Tieto lisää tuskaa ja tuo helpotuksen

Ensimmäisiä asioita, mitä muistan kummastelleeni oli se, että ihan suhteen alussa minuun niin kiihkeästi ja syvästi rakastunut mies muuttuikin jossakin seurassa täysin välinpitämättömäksi minua kohtaan, olin hänelle kuin ilmaa ja hän kiinnitti kaiken huomionsa johonkin muuhun (joihinkin muihin) naisiin esim. koko illan ajan kun olimme muka yhdessä ulkona.

Ei tämän jutun pointti ole se, miltä minusta tuntui huomion jakaminen toisille ihmisille (toisten ihmisten huomioimisessa ei ole mitään pahaa) vaan jutun pointti on se, että oli tyrmistyttävää, että olin kuin ilmaa esim. koko ravintolaillan ajan ihmiselle, jonka kanssa olimme juuri rakastuneita. Oli outoa että "minuun rakastunut" mies halaili ja pussaili jotain muuta koko ajan ja käyttäytyi niin kuin meillä kahdella ei olisi ollut mitään tekemistä keskenämme. Toki paljon myöhemmin selvisi, että naiset, joiden kanssa halaili olivatkin sellaisia naisia, joiden kanssa hänellä oli myös suhde vaikka sen kielsikin täysin silloin.

Totta, Seista!

henna001 kirjoitti:

Totta, Seista!

Silmät tai katseet mitää kerro. Ne on vaan pari palluraa socketoitu monttuun kiinni parilla piuhalla. Itse vaan tulkitset niitä oman tunnetilan johtopäätöksenä, onko ne kylmät, lämpivät jne.

Ja arvaa vaan, että olen itseäni vihannut sen takia, että annoin itseni ummistaa silmäni silloin rakastumisvaiheessa. Nyt jälkikäteen kaikki on aivan selvää, silloin minulla oli korvissa ja silmissä taittovika. Taittovika johtui siitä, että olin narsistisen isän tytär. Sinällään ymmärrän miksi en tajunnut mihin pommiin astun, mutta kyllä se silti pistää vihaksi. Ilmeisesti jollain tasolla kuitenkin tajusin mistä on kyse, koska se ensimmäinen muljahdus on kummitellut mielessäni kaikki nämä vuodet.

Helpottunut kirjoitti:

Ja arvaa vaan, että olen itseäni vihannut sen takia, että annoin itseni ummistaa silmäni silloin rakastumisvaiheessa. Nyt jälkikäteen kaikki on aivan selvää, silloin minulla oli korvissa ja silmissä taittovika. Taittovika johtui siitä, että olin narsistisen isän tytär. Sinällään ymmärrän miksi en tajunnut mihin pommiin astun, mutta kyllä se silti pistää vihaksi. Ilmeisesti jollain tasolla kuitenkin tajusin mistä on kyse, koska se ensimmäinen muljahdus on kummitellut mielessäni kaikki nämä vuodet.

Lue lisää

"Ja arvaa vaan, että olen itseäni vihannut sen takia, että annoin itseni ummistaa silmäni silloin rakastumisvaiheessa."
Tuo on varmaankin tuttu tunne jokaiselle narsistin uhrille sen jälkeen kun silmät ovat avautuneet näkemään, missä mennään.
Toipuminen on sitäkin, että lakkaa syyttämästä itseään. Tapahtunut mikä tapahtunut, menneisyyttään ei voi muuttaa ja kaikki tekevät virhearvioita. Ja jos pitäisi aina pelätä pahinta joka suhteen alussa niin eihän mistään suhteesta tulisi mitään.

Helpottunut kirjoitti:

Ja arvaa vaan, että olen itseäni vihannut sen takia, että annoin itseni ummistaa silmäni silloin rakastumisvaiheessa. Nyt jälkikäteen kaikki on aivan selvää, silloin minulla oli korvissa ja silmissä taittovika. Taittovika johtui siitä, että olin narsistisen isän tytär. Sinällään ymmärrän miksi en tajunnut mihin pommiin astun, mutta kyllä se silti pistää vihaksi. Ilmeisesti jollain tasolla kuitenkin tajusin mistä on kyse, koska se ensimmäinen muljahdus on kummitellut mielessäni kaikki nämä vuodet.

