Kannettavissa on tulevaisuus

"Miten muuten ajattelit ratkaista tuon päivitysongelman? Entä sen että jos läppärin näyttö tai emolevy hajoaa? Voin kokemuksesta sanoa että se ei ole helppoa eikä halpaa. Läppärin pelkkä uusi emolevy maksaa suunnilleen saman kuin keskihintainen läppäri. Sen asentaminen ei ole mitenkään helppoa, oletko ikinä kurkkinut läppärin sisälle? Minä olen, ja voin sanoa että en ikinä lähtis vaihtamaan läppäriin emolevyä muuten kuin jos mun henkeä tai terveyttä uhattaisiin. Sen verran vittumainen homma se on. Näyttöön pätee sama juttu."

Nämä ongelmat ovat varmasti historiaa lähivuosikymmeninä. Veikkaan, että 50 vuoden päästä aivan keskivertoläppäritkin ovat tuhansia kertoja tehokkaampia, kuin mitä tehokkaimmat pöytäkoneet nykyään. Ja pöytäkoneita tuskin silloin enää edes valmistetaan, koska ollaan todennäköisesti opittu laittamaan sama suorituskyky pienempään pakettiin ja sellaiseen, joka kulkee aina mukana. Jos kerran päivytysongelmat on osattu ratkaista pöytäkoneessa, niin ne kyllä tullaan joskus ratkaisemaan läppärissäkin. Ennemmin tai myöhemmin.

...... kirjoitti:

"Miten muuten ajattelit ratkaista tuon päivitysongelman? Entä sen että jos läppärin näyttö tai emolevy hajoaa? Voin kokemuksesta sanoa että se ei ole helppoa eikä halpaa. Läppärin pelkkä uusi emolevy maksaa suunnilleen saman kuin keskihintainen läppäri. Sen asentaminen ei ole mitenkään helppoa, oletko ikinä kurkkinut läppärin sisälle? Minä olen, ja voin sanoa että en ikinä lähtis vaihtamaan läppäriin emolevyä muuten kuin jos mun henkeä tai terveyttä uhattaisiin. Sen verran vittumainen homma se on. Näyttöön pätee sama juttu."

Nämä ongelmat ovat varmasti historiaa lähivuosikymmeninä. Veikkaan, että 50 vuoden päästä aivan keskivertoläppäritkin ovat tuhansia kertoja tehokkaampia, kuin mitä tehokkaimmat pöytäkoneet nykyään. Ja pöytäkoneita tuskin silloin enää edes valmistetaan, koska ollaan todennäköisesti opittu laittamaan sama suorituskyky pienempään pakettiin ja sellaiseen, joka kulkee aina mukana. Jos kerran päivytysongelmat on osattu ratkaista pöytäkoneessa, niin ne kyllä tullaan joskus ratkaisemaan läppärissäkin. Ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Mä tarkoitin päivittämisellä ja ongelmilla sitä että miten läppärissä aiot vaihtaa esim. näytönohjaimen, tai jonkun muun osan ehjään tai parempaan? Entä miten lisäät läppäriin lisäkortteja niinkuin nyt on mahdollista pöytäkoneissa? Entä miten teet sellaisen mediakoneen jossa voi pitää läppärin kantta kiinni, se kansi kun pistää koneen vähintäänkin lepotilaan eli ikäänkuin sammuttaa sen laittamatta virtoja kokonaan päältä pois?

Ja kerro vielä sekin että miten harrastajat jotka tykkää kasailla itse koneensa, niin miten heidän tilanteensa sitten, pitääkö lopettaa hyvä ja hyödyllinen harrastus sen takia että pöytäkoneiden osia ei enää saa? Itsekasattavia läppäreitä koitettiin tuoda markkinoille mutta ei niitä enää saa mistään.

En vieläkään usko että pöytäkoneet katoaisi, niiden menekki ehkä vähenee mutta ei poistu mihinkään.

.............. kirjoitti:

Mä tarkoitin päivittämisellä ja ongelmilla sitä että miten läppärissä aiot vaihtaa esim. näytönohjaimen, tai jonkun muun osan ehjään tai parempaan? Entä miten lisäät läppäriin lisäkortteja niinkuin nyt on mahdollista pöytäkoneissa? Entä miten teet sellaisen mediakoneen jossa voi pitää läppärin kantta kiinni, se kansi kun pistää koneen vähintäänkin lepotilaan eli ikäänkuin sammuttaa sen laittamatta virtoja kokonaan päältä pois?

Ja kerro vielä sekin että miten harrastajat jotka tykkää kasailla itse koneensa, niin miten heidän tilanteensa sitten, pitääkö lopettaa hyvä ja hyödyllinen harrastus sen takia että pöytäkoneiden osia ei enää saa? Itsekasattavia läppäreitä koitettiin tuoda markkinoille mutta ei niitä enää saa mistään.

En vieläkään usko että pöytäkoneet katoaisi, niiden menekki ehkä vähenee mutta ei poistu mihinkään.

Lue lisää

"Myös joukko itse koneita kasaavat harrastajat tuskin luopuu harrastuksestaan!"
"Ja kerro vielä sekin että miten harrastajat jotka tykkää kasailla itse koneensa, niin miten heidän tilanteensa sitten, pitääkö lopettaa hyvä ja hyödyllinen harrastus sen takia että pöytäkoneiden osia ei enää saa?"

Suosittelisin, että aloittaisivat siinä tapauksessa uuden harrastuksen. Jos huvittaa kasailla kaikennäköistä, niin siinä tapauksessa ruvetkoon sitten kasailemaan/tuunailemaan koneiden sijasta vaikka autoja. Se on hyödyllinen harrastus sekin ja siinä oppii paljon. Naiset tykkää, kun ajelee hieman tuunatulla autolla. Se muistuttaisi paljon koneen kasaamista, sitä vain tehdään hieman eri tavalla ja hieman isommilla ja kalliimmilla osilla.

