloja on käynyt juuri päinvastoin. Mielestäni pakollinen ruotsin kieli pitäisi poistaa ja sen mukana virkamiesruotsi. Sen sijaan voitaisiin ryhtyä maksamaan virkamiehille vaikka jonkinlaista lisäpalkkaa ruotsin kielen osaamisesta.Tällainen kannustin varmistaisi, että Suomessa olisi jatkossakin ruotsintaitoisia virkamiehiä(itseasiassa motivoituneempia ja paremmin kieltä puhuvia kuin nykyisin), eikä ketään tarvitsisi pakottaa. Kaikki voittaisivat tässä ratkaisussa. Ei ole myöskään järkevää väittää, että ruotsin kieli kuuluisi jokaisen suomalaisen identiteettiin, sillä suomalaisia identiteettejä on yhtä monta kuin suomalaisiakin. Eihän ketään pakoteta opiskelemaan mitään murrettakaan kansallisen identiteetin nimessä. Väite, että kaksikielisyys häviäisi pakkoruotsin mukana on naurettava, sillä yksilöthän muodostavat nykyisenkin kaksikielisyyden eivätkä yksilöt mihinkään häviäisin pakkoruotsin poiston mukana.
Tällä palstalla oleva "netti fennojen" loanheitto menee välillä älyttömäksi, eikä e juuri edistä pakkoruotsin poistoa. Toisaalta esimerkiksi Heikki Tala saa välillä päälleen niin järkyttävää lokaa, että en ihmettele sitä, että hän joskus kirjoittaa niin provosoivia tekstejä. Ruotsin kielen asemaa puolustava joukko ei tee juurikaan "netti fennoja" enempää nostaakseen palstan tasoa. Tämä on mielestäni valitettavaa, sillä kielipolitiikasta pitäisi pystyä puhumaan yhtä asiallisesti kuin muustakin politiikasta.
70 Vastausta
490 Lukukertaa
Asiattomuus palvelee RKP:tä
Me emme tiedä oikeasti, kuinka monet loanheitto viestit, jotka esiintyvät "nettifenno" nimikkeen alla ovat todellisuudessa aitoja "nettifennoja". Jos sellaisia onkaan. RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin on esittänyt väitteen että esim. tällä palstalla kirjoittelevat lähinnä avohoitopotilaat- viitaten pakkoruotsin vastustajiin. En siis ihmettelisi yhtään että "nettifennojen" kirjoittelu olisikin ainakin osittain juuri pakkoruotsia kannattavien tahojen tuotoksia!Se on aika
todennäköistä,että näin onKahta ilmaa!
Tuo väitteesi, että surut haluaisivat olla suomalaisia, on vähintäänkin kaksijakoinen.Nimittäin svekosurut eivät missään nimessä halua olla suomalaisia. Juuri siksi he kutsuvat itseään suomenRUOTSALAISIKSI. Svekosuruihin kuuluu RKP:n ja sen hallinnoimien järjestöjen johto.
Toisaalta tavallinen surukansa tuntee ehkä itsensä suomalaisiksi. He kutsuvat itseään ruotsinkielisiksi SUOMALAISIKSI.
Ikävä tosiasia
kuitenkin on,että yhä edelleen monilla rantaruotsalaisilla on tietty asennevamma suomenkielisiä kohtaan,sen he ovat saaneet vanhemmiltaan.Osittain se
"monilla rantaruotsalaisilla on tietty asennevamma suomenkielisiä kohtaan,sen he ovat saaneet vanhemmiltaan."on vanhempien syy ja osittain se on suomenkielisten oma syy. Sinulle tekisi hyvää olla vähemmistön asemassa pari kuukautta niin tietäisit mitä tarkoitan!
Meikälästen asennevammaa
osoittaa mielestäsi se että pidämme kielellisistä oikeuksistamme kiinni ja että puhumme ruotsia.Omasta mielestäsi sinut tulisi huomioida puhumalla seurassasi aina suomea etkä koskaan koe tärkeäksi kohdata meitä ja tutustua meihin oman kulttuurimme edustajina. Asennevammattomuus tarkoittaisi mielestäsi sitä meidän tulisi aina tulla sinua vastaan, mieluiten niin ettei sinun koskaan tarvitsisi edes huomata meidän olevan suomenruotsalaisia (ja useinhan se niin onkin).
Olenko oikeassa vai olenko käsittänyt väärin, kenties haluat itse kertoa mitä täsmälleen tarkoitat asennevammalla?
Asennevammaiset
"mielestäsi sinut tulisi huomioida puhumalla seurassasi aina suomea etkä koskaan koe tärkeäksi kohdata meitä ja tutustua meihin oman kulttuurimme edustajina. Asennevammattomuus tarkoittaisi mielestäsi sitä meidän tulisi aina tulla sinua vastaan, mieluiten niin ettei sinun koskaan tarvitsisi edes huomata meidän olevan suomenruotsalaisia"Ankdam, onko ahvenanmaalaisilla ja ruotsalaisilla asennevamma, kun he eivät halua tulla senttiäkään suomenkielisiä vastaan, eivätkä halua oppia toista kotimaistaan, suomea? He eivät koe tärkeäksi kohdata suomenkielisiä ja tutustua omaan toiseen kotimaiseen kulttuuriinsa, suomenkieliseen kulttuuriin.
Luojan kiitos, tämän päivän suomenruotsalaiset jo ovat melko hyvin opetelleet suomea. Kauan sen oppiminen kestikin, satoja vuosia asumista yli 90 % suomenkielisessä maassa.
Kaisa taas huiskii luudallaan miten sattuu
"Ankdam, onko ahvenanmaalaisilla ja ruotsalaisilla asennevamma, kun he eivät halua tulla senttiäkään suomenkielisiä vastaan, eivätkä halua oppia toista kotimaistaan, suomea?"En voi vastata ahvenanmaalaisten tai ruotsalaisten puolesta enkä myöskään ruotsia osaavana ole koskaan törmännyt heissä mihinkään asennevammaan.
Vastasin viestiin joka koski "rantaruotsalaisia" ja meidän väitettyä asennevammaamme. Kuulun itse rantaruotsalaisiin ja minulla on siksi omakohtaisia kokemuksia myös suomenkielisten asennevammasta meitä kohtaan.
Onko vai eikö
Joopa joo, kun suomenkieliset ovat sitä mieltä, ettei meidän tarvitse osata vähemmistön kieltä, ruotsia, se on Ankdamin mielestä asennevamma, mutta kun ahvenanmaalaiset ja ruotsalaiset katsovat, että heidän ei tarvitse osata suomea, Ankdam ei mielestään voi sanoa, onko se asennevamma vai ei.Koeta nyt päättää, mitä mieltä olet, Ankdam.
