Imatralaiset kehittävät Imatraa

On väärin kansaa edustavan tai luottamushenkilöksi valitun luvata jotakin ”reilulta” ja ”edistyksellistä” näyttävää kuntavaalien jälkeen, mutta todellisuudessa ollaan edistämässä suuren äänestäjäjoukon mielipiteen vastaista asiaa, mistä ei ennen vaaleja puolueet tai ehdokkaat tahallisesti ja laskelmoivasti halua puhua mitään, koska pelkona on, ettei saa vaaleissa riittävää äänimäärää päästäkseen kaupunginvaltuustoon tai puolue menettää suuren määrän ääniä. Tällainen itseään ”auktoriteetteina” pitävien läpikiero asioiden läpivieminen valtuustossa edustaa mitä suurimmassa määrin korruptoituneisuutta tai kaupunkilaisten, veronmaksajien ja vaaleissa äänestäneiden suoranaista pettämistä. Tämänkaltaisesta ”luottamushenkilöiden” ja demokratian korruptiosta voi moni varmaan kertoa esimerkkejä, onhan asia ollut jo vuosikausia keskustelujen aiheena sanomalehtien mielipidepalstoilla ja monilla keskustelufoorumeilla internetissä, ainakin yle.fi- ja hs.fi-sivustoilla. Äänestävää kansaa pitää kunnioittaa ja arvostaa!

Yhtäältä kansalaisten ja äänestäjien on tiedettävä ENNEN VAALEJA, mitä asioita ehdokkaat edustavat. Vaalien jälkeen, valtuustokauden aikana ei voida viedä läpi asioita, mitä ei kerrottu avoimesti ja läpinäkyvästi – kaikki eri näkökulmat esille tuoden – ennakolta ennen äänestystä kunnallisvaaleissa tai eduskuntavaaleissa.

Toisaalta on myös korruptiota, jos ennen vaaleja valtuutetuksi ja luottamushenkilöksi pyrkivä tai puolue antaa äänestäjille mielikuvan tietyn (suuren)asian vastustamisesta, mutta muutetaan kanta päinvastaiseksi – käännetään takkia – äänestyksen jälkeen, valtuustokauden aikana. Voiko tällaisiin edustajiin kansalaiset tosiasiallisesti luottaa ja nimittää heitä reilusti luottamushenkilöiksi vai pitääkö kansa heitä edelleen korruptiohenkilöinä?

Poliittinen korruptio kaupunginvaltuustoissa ja eduskunnassa on oltava nyt loppu – myös imatralaisten kohdalla, jos sellaista on ollut.

Äänestämällä on voitava vaikuttaa tietämällä edustajaksi lähtevien kannat asioihin jo ennen vaaleja. Vaalien jälkeen ei voi ottaa käsittelyyn uusia asioita, tai sitten niistä päättäminen on siirrettävä seuraavien vaalien jälkeiseen kauteen, jolloin äänestäsjät voivat demokraattisissa vaaleissa vaikuttaa äänestämällä omaa kantaa edustavaa luottamushenkilöksi lähtevää ehdokasta!

Ovatko viime vaaleissa äänestäneet voineet TOSIASIALLISESTI vaikuttaa asioihin, vai onko äänestäminen ollut monien mielestä jälleen turhaa?

Äänestä ja vaikuta kirjoitti:

On väärin kansaa edustavan tai luottamushenkilöksi valitun luvata jotakin ”reilulta” ja ”edistyksellistä” näyttävää kuntavaalien jälkeen, mutta todellisuudessa ollaan edistämässä suuren äänestäjäjoukon mielipiteen vastaista asiaa, mistä ei ennen vaaleja puolueet tai ehdokkaat tahallisesti ja laskelmoivasti halua puhua mitään, koska pelkona on, ettei saa vaaleissa riittävää äänimäärää päästäkseen kaupunginvaltuustoon tai puolue menettää suuren määrän ääniä. Tällainen itseään ”auktoriteetteina” pitävien läpikiero asioiden läpivieminen valtuustossa edustaa mitä suurimmassa määrin korruptoituneisuutta tai kaupunkilaisten, veronmaksajien ja vaaleissa äänestäneiden suoranaista pettämistä. Tämänkaltaisesta ”luottamushenkilöiden” ja demokratian korruptiosta voi moni varmaan kertoa esimerkkejä, onhan asia ollut jo vuosikausia keskustelujen aiheena sanomalehtien mielipidepalstoilla ja monilla keskustelufoorumeilla internetissä, ainakin yle.fi- ja hs.fi-sivustoilla. Äänestävää kansaa pitää kunnioittaa ja arvostaa!

Yhtäältä kansalaisten ja äänestäjien on tiedettävä ENNEN VAALEJA, mitä asioita ehdokkaat edustavat. Vaalien jälkeen, valtuustokauden aikana ei voida viedä läpi asioita, mitä ei kerrottu avoimesti ja läpinäkyvästi – kaikki eri näkökulmat esille tuoden – ennakolta ennen äänestystä kunnallisvaaleissa tai eduskuntavaaleissa.

Toisaalta on myös korruptiota, jos ennen vaaleja valtuutetuksi ja luottamushenkilöksi pyrkivä tai puolue antaa äänestäjille mielikuvan tietyn (suuren)asian vastustamisesta, mutta muutetaan kanta päinvastaiseksi – käännetään takkia – äänestyksen jälkeen, valtuustokauden aikana. Voiko tällaisiin edustajiin kansalaiset tosiasiallisesti luottaa ja nimittää heitä reilusti luottamushenkilöiksi vai pitääkö kansa heitä edelleen korruptiohenkilöinä?

Poliittinen korruptio kaupunginvaltuustoissa ja eduskunnassa on oltava nyt loppu – myös imatralaisten kohdalla, jos sellaista on ollut.

Äänestämällä on voitava vaikuttaa tietämällä edustajaksi lähtevien kannat asioihin jo ennen vaaleja. Vaalien jälkeen ei voi ottaa käsittelyyn uusia asioita, tai sitten niistä päättäminen on siirrettävä seuraavien vaalien jälkeiseen kauteen, jolloin äänestäsjät voivat demokraattisissa vaaleissa vaikuttaa äänestämällä omaa kantaa edustavaa luottamushenkilöksi lähtevää ehdokasta!

Ovatko viime vaaleissa äänestäneet voineet TOSIASIALLISESTI vaikuttaa asioihin, vai onko äänestäminen ollut monien mielestä jälleen turhaa?

Lue lisää

yle.fi, julkaistu 19.7.2010 klo 06:05, päivitetty tänään klo 08:01

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/talousahdinko_rapauttaa_kuntademokratiaa_1834424.html

Lue kokonaisuus linkistä, tässä lyhyet lainaukset:

”Kunnissa päätetään kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista: päivähoidosta, vanhustenhoidosta, kirjastoista, viemäreistä ja niin edelleen. Tästä huolimatta kuntalaiset ja yhä useammin myös kunnanvaltuutetut katselevat syrjästä, kun virkamiehet käyttävät merkittävää valtaa.”
”Pienen kunnan hallintojohtaja sanoikin YLE Uutisille, etteivät valtuutetut kunnolla ymmärrä päätettäviä asioita. Miljoonien maakaupat saatetaan sivuuttaa hyssytellen ja puhua sen sijaan vaikkapa koulujen ruokalistan kasviksista.

Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella.

- Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous, jota voi tulla seuraamaan. Kun tähän kokoukseen päästään, niin asiat on aika pitkälle jo valmisteltu etukäteen. Siinä kohtaa on kovin hankala enää vaikuttaa, toteaa Luomala.”

Kommentti

Millä tavalla tämä näkyy Imatralla?

Äänestä ja vaikuta kirjoitti:

yle.fi, julkaistu 19.7.2010 klo 06:05, päivitetty tänään klo 08:01

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/talousahdinko_rapauttaa_kuntademokratiaa_1834424.html

Lue kokonaisuus linkistä, tässä lyhyet lainaukset:

”Kunnissa päätetään kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista: päivähoidosta, vanhustenhoidosta, kirjastoista, viemäreistä ja niin edelleen. Tästä huolimatta kuntalaiset ja yhä useammin myös kunnanvaltuutetut katselevat syrjästä, kun virkamiehet käyttävät merkittävää valtaa.”
”Pienen kunnan hallintojohtaja sanoikin YLE Uutisille, etteivät valtuutetut kunnolla ymmärrä päätettäviä asioita. Miljoonien maakaupat saatetaan sivuuttaa hyssytellen ja puhua sen sijaan vaikkapa koulujen ruokalistan kasviksista.

Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella.

- Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous, jota voi tulla seuraamaan. Kun tähän kokoukseen päästään, niin asiat on aika pitkälle jo valmisteltu etukäteen. Siinä kohtaa on kovin hankala enää vaikuttaa, toteaa Luomala.”

Kommentti

Millä tavalla tämä näkyy Imatralla?

Lue lisää

Imatralla luovutettiin joskus 97 valtaa virkamiehille, eli siirryttiin johonkin systeemiin, minkä nimeä en muista. Silloin joka tapauksessa leikattiin kaupungin menoja ja annettiin lopputilejä.

Delegoinnilla oli tarkoitus antaa valtaa esimerkiksi Moilaselle, joka tunnettiin saneeraajana. Vaikka Moilanen olikin voimakas persoona, niin silti hänellä ei pitännyt aina kynnet. Syy oli vahvan opposition.

Jos ajatellaan kuntalaisen kannalta, kumpi käyttää valtaa. Virkamies vai poliitikko, niin lopputulos on ratkaiseva, eikä vallan käyttäjän asema. Näin itse luulen ainakin.

Kuntalaisella ei ole periaatteessa mahdollisuutta vaikuttaa muihin päätöksiin, kuin kaavoitukseen. Tällä tarkoitan yksittäistä asukasta. Taas jos kuuluu johonkin yhdistykseen tai seuraan, jolla on edustaja politiikassa mukana mahdollisuus vaikuttaa on parempi.

Tuo linkki, jossa mainittiin, että suuret maakaupat ohitetaan keskustelematta ja kouluruuan vihanneksista käytetään pitkät puheenvuorot.

Maakaupat ovat investointeihin kuuluvia ja ruuan vihannekset käyttömenoja.

Investoinnit ovat yleensä helpoimpia päättää, kuin käyttömenojen puolelle menevät asiat. Tämä johtuu siitä, että jos ei tiedä kaupungin systeemejä, niin on vaikeaa keskustella niistä.

Mielestäni tällä hetkellä mennään oikeassa järjestyksessä talousarvion laadinnassa ja valvonnassa. Hallitus päättää raamit. Lautakunnat pitävät niistä kiinni ja vaativat virkamiehiltä tekoja, joilla käyttömenojen puolelta etsitään säästöjä. Taloutta seurataan aktiivisesti ja lautakunnat saavat esityksiä talouden oikaisemiseksi.

Linkissä kerrottiin, että poliitikot eivät ymmärrä, mitä päättävät. Tämä johtuu osaksi siitä, ettei luottamushenkilölle tule kaikkea sitä materiaalia, joka liittyy päätöksen tekoon.

Luottamushenkilönä oleminen on jatkuvaa oppimista. Siinä ei ole koskaan liian oppinnut, vaan aina tulee esiin uusia haasteita.

Äänestä ja vaikuta kirjoitti:

yle.fi, julkaistu 19.7.2010 klo 06:05, päivitetty tänään klo 08:01

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/talousahdinko_rapauttaa_kuntademokratiaa_1834424.html

Lue kokonaisuus linkistä, tässä lyhyet lainaukset:

”Kunnissa päätetään kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista: päivähoidosta, vanhustenhoidosta, kirjastoista, viemäreistä ja niin edelleen. Tästä huolimatta kuntalaiset ja yhä useammin myös kunnanvaltuutetut katselevat syrjästä, kun virkamiehet käyttävät merkittävää valtaa.”
”Pienen kunnan hallintojohtaja sanoikin YLE Uutisille, etteivät valtuutetut kunnolla ymmärrä päätettäviä asioita. Miljoonien maakaupat saatetaan sivuuttaa hyssytellen ja puhua sen sijaan vaikkapa koulujen ruokalistan kasviksista.

Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella.

- Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous, jota voi tulla seuraamaan. Kun tähän kokoukseen päästään, niin asiat on aika pitkälle jo valmisteltu etukäteen. Siinä kohtaa on kovin hankala enää vaikuttaa, toteaa Luomala.”

Kommentti

Millä tavalla tämä näkyy Imatralla?

Lue lisää

Lainaukset lähdelinkistä: yle.fi 20.7.2010 ”Talousahdinko rapauttaa kuntademokratiaa”.
Linkki on edellisestä keskustelupuun kohdasta: Äänestä ja vaikuta | 19.7.2010 11:16

”Demokraattinen päätöksenteko murenee kunnissa talousongelmien paineessa. Politiikan tutkijan mukaan valtuutetut ovat luovuttaneet poliittista valtaansa hallintovirkamiehille.
Kuntalaiset taas jäävät syrjään muun muassa kehnon hallintokielen vuoksi.”

”Talouden koukerot lisäävät valmisteluvaltaa”

"Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella."

- "Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous, jota voi tulla seuraamaan. Kun tähän kokoukseen päästään, niin asiat on aika pitkälle jo valmisteltu etukäteen. Siinä kohtaa on kovin hankala enää vaikuttaa, toteaa Luomala."


KOMMENTTI

Löytyykö suomi24 imatra -foorumista talousasioista perillä olevia selvittämään kuntatalouden kiemuroita?

Mitkä ovat tärkeimmät kuntatalouden tunnusluvut, mitkä kertovat Imatran kaupungin taloudellisen tilanteen puskurit, säätövarat ja hyvyyden suhteessa muihin kuntiin tai kriisikuntiin?

Imatran kaupunginvaltuusto käsittelee ensi vuoden tuloveroprosenttia 15.11.2010, ja
talousarviota 7.12.2010. imatra.fi > hallinto > kaupunginvaltuusto

Imatra.fi: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vuoden 2011 tuloveroprosentiksi 19,5 %.


Tuloveroprosentti

Internetistä löydettyä:
Kunnan tuloveroprosentti vaikuttaa kunnan tulorahoituksen tasoon.
Veroprosentin tason voidaan myös ajatella mittaavan kunnan mahdollisuuksia hankkia lisätuloja verotusta kiristämällä: Entuudestaan korkea veroprosentti antaa vähemmän mahdollisuuksia veronkorotuksiin kuin verrattain matala prosentti.

Muihin kuntiin verrattuna matala veroprosentti voi antaa kunnalle taloudellista liikkumavaraa antamalla mahdollisuuden veroasteen nostoon. Lainaus loppu.

– Vuosi sitten taantuman seurauksena useat kaupungit ja kunnat joutuivat nostamaan tuloveroprosenttia, koska verotulot pienenivät esimerkiksi työttömyyden lisääntyessä.
– Mitkä eri tekijät vaikuttavat, kun kaupunginhallituksen ja valtuuston luottamushenkilöt määrittelevät tuloveroprosentin – sen laskemista, nostoa tai säilyttämistä ennallaan – vuodelle 2011?
– Voiko alhaisella tuloveroprosentilla, suhteessa muihin, houkutella uusia asukkaita Imatralle?
– Voiko Imatra kasvattaa verotuloja elinkeinopoliittisella strategiallaan?


Vakavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus

Lainaus internetistä:
Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) määrittelee raja-arvot kolmelle vakavaraisuutta mittaavalle tunnusluvulle.
Nämä ovat omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuminen ja lainakanta asukasta kohden.
Taseeseen kertynyt alijäämä per asukas, jolle asetuksessa myös määrätään raja-arvo, voidaan myös tulkita vakavaraisuuteen liittyväksi, koska alijäämällä on taseen oman pääoman erää vähentävä vaikutus. Lainaus loppu.


Imatran lainakannan lyhennyssuunnitelma 2010–2012 ja 2013–2016

Kriisikuntaluokitukseen joutumisen ehkäisemiseksi lainakannalla on yläraja.
Taantumavuotena 2009 syksyllä kirjoitettiin lehdissä, että Imatra ei voi lainakantaa enää kasvattaa. Luottamushenkilöt toivat esille, että lainakantaa pienennetään jo tällä valtuustokaudella.

Hyvinä vuosina olisi ilmeisesti hyvä pienentää lainakantaa niin, että lainaa voidaan ottaa investointeihin kaupungin satunnaisina huonoina vuosina tai kun yleisesti talous kääntyy matalasuhdanteeksi.