Mut joo, kyllähän mustakin on kiva kasailla kaikennäköistä. Koneiden ja autojen kasaileminen, hyviä harrastuksia molemmat.

uutta ideaa peliin kirjoitti:

"Myös joukko itse koneita kasaavat harrastajat tuskin luopuu harrastuksestaan!"
"Ja kerro vielä sekin että miten harrastajat jotka tykkää kasailla itse koneensa, niin miten heidän tilanteensa sitten, pitääkö lopettaa hyvä ja hyödyllinen harrastus sen takia että pöytäkoneiden osia ei enää saa?"

Suosittelisin, että aloittaisivat siinä tapauksessa uuden harrastuksen. Jos huvittaa kasailla kaikennäköistä, niin siinä tapauksessa ruvetkoon sitten kasailemaan/tuunailemaan koneiden sijasta vaikka autoja. Se on hyödyllinen harrastus sekin ja siinä oppii paljon. Naiset tykkää, kun ajelee hieman tuunatulla autolla. Se muistuttaisi paljon koneen kasaamista, sitä vain tehdään hieman eri tavalla ja hieman isommilla ja kalliimmilla osilla.

Mut joo, kyllähän mustakin on kiva kasailla kaikennäköistä. Koneiden ja autojen kasaileminen, hyviä harrastuksia molemmat.

Lue lisää

>Suosittelisin, että aloittaisivat siinä tapauksessa uuden harrastuksen. Jos huvittaa kasailla kaikennäköistä, niin siinä tapauksessa ruvetkoon sitten kasailemaan/tuunailemaan koneiden sijasta vaikka autoja. Se on hyödyllinen harrastus sekin ja siinä oppii paljon. Naiset tykkää, kun ajelee hieman tuunatulla autolla. Se muistuttaisi paljon koneen kasaamista, sitä vain tehdään hieman eri tavalla ja hieman isommilla ja kalliimmilla osilla.

Mut joo, kyllähän mustakin on kiva kasailla kaikennäköistä. Koneiden ja autojen kasaileminen, hyviä harrastuksia molemmat.<

Sinäkö alat sanella toisten harrastuksia?? Ei jumalauta! Olet näköjään ihan samanlainen määrääjä kuin tuo M-kar, molemmat koittaa sanella sitä mitä muut saavat tehdä. Koita vaan pönttö sulattaa se että jotkut ihmiset kasaa itse koneensa ja tykkää siitä, jotkut duunaa elektronisia laitteita itse ja tykkää siitä eikä kaikki todellakaan diggaile tuunata autoja eikä varmana kaikki naiset diggaa tuunatuista autoista, lähinnä jotkut jenkki-bimbot saattaa tykätä mut tuskin suominaiset! Sitäpaitsi jos ei ole luontaista kiinnostusta autojen rakenteluun, ei voida ketään tietokoneharrastajaa pakottaa siirtymään autojen tuunaamiseen. Ei autojen tuunaajatkaan helpolla siirtyisi tietokoneiden rakenteluun.

...... kirjoitti:

"Miten muuten ajattelit ratkaista tuon päivitysongelman? Entä sen että jos läppärin näyttö tai emolevy hajoaa? Voin kokemuksesta sanoa että se ei ole helppoa eikä halpaa. Läppärin pelkkä uusi emolevy maksaa suunnilleen saman kuin keskihintainen läppäri. Sen asentaminen ei ole mitenkään helppoa, oletko ikinä kurkkinut läppärin sisälle? Minä olen, ja voin sanoa että en ikinä lähtis vaihtamaan läppäriin emolevyä muuten kuin jos mun henkeä tai terveyttä uhattaisiin. Sen verran vittumainen homma se on. Näyttöön pätee sama juttu."

Nämä ongelmat ovat varmasti historiaa lähivuosikymmeninä. Veikkaan, että 50 vuoden päästä aivan keskivertoläppäritkin ovat tuhansia kertoja tehokkaampia, kuin mitä tehokkaimmat pöytäkoneet nykyään. Ja pöytäkoneita tuskin silloin enää edes valmistetaan, koska ollaan todennäköisesti opittu laittamaan sama suorituskyky pienempään pakettiin ja sellaiseen, joka kulkee aina mukana. Jos kerran päivytysongelmat on osattu ratkaista pöytäkoneessa, niin ne kyllä tullaan joskus ratkaisemaan läppärissäkin. Ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Miksi vertaat 50 vuotta uudempaa kannettavaa nykypäivän pöytäkoneeseen?

Vertaus pitää tehdä aina samanikäluokan laitteiden välillä.

Kannettavien tehot eivät tule nousemaan yli "paikallaan pidettävistä" koneista ennenkuin keksitään yhtä ehtymätön tehonlähde, mitä tavallinen sähköverkko on. Ei ongelma ole mikään muu kuin se, että tehokas kone syö myös moninkertaisesti energiaa. Kannettavassa koneessa energian kulutus pitää minimoida, koska jo nyt siedettävän akkukeston saaminen on suuri päänvaiva.

Eikä kannettava ja pöytäkone kilpaile keskenään. Kyse on siitä, että eri tarpeeseen erilainen laite. Et sinä osta urheiluautoa jos on tarkoitus ajaa maastossa, vaan silloin ostat maasturin. Ja päinvastoin.

