Lukekaapa alla oleva teksti, joka on suoraa puhetta niistä negatiivisista puolista, joita Oulun kanssa yhteen liittyminen sisältää.
Yksi tärkeimmistä asioista nostettuna tähän alkuun:
"Liittyminen osaksi suurta kuntaa merkitsee palveluiden huononemista. Ylikiiminki sai tehtäväkseen lakkauttaa kyläkoulut tullakseen Oulu-kuntoon. Monet kuntakeskuksen palvelut siirtyvät kauas, ja kylille ei jää mitään."
Näinhän Ylikiimingissä on jo käynyt, kuten tuolla eräässä toisessakin keskustelussa todetaan.
>> Suurkunta ei ole onnela (julk. Kalevassa 26.03.2009)
Valtiovalta on päättänyt hävittää pienet ja keskisuuret kunnat pakottamalla ne kuntaliitoksiin. Valtio on kiristänyt ja kurjistanut kuntia vähentämällä valtionosuuksia, pidättäytymällä niiden tasokorotuksista ja rohmuamalla valtaosan yhteisöveron tuotosta. Kuntien saattaminen kroonisiin talousvaikeuksiin on tietoinen valinta.
Kuntien tappolinja tähtää hyvinvointivaltion romuttamiseen. Onhan kunnan päätehtävä huolehtia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä koulutuksesta. Kuntaliitoksessa varakkaampi kunta ottaa vastuulleen köyhemmän kunnan palveluiden järjestämisen. Samalla valtionapu vähenee. Valtio pääsee kuin koira veräjästä, ja kunnilla on yhä vähemmän rahaa peruspalveluihin.
Oikeisto haluaa yksityistää julkiset palvelut. Suurkunta tarjoaa suuryhtiöitä kiinnostavia laajoja markkina-alueita. Irakissa vankilaa pitävä ja Suomessa ruoka- ja hoivapalvelua tarjoava ylikansallinen firma on kiinnostunut Oulusta. 3000 asukkaan kunta ei ole houkutteleva kumppani.
Suurkunta ei ole onnela. Vaikeuksistaan huolimatta moni pieni kunta on hoitanut peruspalvelut hyvin. Oulu on onnistunut tilaaja-tuottajamalleineen saamaan perusterveydenhuollon huonoon jamaan ja karkottamaan lääkärit. Haukiputaalla terveyskeskuslääkärin virat on täytetty.
Pienessä kunnassa löytyy myös suuresta yksiköstä puuttuvaa solidaarisuutta. Esimerkiksi vanhus on aina jonkun omainen tai tuttu. Oulussa vanhukset ovat vain lukumääriä, edellisen sosiaali- ja terveystoimen johtajan sanoin "kappaleita".
Liittyminen osaksi suurta kuntaa merkitsee palveluiden huononemista. Ylikiiminki sai tehtäväkseen lakkauttaa kyläkoulut tullakseen Oulu-kuntoon. Monet kuntakeskuksen palvelut siirtyvät kauas, ja kylille ei jää mitään.
Mitä suurempi kunta sen paksumpi ja monimutkaisempi on myös valtuuston esityslista. Luottamustoimet muuttuvat yhä vaativimmiksi ja ammatillistuvat saaden kokopäivätyön luonteen. Virkamiesten valta kasvaa entisestään. Luultavasti myös kuntalaisten usko ja luottamus yhä vallattomammaksi käyvään valtuustoon hupenee.
Yksi tärkeimmistä asioista nostettuna tähän alkuun:
"Liittyminen osaksi suurta kuntaa merkitsee palveluiden huononemista. Ylikiiminki sai tehtäväkseen lakkauttaa kyläkoulut tullakseen Oulu-kuntoon. Monet kuntakeskuksen palvelut siirtyvät kauas, ja kylille ei jää mitään."
Näinhän Ylikiimingissä on jo käynyt, kuten tuolla eräässä toisessakin keskustelussa todetaan.
>> Suurkunta ei ole onnela (julk. Kalevassa 26.03.2009)
Valtiovalta on päättänyt hävittää pienet ja keskisuuret kunnat pakottamalla ne kuntaliitoksiin. Valtio on kiristänyt ja kurjistanut kuntia vähentämällä valtionosuuksia, pidättäytymällä niiden tasokorotuksista ja rohmuamalla valtaosan yhteisöveron tuotosta. Kuntien saattaminen kroonisiin talousvaikeuksiin on tietoinen valinta.