– Mikä on hyvä ja turvallinen lainakannan suuruus Imatran kaupungille tällä ja seuraavalla valtuustokaudella, jos oletetaan, että taloudellinen nousu tulee olemaan hidasta ja suhdanteet voivat kääntyä mahdollisesti uuteen taantumaan?


Jatkoa edellä mainitusta yle.fi 20.7.2010 ”Talousahdinko rapauttaa kuntademokratiaa.”

”Valtion ja kuntien työnjaossa tarkistamisen paikka?

Kun kunnista puhutaan eduskunnassa, kinastellaan usein vain valtionosuuksista. Tutkijan mielestä kuntien ja valtion tehtävät olisi katsottava uusiksi.

- Tämä nykytilanne asettaa kieltämättä kansalaisia hieman eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat, sanoo Luomala.”


Millä tavalla kunta–valtio-tehtäväjakoa voitaisiin uudistaa niin, että valtion rooli kuntien ja kaupunkien talouden ahtaalle ajamisessa voisi helpottua, ja toiminta tulisi paremmin ennustettavaksi myös pienille muuttotappiokunnille ja -kaupungeille?

lupasit pysyä poissa

Hyvä aktiivinen anssi.p !

En tyrkytä ajatusta, mutta mitä mieltä Sinä ja muut valtuutetut ynnä puheenjohtajat olisitte, jos Imatran kaupunginvaltuuston istunnot näkyisivät ja kuuluisivat suorana lähetyksenä ja myöhemmin katseltavana internetissä?

Toinen parempi vaihtoehto olisi, että valtuuston kokouksia voisi kuunnella Imatran kaupungin omalta radiotaajuudelta radiosta sekä sama internetistä, lisäksi internetissä näkyisi myös kuva. Tämä olisi parempi vaihtoehto siksi, että kaikilla ei ole tietokoneita ja laajakaistayhteyksiä. Toisaalta internetistä voisi seurata Imatran kaupunginvaltuuston kokouksia matkoilla kaikkialla maailmassa.

Tässä olisi se etu, että journalistinen tai muu sellainen suodatus ja lehden linja ole välissä. Kaikki tulee juuri sellaisena kuin edustajamme valtuustosalissa asiat esittävät.

Radiosta valtuuston kokousta voi kuunnella vaikka tiskipöydän tai hellan ääressä.

oisko OK? kirjoitti:

Hyvä aktiivinen anssi.p !

En tyrkytä ajatusta, mutta mitä mieltä Sinä ja muut valtuutetut ynnä puheenjohtajat olisitte, jos Imatran kaupunginvaltuuston istunnot näkyisivät ja kuuluisivat suorana lähetyksenä ja myöhemmin katseltavana internetissä?

Toinen parempi vaihtoehto olisi, että valtuuston kokouksia voisi kuunnella Imatran kaupungin omalta radiotaajuudelta radiosta sekä sama internetistä, lisäksi internetissä näkyisi myös kuva. Tämä olisi parempi vaihtoehto siksi, että kaikilla ei ole tietokoneita ja laajakaistayhteyksiä. Toisaalta internetistä voisi seurata Imatran kaupunginvaltuuston kokouksia matkoilla kaikkialla maailmassa.

Tässä olisi se etu, että journalistinen tai muu sellainen suodatus ja lehden linja ole välissä. Kaikki tulee juuri sellaisena kuin edustajamme valtuustosalissa asiat esittävät.

Radiosta valtuuston kokousta voi kuunnella vaikka tiskipöydän tai hellan ääressä.

Lue lisää

Idea hyvä. Teknisesti varmaan olisi helpostikin toteutettavissa. Suurin este lienee itse valtuusto. Pitää nimittäin ryhtyä ajattelemaan mitä sanoo, ettei sano mitä ajattelee.

Kannatan kirjoitti:

Idea hyvä. Teknisesti varmaan olisi helpostikin toteutettavissa. Suurin este lienee itse valtuusto. Pitää nimittäin ryhtyä ajattelemaan mitä sanoo, ettei sano mitä ajattelee.

Lue lisää

Wikipedia

”Radion kehittämisessä oli mukana useita keksijöitä ympäri maailmaa, mutta Marconin 2. heinäkuuta 1897 hyväksyttyä brittipatenttia ”Improvements in transmitting electrical impulses and signals and in apparatus there-for” pidetään ensimmäisenä radiopatenttina, minkä takia Marconia pidetään radion keksijänä.”

Italialaisen Marconin radiopatentti on vuodelta 1897, nyt on vuosi 2010 Imatralla.

oisko OK? kirjoitti:

Hyvä aktiivinen anssi.p !

En tyrkytä ajatusta, mutta mitä mieltä Sinä ja muut valtuutetut ynnä puheenjohtajat olisitte, jos Imatran kaupunginvaltuuston istunnot näkyisivät ja kuuluisivat suorana lähetyksenä ja myöhemmin katseltavana internetissä?

Toinen parempi vaihtoehto olisi, että valtuuston kokouksia voisi kuunnella Imatran kaupungin omalta radiotaajuudelta radiosta sekä sama internetistä, lisäksi internetissä näkyisi myös kuva. Tämä olisi parempi vaihtoehto siksi, että kaikilla ei ole tietokoneita ja laajakaistayhteyksiä. Toisaalta internetistä voisi seurata Imatran kaupunginvaltuuston kokouksia matkoilla kaikkialla maailmassa.

Tässä olisi se etu, että journalistinen tai muu sellainen suodatus ja lehden linja ole välissä. Kaikki tulee juuri sellaisena kuin edustajamme valtuustosalissa asiat esittävät.

Radiosta valtuuston kokousta voi kuunnella vaikka tiskipöydän tai hellan ääressä.

Lue lisää

Idea on ihan hyvä. Mutta kuinka paljon populistiset puheet lisääntyvät.

Kuuntelijoille ja katselijoille avautuu kokous menetelmänään paremmin.

Otetaan tämän päivän uutinen, jossa kerrotaan eilisestä iltakoulusta. uutisen mukaan se oli hallituksen iltakoulu. Todellisuudessa se kuitenkin on hallituksen jäsenien, valtuustonpuhenjohtajien ja ryhmäpuheenjohtajien laajennettu iltakoulu, jolla korvataan Imatranriihi. Johtavilla virkamiehillä lisättynä.

Otetaan esimerkiksi valtuustoaloite, eli miten sen merkitys on muuttunnut.

Siitä kerron huomenna.

anssi.p kirjoitti:

Idea on ihan hyvä. Mutta kuinka paljon populistiset puheet lisääntyvät.

Kuuntelijoille ja katselijoille avautuu kokous menetelmänään paremmin.

Otetaan tämän päivän uutinen, jossa kerrotaan eilisestä iltakoulusta. uutisen mukaan se oli hallituksen iltakoulu. Todellisuudessa se kuitenkin on hallituksen jäsenien, valtuustonpuhenjohtajien ja ryhmäpuheenjohtajien laajennettu iltakoulu, jolla korvataan Imatranriihi. Johtavilla virkamiehillä lisättynä.

Otetaan esimerkiksi valtuustoaloite, eli miten sen merkitys on muuttunnut.

Siitä kerron huomenna.

Lue lisää

Tosiaankin anssi.p, internetissä avautuu valtuuston kokous kuuntelijoille ja katselijoille paremmin, kun esimerkiksi asiaa valmistellut ja esittelevä virkamies tai valtuutettu voi näyttää yhtä hyvin valtuustosalissa kuin internet-”lehtereillä” kokousta seuraaville imatralaisille samat taloudelliset vertailu- ja vaihtoehtolaskelmat, laskentataulukot ja käyrät sekä muun kuvallisen, kirjallisen ja numeerisen tiedon.

Internetistä asiaa voi käydä vielä katsomassa myöhemmin uudelleen, jolloin asiaan on mahdollisuus paneutua tarkemmin.

Lisäksi tarvittaisiin keskustelu sekä palautekanava, jolloin asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin helposti - matalalla kynnyksellä.

sulkeiset kirjoitti:

Tosiaankin anssi.p, internetissä avautuu valtuuston kokous kuuntelijoille ja katselijoille paremmin, kun esimerkiksi asiaa valmistellut ja esittelevä virkamies tai valtuutettu voi näyttää yhtä hyvin valtuustosalissa kuin internet-”lehtereillä” kokousta seuraaville imatralaisille samat taloudelliset vertailu- ja vaihtoehtolaskelmat, laskentataulukot ja käyrät sekä muun kuvallisen, kirjallisen ja numeerisen tiedon.