Kehitys menee eteenpäin, siinä olet oikeassa. Älä myöskään unohda, että kehitys ihan kaiken tekniikan puolella tulee menemään eteenpäin yhtälailla, mukaanlukien tietokoneet, joita ei raahata mukana.

Tulevaisuudessa nykykoneiden tehoisia tietokoneita löytyy rannekelloista. Muutenkin veikkaan, että tietokoneen käyttöliittymä saattaa hyvin muuttua. Perinteinen "kannettava" ja "pöytäkone" saattavat hyvin menettää merkityksensä, kun uutta tekniikkaa sekä näyttö että tietokoneen käyttöpuolelle tulee. Esim näppäimistöt ja hiiret voidaan ehkä tulevaisuudessa korvata paljon fiksummilla vaihtoehdoilla. Näytöillekkin on jo nyt paljon korvikkeita. En usko, että 50 vuoden päästä kannettavalla on paljoakaan yhteistä nykykannettavan kanssa.

PC, personal computer, alkuperäisen idean olennaisimpiin osiin kuului helppo päivitettävyys. Sopivan väljä koko ainakin edesauttaa tätä puolta. Kyllä varmasti kannettavienkin laitteiden päivitettävyys tulee helpottumaan, mutta kyllä se on silti paljon työläämpi näprätä jotain todella pientä, verrattuna perinteiseen pöytäkonekokoon.

Kuten aiemmin sanoin, vertailu on turhaa, koska nämä eivät periaatteessa kilpaile keskenään. Kyse on käyttäjistä ja eroista käyttötarkoituksessa.

Itse en ainoaksi koneeksi kannettavaa tule kelpuuttamaan, ennenkuin näyttö, näppäimistö ja hiiri on asiallista kokoa, asiallisesti liikuteltavissa ja niin pois päin. Kakkoskoneena kätevä.

"Kannettavaan on mahdotonta rakentaa kaiuttimia missä olisi hyvä äänentoisto."

Ihmiselle ei mikään ole mahdotonta (paitsi ikuinen elämä). Tuo ongelma tullaan varmasti viimeistään seuraavan 50 vuoden kuluessa.

...... kirjoitti:

"Kannettavaan on mahdotonta rakentaa kaiuttimia missä olisi hyvä äänentoisto."

Ihmiselle ei mikään ole mahdotonta (paitsi ikuinen elämä). Tuo ongelma tullaan varmasti viimeistään seuraavan 50 vuoden kuluessa.

Lue lisää

"Tuo ongelma tullaan varmasti viimeistään seuraavan 50 vuoden kuluessa."

Piti sanoa, että tuo ongelma tullaan RATKAISEMAAN viimeistään seuraavan 50 vuoden kuluessa.

...... kirjoitti:

"Kannettavaan on mahdotonta rakentaa kaiuttimia missä olisi hyvä äänentoisto."

Ihmiselle ei mikään ole mahdotonta (paitsi ikuinen elämä). Tuo ongelma tullaan varmasti viimeistään seuraavan 50 vuoden kuluessa.

Lue lisää

Fysiikan lait estää aika tehokkaasti tuon ongelman ratkaisua kun toistettava aallonpituus vaikuttaa kokoon.

M-Kar kirjoitti:

Fysiikan lait estää aika tehokkaasti tuon ongelman ratkaisua kun toistettava aallonpituus vaikuttaa kokoon.

Oletko ottanut sellaista mahdollisuutta huomioon, kuin fuusioreaktion hyötykäyttö? Vielä ei nykyihminen osaa sellaista käyttää hyödyksi, mutta sitten kunhan osaa, niin erittäin pieni määrä fuusioitunutta ainetta tuottaa erittäin suuren määrän energiaa. Yhdestä GRAMMASTA fuusioitunutta ainetta saadaan suurinpiirtein 100 000 kilowattituntia energiaa. Tätä kunhan ihmiset oppivat hyödyksi käyttämään, niin sitten kannettavan akussa riittäisi tarpeeksi virtaa vaikkapa avaruusraketin virtalähteeksi. Ja tämä on täysin totta, vaikka saattaa uskomattomalta kuulostaakin.

Fuusiota kunhan opitaan hyödyksi käyttämään, niin kannettavan akussa riittää silloin virtaa aika paljon pitemmäksi aikaa, kuin nykyään. Sanotaan vaikka, että jos nykyään yhden latauskerran jälkeen kannettavan akussa riittää virtaa muutamaksi tunniksi, niin sitten sitä riittäisikin muutamaksi vuodeksi vähintääkin. Tuollaisen reaktion jälkeen voin sanoa, että ei varmasti lopu kannettavan akusta tehot kesken, käytitpä sitä mihin hyvänsä.

Fuusioreaktion hyötykäyttö mahdollistaa entistä pienempien, mutta samalla paljon entistä tehokkaampien komponenttien valmistamisen. Fyysiset rajat eivät tule vastaan vielä pitkään aikaan. Saa nähdä, onnistutaanko tuossa asiassa jo meidän elinaikamme aikana. Sitten on pienikokoisia tietokoneita, jotka koostuvat pienikokoisista osista, jotka saavat toimintaansa tarvittavan tehon fuusiosta. Olisihan sitä kiva päästä käyttämään jo omana elinaikanaan jotain tietokonetta, joka olisi tuhansia kertoja nykyisiä koneita tehokkaampia.

