EK JA OSTETTU HALLITUS

Et löytänyt lautakasaa, etkä saa hallitusta nurin. Painele aamulla sossuun..

jo

Hallituspuolueet varautuvat tuleviin vaaleihin, eivätkä leikkaa ennen vaaleja. Rikkaiden veroja alennetaan koko hallituskauden aikana. Nyt hallitus vaatii yritysten yhtiöveron poistamista. Nyt ei pidä tehdä "supertupoa" yhteistyössä opposition kanssa. Supertupojen aika on ohi, kun EK purki tupo-organisaationsa.

Eriarvoistuminen on lisääntynyt nopeasti. Julkisen sektorin kestävyysvaje, jota ei ollut ennen nykyisen hallituksen laman aikaista veroelvytystä, on nyt 5,5 % bkt:sta. Valtion velkaa otetaan tänä vuonna lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna. Kun hallitus jakaa ulkomailta otettuja velkamiljardeja yrityksille vähentäen samalla rikkaiden yritysten omistajien veroja
- ulkomaan velka kasvaa ja
- valtion verokertymä vähenee.

Kotitalouksen alhainen ostovoima aiheuttaa sen, että kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa.

Yksityiset kulutusmenot olivat vuonna 2001 Suomessa selvästi alemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Ainoastaan Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Irlannissa olivat vuonna 2001 Suomea pienemmät kulutusmenot. Esko Ahon hallituksen aikana syntyneet leipäjonot eivät poistuneet korkeasuhdanteen aikana, kun perusturvaa ei parannettu.
Leipäjonot ovat kasvaneet valtavasti nykyhallituksen aikana, kun perusturvaa ei ole parannettu. Suomalaisten ostovoima on edelleen vanhojen eu-maiden heikompia. Kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa.

Jos yhteiskunnalla on tarjottavana vain noin 30.000 avointa työpaikkaa noin 400.000 työttömälle (lomautetut mukana), on kornia puhua työtävieroksuvista, pankolaisista tai sosiaalipummeista.

Noin puolet työttömistä joutuu tinkimään välttämättömistä menoistaan, rahaa vuokranmaksuun ei jää eikä raha riitä ruokaan. Työttömyys on suurin syy suomalaisten köyhyyteen.

Vaikka Suomessa on työvoimareservissä noin 400.000 työtöntä (tilastoja kaunistellaan erillaisilla kikkailuilla),
työnantajat ja hallitus haluavat lisää työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on sekä hallituksen että EK:n yhteinen tavoite.

Suomessa verotus on epäoikeudenmukaista. Esko Ahon lamahallituksen aikana verotus eriytettiin siten, että pääomatuloista alettiin verottaa 28 %:n tasavero ja ansiotuloista verotetaan progressiivisesti. Nykyään suomalaiset monimiljonäärit ottavat ansiotulonsa pääomatuloina, joista maksavat matalan tasaveron.
Suomessa 300.000 euroa vuodessa hankkiva (pääomatuloiksi muutetut ansiotulot) voi maksaa vähemmän veroa kuin 55.000 euroa tienaava palkansaaja.

Rikkaiden varallisuusvero on kokonaan poistettu. Heti valtaan tultuaan nykyinen hallitus halusi poistaa "omiltaan" yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perillisiltä perintöveron. Se ei kuitenkaan täysin onnistunut perustuslain vastaisena.
Lisäksi yritysten kela-maksut on poistettu, ja näin on saatu miljardin euron lovi sosiaaliturvaan. Tuo miljardi on otettu lisää ulkomaan velkaa.
Lisäksi hallitus haluaa poistaa yrityksiltä yhtiöveron, mitä varten on otettava lisää ulkomaan velkaa 500 miljoonaa euroa.

EU:oon liittyminen oli kohtalokasta Suomen kannalta. Verotulot vähenevät, kun EU vaatii jäsenmaitaan pienentämään esim. auto-, alkoholi-, makeis- ja leimaveroja. EU huolehtii siitä, että yritysten kilpailukykyä parannetaan, mutta se ei vaadi jäsenmaitaan parantamaan perusturvaa ja poistamaan leipäjonoja. Suomen maataloustukiaisista, 2,1 miljardia euroa vuodessa, josta kansallinen osuus on 60 % ei ole tingitty laman aikanakaan.

On hyvä muistaa, että Suomella on vain kahden prosentin äänimäärä EU:ssa mutta lainsäädännöstä tulee Brysselistä 80 %. Vain ensimmäisenä jäsenvuotenaan Suomi sai EU-rahaa (noin 126 miljoonaa euroa), sen jälkeen Suomi on maksanut miljardeja Euroopan Unionille.

Suomen tuotantoelämä on vääristynyt teknologiakehityksen ja epäoikeudenmukaisen verotuksen vuoksi. Keskisuurta teollisuutta ei ole, koska suuryritykset ostavat keskisuuret pois. Pienyrittäjiä verotetaan jopa enemmän kuin palkansaajia. Viimeisimmät verohuojennukset ovat menneet suuryritysten omistajien pussiin, jotka irtisanovat ja lomauttavat koko ajan mutta viettävät osinkokarnevaaleja, jakaen tänä vuonna 7,5 miljardin euron osingot.

Pienyritykset ovat riippuvaisia suomalaisten ostovoimasta. Palveluyritysten elinehto on pieni- ja keskituloisten ostovoiman kasvattaminen, mitä hallitus ei halua tehdä. Suomessa on 700.000 pienituloista. Suomessa on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Hallituksen toimissa tärkeintä on ollut rikkaiden verohuojennukset ja rikkaiden perillisten omaisuuksien turvaaminen rikkaille omistajasuvuille.
Samalla kun rikkaudet periytyvät rikkaiden lapsille - verottomina - huono-osaisten perilliset perivät köyhyyden.

Miten kauan suomalaiset sietävät leipäjonoja, asunnottomuutta ja eriarvoisuuden kasvua?
Keneltä hyvinvointipalveluja leikataan ja kuka maksaa verot tulevien vaalien jälkeen?

kokoomus toteuttaa EK:n sanelupolitiikkaa ja siinä rinnalla yrittää myös keskusta pysytellä vauhdissa mukana Vanhasen johdolla.
Nyt on uusien vaalien aika ennen kuin ollaan ojasta allikossa. Uuden hallituksen on korjattava suuryrityksille annetut verohelpotukset ja kelamaksun poistot takaisin. On myös muutettava omaisuustuloverotus kokonaistuloverotukseksi (progressiiviseksi).

kuatuu

tytär

Suomen Kuvalehden mukaan porvarihallituksen hallitusohjelma talouspolitiikan osalta on EK:n sanelema. Voima -lehti taas kertoo, jotta hallituksen tähän astiset ohjelman mukaiset saavutukset ovat peräisin amerikkalaiselta konsulttiyritykseltä, joka oli tehnyt ohjelman ihan ilmaiseksi...ha haaa