Lue lisää

Minäkin sisälläni tajusin, että tuo toinen ei ole "normaali", mutta ummistin täysin siltä silmäni ja yritn mukautua toisen luonteeseen ja juttuihin, mikä tuntuu näin jälkikäteen täysin järjettömältä???

lottamari_1 kirjoitti:

Minäkin sisälläni tajusin, että tuo toinen ei ole "normaali", mutta ummistin täysin siltä silmäni ja yritn mukautua toisen luonteeseen ja juttuihin, mikä tuntuu näin jälkikäteen täysin järjettömältä???

Lue lisää

Konflikteja tulee aina, jos omataan eri mielipide asioissa. Paras tulos on kompromissi kummankin suhteen, mutta jotkut vaan väkisin nujertaa niin kuin itse sen asian haluaisi olla.

Siinä minustakin on toipumisen ja yleensä kaiken tervehtymisen ydin, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on vaikka ei hänen kanssaan pystyisikään elämään yhdessä. Tuomitseminen ja syyttäminen on loputonta, eikä auta omassa henkisessä kasvussa eteenpäin.

Vai sellaiset projektit tällä kertaa, eikö se mennytkään sitä pankkia taas ryöstämään, niinkuin eilen oli puhe. :D
Heräsin kyllä jo monta tuntia sitten, mutta on ollut vähän muuta puuhaa tässä...

Mutta huomenta vaan, vai pitäskö sanoa iltaa!

:D

:-)

lottamari_1 kirjoitti:

Minäkin sisälläni tajusin, että tuo toinen ei ole "normaali", mutta ummistin täysin siltä silmäni ja yritn mukautua toisen luonteeseen ja juttuihin, mikä tuntuu näin jälkikäteen täysin järjettömältä???

Lue lisää

Tätä on vertaistuki parhaimmillaan!
Tajuta että joku toinen on elänyt saman vaiheen läpi!
Päästyäni pyörteestä pois ja saatuani etäisyyttä ja perspektiiviä, en voi enää
käsittää toimiani...siinä sitä tutkimista piisaa! =)

lottamari_1 kirjoitti:

Minäkin sisälläni tajusin, että tuo toinen ei ole "normaali", mutta ummistin täysin siltä silmäni ja yritn mukautua toisen luonteeseen ja juttuihin, mikä tuntuu näin jälkikäteen täysin järjettömältä???

Lue lisää

Minä olin tutustunut narsismiin kirjallisuuden kautta jo aiemmin, ennen suhdetta. silti minulla oli aika pinnallinen kuva narsismista. Liitin sen mielessäni myös paljon materiaan ja itsensä korostamiseen. Kumppaniani ei voi sanoa materialistiseksi eikä hän koskaan seurassa pitänyt ääntä itsestään.

Tajusin jo suhteen alussa että jotain oli pielessä. Pelkäsin ja Rakastin. En koskaan aiemmin ole ollut niin rakastunut ja luulin että pelkoni oli itseluottamuksen puutetta, että menettäisin tämän täydellisyyden jonka olin saanut elämääni, että en riitä omana itsenäni. Enkä riittänytkään, piti piiskata itsensä vaikka minkälaisiin suorituksiin ja minähän piiskasin.
Kumppani oli TÄYDELLINEN. Paras ystävä, sielunkumppani. En olisi voinut kuvitella että sellaista miestä on olemassa ja eihän sitä ollutkaan. Luin suhteen aikana narsismista mutta siten päätin lopettaa lukemisen koska ajattelin että se vain lisää epävarmuuttani. Halusin oppia luottamaan kumppaniin.
Alitajunnassa KOKO AJAN hälytyskellot soi. Voin huonosti. Masennuin. Menetin uneni.Ja elin 3 vuotta helvetillisessä epävarmuudessa. Välillä minua kohdeltiin kuin prinsessaa, välillä olin täysin ilmaa.