...... kirjoitti:

Oletko ottanut sellaista mahdollisuutta huomioon, kuin fuusioreaktion hyötykäyttö? Vielä ei nykyihminen osaa sellaista käyttää hyödyksi, mutta sitten kunhan osaa, niin erittäin pieni määrä fuusioitunutta ainetta tuottaa erittäin suuren määrän energiaa. Yhdestä GRAMMASTA fuusioitunutta ainetta saadaan suurinpiirtein 100 000 kilowattituntia energiaa. Tätä kunhan ihmiset oppivat hyödyksi käyttämään, niin sitten kannettavan akussa riittäisi tarpeeksi virtaa vaikkapa avaruusraketin virtalähteeksi. Ja tämä on täysin totta, vaikka saattaa uskomattomalta kuulostaakin.

Fuusiota kunhan opitaan hyödyksi käyttämään, niin kannettavan akussa riittää silloin virtaa aika paljon pitemmäksi aikaa, kuin nykyään. Sanotaan vaikka, että jos nykyään yhden latauskerran jälkeen kannettavan akussa riittää virtaa muutamaksi tunniksi, niin sitten sitä riittäisikin muutamaksi vuodeksi vähintääkin. Tuollaisen reaktion jälkeen voin sanoa, että ei varmasti lopu kannettavan akusta tehot kesken, käytitpä sitä mihin hyvänsä.

Fuusioreaktion hyötykäyttö mahdollistaa entistä pienempien, mutta samalla paljon entistä tehokkaampien komponenttien valmistamisen. Fyysiset rajat eivät tule vastaan vielä pitkään aikaan. Saa nähdä, onnistutaanko tuossa asiassa jo meidän elinaikamme aikana. Sitten on pienikokoisia tietokoneita, jotka koostuvat pienikokoisista osista, jotka saavat toimintaansa tarvittavan tehon fuusiosta. Olisihan sitä kiva päästä käyttämään jo omana elinaikanaan jotain tietokonetta, joka olisi tuhansia kertoja nykyisiä koneita tehokkaampia.

Lue lisää

"Olisihan sitä kiva päästä käyttämään jo omana elinaikanaan jotain tietokonetta, joka olisi tuhansia kertoja nykyisiä koneita tehokkaampia."

En tiedä aivan tuosta, mutta jos Mooren lain mukaan kehitys jatkuu, niin kyllähän tietokoneet esimerkiksi 50 vuoden päästä tietokoneet olisivat aikasmoisen tehokkaita verrattuna nykypäivän koneisiin. Puhumattakaan siitä, että kuinka tehokkaita ne olisivat 100 vuoden päästä.

en tiedä kirjoitti:

"Olisihan sitä kiva päästä käyttämään jo omana elinaikanaan jotain tietokonetta, joka olisi tuhansia kertoja nykyisiä koneita tehokkaampia."

En tiedä aivan tuosta, mutta jos Mooren lain mukaan kehitys jatkuu, niin kyllähän tietokoneet esimerkiksi 50 vuoden päästä tietokoneet olisivat aikasmoisen tehokkaita verrattuna nykypäivän koneisiin. Puhumattakaan siitä, että kuinka tehokkaita ne olisivat 100 vuoden päästä.

Lue lisää

alkanut rapistua tai siis kehitys alkanut hidastua viime aikoina. Jotain sellasta luin tuossa taannoin.

...... kirjoitti:

Oletko ottanut sellaista mahdollisuutta huomioon, kuin fuusioreaktion hyötykäyttö? Vielä ei nykyihminen osaa sellaista käyttää hyödyksi, mutta sitten kunhan osaa, niin erittäin pieni määrä fuusioitunutta ainetta tuottaa erittäin suuren määrän energiaa. Yhdestä GRAMMASTA fuusioitunutta ainetta saadaan suurinpiirtein 100 000 kilowattituntia energiaa. Tätä kunhan ihmiset oppivat hyödyksi käyttämään, niin sitten kannettavan akussa riittäisi tarpeeksi virtaa vaikkapa avaruusraketin virtalähteeksi. Ja tämä on täysin totta, vaikka saattaa uskomattomalta kuulostaakin.

Fuusiota kunhan opitaan hyödyksi käyttämään, niin kannettavan akussa riittää silloin virtaa aika paljon pitemmäksi aikaa, kuin nykyään. Sanotaan vaikka, että jos nykyään yhden latauskerran jälkeen kannettavan akussa riittää virtaa muutamaksi tunniksi, niin sitten sitä riittäisikin muutamaksi vuodeksi vähintääkin. Tuollaisen reaktion jälkeen voin sanoa, että ei varmasti lopu kannettavan akusta tehot kesken, käytitpä sitä mihin hyvänsä.

Fuusioreaktion hyötykäyttö mahdollistaa entistä pienempien, mutta samalla paljon entistä tehokkaampien komponenttien valmistamisen. Fyysiset rajat eivät tule vastaan vielä pitkään aikaan. Saa nähdä, onnistutaanko tuossa asiassa jo meidän elinaikamme aikana. Sitten on pienikokoisia tietokoneita, jotka koostuvat pienikokoisista osista, jotka saavat toimintaansa tarvittavan tehon fuusiosta. Olisihan sitä kiva päästä käyttämään jo omana elinaikanaan jotain tietokonetta, joka olisi tuhansia kertoja nykyisiä koneita tehokkaampia.

Lue lisää

"Oletko ottanut sellaista mahdollisuutta huomioon, kuin fuusioreaktion hyötykäyttö? "

Fuusioreaktiota ei mihinkään läppärin kokoon saa mitenkään. Tritium patterilla voisi saada kyllä vuosikymmeniksi sähköä läppäriin.

Fissio on huomattavasti uudempi tapa mutta sitäkään kun ei pieneen tilaan saada. Fission tapahtumiseksi kun tarvitaan fissioituvalle materiaalille kriittinen massa ja sekin on vähimmillään sellainen 5kg kuula sopivalla materiaalilla. Ympärille sitten tarvitaan aika helvetin paljon jotain lyijyä suojaamaan säteilyltä ja energiakin pitäisi ottaa talteen. Ei onnistu ihan läppärissä.