Vastasin
omaan kokemukseen pohjaten, en esittänyt mielipidettä en liioin ottanut kantaa asiaan josta tiedä mitään.Näin vastasin: "En voi vastata ahvenanmaalaisten tai ruotsalaisten puolesta enkä myöskään ruotsia osaavana ole koskaan törmännyt heissä mihinkään asennevammaan."
Kerro sinä minkälaista asennevammaista kohtelua olet saanut Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
En myöskään sanonut että enemmistön on osattava vähemmistön kieltä. Sen sijaan minua harmittaa se yleinen asennevamma että suomenkieliset perinteisille rannikon ruotsinkielisille asuinseuduille muuttaessaan eivät ole vaivautuneet opettelemaan paikkakunnan kanta-asukkaiden kieltä ja sitä kautta uudisasukkaina tutustuneet uuteen kotipaikkakuntaansa, sen asukkaisiin ja kulttuuriin.
Ankdamille
"Sen sijaan minua harmittaa se yleinen asennevamma että suomenkieliset perinteisille rannikon ruotsinkielisille asuinseuduille muuttaessaan eivät ole vaivautuneet opettelemaan paikkakunnan kanta-asukkaiden kieltä ja sitä kautta uudisasukkaina tutustuneet uuteen kotipaikkakuntaansa, sen asukkaisiin ja kulttuuriin."Ymmärrän tämän.
Mutta minulla on läheinen ystävä, joka muuttu 50-50 aleelle. Hän puhuu kouluruotsia, vaikka suvussa taustalla on suomenruotslaisia ja lähisuvussa myös, hän on kuitenkin suomenkielinen. hän kokee, että hänen tulisi osata täydellistä ruotsia ennen kuin hänet "otettaisiin sisään" paikkakunnan ruotsinkielisiin. Hän ymmärtää kyllä, että kieltä suojellaan suomen kieleltä pitämällä hiukan korkeanpaa kynnystä suomenkielisten invaasiolle. Toisaalta hän näkee, ettei ole mahdollista päästä käyttämään kieltä riittävästä ja "ruotsalaistumaan kielellisesti" kuten olisi, jos hän olisi muuttanut ruotsiin.
En tahdo väitellä. Olen vain miettinyt tätä dilemmaa. Suomenkielinen tarvitsee ruotsinkielisen puolison päästäkseen niin paljon tekemisiin ruotsin kanssa, että se auttaisi siirtymisessä kaksikielisyyteen.
Luulen, etteivät ruotsinkieliset ymmärrä tätä, koska heille valtakielen paine on niin suuri ja jopa kielen menetyksen uhka todellinen.
Kirjoitat "hän kokee"
"Mutta minulla on läheinen ystävä, joka muuttu 50-50 aleelle. Hän puhuu kouluruotsia, vaikka suvussa taustalla on suomenruotslaisia ja lähisuvussa myös, hän on kuitenkin suomenkielinen. hän kokee, että hänen tulisi osata täydellistä ruotsia ennen kuin hänet "otettaisiin sisään" paikkakunnan ruotsinkielisiin."Itse ruotsinkielisenä voin vain todeta että kaikkein parhaimmillaan ja tyypillisimmillään suomalainen elävä kaksikielisyys toimii niin että kukin puhuu omaa kieltään ja kaikki kuitenkin ymmärtävät.
Sellaiseen "kaksikielisyyteen" ei tarvita mitään asennevammaa eikä identiteetin romuttumista. Rinnakkain ja yhtä aikaa se kaksikielisyys useimmiten toimii kaksikielisissä perheissä ja niin se toimii useissa ystäväpiireissä, m.m. omassani.
Parasta on kun saa puhua kumpaa vain, sekaisin, erikseen ja yhtä aikaa, ja kaikki pysyvät mukana, ei sen tarvitse olla joko tai.
En tosin tiedä mitä ystäväsi mahtaa tarkoittaa sillä ettei hän pääse sisään paikkakunnan ruotsinkielisiin, tuskin se onnistuisi riikinruotsalaiseltakaan. Pienillä paikkakunnilla "piireihin pääsemisellä" saattaa olla monia muitakin näkymättömiä esteitä m.m. se että kaikki muut tuntevat toisensa liian hyvin, ei se saata olla oikeasti kieliongelma.
Ankdamille
"En tosin tiedä mitä ystäväsi mahtaa tarkoittaa sillä ettei hän pääse sisään"Siihen varmaan kuuluu paljonkin, en osaa tarkentaa. Mutta voi olla totta, että sama ulkopuolisuus vaivaisi riikinruotsalaistakin.
Otin vain kantaa tuohon kommenttiisi siitä, etteivät suomenkieliset opettele kieltä - siinä on yllättäviä ongelmia vaikka halua olisikin.
"kaikkein parhaimmillaan ja tyypillisimmillään suomalainen elävä kaksikielisyys toimii niin että kukin puhuu omaa kieltään ja kaikki kuitenkin ymmärtävät. "
Mutta eikö tämä ole tavallaan sitä kielenkäyttöä, josta ruotsin kielen vaalijat varottavat? Esimerkiksi koulussa lasten tulisi saada olla rauhassa ruotsinkielisessä vyöhykkeessä, jotta ruotsin kielinen ajattelu, käsitteistö, kulttuuri vahvistuisi. Monikielisyys on vähemmistlkielen surma?
En tarkoittanut sellaista monikielisyyttä
"Mutta eikö tämä ole tavallaan sitä kielenkäyttöä, josta ruotsin kielen vaalijat varottavat? "Toki kun lapsista on kyse mutta minä puhun aikuisista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä yli kielirajojen, suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä ystäväpiireistä. Kuvaamani tilanne on täyttä arkipäivää niissä piireissä missä itse enimmäkseen liikun.
Lapset tarvitsevat ilman muuta selkeän kielellisen ympäristön missä oppia kieltä. Kaksikielisiksi kasvavat lapset toki sekoittavat kieliä lapsuudessaan mutta oppivat pikkuhiljaa erottamaan kielet tosistaan.
Mistä on kysymys, Ankdam, päätä jo
Ankdam:"kaikkein parhaimmillaan ja tyypillisimmillään suomalainen elävä kaksikielisyys toimii niin että kukin puhuu omaa kieltään ja kaikki kuitenkin ymmärtävät."
Yess, Babelin kielten sekoitus on vihdoinkin ratkaistu! Ihmiset ymmärtävät taas toisiaan, vaikka puhuvat eri kieliä! Saamenkielinen puhuu saamea ja ruotsinkielinen ymmärtää, tataari puhuu omaa kieltään ja suomenkielinen ymmärtää! Viittomakielinen viittoo ja romani ymmärtää. Tuo kaikki onnistuu helposti, ilman vaivannäköä, kerrassaan hienoa, kiitos suomalaisen elävän kaksikielisyyden.