En ole syyttänyt itseäni jälkeenpäin suhteessa olosta vaikka aavistelinkin narsistista persoonallisuushäiriötä. En voinut lähteä, olin täysin koukussa ja rakastunut. Katsoin miestä rakastunein silmin ja silloin ei nähdä samaa kuin normaali olotilassa katsellessa. En myöskään osaa katua, ehkä en ollut suhteessa tarpeeksi pitkään. En koe olevani uhri vaikka minua on petetty ja minulle on valehdeltu 3 vuotta. Kaiken sain takaisin suhteen jälkeen, oman elämän.

erkkiä kirjoitti:

Minä olin tutustunut narsismiin kirjallisuuden kautta jo aiemmin, ennen suhdetta. silti minulla oli aika pinnallinen kuva narsismista. Liitin sen mielessäni myös paljon materiaan ja itsensä korostamiseen. Kumppaniani ei voi sanoa materialistiseksi eikä hän koskaan seurassa pitänyt ääntä itsestään.

Tajusin jo suhteen alussa että jotain oli pielessä. Pelkäsin ja Rakastin. En koskaan aiemmin ole ollut niin rakastunut ja luulin että pelkoni oli itseluottamuksen puutetta, että menettäisin tämän täydellisyyden jonka olin saanut elämääni, että en riitä omana itsenäni. Enkä riittänytkään, piti piiskata itsensä vaikka minkälaisiin suorituksiin ja minähän piiskasin.
Kumppani oli TÄYDELLINEN. Paras ystävä, sielunkumppani. En olisi voinut kuvitella että sellaista miestä on olemassa ja eihän sitä ollutkaan. Luin suhteen aikana narsismista mutta siten päätin lopettaa lukemisen koska ajattelin että se vain lisää epävarmuuttani. Halusin oppia luottamaan kumppaniin.
Alitajunnassa KOKO AJAN hälytyskellot soi. Voin huonosti. Masennuin. Menetin uneni.Ja elin 3 vuotta helvetillisessä epävarmuudessa. Välillä minua kohdeltiin kuin prinsessaa, välillä olin täysin ilmaa.

En ole syyttänyt itseäni jälkeenpäin suhteessa olosta vaikka aavistelinkin narsistista persoonallisuushäiriötä. En voinut lähteä, olin täysin koukussa ja rakastunut. Katsoin miestä rakastunein silmin ja silloin ei nähdä samaa kuin normaali olotilassa katsellessa. En myöskään osaa katua, ehkä en ollut suhteessa tarpeeksi pitkään. En koe olevani uhri vaikka minua on petetty ja minulle on valehdeltu 3 vuotta. Kaiken sain takaisin suhteen jälkeen, oman elämän.

Lue lisää

Sinulla on ERITTÄIN mielenkiintoinen näkökanta asiaan!

Ehkä tämä voi olla inhorealismiakin, mutta haluan sanoa, että jos joku ilmoittautuu auttajaksi, niin ei kannata alkaa "työskennellä" kenenkään kanssa ellei ole tiedossa opiskelijan oikea henkilöllisyys ja varmistettu, että missä opiskelee yms.

Tämä ei ollut mikään hyökkäs sinua "oppija" kohtaan enkä väitä että olet feikki.

Ja myös sinulle "oppija", nimenomaan tällä palstalla kirjoittaa paljon myös narsisteja, jotka saattavat tekeytyä uhreiksi.

mutta jos teet tutkimusta, sillä on tuskin väliä kuka kertoo. Narsisti poikaystäväni ja minä hakkasimme toisiamme, olimme suunnilleen yhtä vahvoja. Kerran hän kuristi minua, kun uskoi,johonkin taikauskoiseen syyhyn, että bussi oli mennyt ohi, että se oli minun syyni. Syntymäpäiväni hän halusi tuhota pelaamalla strategia-pelia kaverinsa kanssa, koska se oli minusta ihan kamalaa, hän pahoinpiteli minut sinä päivänä myös luudan varrella. Kerran hän heitti minua ohimoon täydellä appelsiinimehutölkillä, mutta refleksini esti sen. Hän oli 17-18 näiden asioiden tapahtuessa.Minullakin on tutkimuksia pohjustavaa juttua meneillään! (psykopaatit vaikuttajina maailmanhistoriassa ja uskonnoissa)

Tuskin Oppija tarkoitti auttamisella jotain yksittäisiä kirjoituksia täällä palstalla? Käsittääkseni opiskelijat tekevät tällaisissa tapauksissa vähän tiiviimpää yhteistyötä kahden kesken tai siis ainakin yksityisin viestein (esim. sähköpostissa) eivätkä ota tietojaan hajanaisista foorumikeskusteluista.