Fuusio sitten tarvitsee sellaisen 10^8 kelvinin lämpötilan tapahtuakseen, että ei tarvitse odottaa läppäriin sitäkään. Fuusiota saa pienessä koossa lähinnä vetypommin muodossa.

Nämäkään ei ratkaise sitä ongelmaa, että matalien äänien tuottamissessa on ongelmana suuri aallonpituus kun akustiikassa on tiettyjä lainalaisuuksia. Matalan äänen tuottaminen tehokkaasti tarvitsee tilaa.

en tiedä kirjoitti:

"Olisihan sitä kiva päästä käyttämään jo omana elinaikanaan jotain tietokonetta, joka olisi tuhansia kertoja nykyisiä koneita tehokkaampia."

En tiedä aivan tuosta, mutta jos Mooren lain mukaan kehitys jatkuu, niin kyllähän tietokoneet esimerkiksi 50 vuoden päästä tietokoneet olisivat aikasmoisen tehokkaita verrattuna nykypäivän koneisiin. Puhumattakaan siitä, että kuinka tehokkaita ne olisivat 100 vuoden päästä.

Lue lisää

Mooren lailla on myös fysiikan lait vastassa kun ei voida kutistaa atomitasoa pienemmäksi. Ei kyllä vielä, kutistamiselle tulee todennäköisesti rajat vastaan 10nm kohdilla. Tietokoneiden nopeutuminen ei kyllä siihen lopu ja 1000x parempaa suorituskykyä saadaan jopa nykyisillä laitteilla kun tehdään 1000x nopeampaa ohjelmaa.. Luonnollisesti prosessorien mikroarkkitehtuuri paranee myös vaikka komponentteja ei tulisikaan lisää.

Pers Nelonen kirjoitti:

alkanut rapistua tai siis kehitys alkanut hidastua viime aikoina. Jotain sellasta luin tuossa taannoin.

Tietokoneiden raudan nopeuskehitys on hyytynyt viimeiset 7v. Mooren laki ei. Se kun kertoo vain siitä millä vauhdila osat kutistuu. Tarkemmin sanottuna, Mooren laki kyllä itseasiassa kertoo millä tahdilla piikiekolla olevat komponentit halpenee kun piikiekolle sopii enemmän tavaraa, eli käytännössä komponenttien kutistamista. Nopeutuminen on vain sivuvaikutus.

Ja nopeutuminen on hyytynyt kun on fysiikan lakeja tullut vastaan. Yksi sellainen fysiikan laki on esimerkiksi valon nopeus. Ei saada nimittäin keskusmuistista haettua nopeammin tavaraa kun signaalilla kestää niin kauan aikaa matkustaa prossulta muistikammalle... Ratkaisuna olisi siirtää muisteja lähemmäksi prossua, tai vaikka paketoida samaan pakettiin. Nykypäivänä tulisi liian kalliiksi joten niin ei vielä tehdä, mutta rajat on todellakin vastassa.

M-Kar kirjoitti:

"Oletko ottanut sellaista mahdollisuutta huomioon, kuin fuusioreaktion hyötykäyttö? "

Fuusioreaktiota ei mihinkään läppärin kokoon saa mitenkään. Tritium patterilla voisi saada kyllä vuosikymmeniksi sähköä läppäriin.

Fissio on huomattavasti uudempi tapa mutta sitäkään kun ei pieneen tilaan saada. Fission tapahtumiseksi kun tarvitaan fissioituvalle materiaalille kriittinen massa ja sekin on vähimmillään sellainen 5kg kuula sopivalla materiaalilla. Ympärille sitten tarvitaan aika helvetin paljon jotain lyijyä suojaamaan säteilyltä ja energiakin pitäisi ottaa talteen. Ei onnistu ihan läppärissä.

Fuusio sitten tarvitsee sellaisen 10^8 kelvinin lämpötilan tapahtuakseen, että ei tarvitse odottaa läppäriin sitäkään. Fuusiota saa pienessä koossa lähinnä vetypommin muodossa.

Nämäkään ei ratkaise sitä ongelmaa, että matalien äänien tuottamissessa on ongelmana suuri aallonpituus kun akustiikassa on tiettyjä lainalaisuuksia. Matalan äänen tuottaminen tehokkaasti tarvitsee tilaa.

Lue lisää

Fysiikanopettajani sanoi kerran näin. Sanoi, että kunhan fuusiota osataan hyödyntää oikein, niin voidaan asentaa vaikka kännykän akun kokoinen pikkuakku vaikka mopoon ja sen voimanlähteen puolesta olisi mahdollista sitten lentää vaikka avaruuteen (mutta mopohan ei luonnollisesti lennä). Kunhan fuusioreaktiota osataan käyttää hyväksi, on täysin arkipäivää, että esim. Helsingin keskustasta voi joka päivä lähteä turistiraketti Marsiin klo 8 aamulla.