Kuntien tappolinja tähtää hyvinvointivaltion romuttamiseen. Onhan kunnan päätehtävä huolehtia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä koulutuksesta. Kuntaliitoksessa varakkaampi kunta ottaa vastuulleen köyhemmän kunnan palveluiden järjestämisen. Samalla valtionapu vähenee. Valtio pääsee kuin koira veräjästä, ja kunnilla on yhä vähemmän rahaa peruspalveluihin.
Oikeisto haluaa yksityistää julkiset palvelut. Suurkunta tarjoaa suuryhtiöitä kiinnostavia laajoja markkina-alueita. Irakissa vankilaa pitävä ja Suomessa ruoka- ja hoivapalvelua tarjoava ylikansallinen firma on kiinnostunut Oulusta. 3000 asukkaan kunta ei ole houkutteleva kumppani.
Suurkunta ei ole onnela. Vaikeuksistaan huolimatta moni pieni kunta on hoitanut peruspalvelut hyvin. Oulu on onnistunut tilaaja-tuottajamalleineen saamaan perusterveydenhuollon huonoon jamaan ja karkottamaan lääkärit. Haukiputaalla terveyskeskuslääkärin virat on täytetty.
Pienessä kunnassa löytyy myös suuresta yksiköstä puuttuvaa solidaarisuutta. Esimerkiksi vanhus on aina jonkun omainen tai tuttu. Oulussa vanhukset ovat vain lukumääriä, edellisen sosiaali- ja terveystoimen johtajan sanoin "kappaleita".
Liittyminen osaksi suurta kuntaa merkitsee palveluiden huononemista. Ylikiiminki sai tehtäväkseen lakkauttaa kyläkoulut tullakseen Oulu-kuntoon. Monet kuntakeskuksen palvelut siirtyvät kauas, ja kylille ei jää mitään.
Mitä suurempi kunta sen paksumpi ja monimutkaisempi on myös valtuuston esityslista. Luottamustoimet muuttuvat yhä vaativimmiksi ja ammatillistuvat saaden kokopäivätyön luonteen. Virkamiesten valta kasvaa entisestään. Luultavasti myös kuntalaisten usko ja luottamus yhä vallattomammaksi käyvään valtuustoon hupenee.
Vastaukset 7
Vanhimmat
>> Tavoitteena itsenäinen Kiiminki
Rantapohja 16.3.
Tämän ajan avainsana on suuri. Kunnat pyrkivät suurempiin kouluihin, suuriin päiväkoteihin, suuriin kuntakokonaisuuksiin. Suuremmat yksiköt tulevat halvemmiksi, sanotaan. Tiedän, että maan hallitus talouden ahdingossa ajaa pieniä kuntia yhteen.
Kuntaliitosselvityksen mukaan suuri kunta takaa tulevaisuudessa yhdenvertaisesti monipuoliset palvelut kaikille asukkaille. Uskon, että palvelut löytyvät, mutta ne ovat monelle turhan kaukana. Tulevaa uutta Oulua mittaillessa tulee sääli monia laitakaupungin asukkaita jopa 80 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Näin kaukana ovat monet palvelut esim. Yli-Iin Tannilan tai Ylivuoton asukkaille.
Ylikiimingissä terveyskeskus on auki toistaiseksi viitenä päivänä viikossa, loma-aikoina kesällä ja jouluna ovet ovat kiinni. Eniten ajattelen vanhuksia, joista monet joutuvat käymään terveyskeskuksessa viikoittain.
Miksi myös vanhat kunnantoimistot tyhjentyvät heti kuntaliitosten myötä? Tästä hyvä esimerkki on Ylikiiminki, jonka kunnantoimisto tyhjeni kuntaliitoksen myötä. Vieläkin kysyn: ovatko todella kaikki kuntalaiset, kuten kuntaselvityksessä luvataan, palvelujen saamisessa saman arvoisessa asemassa kilometrin tai sadan kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta?
Silmän lumetta on myös se, että selvityksen mukaan ympäristökuntia ei liitetä Ouluun, vaan muodostetaan täysin uusi kunta, jonka nimi on Oulu. Tosiasiassa ympäristökunnat kuitenkin liitetään Ouluun, josta hallitaan sitten suurempaa kokonaisuutta. Suuren kunnan virastot sijaitsevat myös Oulussa.
Mitä extraa kuntaliitos antaisi meille kiiminkiläisille?