Internetistä asiaa voi käydä vielä katsomassa myöhemmin uudelleen, jolloin asiaan on mahdollisuus paneutua tarkemmin.

Lisäksi tarvittaisiin keskustelu sekä palautekanava, jolloin asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin helposti - matalalla kynnyksellä.

Lue lisää

Vaikka valtuuston puheenjohtaja kertoi, että asukkaille pidetään kyselytunteja, niin ne eivät yksinkertaisesti kiinnosta asukkaita.

Joku keskustelupalsta, jolle voi kirjoittaa silloin, kun huvittaa ja on aikaa kiinnostaa enemmän nyky ihmisiä.

Lupasin kertoa tuosta valtuustoaloitteen muutoksesta. Kun joku tekee aloitteen, niin hän kirjaa tavallaan jonkun epäkohdan, johon aloite kohdistuu. Ennen aloite on lähtennyt KH:n käsittelyn jälkeen lausunnolle ja valmisteluun. Nyt sen sijaan aloitteesta voidaan käydä lähetekeskustelu, miten aloite valmistellaan. Silloin muilla ryhmillä ja valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa aloitteeseen, jolloin aloite tavallaan menettää tekijänsä. Tekijä on nähnyt siis epäkohdan, mutta toiset voivat kehittää aloitetta, jolloin siitä pitää mielestäni puhua yhteisenä, eikä ainoastaan aloitteen kirjanneen ansiona.

oisko OK? kirjoitti:

Hyvä aktiivinen anssi.p !

En tyrkytä ajatusta, mutta mitä mieltä Sinä ja muut valtuutetut ynnä puheenjohtajat olisitte, jos Imatran kaupunginvaltuuston istunnot näkyisivät ja kuuluisivat suorana lähetyksenä ja myöhemmin katseltavana internetissä?

Toinen parempi vaihtoehto olisi, että valtuuston kokouksia voisi kuunnella Imatran kaupungin omalta radiotaajuudelta radiosta sekä sama internetistä, lisäksi internetissä näkyisi myös kuva. Tämä olisi parempi vaihtoehto siksi, että kaikilla ei ole tietokoneita ja laajakaistayhteyksiä. Toisaalta internetistä voisi seurata Imatran kaupunginvaltuuston kokouksia matkoilla kaikkialla maailmassa.

Tässä olisi se etu, että journalistinen tai muu sellainen suodatus ja lehden linja ole välissä. Kaikki tulee juuri sellaisena kuin edustajamme valtuustosalissa asiat esittävät.

Radiosta valtuuston kokousta voi kuunnella vaikka tiskipöydän tai hellan ääressä.

Lue lisää

Tosin jos Anssi on ainut valtuuston "Internet Nero" saamme odottaa Webbi-kameran ja nettiradion toteuttamista vielä pitkään, vaikka kustannuksia ei näistä paljon oiskaan.
Näin naapurissa;
http://yle.fi/alueet/teksti/etela-karjala/2010/04/kaupunginvaltuuston_kokous_kerasi_450_nettikatsojaa_1624243.html
"Kaksi kertaa netissä näytetty Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokous on poikinut kaupungille paljon palautetta. Ensimmäinen internetissä seurattava kokous keräsi peräti 3 000 katsojaa. "

sulkeiset kirjoitti:

Tosiaankin anssi.p, internetissä avautuu valtuuston kokous kuuntelijoille ja katselijoille paremmin, kun esimerkiksi asiaa valmistellut ja esittelevä virkamies tai valtuutettu voi näyttää yhtä hyvin valtuustosalissa kuin internet-”lehtereillä” kokousta seuraaville imatralaisille samat taloudelliset vertailu- ja vaihtoehtolaskelmat, laskentataulukot ja käyrät sekä muun kuvallisen, kirjallisen ja numeerisen tiedon.

Internetistä asiaa voi käydä vielä katsomassa myöhemmin uudelleen, jolloin asiaan on mahdollisuus paneutua tarkemmin.

Lisäksi tarvittaisiin keskustelu sekä palautekanava, jolloin asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin helposti - matalalla kynnyksellä.

Lue lisää

on kokeiltu huonolla menestyksellä. Paskaa ja sairaita kannanottoja ns. humalaisten örinää. Loukkaavaa kielenkäyttöä yms. olis tarvittu yksi palkallinen sensori.

freeradio kirjoitti:

on kokeiltu huonolla menestyksellä. Paskaa ja sairaita kannanottoja ns. humalaisten örinää. Loukkaavaa kielenkäyttöä yms. olis tarvittu yksi palkallinen sensori.

Keskustelupalsta pitää ollakkin sellainen, mihin ei pääse, kuin kirjautumalla. Koska jos ei uskalla kirjoittaa kaupungin asioista oikealla nimellä, niin silloin ei ole asia tärkeäkään. Samoin keskustelu pysyy asiallisena, kun haukkuminen loppuu.

Tuosta avoimuudesta. Tässäkin avauksessa taidettiin puhua, että asioita puidaan kapineteissa. Annetaan ymmärtää, että tehdään jotain salaseuran päätöksiä. Kuitenkin esimerkiksi valtuuston päiväkokous ei ole salainen, koska ryhmäpuheenjohtajien tehtävä on viedä tietoa ryhmällensä. Samoin on asian laita hallituksen laajennetun iltakoulun. Koska lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, niin kuuluvatko nämä sitten kapinettikokouksiin.

Kuinka monta kertaa media on kysynnyt poliitikoilta näiden lueteltujen kokousten asioista. Eipä paljoakaan. Mistä asukkaat sitten saavat kokouksien päätettävien asioiden ja luottamushenkilöiden kannanotot, jos media ei niitä levitä. Vai pitääkö pystyttää kävelykadulle koppi, jossa luottamushenkilöt vuorotellen ovat kertomassa poliittisista asioista asukkaille.

Elikkä, kun puhutaan päätösten läpinäkyvyydestä ja kapinettipäätöksistä, niin kenelle asioiden kertominen loppupeleissä kuuluukaan.

anssi.p kirjoitti:

Keskustelupalsta pitää ollakkin sellainen, mihin ei pääse, kuin kirjautumalla. Koska jos ei uskalla kirjoittaa kaupungin asioista oikealla nimellä, niin silloin ei ole asia tärkeäkään. Samoin keskustelu pysyy asiallisena, kun haukkuminen loppuu.

Tuosta avoimuudesta. Tässäkin avauksessa taidettiin puhua, että asioita puidaan kapineteissa. Annetaan ymmärtää, että tehdään jotain salaseuran päätöksiä. Kuitenkin esimerkiksi valtuuston päiväkokous ei ole salainen, koska ryhmäpuheenjohtajien tehtävä on viedä tietoa ryhmällensä. Samoin on asian laita hallituksen laajennetun iltakoulun. Koska lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, niin kuuluvatko nämä sitten kapinettikokouksiin.

Kuinka monta kertaa media on kysynnyt poliitikoilta näiden lueteltujen kokousten asioista. Eipä paljoakaan. Mistä asukkaat sitten saavat kokouksien päätettävien asioiden ja luottamushenkilöiden kannanotot, jos media ei niitä levitä. Vai pitääkö pystyttää kävelykadulle koppi, jossa luottamushenkilöt vuorotellen ovat kertomassa poliittisista asioista asukkaille.

Elikkä, kun puhutaan päätösten läpinäkyvyydestä ja kapinettipäätöksistä, niin kenelle asioiden kertominen loppupeleissä kuuluukaan.

Lue lisää

anssi.p: ”Mistä asukkaat sitten saavat kokouksien päätettävien asioiden ja luottamushenkilöiden kannanotot, jos media ei niitä levitä.”

Vastaus: Imatran kaupungin internet-sivuilta.

Nykyisin ei olla välttämättä puolueuskollisia, vaan äänestetään ehdokasta, joka edustaa omaa demokraattista kantaa.

Poliittisen päätöksenteon uskottavuuden, läpinäkyvyyden, avoimuuden sekä
erityisesti demokratian kannalta olisi oltava yleinen käytäntö, että
äänestäjät voivat käydä katsomassa kunnan tai kaupungin internet-sivuilta, mitä
oma edustaja on äänestänyt – puolesta vai vastaan – valtuustossa tehtyjen päätösten yhteydessä.