Ja mitä tietokoneiden kehittämiseen vielä tulee, niin onhan tuota muitakin niiden kehitykseen sopivia asioita joita ei ole vielä paljoa sovellettu esim. nanoteknologia. Kannattaa muistaa, että ihminen ei kuitenkaan käytä vielä nykypäivänäkään kuin korkeintaan 20 % aivokapasiteetistaan. Kehittämisen varaa löytyy vielä paljon. Nykyihminen ei ole vielä lähelläkään tieteen ja teknologian huippua. Tieteen ja tekngologian huippua ei tosin tulla koskaan täysin saavuttamaan, sitä lähestytään koko ajan, mutta ei koskaan täysin saavuteta.

on mahdollista kirjoitti:

Fysiikanopettajani sanoi kerran näin. Sanoi, että kunhan fuusiota osataan hyödyntää oikein, niin voidaan asentaa vaikka kännykän akun kokoinen pikkuakku vaikka mopoon ja sen voimanlähteen puolesta olisi mahdollista sitten lentää vaikka avaruuteen (mutta mopohan ei luonnollisesti lennä). Kunhan fuusioreaktiota osataan käyttää hyväksi, on täysin arkipäivää, että esim. Helsingin keskustasta voi joka päivä lähteä turistiraketti Marsiin klo 8 aamulla.

Ja mitä tietokoneiden kehittämiseen vielä tulee, niin onhan tuota muitakin niiden kehitykseen sopivia asioita joita ei ole vielä paljoa sovellettu esim. nanoteknologia. Kannattaa muistaa, että ihminen ei kuitenkaan käytä vielä nykypäivänäkään kuin korkeintaan 20 % aivokapasiteetistaan. Kehittämisen varaa löytyy vielä paljon. Nykyihminen ei ole vielä lähelläkään tieteen ja teknologian huippua. Tieteen ja tekngologian huippua ei tosin tulla koskaan täysin saavuttamaan, sitä lähestytään koko ajan, mutta ei koskaan täysin saavuteta.

Lue lisää

" Kannattaa muistaa, että ihminen ei kuitenkaan käytä vielä nykypäivänäkään kuin korkeintaan 20 % aivokapasiteetistaan. Kehittämisen varaa löytyy vielä paljon. Nykyihminen ei ole vielä lähelläkään tieteen ja teknologian huippua." eikö toi ihmisen 20%:n aivokapasiteetin käyttö todettu ihan legendaksi tutkimuksissa.

on mahdollista kirjoitti:

Fysiikanopettajani sanoi kerran näin. Sanoi, että kunhan fuusiota osataan hyödyntää oikein, niin voidaan asentaa vaikka kännykän akun kokoinen pikkuakku vaikka mopoon ja sen voimanlähteen puolesta olisi mahdollista sitten lentää vaikka avaruuteen (mutta mopohan ei luonnollisesti lennä). Kunhan fuusioreaktiota osataan käyttää hyväksi, on täysin arkipäivää, että esim. Helsingin keskustasta voi joka päivä lähteä turistiraketti Marsiin klo 8 aamulla.

Ja mitä tietokoneiden kehittämiseen vielä tulee, niin onhan tuota muitakin niiden kehitykseen sopivia asioita joita ei ole vielä paljoa sovellettu esim. nanoteknologia. Kannattaa muistaa, että ihminen ei kuitenkaan käytä vielä nykypäivänäkään kuin korkeintaan 20 % aivokapasiteetistaan. Kehittämisen varaa löytyy vielä paljon. Nykyihminen ei ole vielä lähelläkään tieteen ja teknologian huippua. Tieteen ja tekngologian huippua ei tosin tulla koskaan täysin saavuttamaan, sitä lähestytään koko ajan, mutta ei koskaan täysin saavuteta.

Lue lisää

Fysiikan opettajasi on selvästikin teoreetikko. On totta, että fysiikassa ei tunneta vielä rajoitetta miksi fuusiota ei voisi saada ilman korkeita lämpötiloja ja pienessä tilassa, mutta eipä kyllä tunneta miten se voisi tapahtua niin, että siitä saataisiin enemmän energiaa ulos kuin fuusioreaktion ylläpitäminen vaatisi. Se kuitenkin on varmaa, että ei onnistu 50v aikana, eikä välttämättä koskaan. lähes 50v sitten keksittyjä tritiumpattereitakaan ei ole vielä läppäreissä, miten sitten perustekniikka jota ei ole vielä keksitty edes teoriassa vielä?

"Ja mitä tietokoneiden kehittämiseen vielä tulee, niin onhan tuota muitakin niiden kehitykseen sopivia asioita joita ei ole vielä paljoa sovellettu esim. nanoteknologia."

Tietotekniset laitteet oli ehkä nanoteknologian ensimmäinen käytännön sovellus ja ovat olleet sitä nanotekniikkaa sellaiset 10v. Nyt aletaan lähestyä sitä rajaa, että kutistaminen ei oikein onnistu kauaa kun ollaan siellä atomitasolla joten tulee toinen rajoite fysiikasta lisää valonnopeuden lisäksi mikä rajoittaa kehitystä. Muitakin rajoitteita on, kuten esimerkiksi lämpö.

M-Kar kirjoitti:

Fysiikan opettajasi on selvästikin teoreetikko. On totta, että fysiikassa ei tunneta vielä rajoitetta miksi fuusiota ei voisi saada ilman korkeita lämpötiloja ja pienessä tilassa, mutta eipä kyllä tunneta miten se voisi tapahtua niin, että siitä saataisiin enemmän energiaa ulos kuin fuusioreaktion ylläpitäminen vaatisi. Se kuitenkin on varmaa, että ei onnistu 50v aikana, eikä välttämättä koskaan. lähes 50v sitten keksittyjä tritiumpattereitakaan ei ole vielä läppäreissä, miten sitten perustekniikka jota ei ole vielä keksitty edes teoriassa vielä?

"Ja mitä tietokoneiden kehittämiseen vielä tulee, niin onhan tuota muitakin niiden kehitykseen sopivia asioita joita ei ole vielä paljoa sovellettu esim. nanoteknologia."