Kenties tuntuvin etu joukkoliikennettä käyttäville olisi halvemmat bussimatkat ja veroäyrin sentin tai kahden keventyminen. Ideaparkki saattaisi toteutua kateuden poistuttua väliltämme, joten erikoisliikkeiden palvelut lisääntyisivät huomattavasti. Muuten kuntaliitoksella vain taataan, että tulemme saamaan jotakuinkin nykyiset palvelut, mutta kaukana asukkaista ja korkeammin hinnoin.
Mitä kuntaliitoksessa menetämme?
Itsenäisyyden päättää omista asioistamme. Liitoksen tapahduttua kiiminkiläisiä päättäjiä olisi uudessa suuressa 67-paikkaisessa kunnanvaltuustossa kolme tai neljä. Näin ollen äänemme päätösten teossa on vain hyttysen hyrinää hämärässä kesäyössä. On huomioitava myös suuren yksikön päätöstenteon hitaus.
Osa vanhuksista joutuu ympäristökuntien lepokoteihin, jolloin omaiset ovat heistä kaukana. Terveyskeskus on kiinni lomien aikana. Oulun kovan koulupolitiikan seurauksena Kiimingin lukio lakkautetaan. Ala-asteet ovat tulevaisuudessa vain keskustassa ja Jäälissä.
Vaihtoehto kuntaliitokselle on itsenäinen, elinvoimainen Kiiminki. Kyllä kasvava keskikokoinen, keski-iältään nuori, kunta voi tulla toimeen itsenäisenä kuntana tulevaisuudessakin. Keski-iältään nuorekkaassa kunnassa veronmaksajia riittää, ja eläkeläisten määrä kasvaa hitaasti. Samankokoisesta kunnasta voisin ottaa esimerkiksi Kalajoen, jonka asukasluku on 12500 henkeä. Siellä kunnan palvelujen on ennustettu toimivan tulevaisuudessakin hyvin.
Entä seurakunta? Kiimingin hyvin toimiva seurakunta liitettäisiin kuntaliitoksen myötä johonkin Oulun seurakunnista. Jos vielä Ouluun perustetaan yksi seurakunta, olemme tuossa kokonaisuudessa varmasti kaukana ihanteellisesta seurakuntamallista. Miksi hyvä ja toimiva kokonaisuus pitää purkaa huonomman tieltä?
Kauhistuttaa koko ajatus! Ylikiimingin kappeli olkoon tässä meille huonona esimerkkinä. Siellä työntekijät ja seurakuntalaiset eivät ole tyytyväisiä uuteen tilanteeseen.
Hyvät kiiminkiläiset, nyt on aika herätä taistelemaan itsenäisen Kiimingin puolesta! Täällä on pärjätty aina, miksei tulevaisuudessakin. Laitetaan nopeasti kunnan talous kuntoon: keventämällä hallintoa, palveluja priorisoimalla, kuntien yhteistyötä lisäämällä, palvelumaksuja korottamalla ja kaikin puolin tarkalla taloudenpidolla. Näin kasvava, sopivan suuri, viihtyisä, kaunis ja nuorekas kunta voisi jatkaa turvallisesti tulevaisuuteen.
Risto Ainali, Kiiminki
http://sjundea.wordpress.com/2010/05/04/kuntaliitosten-vaikutus-toimintamenoihin/
Katsokaapa käyrää, ja lukekaa alta hyviä ja varmasti paikkansapitäviä kommentteja, kuten nämä kaksi:
>>>5. Mikko M | 5.05.2010 at 16:40
Toimintamenojen mittaaminen per capita kuulostaa minustakin tehokkuuta mittaavalta indikaattorilta, ja vielä sellaiselta jota tässä tapauksessa kannattaa seurata. Jos esittämäsi pitää paikkansa (en ole siis mennyt syvälle), niin se vetää jossain määrin pohjan aikaismmilta liitosta puoltavilta perusteluilta. Viiden kilon jauhopussin yksikköhinta ei siis aina ole pienempi kuin kilon pussin.
Kyllä tunteillakin saa ja pitääkin ajatella, mutta vaiston varassa tehdyt päätkökset eivät ole reiluja, ainakaan kuntaliitoksia tehtäessä. Niemenkylän ekonomin tuotoksia kannattaisi tarkastella tarkemminkin jotta kaikki tieto on käsillä ja KÄYTÖSSÄ, ettei mennä Kreikan mallin mukaan.