"Kuka mielestäsi on narsisti uhrien joukossa?"

Minähän kirjoitin että tällä palstalla kirjoittaa paljon myös narsisteja, jotka SAATTAVAT tekeytyä uhreiksi. En minä ala ketään nimeämään (eikä minulla tietenkään ole siihen mitään oikeuttakaan) vaan kirjoitin tuon ihan yleiseti ja enhän voi tietääkään, mitä kukin on loppujen lopuksi. Sellainen tuntuma on kuitenkin tullut että niin SAATTAA olla mutta ei mulla ole mitään mielenkiintoa alkaa tuhlaamaan energiaani sen pohtimiseen mitä kukin on tällaisella palstalla eikä sitä voi kukaan tietääkään varmasti joittenkin nettikirjoitusten perusteella siitäkin huolimatta että tietynlainen mielikuva saattaa kirjoituksista syntyä.

Henkistä ja fyysistä väkivaltaa? Kyllä ja kyllä. Valvottaminen ja nukkuvan korvaan karjuminen ovat fyysistä väkivaltaa, samoin sormella tökkiminen. Henkistä väkivaltaa oli kiristys, uhkailu, nimittely, mitätöinti, julkinen nöyryyttäminen, sairaalloinen mustasukkaisuus. Ei kai sellaista olekaan kuin väkivallaton narsisti?

Ohi on... kirjoitti:

Henkistä ja fyysistä väkivaltaa? Kyllä ja kyllä. Valvottaminen ja nukkuvan korvaan karjuminen ovat fyysistä väkivaltaa, samoin sormella tökkiminen. Henkistä väkivaltaa oli kiristys, uhkailu, nimittely, mitätöinti, julkinen nöyryyttäminen, sairaalloinen mustasukkaisuus. Ei kai sellaista olekaan kuin väkivallaton narsisti?

Lue lisää

Narsistin vaikutuspiirissä ollessaan joutuu väistämättä kokemaan ainakin henkistä väkivaltaa ellei fyysistäkin.

henna001 kirjoitti:

Narsistin vaikutuspiirissä ollessaan joutuu väistämättä kokemaan ainakin henkistä väkivaltaa ellei fyysistäkin.

Musta silmä olisi ollut ehkä helpompi joskus kestää kuin se jatkuva henkinen väkivalta. En kokenut ollenkaan fyysistä väkivaltaa, mutta sen uhka leijui kyllä koko ajan ilmassa.

Mä oon narsisti, mitä nöyrimmiten, sellaiseksi haukuttu
ja silmille syljetty, nyrkillä nekkuun isketty..

Narsisti kun olen, en pystynyt lyömään takaisin.

Silloinhan olisin antanut toiselle jotain, hih hih.. 8-)

Ohi on... kirjoitti:

Henkistä ja fyysistä väkivaltaa? Kyllä ja kyllä. Valvottaminen ja nukkuvan korvaan karjuminen ovat fyysistä väkivaltaa, samoin sormella tökkiminen. Henkistä väkivaltaa oli kiristys, uhkailu, nimittely, mitätöinti, julkinen nöyryyttäminen, sairaalloinen mustasukkaisuus. Ei kai sellaista olekaan kuin väkivallaton narsisti?

Lue lisää

Kärsin suhteen aikana vakavasta unettomuudesta ja kumppani valvotti minua väkisin. Jos siis nukahdin hän herätti- yleensä suukoin yms. koska olen niin ihana! Suutu siinä sitten kun haluaisit vain nukkua ja "toinen helliä".
Myös aamulla töihin lähtiessä klo 6.15 hän herätti minut mikäli olin onnistunut nukkumaan. Koska halusi toivottaa hyvää päivää rakkaalleen.