Lisäksi, jos edustaja on sanellut pöytäkirjaan esimerkiksi eriävän mielipiteen myös se näkyviin.

Kuinka muuten demokraattinen äänestäjä voi luoda mielikuvan ehdokkaista ja valtuutetuista sekä niin muodoin vaikuttaa äänestämällä?

Löytyvätkö nämä demokraattiaan, läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen olennaisesti liittyvät valtuuston päätöksentekoon tiedot imatra.fi-sivuilta?

Jos eivät näy, niin selkeät perustelut miksi eivät näy?

ja kannanotot kirjoitti:

anssi.p: ”Mistä asukkaat sitten saavat kokouksien päätettävien asioiden ja luottamushenkilöiden kannanotot, jos media ei niitä levitä.”

Vastaus: Imatran kaupungin internet-sivuilta.

Nykyisin ei olla välttämättä puolueuskollisia, vaan äänestetään ehdokasta, joka edustaa omaa demokraattista kantaa.

Poliittisen päätöksenteon uskottavuuden, läpinäkyvyyden, avoimuuden sekä
erityisesti demokratian kannalta olisi oltava yleinen käytäntö, että
äänestäjät voivat käydä katsomassa kunnan tai kaupungin internet-sivuilta, mitä
oma edustaja on äänestänyt – puolesta vai vastaan – valtuustossa tehtyjen päätösten yhteydessä.

Lisäksi, jos edustaja on sanellut pöytäkirjaan esimerkiksi eriävän mielipiteen myös se näkyviin.

Kuinka muuten demokraattinen äänestäjä voi luoda mielikuvan ehdokkaista ja valtuutetuista sekä niin muodoin vaikuttaa äänestämällä?

Löytyvätkö nämä demokraattiaan, läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen olennaisesti liittyvät valtuuston päätöksentekoon tiedot imatra.fi-sivuilta?

Jos eivät näy, niin selkeät perustelut miksi eivät näy?

Lue lisää

Nuo mainitsemasi asiat kuuluvat pöytäkirjaan merkittäviin. Mutta jos pidät puheen, niin se merkitään. Kohdassa käyttivät puheita nämä ja nämä, muttei puheen sisältöä. Mistä siis äänestäjät saavat tietää, mitä edustaja puhuu, jos media ei sitä kerro.

Äänestyksillä valtuustossa ei ole enää suurta merkitystä, jos suhde on vaikka 2-41. Sen sijaan kysymyksillä ja asiaan vaikuttavilla puheilla on suurikin vaikutus päätöksen teossa.

anssi.p kirjoitti:

Nuo mainitsemasi asiat kuuluvat pöytäkirjaan merkittäviin. Mutta jos pidät puheen, niin se merkitään. Kohdassa käyttivät puheita nämä ja nämä, muttei puheen sisältöä. Mistä siis äänestäjät saavat tietää, mitä edustaja puhuu, jos media ei sitä kerro.

Äänestyksillä valtuustossa ei ole enää suurta merkitystä, jos suhde on vaikka 2-41. Sen sijaan kysymyksillä ja asiaan vaikuttavilla puheilla on suurikin vaikutus päätöksen teossa.

Lue lisää

anssi.p: ”Mistä siis äänestäjät saavat tietää, mitä edustaja puhuu, jos media ei sitä kerro.”

Tässä alla esimerkissä on mediana Ruotsin Radion, Sveriges Radio, paikalliskanava Gotland P4.
(Huom. Tekijänoikeudet)

Kysymys anssi.p:lle ja kaikille muillekin:
Voisiko tämä onnistua Imatralla esimerkiksi Etelä-Karjalan Radion Imatran kaupunginvaltuutettujen paikalliskanavalla suorana lähetyksenä FM-radiosta sekä nettiradiosta kuunneltuna? (Vrt. YLE:n julkisen palvelun tehtävä)
Luonnollisesti jälkikäteen olisi mahdollista vielä kuunnella nettiradiosta, mitä edustajamme ovat puhuneet Imatran kaupunginvaltuuston kokouksissa.

Esimerkki Gotlannin kunnasta:

http://www.gotland.se/imcms/servlet/GetDoc?meta_id=1003

Klikkaa vasemmalta: Politik och demokrati; Politiikka ja demokratia

Tullaan sivulle
http://www.gotland.se/imcms/1013

Lyssna på kommunfullmäktiges senaste sammanträde; Kuuntele kunnanvaltuutettujen viimeisin kokous.
Klikkaa kokouksen aikaväli, jonka haluat kuunnella.
Lyssna på kommunfullmäktige från den 26 april 2010 i efterhand på SR Gotlands hemsida. Klicka på länken till den tidsperiod du vill lyssna på.

Tullaan sivulle: Sveriges Radio Gotland, kanava P4:

http://sverigesradio.se/sida/default.aspx?programid=2135

Gotlands kommunfullmäktige; Gotlannin kunnanvaltuutetut.

Direkt på webben måndagar ungefär en gång i månaden; Suorana lähetyksenä netissä suunnilleen kerran kuukaudessa.
Här nedan kan du höra Gotlands kommunfullmäktiges senaste sammanträde;
Tässä alapuolella olevista linkeistä voit klikata ja kuunnella Gotlannin kunnanvaltuutettujen viimeisimmän kokouksen.

Kommunfullmäktige 26:e april 2010
Fullmäktige 26/4 kl 13.00-13.30 (30:13)
Fullmäktige 26/4 kl 13.30-14.00 (30:13)
Fullmäktige 26/4 kl 14.00-14.30 (30:13)
Fullmäktige 26/4 kl 14.30-15.01 (31:18)
Kaffepaus
Fullmäktige 26/4 kl 15.20-16.00 (41:07)
Fullmäktige 26/4 kl 16.00-16.30 (30:21)
Fullmäktige 26/4 kl 16.30-16.47 (16:55)
Bensträckare
Fullmäktige 26/4 kl 16.54-17.30 (36:16)
Fullmäktige 26/4 kl 17.50 (Slut) (17:44)
Gotlands kommuns hemsida
Nästa möte är den 14:e juni 2010; Seuraava kokous 14 kesäkuuta 2010

Homma hoituu? kirjoitti:

Tosin jos Anssi on ainut valtuuston "Internet Nero" saamme odottaa Webbi-kameran ja nettiradion toteuttamista vielä pitkään, vaikka kustannuksia ei näistä paljon oiskaan.
Näin naapurissa;
http://yle.fi/alueet/teksti/etela-karjala/2010/04/kaupunginvaltuuston_kokous_kerasi_450_nettikatsojaa_1624243.html
"Kaksi kertaa netissä näytetty Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokous on poikinut kaupungille paljon palautetta. Ensimmäinen internetissä seurattava kokous keräsi peräti 3 000 katsojaa. "

Lue lisää

Nettiradion perustamiseen kuluu vain muutama minuutti.
http://luth.adslinfo.us/nettiradio.html
Jokainen valtuutettu voisi tietysti videoida oman puheenvuoronsa ja ladata sen omalle Youtube- kanavalleen ja omalla läppärillä ja webbikameralla voi puheen tietysti lähettää suoranakin.
Valtuutetut tuntuvat kuitenkin olevan järjestään lähes lukutaidottomia, kirjoitustaidosta puhumattakaan joten turha olettaa mitään tällaisia itsestään selviä asioita joita useimmat meistä käyttävät henk. kohtaisesti joka päivä.

on helppo juttu kirjoitti:

Nettiradion perustamiseen kuluu vain muutama minuutti.
http://luth.adslinfo.us/nettiradio.html
Jokainen valtuutettu voisi tietysti videoida oman puheenvuoronsa ja ladata sen omalle Youtube- kanavalleen ja omalla läppärillä ja webbikameralla voi puheen tietysti lähettää suoranakin.
Valtuutetut tuntuvat kuitenkin olevan järjestään lähes lukutaidottomia, kirjoitustaidosta puhumattakaan joten turha olettaa mitään tällaisia itsestään selviä asioita joita useimmat meistä käyttävät henk. kohtaisesti joka päivä.

Lue lisää

Kaupunginvaltuutetut voisivat kokeilla tätä Avoimien ovien päivänä vapaamuotoisessa valtuuston kokouksessa, missä kaupunkilaiset voisivat tehdä kysymyksiä valtuutetuilta.

Vieläköhän sopisi päivän ohjelmaan mukaan?