Mielenkiintoista sinäänsä, että jotkut kunnat eivät julkaise tilinpäätöstä.
6. Timo | 5.05.2010 at 17:15
Hyvä päivitys Marcus!
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tehottomuuden kasvaneen kuntaliitosten seurauksena. Kuntaliitosten puoltajat eivät ole näitä akateemisia opuksia yöpöydälle hankkineet.
Mikä ajaa kuntaliitkoseen? Pelko. Pelko siitä että yksin emme pärjää, ja usko siihen että iso kunta tuo turvan kuin isoveli pienelle koululaiselle.
Joas liitos tehtäisiin, pitää siinä olla mukana sekä Kirkkonummi että Lohja. Silloin hallinnonkustannuksia päästään 5 vuoden päästä oikeasti leikkaamaan ja rajulla kädellä.
...vuodessa, vai onko mikään..? Tutkimukset ovat kertoneet karua kieltä siitä, ettei kustannustehokkuus parane, vaan suurin vaikutus näyttäisi olevan tehottomuus!
" Uusin tutkimus kuntien tehokkuudesta on viime syksyltä. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella Loikkanen ja Sinisalo tutkivat (Paljonko verorahoilla saa? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2005) kuntien peruspalvelujen kustannustehokkuutta. Mukana oli 353 kuntaa. Tulokset olivat selvät. Kuntien koko ei vaikuta kustannustehokkuuteen muuten kuin siten, että asukasluvultaan suurissa kunnissa tehottomuus uhkaa lisääntyä. Sama ongelma oli Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuissa ja pitkien etäisyyksien kunnissa. Kymmenen kustannustehokkaimman kunnan väkiluvut vaihtelivat 2500 - 8800 välillä, poikkeuksena Raisio. Helsinki oli heikoimmassa neljänneksessä, sijaluvulla 317. Vain reilut 30 kuntaa olivat metropolia tehottomampia.
Nykykuntatalouden kehitys kertoo karua kieltä. Vaikka Suomeen perustettaisiin 70 kuntaa, niistä alle kymmenen olisi talouden perustaltaan vahvoja peruskuntia vuonna 2009. Puhdas kuntarakennetarkastelu onkin joutunut umpikujaan.
Onnistunut käytännön esimerkki kunnallisten palvelujen järjestämisestä löytyy Kainuusta. Siellä erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, osa sosiaalitoimea sekä lukiot ja ammatillinen koulutus on organisoitu maakunnan kattavana. Jo ensimmäisenä kokeiluvuonna 2005 kuntien toimintakulut kasvoivat vain 1,6 prosenttia, kun ne aiemmin olivat kasvaneet vuosittain yli kuusi prosenttia. Menojen kasvu oli vajaa kolmannes muuhun maahan verrattuna. Kuntien vuosikatteiden kasvu oli vahvempaa kuin muualla maassa, poikkeuksena Vaala, joka ei ole kokeilussa.
Kaikesta tästä voidaan vetää selvä johtopäätös. On hypättävä viime vuosituhannelle jämähtäneen kuntaliitoskeskustelun yli. Kuntarakenteen kautta emme kykene ratkaisemaan ongelmia juuri lainkaan. Keskeisten kunnallisten palvelujen järjestäminen on organisoitava osapuilleen maakunnittain. Etenkin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdistettävä samaan ketjuun. Kainuun esimerkki osoittaa, että siellä ollaan oikealla tiellä. Riittääkö muilla rohkeus?"
KOLUMNI
ANTTI MYKKÄNEN
valtiosihteeri sisäasiainministeriö "
1. "Liittyminen osaksi suurta kuntaa merkitsee palveluiden huononemista. Ylikiiminki sai tehtäväkseen lakkauttaa kyläkoulut tullakseen Oulu-kuntoon. Monet kuntakeskuksen palvelut siirtyvät kauas, ja kylille ei jää mitään."
2. "Suurkunta ei ole onnela. Vaikeuksistaan huolimatta moni pieni kunta on hoitanut peruspalvelut hyvin. Oulu on onnistunut tilaaja-tuottajamalleineen saamaan perusterveydenhuollon huonoon jamaan ja karkottamaan lääkärit. Haukiputaalla terveyskeskuslääkärin virat on täytetty."
3. "Pienessä kunnassa löytyy myös suuresta yksiköstä puuttuvaa solidaarisuutta. Esimerkiksi vanhus on aina jonkun omainen tai tuttu. Oulussa vanhukset ovat vain lukumääriä, edellisen sosiaali- ja terveystoimen johtajan sanoin "kappaleita"."