Toisaalla edellä kuitenkin toteat:
"minua harmittaa se yleinen asennevamma että suomenkieliset perinteisille rannikon ruotsinkielisille asuinseuduille muuttaessaan eivät ole vaivautuneet opettelemaan paikkakunnan kanta-asukkaiden kieltä"
Ai, siinä onkin kyse "vaivautumisesta" opettelemaan alueen perinteinen kieli, eikä luontaisesta kaksikielisyydestä.
Sitten onkin kysyttävä, miksi Ruotsin kuninkaan käskynhaltijat, sotilaat, virkamiehet eivät aikoinaan vaivautuneet opettelemaan maamme perinteistä kieltä, suomea, kun he muuttivat maahamme ja alkoivat täällä hallita ja jäivät tänne asumaan. Yhä edelleen, satojen vuosien jälkeen, ruotsinkieliset eristäytyvät ja eristävät lapsensa omakielisiin kouluihin ja yliopistoihin ja varjelevat yksikielisyyttään mm Ahvenanmaalla. Yhä edelleen ruotsinkieliset vaativat omakielisiä julkisia palveluita, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 5%. Onko se muka elävää kaksikielisyyttä? Vai onko kyseessä asennevamma, josta sinä moitit suomenkielisiä, kun he muuttavat paikkakuntaa omassa 95% suomenkielisessä maassaan?
kaisa hei
Ankdam on vastannut iha hienosti. Ei ole syytä olla ivallinen, vaikka olisikin kriittinenKielikeskustelua ei ole ollut, joten meillä on paljon vuoropuhelua käymättä.
Keskustelu avautunut
Kielikeskustelua ei ole aikaisemmin sallittu / uskallettu käydä mediassa muuten kuin ylistämällä "kaksikielisyden rikkautta" ja ruotsin merkitystä porttina muiden kielten oppimiseen ja pohjoismaisiin yhteyksiin, mutta nyt keskustelu on päässyt vapaaksi ja padottu suuttumus on purkautumassa. Monilla on ollut aiemmin kädet nyrkissä takin taskussa, kun virallinen totuus on ylistänyt maamme kaksikielisyyden rikkautta.Mitään suuttumusta ei ole skuitenkaan ollut aamen kieltä tai viittomakieltä tai romanien kieltä kohtaan, koska niitä ei ole pakolla ajettu kansalaisille!
Suomalaisuuden liitto, Heikinheimo, Tala jne ovat tehneet kiitettävää työtä kielikeskustelun avaamiseksi.
Puhun omista kokemuksistani
kaksikielisessä Suomessa, ystävä- ja tuttavapiireissä joissa kaikki osaavat sekä ruotsia että suomea, kuka enemmän kuka vähemmän mutta kaikki sen verran kuitenkin ettei kenenkään tarvitse kohteliaisuudesta vaihtaa kieltä vaan omat puheenvuoronsa voi kukin aina käyttää äidinkielellään."Vai onko kyseessä asennevamma, josta sinä moitit suomenkielisiä, kun he muuttavat paikkakuntaa omassa 95% suomenkielisessä maassaan? "
Jos suomenkielinen muuttaa ruotsinkieliselle alueelle hänen tulisi mielestäni olla valmis tulla myös kielessä vastaan. Osoittaa mielen köyhyyttä jos ei lainkaan yritä kotoutua ympäristöönsä eikä yhtään pyri ottaman kontakteja yli kielirajan. Jos ei halua oppia ruotsia niin sopii pysyä siellä 95% alueella jossa saa vapaasti jurottaa suomeksi. Ei kukaan meikäläinenkään muuta sisämaahan vain ruotsia puhumaan.
"mieleltään köyhät", huhuhuh
"Jos suomenkielinen muuttaa ruotsinkieliselle alueelle hänen tulisi mielestäni olla valmis tulla myös kielessä vastaan. Osoittaa mielen köyhyyttä jos ei lainkaan yritä kotoutua ympäristöönsä eikä yhtään pyri ottaman kontakteja yli kielirajan."Ankdam vaatii suomenkielisiä tulemaan vastaan, mutta ei moiti esim ahvenanmaalaisia "mieleltään köyhiksi", kun he eivät suostu tulemaan suomenkielisiä vastaan, eivätkä suostu "kotoutumaan" kotimaahansa Suomeen eivätkä pyri ottamaan kontakteja yli kielirajan, suomeksi.
Kun annat heille siihen oikeutuksen ja samoin ruotsalaisille oikeutuksen kieltäytyä opiskelemasta suomea, jotta voisivat tuottaa suomenkieliselle alkuperäisväestölle omakielisiä palveluja, sinulla ei ole perusteita vaatia Suomen suomenkielisiä opiskelemaan ruotsia ja tuottamaan tasavertaisia ruotsinkielisiä palveluita.
Sorry Ankdam, että olen tätä mieltä, mutta johan te olette kohtuuttoman kauan saaneet ylimitoitettuja omakielisiä palveluja, joita vaille suomenkieliset ovat jääneet paljon kauemmin ja laajemmin. Nyt on vihdoinkin muutoksen aika.
Miten niiden ahvenanmaalaisten mielestäsi pitäisi tulla vastaan? Hehän asuvat omassa ruotsinkielisessä saarivaltakunnassaan? Sinä olet se vieras siellä ahvenanmaalaiset ovat kotonaan, mihin ihmeeseen heidän muka pitäisi kotoutua sinun mielestäsi? Väitän jopa että Maarianhaminassa saa helpommin suomenkileistä palvelua kuin Savonlinnassa ruotsinkielistä.
Ja mitä sinun henkilökohtaiseen asennevammaasi tulee niin kun sinun happamia röyhtäisyjäsi täällä palstalla lukee niin sinun kanssasi ei oikeesti tee mieli jutella millään kielellä. Jospa katsoisit peiliin Luutakaisa-ella ja miettisit josko ne sinun kohtaamasi asenneongelmat eivät johtuisikaan kielestä vaan jostain aivan muusta. "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa".
Merkillinen väittämä: Mikä sinulle mielestäsi luonnostaan kuuluu on minulle ylimitoitettua ja se mikä on sinun oikeutesi on minun etuoikeuteni.