Odotetaan, mitä tähän ehdotukseesi sanovat nettiaktiivinen anssi.p ja muut valtuutetut sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat.

Ensimmäiset testit voisi tehdä tekniikan puolesta vaikka heti, ja ainakin ennen 19.5.2010.


Lainaus sivulta http://www.imatra.fi/

Avoimet ovet Imatran kaupungintalolla ja kulttuurikeskuksessa 19.5.2010

"Imatran kaupungintalolla ja kulttuurikeskuksessa kaupungin palveluiden esittelyä
keskiviikkona 19.5. kello 14 - 18.

Tule tutustumaan kaupungin palveluihin"

Katso koko ohjelma: imatra.fi

on hyvä juttu! kirjoitti:

Kaupunginvaltuutetut voisivat kokeilla tätä Avoimien ovien päivänä vapaamuotoisessa valtuuston kokouksessa, missä kaupunkilaiset voisivat tehdä kysymyksiä valtuutetuilta.

Vieläköhän sopisi päivän ohjelmaan mukaan?

Odotetaan, mitä tähän ehdotukseesi sanovat nettiaktiivinen anssi.p ja muut valtuutetut sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat.

Ensimmäiset testit voisi tehdä tekniikan puolesta vaikka heti, ja ainakin ennen 19.5.2010.


Lainaus sivulta http://www.imatra.fi/

Avoimet ovet Imatran kaupungintalolla ja kulttuurikeskuksessa 19.5.2010

"Imatran kaupungintalolla ja kulttuurikeskuksessa kaupungin palveluiden esittelyä
keskiviikkona 19.5. kello 14 - 18.

Tule tutustumaan kaupungin palveluihin"

Katso koko ohjelma: imatra.fi

Lue lisää

En ole varma, millä mandaatilla valtuutettuja on mukana avoimien ovien päivänä. Ovatko ollenkaan, sillä, kun olin viimeksi ryhmisten kokouksessa, niin ei osattu sanoa, onko tilaisuus virallinen vai ei.

Lehdessä oli tietääkseni mainittu ainoastaan lautakuntien, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto on paikalla, muttei valtuutetuista mitään.

anssi.p kirjoitti:

En ole varma, millä mandaatilla valtuutettuja on mukana avoimien ovien päivänä. Ovatko ollenkaan, sillä, kun olin viimeksi ryhmisten kokouksessa, niin ei osattu sanoa, onko tilaisuus virallinen vai ei.

Lehdessä oli tietääkseni mainittu ainoastaan lautakuntien, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto on paikalla, muttei valtuutetuista mitään.

Lue lisää

anssi.p: ”En ole varma, millä mandaatilla valtuutettuja on mukana avoimien ovien päivänä.”

Olenko ymmärtänyt oikein? Mielestäni valtuutetut voivat tulla vapaasti Imatran Avointen ovien päivänä Imatran kaupungintalolle 19.5.2010. Valtuutetut ovat saaneet mandaattinsa kunnallisvaaleissa äänestäneiltä.

Suomessa kaupunginvaltuutetut voivat nähdäkseni tavata kuntalaisia ja kaupungin asukkaita vapaasti missä tahansa kenenkään itä rajoittamatta ja käydä avoimesti keskusteluja kaupunkilaisia kiinnostavista asioista. Kuuluuhan asiaan myös, että valtuutetut kuuntelevat kaupunkilaisten mielipiteitä, koska ovat heitä – veronmaksajia – edustamaan lähteneet.

Kansalaisaktiivisuuteenhan puheenjohtajatkin ovat kehottaneet ryhtymään.

on hyvä juttu! kirjoitti:

anssi.p: ”En ole varma, millä mandaatilla valtuutettuja on mukana avoimien ovien päivänä.”

Olenko ymmärtänyt oikein? Mielestäni valtuutetut voivat tulla vapaasti Imatran Avointen ovien päivänä Imatran kaupungintalolle 19.5.2010. Valtuutetut ovat saaneet mandaattinsa kunnallisvaaleissa äänestäneiltä.

Suomessa kaupunginvaltuutetut voivat nähdäkseni tavata kuntalaisia ja kaupungin asukkaita vapaasti missä tahansa kenenkään itä rajoittamatta ja käydä avoimesti keskusteluja kaupunkilaisia kiinnostavista asioista. Kuuluuhan asiaan myös, että valtuutetut kuuntelevat kaupunkilaisten mielipiteitä, koska ovat heitä – veronmaksajia – edustamaan lähteneet.

Kansalaisaktiivisuuteenhan puheenjohtajatkin ovat kehottaneet ryhtymään.

Lue lisää

Millä mandaatilla siis. Jos valtuutettu kutsutaan tilaisuuteen, niin tilaisuudesta saa korvauksen. Tilaisuus on silloin virallinen Jos hän tulee paikalle kutsumatta, niin ketä tai mitä hän edustaa. Hän edustaa silloin puoluetta.

Tästä ei ole näköjään päästy sopimukseen, koska ei ole tullut kutsua.

on hyvä juttu! kirjoitti:

anssi.p: ”En ole varma, millä mandaatilla valtuutettuja on mukana avoimien ovien päivänä.”

Olenko ymmärtänyt oikein? Mielestäni valtuutetut voivat tulla vapaasti Imatran Avointen ovien päivänä Imatran kaupungintalolle 19.5.2010. Valtuutetut ovat saaneet mandaattinsa kunnallisvaaleissa äänestäneiltä.

Suomessa kaupunginvaltuutetut voivat nähdäkseni tavata kuntalaisia ja kaupungin asukkaita vapaasti missä tahansa kenenkään itä rajoittamatta ja käydä avoimesti keskusteluja kaupunkilaisia kiinnostavista asioista. Kuuluuhan asiaan myös, että valtuutetut kuuntelevat kaupunkilaisten mielipiteitä, koska ovat heitä – veronmaksajia – edustamaan lähteneet.

Kansalaisaktiivisuuteenhan puheenjohtajatkin ovat kehottaneet ryhtymään.

Lue lisää

Sen verran aukaisen sinulle ja muille asiaa, ettei asian pohtiminen ole lähtennyt minusta.

anssi.p kirjoitti:

Sen verran aukaisen sinulle ja muille asiaa, ettei asian pohtiminen ole lähtennyt minusta.

anssi.p: ”Jos valtuutettu kutsutaan tilaisuuteen, niin tilaisuudesta saa korvauksen. Tilaisuus on silloin virallinen.”

Kun tilaisuus on virallinen, niin ketä silloin edustaa – omia mielipiteitään vai puolueen ryhmäkuria vai valtuuston puheenjohtajien määräämää linjaa - ”ulospäin yhtenäiseltä näyttävää valtuustoa”?

Jos saa korvauksen, niin tarkoittaako se ”maksettua arvovaltavaikuttamista”?

Onko vaarallista jollekin taholle, jos äänestäjien valitsema valtuutettu kuuntelee ja ottaa huomioon äänestäjien mielipiteen on tilaisuus sitten virallinen tai epävirallinen?

Saako valtuutettu saapua paikalle kaikesta huolimatta vaikka ei kutsua ole tullut?

on hyvä juttu! kirjoitti:

anssi.p: ”Jos valtuutettu kutsutaan tilaisuuteen, niin tilaisuudesta saa korvauksen. Tilaisuus on silloin virallinen.”

Kun tilaisuus on virallinen, niin ketä silloin edustaa – omia mielipiteitään vai puolueen ryhmäkuria vai valtuuston puheenjohtajien määräämää linjaa - ”ulospäin yhtenäiseltä näyttävää valtuustoa”?

Jos saa korvauksen, niin tarkoittaako se ”maksettua arvovaltavaikuttamista”?

Onko vaarallista jollekin taholle, jos äänestäjien valitsema valtuutettu kuuntelee ja ottaa huomioon äänestäjien mielipiteen on tilaisuus sitten virallinen tai epävirallinen?

Saako valtuutettu saapua paikalle kaikesta huolimatta vaikka ei kutsua ole tullut?

Lue lisää

Eikö imatraa kannattas kehittää venäläisille!Niillä on ostopotenttiaalia!Euro on aika alhaalla,eikö ruplalta kannattas kysyä mitä ne haluais!Niin saatas ruplia ja euroa ylös?

on hyvä juttu! kirjoitti:

anssi.p: ”Jos valtuutettu kutsutaan tilaisuuteen, niin tilaisuudesta saa korvauksen. Tilaisuus on silloin virallinen.”