4. "Silmän lumetta on myös se, että selvityksen mukaan ympäristökuntia ei liitetä Ouluun, vaan muodostetaan täysin uusi kunta, jonka nimi on Oulu. Tosiasiassa ympäristökunnat kuitenkin liitetään Ouluun, josta hallitaan sitten suurempaa kokonaisuutta. Suuren kunnan virastot sijaitsevat myös Oulussa."
5. "Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tehottomuuden kasvaneen kuntaliitosten seurauksena. Kuntaliitosten puoltajat eivät ole näitä akateemisia opuksia yöpöydälle hankkineet. "
6. " Uusin tutkimus kuntien tehokkuudesta on viime syksyltä. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella Loikkanen ja Sinisalo tutkivat (Paljonko verorahoilla saa? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2005) kuntien peruspalvelujen kustannustehokkuutta. Mukana oli 353 kuntaa. Tulokset olivat selvät. Kuntien koko ei vaikuta kustannustehokkuuteen muuten kuin siten, että asukasluvultaan suurissa kunnissa tehottomuus uhkaa lisääntyä.
7. "Kaikesta tästä voidaan vetää selvä johtopäätös. On hypättävä viime vuosituhannelle jämähtäneen kuntaliitoskeskustelun yli. Kuntarakenteen kautta emme kykene ratkaisemaan ongelmia juuri lainkaan. Keskeisten kunnallisten palvelujen järjestäminen on organisoitava osapuilleen maakunnittain. Etenkin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdistettävä samaan ketjuun. Kainuun esimerkki osoittaa, että siellä ollaan oikealla tiellä. Riittääkö muilla rohkeus?"
KOLUMNI
ANTTI MYKKÄNEN
valtiosihteeri sisäasiainministeriö "
..kustannustehokkuudesta, tai paremminkin sen puuttumisesta kuntaliitoksissa:
>>Trio selvityksen aikana tuli selväksi, että tehokkain kuntapalvelujen tuottaja on noin 50.000 asukkaan kokoinen kunta. Trio selvityksen jälkeen Tuusulassa tyrmättiin varsin selvästi Tuusulan Keravan ja Järvenpään yhdistyminen. Niin iso kuntayksikkö ei tuo mitään lisäarvoa, lisää vain byrokratiaa ja etäännyttää kuntalaisia päätöksen teosta, hankaloittaa toimintaa ja lisää kustannuksia. >Aaltonen, Kirjavainen, Moisio ovat tutkineet kunnan koon vaikutusta peruskoulutuksen kustannuksiin. Tutkimus osoittaa, että Tuusulan kokoinen kunta on tehokkain peruskoulutuksen järjestäjä. ”As for the optimal municipal size measured with population, we find that costs decrease up to 24 000 – 37 000 inhabitants and thereafter start to increase” [Efficiency and Productivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998–2004, VATT -tutkimuksia 127, 2006] >Markku Pekurinen Terveystaloustieteen keskuksesta (CHESS) on alustavissa tutkimustuloksissaan todennut, että perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon järjestämiseksi optimaalinen väestönpohja olisi noin 24 000 – 36 000 asukasta. [Kunnan koko ja terveysmenot & Havaintoja tilaaja-tuottajamallista, Markku Pekurinen, kalvosarja] > Kuntien palvelujen tuotannon tehokkuutta suhteessa kunnan väkimäärään on myös tutkittu. ”Päätuloksemme mukaan kunnan väkiluku oli käänteisessä yhteydessä kustannustehokkuuslukuihin. Toisin sanoen kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa, kun muiden tekijöiden (kuten kunnan kustannustason tai koulutustason) vaikutus on kontrolloitu.” [Heikki A. Loikkanen & Ilkka Susiluoto, Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002 Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 50] Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kompakti yhden keskuksen kaupunki on tehokas palvelun tuottaja. Tämän perusteella voi todeta, että Järvenpään ja Keravan tulee kehittää itseään tiiviinä kaupunkikeskustoina ja olla laajentamatta aluettaan.
http://www.lauriuntamo.fi/kuntarajakeskustelu/
"Talven pimeyden vaihtuessa valoisiin kevätpäiviin, jään miettimään miksi partiossa vallinnut pimeys ei ole vielä poistunut."
Lähde, samat sivut.
mitä faktaa?