GU
Sinulaisia tarvitaan Suomessa, olet nimittäin oman seurakuntasi vihollinen numero uno, jos nyt ymmärrät mitään kieltä"Mieletään köyhän hapan röyhtäisy"
Rauhoitu Ankdam, älä ala riehua ja haukkua henkilöä, kun argumenttisi loppuvat! Yritä pinnistellä, vai joko sinulta tosiaan loppuivat järkevät perustelut pakkoruotsille ja viralliselle kaksikielisyydelle! "Mieleltään köyhistä" suomalaisista puhuminen on aika ikävä "hapan röyhtäisy", joten katso peiliin, missä se asenneongelma näkyy.Mielestäsi Ahvenanmaa ei olekaan osa Suomea, vaan erillinen ruotsinkielinen saarivaltakunta. Justiin niin, mutta kyllä sinne suomalaisten verorahat kelpaavat, enemmän kuin Kainuuseen. Ja suomalaisten EU-edustajistakin yksi pitäisi muka varata erikseen Ahvenanmaan omaksi edustajaksi. Saamapuolella Ahvenanmaa on osa Suomea, mutta antamis-puolella se on itsenäinen saarivaltio, jolla ei ole mitään velvoitteita tulla manner-Suomea vastaan, kielen puolesta eikä muutenkaan. Suomenkielisten pitää heille tuottaa käännökset ruotsiksi; mutta ei heidän itse tarvitse opiskella suomea ja tuottaa itse omia käännöksiä itselleen. Ei ihme että suomalaiset innoissaan luovuttaiaisvat saaret Ruotsille tai kenelle vaan.
"Mikä sinulle mielestäsi luonnostaan kuuluu on minulle ylimitoitettua ja se mikä on sinun oikeutesi on minun etuoikeuteni."
Ruotsinkielisille ylimitoitettujen kohtuuttomien etuoikeuksien lista on pitkä.
Edellä mainittu Ahvenanmaan yksikielisyys on yksi listan räikeimmistä kohtuuttomuuksista ja etuoikeuksista, kun samaan aikaan manner-Suomen puolella ruotsinkielisille on taattava tasavertaiset omakieliset palvelut kuten 95% enemmistölle.
Ylimitoitetut korkeakoulupaikat ruotsinkielisille on toinen räikeä ruotisnkielisten etuoikeus.
(Älä väitä, että ne ovat yhtä hyvin tarjolla myös suomenkielisille. Miksi meillä ei sitten ole venäjänkielisiä yliopistoja, voisivathan sinnekin suomen/ruotisnkieliset pyrkiä?)
Jne jne ylimitoitettuja etuja on paljon muitakin
Onhan Ahvenanmaa toki osa Suomea mutta se on autonominen osa Suomea, etkö muka Luutaella tiedä mitä käsite "autonominen" tarkoittaa?
Näin kirjoittaa esim. YLE-arkisto Suomen autonomiasta Venäjän vallan aikana:
"Aleksanteri I vahvisti Suomen sodan aikana annetut lupaukset Porvoon valtiopäivillä maaliskuussa 1809. Suomi sai autonomian Venäjän keisarikunnassa. Mitä tämä merkitsi Suomelle?
Merkittävä hetki Suomen historiassa on, kun Aleksanteri I vahvistettua Suomen autonomian ja sillä hetkellä Suomi sai oman perustuslain. Tästä hetkestä alkaen Suomi otti askeleen kohti oman identiteetin ja kulttuurin muodostamista." http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=771&a=7875
Vastaavanlaisen autonomian sai Ahvenanmaa Genevessä vuonna 1921 tehdyn kansainvälisen sopimuksen päätöksellä ja sillä on kuten Suomella aikoinaan oma "perustuslakinsa" ja lainsäädäntöoikeus ja oikeus määrätyissä asioissa päättää omista asioistaan itse, muun muassa kieliasioista.
Wiki:
"Hallinto ja politiikka
Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta.
Suomen tasavallan perustuslain mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.
Suomen eduskunta on vahvistanut Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnon itsehallintolailla 1920 ja takuulailla 1922, jotka yhdistettiin 1951 uudeksi itsehallintolaiksi. Sen korvasi vuoden 1993 alussa voimaan tullut uusi laki. Sitäkin on myöhemmin vielä uudistettu.
Lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta
Lainsäädäntövaltaa Ahvenanmaan maakunnassa, itsehallintolaissa määritellyissä asioissa, käyttää maakuntapäivät. Maakuntalait säädetään maakuntahallituksen aloitteesta.
Ylintä toimeenpanovaltaa maakunnan itsehallintoon kuuluvissa asioissa käyttää Ahvenanmaan maakuntahallitus, jonka valitsee maakuntapäivät."
Venäläisen Yliopiston perustamiselle ei liene esteitä, siitä vaan Suomen venäjänkieliset sitä perustamaan.
Tässä venäläisille mallia:
Åbo Akademi, perustanut yksityinen säätiö vuonna 1917.
ÅA toimi täysin yksityisen rahoituksen varassa vuoteen 1956. Nykyään valtio vastaa 75% akatemian kuluista mutta loppu on yksityistä säätiörahoitusta.
http://web.abo.fi/stiftelsen/
Hankenin edeltäjä Högre Svenska handelsläroverket perustettiin osakeyhtiömuodossa vuonna 1909.
Vuonna 1927 koulu jakautui kahtia, syntyi Svenska Handelsinstitutet (opisto) ja Svenska Handelshögskolan (korkeakoulu) joista jälkimmäinen valtiollistettiin vuonna 1975!
http://100.hanken.fi/history/play
Svenska social- och kommunalhögskolan.
Perustettiin vuonna 1943 yksityiseksi korkeakouluksi jonka tehtävänä oli kouluttaa toimitsijoita palvelemaan maan ruotsinkielistä väestöä. Korkeakoulu valtiollistettiin vuonna 1974.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_social-_och_kommunalh%C3%B6gskolan
Sibelius-akatemia
Alunperin nimeltään Helsingfors musikinstitut jonka perusti yksityishenkilö Martin Wegelius vuonna 1882. Martin Wegelius toimi musiikki-instituutin johtajana kuolemaansa asti vuoteen 1906.
Sibelius-akatemiasta tuli korkeakoulu ja valtiollistettiin vuonna 1980. Vuonna 1998 SA:sta tuli Yliopisto.
http://www.siba.fi/sv/info/historia/
Oliko vielä muuta?
Härskiä touhua
Pitkällä sepustuksella itsehallinnosta Ankdam peittää sitä faktaa, että taloudellisesti Ahvenanmaa hyväksikäyttää Suomen verovaroja enemmän kuin muut Suomen maakunnat ja silti samanaikaisesti syrjii julmasti suomenkielistä vähemmistöään.Ja samaan aikaan RKP vaatii Suomen valtiota takaamaan täydet tasavertaiset edut manner-Suomen ruotsinkielisille.
Se on todella härskiä touhua.
Sen verran tiedän
suomenkielisten asennevammasta minkä itse olen joutunut ruotsinkielisenä kokemaan ja minun näkökulmastani erilaisista asennevammoistahan voi lukea tältä palstalta joka päivä vaikka aamusta iltaan.Omien kokemusteni asiantuntija toki kehtaan väittää olevani.