Kun tilaisuus on virallinen, niin ketä silloin edustaa – omia mielipiteitään vai puolueen ryhmäkuria vai valtuuston puheenjohtajien määräämää linjaa - ”ulospäin yhtenäiseltä näyttävää valtuustoa”?

Jos saa korvauksen, niin tarkoittaako se ”maksettua arvovaltavaikuttamista”?

Onko vaarallista jollekin taholle, jos äänestäjien valitsema valtuutettu kuuntelee ja ottaa huomioon äänestäjien mielipiteen on tilaisuus sitten virallinen tai epävirallinen?

Saako valtuutettu saapua paikalle kaikesta huolimatta vaikka ei kutsua ole tullut?

Lue lisää

Hjallis Harkimo sanoi aikoinaan,että hän käy ainoastaan kokouksissa,jossa saa itse päättää,jotain!Silloinkun ryhtyy politiikkaan,pitää etukäteen miettiä,mitkä on arvot?Onko oma ura vai se mitä mieltä on asioista ja etenkin(mikä on unohtunut nyky poliitikoilta,eli kansalta ketä he äänestävät ja miksi?)mitä mieltä valitsijat?Ei valtuutettu voi edustaa muita kuin itseään ja etenkin niitä jotka hänet on valinnut!Jos valtuutettu ei ymmärrä tätä niin,miksi on ryhtynyt kansaa edustamaan!Ymmärrän ryhmäkurin,se on väline vahvalle poliitikolle saada heikommat oman mielipiteen ja toivottavasti myös häntä äänestäneiden mielipiteen läpi!Tätä on demokratia,edustetaan äänestäneitä ihmisiä ja saadaan heidän mielipide läpi!Jos ei saada niin silloinkin on demokratia voittanut!Mutta jos mennään ryhmäkurin taakse aina vaikka ois eri mieltä niin kannattaa vaihtaa puoluetta tai perustaa oma puolue!Jos silloinkaan ei onnista saada omia mielipiteitä läpi, yhteiskunnassa voi vaikuttaa muutenkin hyväntekeväisyysjärjestöissä,kansalaisjärjestöissä tai jopa perustaa yritys,työllistää ihmisiä, lisää veronmaksajia!Hjallis harkimo ei ole poliitikko ja siksi hän käy ainoastaan kokouksissa jossa saa päättää,jotain!Yrittäjälle aika on rahaa!Poliitikko käyköön kokouksissa(sillä kansa maksaa),sanokoon oman mielipiteen ja (vielä kerran) etenkin heitä äänestäneiden kuntalaisten mielipiteen!!!Yksinkertaista tämä politiikka=yhteistenasioiden hoito!Pitäsköhän ruveta poliitikoksi?

on hyvä juttu! kirjoitti:

anssi.p: ”Jos valtuutettu kutsutaan tilaisuuteen, niin tilaisuudesta saa korvauksen. Tilaisuus on silloin virallinen.”

Kun tilaisuus on virallinen, niin ketä silloin edustaa – omia mielipiteitään vai puolueen ryhmäkuria vai valtuuston puheenjohtajien määräämää linjaa - ”ulospäin yhtenäiseltä näyttävää valtuustoa”?

Jos saa korvauksen, niin tarkoittaako se ”maksettua arvovaltavaikuttamista”?

Onko vaarallista jollekin taholle, jos äänestäjien valitsema valtuutettu kuuntelee ja ottaa huomioon äänestäjien mielipiteen on tilaisuus sitten virallinen tai epävirallinen?

Saako valtuutettu saapua paikalle kaikesta huolimatta vaikka ei kutsua ole tullut?

Lue lisää

Tilaisuushan on asukkaille suunnattu ja valtuutetut ovat myös asukkaita. Olen itsekkin käynnyt asukasilloissa esimerkiksi silloin ekakaudella telassa istuessani. Jos virkamiehet eivät tienneet antaa johonkin kysymykseen vastausta, niin kerroin sen.

En tule paikalle itse koska minulla on palopäivystys.

Näissä tilaisuuksissa on mahdollista saada tietoa asukkailta, mutta ei käyttää aikaa omien mielipiteiden esittelyyn, jolloin asukkaille varattu aika ei riitä.

anssi.p kirjoitti:

Tilaisuushan on asukkaille suunnattu ja valtuutetut ovat myös asukkaita. Olen itsekkin käynnyt asukasilloissa esimerkiksi silloin ekakaudella telassa istuessani. Jos virkamiehet eivät tienneet antaa johonkin kysymykseen vastausta, niin kerroin sen.

En tule paikalle itse koska minulla on palopäivystys.

Näissä tilaisuuksissa on mahdollista saada tietoa asukkailta, mutta ei käyttää aikaa omien mielipiteiden esittelyyn, jolloin asukkaille varattu aika ei riitä.

Lue lisää

Olen itsekkin sitä mieltä,että virkamiehet imatralla ovat juuri virkamiehiä(ei paljon kiinnosta,virkaan kerran valittu ja pois ei voi laittaa jos ei kiinnosta),juuri tämän takia imatralla on valtuutettuja,jotka voivat neuvoa ja jopa jotkut ojentavat virkamiehiä!Mutta liian paljon on lampaita,yes yes miehiä jotka kuvittelevat vaikuttavansa,jopa lautakuntien puheenjohtajina,yes yes virkamiehille vain vastaavat!Minua aina välillä kummastuttaa se asia että lautakunnissa on puheenjohtajina kunnan omia virkamiehiä!Montako nyt ja näetkö esteellisyyttä?

visastenkerho kirjoitti:

Eikö imatraa kannattas kehittää venäläisille!Niillä on ostopotenttiaalia!Euro on aika alhaalla,eikö ruplalta kannattas kysyä mitä ne haluais!Niin saatas ruplia ja euroa ylös?

Lue lisää

Imatralle on erittäin hyvät lentoyhteydet, siksi hotellien kannattaa lennättää lomailijoita suurista kaupungeista kaikkialta maailmasta. Imatraa kannattaa kehittää monikansallisesti kansainväliseksi luonnonläheiseksi lomakohteeksi.

lomailijoille kirjoitti:

Imatralle on erittäin hyvät lentoyhteydet, siksi hotellien kannattaa lennättää lomailijoita suurista kaupungeista kaikkialta maailmasta. Imatraa kannattaa kehittää monikansallisesti kansainväliseksi luonnonläheiseksi lomakohteeksi.

Lue lisää

Unohrit pari asiaa imatralla paistaa aurinko 300 päivää vuodessa ja lumi ennätys on 3 cm
kuten san fransiskossa! Imatralta voi ostaa kaatopaikalla kasvanutta kalaa,mikä myynti valtti!

hippo hiiri kirjoitti:

Unohrit pari asiaa imatralla paistaa aurinko 300 päivää vuodessa ja lumi ennätys on 3 cm
kuten san fransiskossa! Imatralta voi ostaa kaatopaikalla kasvanutta kalaa,mikä myynti valtti!

Lue lisää

Google: markkinoinnin segmentointi

Lähde Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Segmentointi

Markkinointia voi opiskella pääaineena korkeakoulussa.
Opiskelu Markkinointi-instituutissa tähtää markkinointitutkintoon.

Markkinointi on pitkälle koulutettujen ja kokeneiden ammattilaisten työtä.

Google: kauppakorkeakoulu markkinointi
Google: markkinointitutkinto

visastenkerho kirjoitti:

Eikö imatraa kannattas kehittää venäläisille!Niillä on ostopotenttiaalia!Euro on aika alhaalla,eikö ruplalta kannattas kysyä mitä ne haluais!Niin saatas ruplia ja euroa ylös?

Lue lisää

visastenkerho |17.5.2010 21:59 kirjoitaa:

”Eikö imatraa kannattas kehittää venäläisille!Niillä on ostopotenttiaalia!Euro on aika alhaalla,eikö ruplalta kannattas kysyä mitä ne haluais!Niin saatas ruplia ja euroa ylös?”

Mitä eri käytännön keinoja olisi selvittää, mitä he, "ruplat", haluavat ja viedä tätä esittämääsi imatralaisittain olennaista asiaa eteenpäin?

Tutkimuksen aihetta voisi laajentaa: miksi ja millaisen länsimaisen, Venäjälle suuntautuvan, yrityksen kannattaa sijoittua Imatralle?