Tietotekniset laitteet oli ehkä nanoteknologian ensimmäinen käytännön sovellus ja ovat olleet sitä nanotekniikkaa sellaiset 10v. Nyt aletaan lähestyä sitä rajaa, että kutistaminen ei oikein onnistu kauaa kun ollaan siellä atomitasolla joten tulee toinen rajoite fysiikasta lisää valonnopeuden lisäksi mikä rajoittaa kehitystä. Muitakin rajoitteita on, kuten esimerkiksi lämpö.

Lue lisää

"eikä välttämättä koskaan"

Aivan varmasti onnistuu joskus. Hyvin todennäköisesti jo ennen vuotta 2500.

Jotkut tiedemiehet ovat ennustaneet, että tekniikka tulee kehittymään nykypäivästä vuoteen 2050 mennessä enemmän, kuin mitä se on kehittynyt viimeisen 5000 vuoden aikana yhteensä. Ja eksponentiaalinen kehityssuunta jatkuisi vielä tämän jälkeenkin.

Maailma on esihistoriallisista ajoista alkaen kehittynyt eksponentiaalisesti. Esimerkiksi joskus tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua sumerilaiset ynnä muut tuolla Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän seudulla asusteleet ihmiset keksivät aikaansa nähden oikein merkittäviä asioita. Tekniikka kehittyi tänä aikana enemmän, kuin mitä se oli kehittynyt koko historiansa aikana, ajasta, joka alkaa maapallon syntymästä asti.

Sitten siirryttiin antiikin aikaan joskus muutamia satoja vuosia eaa joka jatkui muutamia satoja vuosia jaa. Tekniikka kehittyi taas antiikin aikana enemmän, kuin mitä se oli kehittynyt siihen mennessä koko maapallon historian aikana. Myöhemmin tuli keskiaika. Jälleen tekniikka kehittyi enemmän, kuin mitä koskaan maapallon historian aikana yhteensä. Keskiajalla muuten jo uskottiin, että tiedetään kaikesta kaikki, ja että tätä merkittävämpiin suorituksiin ei koskaan päästä.

No, sitten kun tultiin 1800-luvulle, niin tuli teollisuuden vallankumous. Ja jälleen maailma kehittyi enemmän, kuin koko historiansa aikana yhteensä. Moni alkoi jo uskomaan eksponentiaalisen kehityksen loppumiseen, mutta vielä mitä. 1900-luvulla jälleen sama virsi, eli maailma kehittyi enemmän, kuin koko historiansa aikana yhteensä. Kun ydinase keksittiin, niin sen jälkeen on yleisesti uskottu, että ihminen pystyy tekemään mitä vain.

Ensimmäisen tietokoneen valmistuttua, joku maailman (siihen aikaan) viisain tietokonemies arvioi, että maailmassa ei koskaan tule olemaan tietokoneita viittä kappaletta enempää. Uskottiin aivan yleisesti, että viisi tietokonetta tulee riittämään ikuisesti koko maailman tarpeiksi, ja tätä enempää tietokoneita ei tarvittaisi koko maailmassa koskaan. No, jokainen voi miettiä, että kuinkas hyvin tuo ennuste pitääkään paikkaansa.

Tieteen ja teknologian kehitys on jatkunut tähän päivään asti eksponentiaalisena koko maailmassa, joten itse en näe mitään estettä sille, miksei se jatkuisi sellaisena myös tulevaisuudessa.

uskon siihen kirjoitti:

"eikä välttämättä koskaan"

Aivan varmasti onnistuu joskus. Hyvin todennäköisesti jo ennen vuotta 2500.

Jotkut tiedemiehet ovat ennustaneet, että tekniikka tulee kehittymään nykypäivästä vuoteen 2050 mennessä enemmän, kuin mitä se on kehittynyt viimeisen 5000 vuoden aikana yhteensä. Ja eksponentiaalinen kehityssuunta jatkuisi vielä tämän jälkeenkin.

Maailma on esihistoriallisista ajoista alkaen kehittynyt eksponentiaalisesti. Esimerkiksi joskus tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua sumerilaiset ynnä muut tuolla Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän seudulla asusteleet ihmiset keksivät aikaansa nähden oikein merkittäviä asioita. Tekniikka kehittyi tänä aikana enemmän, kuin mitä se oli kehittynyt koko historiansa aikana, ajasta, joka alkaa maapallon syntymästä asti.

Sitten siirryttiin antiikin aikaan joskus muutamia satoja vuosia eaa joka jatkui muutamia satoja vuosia jaa. Tekniikka kehittyi taas antiikin aikana enemmän, kuin mitä se oli kehittynyt siihen mennessä koko maapallon historian aikana. Myöhemmin tuli keskiaika. Jälleen tekniikka kehittyi enemmän, kuin mitä koskaan maapallon historian aikana yhteensä. Keskiajalla muuten jo uskottiin, että tiedetään kaikesta kaikki, ja että tätä merkittävämpiin suorituksiin ei koskaan päästä.

No, sitten kun tultiin 1800-luvulle, niin tuli teollisuuden vallankumous. Ja jälleen maailma kehittyi enemmän, kuin koko historiansa aikana yhteensä. Moni alkoi jo uskomaan eksponentiaalisen kehityksen loppumiseen, mutta vielä mitä. 1900-luvulla jälleen sama virsi, eli maailma kehittyi enemmän, kuin koko historiansa aikana yhteensä. Kun ydinase keksittiin, niin sen jälkeen on yleisesti uskottu, että ihminen pystyy tekemään mitä vain.

Ensimmäisen tietokoneen valmistuttua, joku maailman (siihen aikaan) viisain tietokonemies arvioi, että maailmassa ei koskaan tule olemaan tietokoneita viittä kappaletta enempää. Uskottiin aivan yleisesti, että viisi tietokonetta tulee riittämään ikuisesti koko maailman tarpeiksi, ja tätä enempää tietokoneita ei tarvittaisi koko maailmassa koskaan. No, jokainen voi miettiä, että kuinkas hyvin tuo ennuste pitääkään paikkaansa.