Kenenkäs suulla sinä sitten puhut?
Kertoisitko nyt itse miten ruotsalaiset ja ahvenanmaalaiset ovat sinua kaltoin kohdelleet ja minkälaisissa tilanteissa olet tällaisiin vammaisiin asenteisiin törmännyt elävässä elämässä?
5% =5%
Eivät saamelaisetkaan vaadi, että suomenkieliset puhuvat saamea heidän kanssaan. Se on oikea ja kohtuullinen asenne. He tulkitsevat kielelliset oikeudet niin, että he itse keskenään puhuvat omaa kieltään.Juuri se että pieni vähemmistö vaatii enemmistöltä täysin kohtuuttomia, kuten RKP, on se kivi kengässä.
Heitä on sen verran, että kykenevät itse palvelemaan itseään omalla kielellään.
RKPn vaatimukset taannuttavat Suomen kykyä kilpailla globaalisti ja muut naapurimaat saavat selvää kilpailuetua.
On ajateltava suurta kokonaisuutta eikä 5% napaa.
Ei ole
Me ollahan turaanilaisia suru:t germaanista alkuperää, jos viitsit katsoa aiempia viestiketjuja. Tätä taustaa vasten ihmetyttää suru:jen runsaat ja epäoikeudenmukaiset etuudet tässä valtiossa jota suomeksi kutsutaan. Meillä on pitkä historia, suru:illa historia alkaa vasta ruotsinvallan ajoilta. (Niinkuin historia kertoo, perseennuolijoita riittää uusille valtiaille) Vähä joka maassa. Nämä etuudet syövät suomelta tosi paljon etuja, mitä virallisesti yksikielinen suomi saisi. Yhteiskunta on täällä ollut kaikkea muuta kuin avoin alkaen päätöstenteosta niiten julistamiseen, erillaiset omia etujaan ajavat järjestöt on päässeet "seinän takana" vaikuttamaan liikaa päätöksentekoon. Onhan selvää että pienenpää porukkaa on, halvempi "voidella" kuin koko kansaa.Jäi vähän
Jäi vähän harmittamaan tuo nopeasti keksityn otsikon kirjoitusvirhe. :Don tärkeää, että pohditaan myös suomalaisuutta - tämä näkökulma on hyvä
Tappio
Ruotsin kielen asemaa puolustava joukko ei tee juurikaan"Rkpee on valjastanut rakkinsa kymmenkunta vuotta sitten räksyttämään kielipalstoilla, tapio tuhansien niccien kanssa on onnistunut lopettamaan useita kielikeskustelupalstoja. Tämä on pelin henki minkä rkp aloitti muttei lopeta, Kolme svekoa on kai ollut myös poliisin kuultavina
Tappio
tapio tuhansien"piti sanoa satojen....ja vielä eri arviot tapion kirjoitusmääristä ovat 40 000- 60 000, kyllä rkpee tekee
Tuntemani ruotsinkieliset suomalaiset, joita ei ole useita, ovat vaikuttaneet olevan fiksumpia kuin esim. monet suomenkieliset.
Jos kaunaisuutta on, niin arvelen sen johtuvan pääasiassa eriarvoisuuden tunteesta jonka oma alemmuudentunto on synnyttänyt.
Sen sijaan monet tällä foorumilla kirjoittavat ovat mielestäni äärettömän ilkeän tuntuisia äidinkielestään riippumatta. Ehkä sekin johtuu siitä, että tällaiset ihmiset eivät ole sinuja itsensä kanssa. Kun tämän olen havainnut, tulee väistämättä mieleen kysymys. Onko ärtymyksen syy jossakin muualla kuin kielikysymyksissä
Jos joku on ylimielinen toista ihmistä kohtaan, niin eikö hän sillä vain paljasta oman alkeellisen luonteensa.
Yksi toran aiheuttajista on, ns. pakkoruotsi, joka on suhteellisen uusi tulokas Suomessa.
Nahistelivathan Toukolan pojat ja Jukolan seitsemän veljestäkin keskenään.
Sitä on liikkeellä netissä, luultavasti asia korjaantuu pikkuhiljaa.
Olen myös pitänyt heistä. Samoin pidän riikinruotsalaisista, oma kokemukseni heistäkin on positiivinen. Vapaaehtoisen ruotsin kannatukseni ei missään nimessä liity ruotsinkielisten dissaamiseen. Minusta tarvitsemme samanlaisen kielipaletin kuin Ruotsissam se on nuorten ja maan etu.
jeesus
Tuntemani ruotsinkieliset suomalaiset, joita ei ole useita, ovat vaikuttaneet olevan fiksumpia kuin esim. monet suomenkieliset.onko tapio tehnyt äo testin
Hi hii tappio ylitti itsensä tällä kertaa Seppo J. Jurvanasena
Avauksesta
Gallian kukko se kiekaisi oikein hyvän avauksen! Tästä met jatkethaan!Kameljontti
Sinun tapio vaikea hyväksyä se asia että olet surku hupaisaKun menin opiskelemaan tutustuin joukkoon pietarsaarelaisia, jotka puhuivat hiukan hakien suomea, mutta olivat tosi reilua, kohteliasta ja sydämellistä porukkaa.
Se on mahdollista.
Silti pakkoruotsi on saatava pois, samoin virkamiesruotsi.
Aivan. Tämä mitenkään suomenruotsalaisuutta väheksymättä.
ahvenanmaalaiset voivat hakea suuressa ruotsalaisten kiintiössä
Myös RUOTSI vahvistaa aloituksen otsikon..SISURADIO, Ruotsi:
"Kevään korkeakouluhakuja koskevat uudet säännöt syrjivät ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia.
Tähän asti ruotsalaiset ja ulkomaalaiset ovat kilpailleet samoista opiskelupaikoista, mutta nyt ulkomaalaisten sisäänpääsyä rajoittaa heitä koskevat kiintiöt."
"Korkeakoulu- ja yliopistohakijat ja paikat jaetaan nyt neljään eri ryhmään. Ryhmä 1 ja 2 ovat ruotsalaisella päästötodistuksella hakevat. Ryhmä 3 on ulkomaalaisella päästötodistuksella hakevat ja ryhmä 4 on kansankorkeakoulun päästötodistuksella hakevat.
Hakuprosessista vastuussa olevan Korkeakoulupalveluviraston hyväksymistuotannon osaston johtaja
Tuula Kuosmasen mukaan ruotsalaisten todistusten omaavien ryhmään katsotaan myös kuuluvaksi tietyt erityisryhmät:
- Heidät, joilla on IB eli International Baccalaureate ja heidät, joilla on EB eli European Baccalaureate luetaan myös ruotsalaisten ryhmään. Myös he, joilla on svenska sektionen -todistus ranskalaisesta koulusta sekä ahvenanmaalaiset hyväksytään ruotsalaisella todistuksella hakevien ryhmään.
