Lukekaa hyvät valtuutetut (ja muutkin), mitä esim. ent. sisäasiainministeriön valtiosihteeri, Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen ja hänen siteeraamansa tutkimukset toteavat.
Sitten lukekaa alempaa lisää tutkimustuloksia ja PERUSTEITA sille, miksi LIITOKSET ON HYLÄTTY TOISAALLA.
Sen jälkeen haluaisin kuulla liitosta puoltavilta perusteita päätökselleen sanoa 'kyllä', ja syitä, miksi meidän tulisi mennä tuollaiseen suurkuntaan, joka on todettu huonoksi tieksi kustannustehokkaiden palvelujen järjestämiseen (kustannukset jopa nousevat)?!?!
-----------------------------
Tässä vielä muutamia poimintoja niille, jotka eivät viitsi kokonaisia tekstejä lukea:
- Kuntien koko ei vaikuta kustannustehokkuuteen muuten kuin siten, että asukasluvultaan suurissa kunnissa tehottomuus uhkaa lisääntyä.
- Kuntarakenteen kautta emme kykene ratkaisemaan ongelmia juuri lainkaan. Keskeisten kunnallisten palvelujen järjestäminen on organisoitava osapuilleen maakunnittain. Etenkin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdistettävä samaan ketjuun.
- Trio selvityksen aikana tuli selväksi, että tehokkain kuntapalvelujen tuottaja on noin 50.000 asukkaan kokoinen kunta.
-”As for the optimal municipal size measured with population, we find that costs decrease up to 24 000 – 37 000 inhabitants and thereafter start to increase” [Efficiency and Productivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998–2004, VATT -tutkimuksia 127, 2006]
- Markku Pekurinen Terveystaloustieteen keskuksesta (CHESS) on alustavissa tutkimustuloksissaan todennut, että perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon järjestämiseksi optimaalinen väestönpohja olisi noin 24 000 – 36 000 asukasta.
- Kuntakoon kasvattaminen ei ole oikea tie kustannustehokkaampien palvelujen tuottamiseen
- Kuntien palvelujen tuotannon tehokkuutta suhteessa kunnan väkimäärään on myös tutkittu. ”Päätuloksemme mukaan kunnan väkiluku oli käänteisessä yhteydessä kustannustehokkuuslukuihin. Toisin sanoen kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa, kun muiden tekijöiden (kuten kunnan kustannustason tai koulutustason) vaikutus on kontrolloitu.
-----------------------------
" Uusin tutkimus kuntien tehokkuudesta on viime syksyltä. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella Loikkanen ja Sinisalo tutkivat (Paljonko verorahoilla saa? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2005) kuntien peruspalvelujen kustannustehokkuutta. Mukana oli 353 kuntaa. Tulokset olivat selvät. Kuntien koko ei vaikuta kustannustehokkuuteen muuten kuin siten, että asukasluvultaan suurissa kunnissa tehottomuus uhkaa lisääntyä. Sama ongelma oli Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuissa ja pitkien etäisyyksien kunnissa. Kymmenen kustannustehokkaimman kunnan väkiluvut vaihtelivat 2500 - 8800 välillä, poikkeuksena Raisio. Helsinki oli heikoimmassa neljänneksessä, sijaluvulla 317. Vain reilut 30 kuntaa olivat metropolia tehottomampia.
Nykykuntatalouden kehitys kertoo karua kieltä. Vaikka Suomeen perustettaisiin 70 kuntaa, niistä alle kymmenen olisi talouden perustaltaan vahvoja peruskuntia vuonna 2009. Puhdas kuntarakennetarkastelu onkin joutunut umpikujaan.
Onnistunut käytännön esimerkki kunnallisten palvelujen järjestämisestä löytyy Kainuusta. Siellä erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, osa sosiaalitoimea sekä lukiot ja ammatillinen koulutus on organisoitu maakunnan kattavana. Jo ensimmäisenä kokeiluvuonna 2005 kuntien toimintakulut kasvoivat vain 1,6 prosenttia, kun ne aiemmin olivat kasvaneet vuosittain yli kuusi prosenttia. Menojen kasvu oli vajaa kolmannes muuhun maahan verrattuna. Kuntien vuosikatteiden kasvu oli vahvempaa kuin muualla maassa, poikkeuksena Vaala, joka ei ole kokeilussa.
Kaikesta tästä voidaan vetää selvä johtopäätös. On hypättävä viime vuosituhannelle jämähtäneen kuntaliitoskeskustelun yli. Kuntarakenteen kautta emme kykene ratkaisemaan ongelmia juuri lainkaan. Keskeisten kunnallisten palvelujen järjestäminen on organisoitava osapuilleen maakunnittain. Etenkin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdistettävä samaan ketjuun. Kainuun esimerkki osoittaa, että siellä ollaan oikealla tiellä. Riittääkö muilla rohkeus?
KOLUMNI
ANTTI MYKKÄNEN
valtiosihteeri sisäasiainministeriö "
Sitten lukekaa alempaa lisää tutkimustuloksia ja PERUSTEITA sille, miksi LIITOKSET ON HYLÄTTY TOISAALLA.