Onko tämä sitten henkistä vai fyysistä väkivaltaa... Ja Kaiken sitä voi rakkauden teoiksi nimetä...

No tuolla on ainakin varsinaiset SM -bileet menossa just.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8928863

Ei kiitos, olen saanut jo tarpeekseni tuollaisista leikeistä.

..meidän katu-uskottavuutemme..tuota noin =)

Eiii!!, ei enempää niitä sekopään sieniä!, mitähän sekoilua nuokin sienet taas mahtaa aiheuttaa?? Hitsi sitä sieniproffaa, olisi pysynyt siellä Havaijlla, taas saa persus kyytiä noidenkin sienien takia ##

Aivan ja nukahdan kohta, jos vielä kauan kuppaat niiden juomien kanssa, tuutko vai et..??

erkkiä kirjoitti:

Kärsin suhteen aikana vakavasta unettomuudesta ja kumppani valvotti minua väkisin. Jos siis nukahdin hän herätti- yleensä suukoin yms. koska olen niin ihana! Suutu siinä sitten kun haluaisit vain nukkua ja "toinen helliä".
Myös aamulla töihin lähtiessä klo 6.15 hän herätti minut mikäli olin onnistunut nukkumaan. Koska halusi toivottaa hyvää päivää rakkaalleen.

Onko tämä sitten henkistä vai fyysistä väkivaltaa... Ja Kaiken sitä voi rakkauden teoiksi nimetä...

Lue lisää

Mulle tuo valvottaminen on todella ongelmallinen juttu. Kun on 10 v joutunut nukumaan katkonaisesti, ei kroppa ei koskaan palaa samaan vanhaan voimalliseen tilaan kuin ennen valvottamisen alkamista. Meillä valvottamisesta oli paljon variaatioita käytössä. Esim. minun piti päästä väsymyksen takia klo 21 nukkumaan. Kas kas, meinaan nukahtaa pystyyn, ja hän alkaa kaivaa lempileffaani yhdessä katsottavaksi jotta jäisin valvomaan hänen kanssaan. Jos kieltäydyn ja vetäydyn yksin nukahtamaan, hän tulee pari tuntia nukahtamisen jälkeen makkariin ja laittaa kaikki valot päälle tullessaan nukkumaan. Herään. Tiedän kokemuksesta, että sinne sänkyyn voi mennä ilman valojakin, onnistuuhan se meiltä muiltakin perheenjäseniltä. Kun hän tulee töistä myöhään kotiin, hän tuli ovia paukutellen ja valoja sytytellen sisään, ja vetäytyi sohvalle huudattamaan telkkaria. Kaikki heräsivät. Ja jos en herännyt, hän tuli herättämään minut kertoakseen että on tullut kotiin, jotta minun ei tarvitse huolestua. Koskaan hän ei lasten takia noussut ylös, vaan heräsi kuten minäkin ja jäi makaamaan jolloin minun oli noustava ylös joka kerta. Lisäksi tuo suoranainen nukkuvan pelästyttäminen huutamalla korvaan. Ei ihme, että post traumaattinen stressi pamahti päälle päästyäni hänestä eroon. Ja kärsin vieläkin traumasta. Kaikenlaisen nimissä, rakkauden, huolehtivuuden, minun parhaakseni jne. hän tätä kiduttamista selitti. Sairasta, minusta. Oikeutettua, hänestä.

Ohi on... kirjoitti:

Mulle tuo valvottaminen on todella ongelmallinen juttu. Kun on 10 v joutunut nukumaan katkonaisesti, ei kroppa ei koskaan palaa samaan vanhaan voimalliseen tilaan kuin ennen valvottamisen alkamista. Meillä valvottamisesta oli paljon variaatioita käytössä. Esim. minun piti päästä väsymyksen takia klo 21 nukkumaan. Kas kas, meinaan nukahtaa pystyyn, ja hän alkaa kaivaa lempileffaani yhdessä katsottavaksi jotta jäisin valvomaan hänen kanssaan. Jos kieltäydyn ja vetäydyn yksin nukahtamaan, hän tulee pari tuntia nukahtamisen jälkeen makkariin ja laittaa kaikki valot päälle tullessaan nukkumaan. Herään. Tiedän kokemuksesta, että sinne sänkyyn voi mennä ilman valojakin, onnistuuhan se meiltä muiltakin perheenjäseniltä. Kun hän tulee töistä myöhään kotiin, hän tuli ovia paukutellen ja valoja sytytellen sisään, ja vetäytyi sohvalle huudattamaan telkkaria. Kaikki heräsivät. Ja jos en herännyt, hän tuli herättämään minut kertoakseen että on tullut kotiin, jotta minun ei tarvitse huolestua. Koskaan hän ei lasten takia noussut ylös, vaan heräsi kuten minäkin ja jäi makaamaan jolloin minun oli noustava ylös joka kerta. Lisäksi tuo suoranainen nukkuvan pelästyttäminen huutamalla korvaan. Ei ihme, että post traumaattinen stressi pamahti päälle päästyäni hänestä eroon. Ja kärsin vieläkin traumasta. Kaikenlaisen nimissä, rakkauden, huolehtivuuden, minun parhaakseni jne. hän tätä kiduttamista selitti. Sairasta, minusta. Oikeutettua, hänestä.

Lue lisää

"Kaikenlaisen nimissä, rakkauden, huolehtivuuden, minun parhaakseni jne. hän tätä kiduttamista selitti."
Tyypillistä narsistille pukea kiusaamisensa rakkauden ja huolehtimisen kaapuun! Tarkoituksena sekoittaa uhrinsa mieli, manipuloida, ja silloin kiusaamisesta ei voi edes keskustella normaalisti, koska narsistihan ottaa asenteen että olet paha ja ilkeä kun puutut asiaan, jonka hän tekee pelkästään rakkaudesta.

henna001 kirjoitti:

"Kaikenlaisen nimissä, rakkauden, huolehtivuuden, minun parhaakseni jne. hän tätä kiduttamista selitti."
Tyypillistä narsistille pukea kiusaamisensa rakkauden ja huolehtimisen kaapuun! Tarkoituksena sekoittaa uhrinsa mieli, manipuloida, ja silloin kiusaamisesta ei voi edes keskustella normaalisti, koska narsistihan ottaa asenteen että olet paha ja ilkeä kun puutut asiaan, jonka hän tekee pelkästään rakkaudesta.

Lue lisää

Tuo asenne juttu on muuten hyvä asia ottaa esille. Narsitilla on ihan oma asenne kaikkeen,.. epäilevä, hän kuvittelee mielesessään aina toisen olevan pahantahtoinen ja ilkeämielinen, vaikka puhe olisi vain säästä. Narsiti ei voi uskoa kenenkään hyvyyteen.

lottamari_1 kirjoitti:

Tuo asenne juttu on muuten hyvä asia ottaa esille. Narsitilla on ihan oma asenne kaikkeen,.. epäilevä, hän kuvittelee mielesessään aina toisen olevan pahantahtoinen ja ilkeämielinen, vaikka puhe olisi vain säästä. Narsiti ei voi uskoa kenenkään hyvyyteen.

Lue lisää

Mä ajattelin asiaa narsistin "narsistisen romahtamisen" kautta, tilassa missä ympäröivä todellisuus tunkee liian lähelle hänen todellisuuttaan, eli huomaa että sun todellisuus on aukottomasti todempi. Se voi olla hirvittävä paikka narskulle.
Ehkä meidän silmissä narskun juonittelevat touhut ovat vain hänen sielunkehityksen evoluutiokamaa, ja hänelle totta, puhdasta, kaunista ja hyväksyttävää?

Mistä vertaus..hmm...Jos yhtäkkiä tajuaisimme että että tää päivisin hengailu on vain harhaa ja ajantappamista yötä varten, ja alkaisimme tiedostaa että unimaailma onkin sitä todellista elämää..

Romahtamisen paikka? :/

..
Niin. Miksi näkisimme unia, jos ne olisi turhia?

Miksi meillä on jalat? Että ne kuljettavat mieltämme kokemuksesta toiseen =)

Ja sormet näppäimistöllä. . . .

Valve-elämä, tiedon keruuta --> elettäväksi unimaailmassa..?