Tälle ryhmälle on varattu myös eniten paikkoja.
Eli ahvenanmaalaiset voivat hakea suuressa ruotsalaisten kiintiössä, eli ryhmissä 1 ja 2.
Suomalaiset ja muista EU-maista tulevat saavat tyytyä kilpailemaan muiden ulkomaalaisten kanssa paikoista, joita ei aina edes ole, sanoo Lundin yliopiston opiskelija-asioiden osastonjohtaja Tarmo Haavisto:
- Ryhmälle varattujen korkeakoulupaikkojen määrä on suhteessa hakijoiden määrään. Jos ruotsalaisia hakijoita on paljon suhteessa ulkomaalaisiin hakijoihin, voi käydä niin ettei ulkomaalaisten ryhmässä hakeville hakijoille varata paikkoja. Eli vaikka ulkomaalaisten ryhmässä hakevalla olisi hyvät todistukset, ei ole sanottu, että pääsee sisään, sillä ulkomaalaishakijoita ei ehkä ole tarpeeksi.
Ei suinkaan
Suomenruotsalaisuus on jäänne Ruotsin ajalta. Suomi ei ole enää osa Ruotsia.Lisäisin tuohon vielä että
meitä suomenruotsalaisiakin on useita alaryhmiä.Emme mekään ole mikään yhtenäinen ryhmä, meitä on hyvinkin erilaisia.
Karkea jako: helsinkiläiset, itä-uusmaalaiset, länsi-uusmaalaiset, pohjanmaalaiset ja Turun maan saaristolaiset.
Pääosin vain tuo "helsinkiläiset" ryhmä edustaa sitä ns "bättre folkia" muut ovat aivan taviksia eivätkä eroa valtaväestöstä mitenkään paitsi että kalastajia ja maanviljelijöitä on väestömäärään suhteutettuna enemmän kuin suomenkielisissä.
Uskoisin
sekä että. Riippuu asiayhteydestä.Noilla helsinkiläisillä
bättre folkilla on liikaa valtaa. He ovat Eduskunnassa joka ministeriössä säätämässä suomenruotsalaisille suotuisia etuja.Vice versa
Ilman suomen kieltä ei olisi suomenruotsalaisuutta, ei suomenruotsalaista identieettiä eikä edes suomenruotsia. Suomenruotsalaisuus alkoi 1860-luvulla kielteisin ajatuksin: haluttiin olla jotain muuta kuin suomenkieliset, ja sellaisena on suomenruotsalaisuus jatkunut näihin aikoihin asti. Kun lähtökohta ei ole rakentava, vaan ajatuksena on eristäytyä suomenkielisistä, suomenruotsalainen identiteetti on horjuva ja mitä suurimmassa määrin suomenkielisyyttä negatiivisesti heijastava. Esimerkiksi Ankdam vakuutta kyllä olevansa poliittisesti suomalainen, mutta ei mikään "finne".Tietenkin suomenruotsalaisilla on oikeus rakentaa muuria ympärilleen, mutta sekin johtuu suomen kielestä ja suomalaisuuden torjumisesta. Huippuunsa tämä on kehittynyt Ahvenanmaalla, missä suomen kielen vastustaminen on saavuttanut lähes kiihkouskonnollisia piirteitä, ja sanelee yhteiskunnallista käyttäytymistä. Sekin on täysin hyväksyttävää, koska se tapahtuu lain puitteissa, mutta suomenkielisyyden vaikutus tuntuu siellä torjunnan eri muodoissa.
Suomenruotsi on kehittynyt suomen kielen vaikutuksen alaisena sanastoa, ilmaisuja ja ääntämystä myöten. Tämä huomaavat erityisesti riikinruotsalaiset. Sen huomaavat myös suomenkieliset, jotka ovat tottuneet täkäläiseen ääntämykseen, eivätkä oikein ymmärrä sitä kieltä jota Ruotsissa puhutaan.
Kielten vuorovaikutus on tosiasia: Menneinä vuosisatoina tieteen kieli oli latina aina 1800-luvun alkuun asti, ja kaikissa Euroopan kielissä on runsaasti latinalaisperäisiä sanoja, myös Ruotsissa. Suomen koulutettu väestö puhui 1800-luvulla ruotsia, koska suomenkielisten koulujen perustaminen oli laiminlyöty, ja nyt myöhemmin suuret sivistyskielet ovat omalla tavallaan jättäneet jälkensä niin ruotsiin kuin suomeenkin.
Kun sanotaan, että ruotsi kuuluu suomalaiseen identiteettiin, niin sitä suuremmalla syllä voi sanoa, että suomen kieli kuuluu suomenruotsalaiseen identiteettiin.
Myös romanien kulttuuri kuuluu edellisen mukaan suomalaisuuteen.
"Monessa maassa kielivähemmistö ei edes halua olla "samaa porukkaa" kuin enemmistö, mutta suomenruotsalaiset haluavat olla. Näin talvisodan päättymisen muistopäivän tienoilla on sanottava, että tämä sankaritarina ei ainoastaan päättänyt sisällissodan jäljiltä olevan kahtiajaon, vaan myös kielellisen kahtiajaon.Sen jälkeen aitosuomalaisuus ja itäruotsalaisuus ovat olleet marginaali-ilmiöitä. Viimeistään talvisodan jälkeen ei kukaan ole, muutamaa kyräilijää lukuunottamatta, kiistänyt sitä, etteivätkö suomalaiset ja suomenruotsalaiset olisi yksi kansa."
Haluaminen tuntuu olevan kovin selektiivistä. Kukapa ei haluaisi samaistua talvisodan sankarikansaan. Evakkojen asuttaminen onkin toinen juttu...