Tieteen ja teknologian kehitys on jatkunut tähän päivään asti eksponentiaalisena koko maailmassa, joten itse en näe mitään estettä sille, miksei se jatkuisi sellaisena myös tulevaisuudessa.

Lue lisää

"Jotkut tiedemiehet ovat ennustaneet, että tekniikka tulee kehittymään nykypäivästä vuoteen 2050 mennessä enemmän, kuin mitä se on kehittynyt viimeisen 5000 vuoden aikana yhteensä. Ja eksponentiaalinen kehityssuunta jatkuisi vielä tämän jälkeenkin."

Kehitys tulee suuressa mittakaavassa oleellisesti kahdesta asiasta. Ensiksikin vaikuttaa ihmisten määrä, että on resursseja kehittää asioita ja toisekseen, käytetystä energian määrästä, käytännössä luonnonvaroista.

Ihmiskunnan väkimäärä ei kasva exponentiaalisesti kauaa koska maapallo on jo nyt ylikansoitettu. Toisekseen luonnonvarat näyttäisi hupenevan tällä menolla myös tämän vuosisadan aikana vähän joka puolelta.

Fysiikan lait tekee silti rajoitteita. Esimerkiksi valoa nopeammin ei liiku mikään. Käytännössä rajoitteita tulee muualtakin. Tunnetaan esimerkiksi suurten lukujen laki ja myös taloudellinen kannattavuus. Se että sinä et näe rajoitteita ei sano sitä etteikö muut näe ketkä hahmottavat mekanismeja paremmin.

Oleellisesti tuosta ongelmasta kärsivät yleisellä tasolla alle ~23v ihmiset kun näillä ei aivoissa jokin paikka toimi vielä normaalilla kapasiteetilla jota tarvitaan hahmoittamaan asioita laaja-alaisemmin. Oleellisesti ihmiskunta näyttäisi toimivan heinäsirkkalauman tavalla. Kun sille syötetään resursseja niin sen määrä kasvaa räjähdysmäisesti mutta ihmiselle on evoluutiossa tullut kyky kommunikoida paremmin kuin muilla eliöillä yhdistettynä kykyyn käyttää käsiään, joten resurssien syöttäminen ja populaation kasvun sivuvaikutuksena näkyy sitten se että ihmispopulaatio levelöi teknologiaa aina seuraavaan romahdukseen saakka.

Paikallisia ihmispopulaation, ja samalla myös kulttuurin ja teknologian romahduksia tunnetaan historiasta paljon.

M-Kar kirjoitti:

"Jotkut tiedemiehet ovat ennustaneet, että tekniikka tulee kehittymään nykypäivästä vuoteen 2050 mennessä enemmän, kuin mitä se on kehittynyt viimeisen 5000 vuoden aikana yhteensä. Ja eksponentiaalinen kehityssuunta jatkuisi vielä tämän jälkeenkin."

Kehitys tulee suuressa mittakaavassa oleellisesti kahdesta asiasta. Ensiksikin vaikuttaa ihmisten määrä, että on resursseja kehittää asioita ja toisekseen, käytetystä energian määrästä, käytännössä luonnonvaroista.

Ihmiskunnan väkimäärä ei kasva exponentiaalisesti kauaa koska maapallo on jo nyt ylikansoitettu. Toisekseen luonnonvarat näyttäisi hupenevan tällä menolla myös tämän vuosisadan aikana vähän joka puolelta.

Fysiikan lait tekee silti rajoitteita. Esimerkiksi valoa nopeammin ei liiku mikään. Käytännössä rajoitteita tulee muualtakin. Tunnetaan esimerkiksi suurten lukujen laki ja myös taloudellinen kannattavuus. Se että sinä et näe rajoitteita ei sano sitä etteikö muut näe ketkä hahmottavat mekanismeja paremmin.

Oleellisesti tuosta ongelmasta kärsivät yleisellä tasolla alle ~23v ihmiset kun näillä ei aivoissa jokin paikka toimi vielä normaalilla kapasiteetilla jota tarvitaan hahmoittamaan asioita laaja-alaisemmin. Oleellisesti ihmiskunta näyttäisi toimivan heinäsirkkalauman tavalla. Kun sille syötetään resursseja niin sen määrä kasvaa räjähdysmäisesti mutta ihmiselle on evoluutiossa tullut kyky kommunikoida paremmin kuin muilla eliöillä yhdistettynä kykyyn käyttää käsiään, joten resurssien syöttäminen ja populaation kasvun sivuvaikutuksena näkyy sitten se että ihmispopulaatio levelöi teknologiaa aina seuraavaan romahdukseen saakka.

Paikallisia ihmispopulaation, ja samalla myös kulttuurin ja teknologian romahduksia tunnetaan historiasta paljon.

Lue lisää

"Esimerkiksi valoa nopeammin ei liiku mikään"

Mustissa aukoissa pakonopeus ylittää vielä valonnopeudenkin, koska valokaan ei pääse pois mustista aukoista.

Erehdyt kirjoitti:

"Esimerkiksi valoa nopeammin ei liiku mikään"

Mustissa aukoissa pakonopeus ylittää vielä valonnopeudenkin, koska valokaan ei pääse pois mustista aukoista.

Valoa nopeammin ei liiku mikään mikä ei tuhoudu. Eli kyllä se aika efektiivisesti on rajoittanut tietokoneiden valmistusta vuosikausia.