Sen jälkeen haluaisin kuulla liitosta puoltavilta perusteita päätökselleen sanoa 'kyllä', ja syitä, miksi meidän tulisi mennä tuollaiseen suurkuntaan, joka on todettu huonoksi tieksi kustannustehokkaiden palvelujen järjestämiseen (kustannukset jopa nousevat)?!?!
-----------------------------
Tässä vielä muutamia poimintoja niille, jotka eivät viitsi kokonaisia tekstejä lukea:
- Kuntien koko ei vaikuta kustannustehokkuuteen muuten kuin siten, että asukasluvultaan suurissa kunnissa tehottomuus uhkaa lisääntyä.
- Kuntarakenteen kautta emme kykene ratkaisemaan ongelmia juuri lainkaan. Keskeisten kunnallisten palvelujen järjestäminen on organisoitava osapuilleen maakunnittain. Etenkin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdistettävä samaan ketjuun.
- Trio selvityksen aikana tuli selväksi, että tehokkain kuntapalvelujen tuottaja on noin 50.000 asukkaan kokoinen kunta.
-”As for the optimal municipal size measured with population, we find that costs decrease up to 24 000 – 37 000 inhabitants and thereafter start to increase” [Efficiency and Productivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998–2004, VATT -tutkimuksia 127, 2006]
- Markku Pekurinen Terveystaloustieteen keskuksesta (CHESS) on alustavissa tutkimustuloksissaan todennut, että perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon järjestämiseksi optimaalinen väestönpohja olisi noin 24 000 – 36 000 asukasta.
- Kuntakoon kasvattaminen ei ole oikea tie kustannustehokkaampien palvelujen tuottamiseen
- Kuntien palvelujen tuotannon tehokkuutta suhteessa kunnan väkimäärään on myös tutkittu. ”Päätuloksemme mukaan kunnan väkiluku oli käänteisessä yhteydessä kustannustehokkuuslukuihin. Toisin sanoen kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa, kun muiden tekijöiden (kuten kunnan kustannustason tai koulutustason) vaikutus on kontrolloitu.
-----------------------------
" Uusin tutkimus kuntien tehokkuudesta on viime syksyltä. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella Loikkanen ja Sinisalo tutkivat (Paljonko verorahoilla saa? Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2005) kuntien peruspalvelujen kustannustehokkuutta. Mukana oli 353 kuntaa. Tulokset olivat selvät. Kuntien koko ei vaikuta kustannustehokkuuteen muuten kuin siten, että asukasluvultaan suurissa kunnissa tehottomuus uhkaa lisääntyä. Sama ongelma oli Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuissa ja pitkien etäisyyksien kunnissa. Kymmenen kustannustehokkaimman kunnan väkiluvut vaihtelivat 2500 - 8800 välillä, poikkeuksena Raisio. Helsinki oli heikoimmassa neljänneksessä, sijaluvulla 317. Vain reilut 30 kuntaa olivat metropolia tehottomampia.
Nykykuntatalouden kehitys kertoo karua kieltä. Vaikka Suomeen perustettaisiin 70 kuntaa, niistä alle kymmenen olisi talouden perustaltaan vahvoja peruskuntia vuonna 2009. Puhdas kuntarakennetarkastelu onkin joutunut umpikujaan.
Onnistunut käytännön esimerkki kunnallisten palvelujen järjestämisestä löytyy Kainuusta. Siellä erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, osa sosiaalitoimea sekä lukiot ja ammatillinen koulutus on organisoitu maakunnan kattavana. Jo ensimmäisenä kokeiluvuonna 2005 kuntien toimintakulut kasvoivat vain 1,6 prosenttia, kun ne aiemmin olivat kasvaneet vuosittain yli kuusi prosenttia. Menojen kasvu oli vajaa kolmannes muuhun maahan verrattuna. Kuntien vuosikatteiden kasvu oli vahvempaa kuin muualla maassa, poikkeuksena Vaala, joka ei ole kokeilussa.
Kaikesta tästä voidaan vetää selvä johtopäätös. On hypättävä viime vuosituhannelle jämähtäneen kuntaliitoskeskustelun yli. Kuntarakenteen kautta emme kykene ratkaisemaan ongelmia juuri lainkaan. Keskeisten kunnallisten palvelujen järjestäminen on organisoitava osapuilleen maakunnittain. Etenkin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on yhdistettävä samaan ketjuun. Kainuun esimerkki osoittaa, että siellä ollaan oikealla tiellä. Riittääkö muilla rohkeus?
KOLUMNI
ANTTI MYKKÄNEN
valtiosihteeri sisäasiainministeriö "
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Trio selvityksen aikana tuli selväksi, että tehokkain kuntapalvelujen tuottaja on noin 50.000 asukkaan kokoinen kunta. Trio selvityksen jälkeen Tuusulassa tyrmättiin varsin selvästi Tuusulan Keravan ja Järvenpään yhdistyminen. Niin iso kuntayksikkö ei tuo mitään lisäarvoa, lisää vain byrokratiaa ja etäännyttää kuntalaisia päätöksen teosta, hankaloittaa toimintaa ja lisää kustannuksia.