"Yhtälailla kun on valitettavaa, että murteet kuolevat ja paikallisidentiteetit katoavat, olisi myös valitettavaa, jos suomenruotsalaisuus häviäisi. Suomenruotsalaisuuden säilyminen on kuitenkin ensisijaisesti suomenruotsalaisista itsestään kiinni. Nykyinen peruskoulusta yliopistoon ulottuva ruotsin kielen opiskeluvelvollisuus on omiaan huonontamaan ruotsin kielen asemaa. Vaikka sen tarkoitus on ollut vähentää ennakkoluuloja on käynyt juuri päinvastoin. Mielestäni pakollinen ruotsin kieli pitäisi poistaa ja sen mukana virkamiesruotsi. Sen sijaan voitaisiin ryhtyä maksamaan virkamiehille vaikka jonkinlaista lisäpalkkaa ruotsin kielen osaamisesta.Tällainen kannustin varmistaisi, että Suomessa olisi jatkossakin ruotsintaitoisia virkamiehiä(itseasiassa motivoituneempia ja paremmin kieltä puhuvia kuin nykyisin), eikä ketään tarvitsisi pakottaa. Kaikki voittaisivat tässä ratkaisussa. Ei ole myöskään järkevää väittää, että ruotsin kieli kuuluisi jokaisen suomalaisen identiteettiin, sillä suomalaisia identiteettejä on yhtä monta kuin suomalaisiakin. Eihän ketään pakoteta opiskelemaan mitään murrettakaan kansallisen identiteetin nimessä. Väite, että kaksikielisyys häviäisi pakkoruotsin mukana on naurettava, sillä yksilöthän muodostavat nykyisenkin kaksikielisyyden eivätkä yksilöt mihinkään häviäisin pakkoruotsin poiston mukana."
Murteiden heikkeneminen toisaalta vahvistaa suomen kielen asemaa ja ruotsin kielen aseman heikkeneminen tekee sitä erityisesti. Pikemminkin pitäisi maksaa lisää palkkaa tärkeiden ja tarpeellisten kielten osaamisesta. Keinotekoisen kaksikielisyyden tekohengitys virkamiehen palkkaa korottamalla ei tunnu oikealta ratkaisulta.
"Tällä palstalla oleva "netti fennojen" loanheitto menee välillä älyttömäksi, eikä e juuri edistä pakkoruotsin poistoa. Toisaalta esimerkiksi Heikki Tala saa välillä päälleen niin järkyttävää lokaa, että en ihmettele sitä, että hän joskus kirjoittaa niin provosoivia tekstejä. Ruotsin kielen asemaa puolustava joukko ei tee juurikaan "netti fennoja" enempää nostaakseen palstan tasoa. Tämä on mielestäni valitettavaa, sillä kielipolitiikasta pitäisi pystyä puhumaan yhtä asiallisesti kuin muustakin politiikasta."
Totta. Ilmapiiri on kuitenkin vapautumassa ja yleinen asiallinen keskustelu alkamassa. Pakkoruotsin salamyhkäisyyden murtamiseen on tarvittu myös provokatiivisia otteita tai ainakin joidenkin mielestä niiksi tulkittavia. Koskahan lapio juttelee asiallisesti pakkoruotsista?
Voitaisiin maksaa työssä oleellisten kielten taidosta. Voitaisiin myös tarjota intensiivikielikursseja osin työajalla.
Ei pompotuslisiä
Verovaroja ei pidä törsätä niin että virkailijalle maksetaan kielilisää ruotsin osaamisesta vaikka kieltä ei edes oikeasti tarvitse, koska asiakas osaa suomea. Kun ruotsinkielinen osaa suomea, hänen on sitä käytettävä, juuri siksihän hänelle on annettu mahdollisuus opiskella 95% enemmistön kieltä. Enemmistön pompottamisen mahdollistamiseksi ei kielilisiä pidä maksaa. Ei missään maassa verovaroja törsätä joutavaan kielipassaamiseen.Aivan
Eihän vieraan kielen osaaminen sinänsä ole palkanmaksun peruste, vaan paremminkin työkalu.Olen osaksi samaa mieltä
Mutta en tästä.http://keskustelu.suomi24.fi/node/8923817
Mikä siinä mättää?
Eikö Ruotsia saa kehua? Eikö omaa maata arvostella?Eikö saa iloita viehättävän 18 vuotiaan ruotsittaren menestyksestä merkittävässä kilpailussa?
Melodifestivalen (Euroviisut) on Ruotsissa todella megaluokan kansanjuhla, meillä ei .. entä sitten?
raskastan
Miisäkö mättää, säoot niin typerä ettet osaa käyttää nikkenguukeita ainakaan mutaOletko juovuksissa?
.. vai mitä kieltä kirjoitat?? En ymmärtänyt kommentistasi sanaakaan.Ovatko riikinruotsalaiset
epäisänmaallisia??Mitäs pidä tällaisesta? Onko tämä törkeätä oman maan lokaamista?
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2010/03/1079935
Minun mielestäni hienoa!
miksei ryhmittäydytä
"Tällä palstalla oleva "netti fennojen" loanheitto menee välillä älyttömäksi, eikä e juuri edistä pakkoruotsin poistoa. Toisaalta esimerkiksi Heikki Tala saa välillä päälleen niin järkyttävää lokaa, että en ihmettele sitä, että hän joskus kirjoittaa niin provosoivia tekstejä. Ruotsin kielen asemaa puolustava joukko ei tee juurikaan "netti fennoja" enempää nostaakseen palstan tasoa. Tämä on mielestäni valitettavaa, sillä kielipolitiikasta pitäisi pystyä puhumaan yhtä asiallisesti kuin muustakin politiikasta."Miksi me sitten keskustelemme täällä. Miksei hiukan useampi liity vaikkapa vapaaseen kielivalintaan ja keskustele nimimerkin takaa mutta rekisteröityneenä yhdistyksen foorumilla. Tällä leimaudutaan kaikki. En osaa edes kuvitella, keitä ovat ne, jotka täällä järkyttäviä viestejä tehtailevat, teiniprovoja kielestä riippumatta?
Näen yhdistyksen taakse ryhmittymisen ainoana keinona saada kuuluvuutta ja näkyvyyttä.
Ei voi koska...
"Miksei hiukan useampi liity vaikkapa vapaaseen kielivalintaan ja keskustele nimimerkin takaa mutta rekisteröityneenä yhdistyksen foorumilla. "Yhden rekisteröidyn nimimerkin takaa ei pysty tehtailemaan satoja turhanpäiväisiä aloituksia ja kommentteja ja niiden avulla pyrkiä luomaan mielikuvaa vilkkaasta keskustelusta ja sadoista osallistujista.
Heikki Talakin on usein omahyväisenä kehuskellut että hänen viesteillään on tuhansia lukijoita ja kuinka hänen sotahuutonsa leviää laajalle kansan pakkoruotsin ikeessä kärvistelevän keskuuteen.
Totuus on kuitenkin se että tällä palstalla ja sen viesteillä on enimmillään n. 20 lukijaa joka on yhtä kuin tämän palstan säännölliset kävijät.
Esimerkki: "RKP:n sormet pelissä" heikki_tala - 44 vastausta - 493 lukukertaa
Osallistujien määrään saa laskutoimituksella: 493 (lukukerrat) : 45 (44 + 1 se alkuperäinen viesti) = 10,9 lukijaa keskimäärin / viesti.