Aaltonen, Kirjavainen, Moisio ovat tutkineet kunnan koon vaikutusta peruskoulutuksen kustannuksiin. Tutkimus osoittaa, että Tuusulan kokoinen kunta on tehokkain peruskoulutuksen järjestäjä. ”As for the optimal municipal size measured with population, we find that costs decrease up to 24 000 – 37 000 inhabitants and thereafter start to increase” [Efficiency and Productivity in Finnish Comprehensive Schooling 1998–2004, VATT -tutkimuksia 127, 2006]
Markku Pekurinen Terveystaloustieteen keskuksesta (CHESS) on alustavissa tutkimustuloksissaan todennut, että perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon järjestämiseksi optimaalinen väestönpohja olisi noin 24 000 – 36 000 asukasta. [Kunnan koko ja terveysmenot & Havaintoja tilaaja-tuottajamallista, Markku Pekurinen, kalvosarja]
Kuntakoon kasvattaminen ei ole oikea tie kustannustehokkaampien palvelujen tuottamiseen. ”Empiiristen tutkimusten mukaan väestöpohjan tai tuottajayksikön koon ja toiminnan tehokkuuden välillä ei näytä kuitenkaan olevan selvää yhteyttä. Kuntien ja palveluja tuottavien yksiköiden välillä on huomattavia kustannus- ja tehokkuuseroja, mutta niitä selittävät paljon enemmän muut tekijät kuin kunnan tai toimintayksikön koko.” [Luoma & Moisio, Kuntakoko, kuntien menot ja palvelujen tuotannon tehokkuuserot, VATT-muistioita 69, Helsinki 2005]
Kuntien palvelujen tuotannon tehokkuutta suhteessa kunnan väkimäärään on myös tutkittu. ”Päätuloksemme mukaan kunnan väkiluku oli käänteisessä yhteydessä kustannustehokkuuslukuihin. Toisin sanoen kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa, kun muiden tekijöiden (kuten kunnan kustannustason tai koulutustason) vaikutus on kontrolloitu.” [Heikki A. Loikkanen & Ilkka Susiluoto, Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002 Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 50] Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kompakti yhden keskuksen kaupunki on tehokas palvelun tuottaja. Tämän perusteella voi todeta, että Järvenpään ja Keravan tulee kehittää itseään tiiviinä kaupunkikeskustoina ja olla laajentamatta aluettaan."
http://www.lauriuntamo.fi/kuntarajakeskustelu/
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9057059
Oliko niitä perusteita sille, miksi pitäisi liittyä? Oliko niin hyviä perusteita, että niiden takia kannattaa liittyä, vaikka tutkimukset osoittavat ed. kerrottua?
Tottakai kannattaa liittyä. Ei siitä mitään tule, että pari ihmistä Haukiputaalla vetelee naruja ja kaikki tekee heidän pillin mukaan. Herätkää jo. Ainoa tapa päästä niistä parista tyypistä eroon on liittyä uuteen Ouluun.
Ne pari tyyppiä eivät kyllä yksistään sääntöjä sanele ja sitäpaitsi me olemme tämänhetkisen valtuuston omilla äänillämme valinneet. Tuli kyllä tehtyä oikea emämunaus äänestyskopissa se myönnettäköön. On todella surullista, jos valtuutetut jotka eivät nyt saaneet enemmistö valtakirjaa, kostoksi tuhoavat oman kuntansa. Mahtaa myyjä porukoilla olla enemmän vihaisia ja pettyneitä äänestäjiä, enemmän kuin he raukat edes tajuavat. Kulki missä hyvänsä täällä putaalla, niin ihmetellä täytyy miksi liitosmyönteisiä ei tahdo taviksien joukosta löytyvän.
... on syy liittyä osaksi suurta ongelmaa?!
Kenen luulet sitten vetelevän naruista, jos liitos toteutuu?!
YKSIKÄÄN, jolta olen kysynyt kantaa liitokseen, ei ole ollut liitosmyönteinen, ja olen kysynyt sitä monilta.
Ja kourallinen typeryksiä sitten vain ottaa ja märää vastoin kuntalaisten enemmistöä ja mm. kunnanhallituksen enemmistöä.
Tulen muistamaan nämä 25 nimeä ja käyttämään niitä kirosanoina aina kun joku asia tökkii, jos liitos toteutuu. Aloitan "hemmetin Roivainen, hemmetin Pellinen, hemmetin Nikkinen, hemmetin..."
EI OLE MITÄÄN PÄTEVÄÄ SYYTÄ HYLÄTÄ LIITOSTA!!!!!!!!!!!
perusteltu kirjoitus :D :D
kannattajien paras perustelu, vai?
Onko luetun ymmärtämisessä vikaa, vai onko jäänyt huomaamatta kaikki annetut perustelut?!
Luehan esim. nuo kaksi ensimmäistä viestiä tästä keskustelusta.
Oli vastustajien paras perustelu. Menkää vastustajat mielisairaalaan!!!