Eli sitä näkyvyyttä ja kuuluvutta on ainakin tältä palstalta turha hakea, puhumattakaan sitä että RKP:n palsta olisi se oikea foorumi kielikeskustelun käymiselle viemiselle. RKP on ja tulee pysymään meidän ruotsinkielisten äänitorvena ja etujen vartijana.
Meidän ruotsinkielisten tulee vastedeskin voida ja saada elää myös omalla äidinkielellämme tässä maassa, miten se käytännössä taataan ja toteutetaan on sitten aivan eri asia.
Ok. Mutta eikö sinunkin mielestäsi ongelma ole se, ettei n'itä asioita pohdita missään? Jos haluan tavallisena kansalaisena osallistua kielivapaudes edistämiseen, vapaa kielivalinta on ainoa reitti. Ja siellä taas ei ole ruotsinkielisiä.
Missä on se avoin mutta moderoitu palsta, jonne voisi syntyä aitoa vuorovaikutusta ja uutta luovaa ideointia. Sitä kautta ehkä puolueissakin herättäisiin siihen, että suomenkielisten enemmistö on oikeasti kielivapauden takana.
Ystäväpiirissäni on koulutettuja piente lasten ja nuorten vanhempia. He haluavat järjestään kielivapauden. Toisaalta aina naureskellaan sitä, miten tässä asiassa ei päästä mihinkään. RKP:n ja säätiöiden maine on oikeasti suomenkielisten keskuudessa aika hurja - mutta tästä ei julkisesti puhuta, koska ei haluta rikkoa välejä lähipiirin suomenruotsalaisiin töissä ja suvussa ja harrastuksissa.
En usko Ankdam, että teillä suomenruotsalaisilla on oikeaa käsitystä siitä, miten suomenkieliset ajattelevat ja miten heitä loukkaa se, että kielivähemmistön identiteetin pitäisi liturgioiden mukaan olla myös osa suomenkielisten identiteettiä - joillekin on, joillekin ei, mutta kaikkien identiteettiin kuuluu vapaudentaju - ja vapautta meillä ei ole.
Oikeus elää äidinkielellä
"Meidän ruotsinkielisten tulee vastedeskin voida ja saada elää myös omalla äidinkielellämme tässä maassa, miten se käytännössä taataan ja toteutetaan on sitten aivan eri asia."Nyyh,nyyh,nyyh... meidän ruotsinkielisten ei enää anneta elää omalla äidinkielellämme tässä maassa...
En minä ainakaan sitä oikeutta teiltä ole viemässä, eikä ole varmaan kukaan joka tällä palstalla taistelee pakkoruotsia vastaan. Te saatte aivan vapaasti elää tässä maassa ja puhua kieltänne.
Mutta, Ankdam, koeta nyt ymmärtää, että kyse on pakottamisen lopettamisesta, emme enää suostu siihen, että väkisten pakotatte antamaan teille isomman vallan ja enemmän etuja, kuin mihin 5% väestöosuus oikeuttaa . Me suomenkieliset emme puhu ruotsia, se on meille vieras kieli, emmekä hyväksy että te väkisten pakotatte kaksikielisyyttä ja ruotsinkielisyyttä tähän maahan, kun se on 95% suomenkielinen.
Tämän maan ylivoimainen enemmistö puhuu suomea ja sen lisäksi maassamme on kasvava määrä kielivähemmistöjä, joihin myös ruotsinkieliset kuuluvat.
Tämän maan toimintakieli on suomi, se on ilman muuta selvää, aivan samoin kuin Ruotsi toimii ruotsiksi.
Vähemmistöillä on oikeus ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan, mutta ei ole kestävää, että yksi vähemmistö saa paremman aseman kuin muut kielivähemmistöt. Kansalaisia ei voi siten asettaa epätasa-arvoiseen asemaan, se on demokratian vastaista.
Vaihtokauppa
Joka vuosi Ahvenanmaa aiheuttaa manner-Suomelle suuria taloudellisia kustannuksia. Ahvenanmaalaiset eivät halua kuulla, eikä edes ymmärtää Suomen kieltä, vaikka ymmärtäväisivätkin.Siispä: vaihdetaan Ahvenanmaa Venäjän kanssa Karjalaan, asukkaineen päivineen. Kaikki olisivat tyytyväisiä: Suomi pääsisi taakasta, Ahvenanmaalaiset röyhistelisivät rinta rottingilla ylpeinä, osana suurta valtiota.Venäjä olisi myös tyytyväinen,onhan Venäjällä paljon kansallisia vähemmistöjä, ja pitkä kokemus, miten vähemmistöt pidetään tyytyväisinä.
Pakkoruotsi
"kyse on pakottamisen lopettamisesta, emme enää suostu siihen, että väkisten pakotatte antamaan teille isomman vallan ja enemmän etuja, kuin mihin 5% väestöosuus oikeuttaa "Oikeastaan kyse on suomettumisen ajan jälkipyykistä - se ei ole ryssävihaa, hurrivihaa, ei edes muukalaisvihaa.
Suomi on ollut kovassa välissä koko kirjoitetun hidtorian. Erityisesti suomenkielisten kansansieluun on painettu vaikenemisen taito, taito tehdä myönnytyksiä, jotta jokin suurempi eloonjäämiseen liittyvä kamppailu voitetaan.
Pakkoruotsi on yya:n henhenheimolainen - sopimus vailla sydäntä. Siitä on rehellisesti luovuttava. Vegassa Olav S. Melin muistutti, että kyse ei ole historiallisesta perinnöstä vaan hyvin nuoresta poliittisesta sopimuksesta. Sen purkamisesta on lähdettävä - eikä kyse ole suomenruotsalaisuuden asemasta vaan suomalaisten rehellisyydestä itseään kohtaan.
Kallis valheellinen kulissi
Totta, hämmästyttää, miten monet suomenkieliset kulkevat silmät kiinni, pakkoruotsitettuina, tajuamatta miten omaa kieliryhmää ja identiteettiä, edelleen itsenäisessä Suomessa näykitään ja kutistetaan vedoten perustuslakiin. Edelleen meillä virallinen totuus, ruotsinkielitaustaiset korkeimmat virkamiehet ja päättäjät, uskottelevat julkeasti kansalle, että se on kaksikielistä, ja sen on viisainta ylläpitää tuota "rikkautta" ja "porttia Pohjoismaihin ja länteen" ja "sivistyksen lähdettä", viis siitä, mitä uhrauksia suomenkieliset joutuvat maksamaan tuosta valheellisesta kulissista, keisarin uudesta puvusta, joka vuosi.Tuo virallinen totuus vastaa todellakin suomettumista, sitä kun Suomen ylin johto uskotteli kansalaisille miten meidän pitää olla ylpeitä YYA-sopimuksesta ja veljeskansastamme Neuvostoliitosta, sen hyvinvoinnista ja rauhantahtoisuudesta.