Ehkä Imatran kehitysyhtiössä tällaisia tutkimuksia ja selvityksiä on tehtykin, kuka ties?

Sopisiko Key East -yrityspuistoon korkealaatuisia kuulalaakereita valmistava tehdas?

Mitä vastaavat Imatran viisastenkerholaiset?

on hyvä juttu! kirjoitti:

visastenkerho |17.5.2010 21:59 kirjoitaa:

”Eikö imatraa kannattas kehittää venäläisille!Niillä on ostopotenttiaalia!Euro on aika alhaalla,eikö ruplalta kannattas kysyä mitä ne haluais!Niin saatas ruplia ja euroa ylös?”

Mitä eri käytännön keinoja olisi selvittää, mitä he, "ruplat", haluavat ja viedä tätä esittämääsi imatralaisittain olennaista asiaa eteenpäin?

Tutkimuksen aihetta voisi laajentaa: miksi ja millaisen länsimaisen, Venäjälle suuntautuvan, yrityksen kannattaa sijoittua Imatralle?

Ehkä Imatran kehitysyhtiössä tällaisia tutkimuksia ja selvityksiä on tehtykin, kuka ties?

Sopisiko Key East -yrityspuistoon korkealaatuisia kuulalaakereita valmistava tehdas?

Mitä vastaavat Imatran viisastenkerholaiset?

Lue lisää

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/mt-0.4016/luennot/MT-0_4016_3_luentoslidet.pdf

“Types of bearings”

“There are many types of bearings, each used for different purposes. These include ball bearings, roller bearings, ball thrust bearings, roller thrust bearings and tapered roller thrust bearings.”


Kuulalaakeri

ruotsi: kullager
saksa: kugellager
englanti: ball bearing

on helppo juttu kirjoitti:

Nettiradion perustamiseen kuluu vain muutama minuutti.
http://luth.adslinfo.us/nettiradio.html
Jokainen valtuutettu voisi tietysti videoida oman puheenvuoronsa ja ladata sen omalle Youtube- kanavalleen ja omalla läppärillä ja webbikameralla voi puheen tietysti lähettää suoranakin.
Valtuutetut tuntuvat kuitenkin olevan järjestään lähes lukutaidottomia, kirjoitustaidosta puhumattakaan joten turha olettaa mitään tällaisia itsestään selviä asioita joita useimmat meistä käyttävät henk. kohtaisesti joka päivä.

Lue lisää

nettiradion perustaminen on helppo juttu | 14.5.2010 13:03, kirjoittaa:

”Nettiradion perustamiseen kuluu vain muutama minuutti.

http://luth.adslinfo.us/nettiradio.html

Jokainen valtuutettu voisi tietysti videoida oman puheenvuoronsa ja ladata sen omalle Youtube- kanavalleen ja omalla läppärillä ja webbikameralla voi puheen tietysti lähettää suoranakin.”


Lähde: Uutisvuoksi 18.9.2010 ”Esimerkiksi orkesteri osallistuu tavallisesti ehkä kuuteen harjoitukseen, ei suinkaan 40 harjoitukseen,” …

KYSYMYS nimimerkille ”nettiradion perustaminen on helppo juttu”:

Menestysnäytelmä Säkkijärven polkan harjoituksista koitui 131 000 euron tappio.

Voitaisiinko Teatteri Imatran harjoituksissa käyttää esittämälläsi tekniikalla videokonferenssia laajakaistayhteyden avulla itse harjoituspaikan ja eri paikkakunnalla asuvien vierailevien näyttelijöiden sekä teatteriorkesterin jäsenten välillä?
- Myös paikkakunnalla asuvat voisivat pitää nettivideon kautta virtuaaliset harjoitukset, lukuharjoitukset jne.

Teatteri voisi olla nyt notkea ja nopea toteuttamaan tämän uudistuksen pienillä kustannuksilla.
- Kuinka suuret suurinpiirtein olisivat tämän virtuaaliharjoitukset mahdollistavan tekniikan kustannukset?


LÄHDE:Imatralainen.fi 22.09.2010 15:25, Sajakorven Imatran produktiot tuottivat rankat tappiot

http://www.imatralainen.fi/Uutiset/Viikon-puheenaihe/Sajakorven-Imatran-produktiot-tuottivat-rankat-tappiot

”Operetti Yön ruhtinas tuotti tappiota 180 000 euroa
ja kesäteatterinäytelmä Säkkijärven polkka 131 000 euroa.”

”Edes Säkkijärven polkan ennätysyleisö ei pystynyt pelastamaan näytelmää plussan puolelle vaikka näytelmä tuotti yli 54 000 euroa. Huikeat budjetin ylitykset tulivat Teatteri–Imatran johtaja Antti Vartialan mukaan ohjaaja Ismo Sajakorven työtavasta, joka on ennenkuulumaton.

Esimerkiksi Säkkijärven polkan yli 20-päinen ensamble oli mukana jokaisessa harjoituksessa, joka nostatti palkkakustannukset yli budjetoinnin.”

HÄ??? kirjoitti:

lupasit pysyä poissa

Onko tällä valtuustokaudella havaittavissa jonkinlaista edistystä paikallisen demokratian ja avoimuuden vahvistumisesta, vai onko asiat edelleen pienen klikin salaisuuksia?

Minkälaisia keskustelufoorumeja Imatran kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat ovat aktiivisesti tarjonneet imatralaisille, imatralaisten tärkeinä pitämistä asioista?

Kunnallisvaalit: Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012

Uutisvuoksi 2.3.2009 s. 3, lainaus:

“Jatkossa myös kuntalaiset on tarkoitus saada entistä enemmän osallistumaan Imatran kehittämiseen.

- Aikaisemmin on järjestetty kyselytunteja kuntalaisille, mutta ne eivät saaneet erityisemmin vastakaikua.

Ihan varmasti on tarpeen järjestää foorumeja kuntalaisia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista, Tiina Wilén-Jäppinen sanoo (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja).”

VIELÄ EHTII

Tämä nykyinen Imatran valtuusto ja hallitus ehtivät vielä järjestää "foorumeita" liukuhihnalta!

Lehdillä on valta muokata mielipitetä, koska he voivat päättää uutisten aiheet ja katukanava kirjoitukset.

Nyt esimerkiksi nostetaan tarkastuslautakunnan raportti taas arvoon arvaamattomaan, vaikka se ei sisällä mitään uutta tietoa. Muistan kuinka esimerkiksi edellinen raportti oli laadittu vielä väärillä tiedoilla.

Miten tarkastuslautakunnan työ muuttuisi, jos se olisi koottu politiikan ulkopuolisista henkilöistä. Olemme keskustelleet Kasevan ja muitten kanssa tästä monesti. Eli nyt tarkastuslautakunta syyttää valtuustoa lisämäärärahojen annosta. Samaan aikaan sama jengi istuu valtuustossa ja ei tee syyttämilleen asioille mitään.

Yksi mihin kohdistin huomion raportissa oli nuorten häiriöpalvelujen kustannukset. Siinä lautakunta katsoi asiaa mielestäni kerrankin oikeasta suunnasta. Se sanoi, että kokonaiskustannukset näkee vasta tulevaisuudessa.

Nyt, kun Vihreitten aloite laitetaan lausunnolle, niin minun mielestäni oppilashuollon palveluiden toimivuutta pitää katsoa nimenomaan tulevista kustannuksista.


Eli jos oppilas on erityisopetuksessa peruskoulussa.

- pääseekö hän jatko-opintoihin
- saako hän päästötodistuksen
- joutuuko hän erillisiin tukitoimiin koulun lopetettuaan

Kuinka monta oppilasta oppilashuolto on auttannut, ettei ole tullut keskeytyksiä

anssi.p kirjoitti:

Miten tarkastuslautakunnan työ muuttuisi, jos se olisi koottu politiikan ulkopuolisista henkilöistä. Olemme keskustelleet Kasevan ja muitten kanssa tästä monesti. Eli nyt tarkastuslautakunta syyttää valtuustoa lisämäärärahojen annosta. Samaan aikaan sama jengi istuu valtuustossa ja ei tee syyttämilleen asioille mitään.

Yksi mihin kohdistin huomion raportissa oli nuorten häiriöpalvelujen kustannukset. Siinä lautakunta katsoi asiaa mielestäni kerrankin oikeasta suunnasta. Se sanoi, että kokonaiskustannukset näkee vasta tulevaisuudessa.

Nyt, kun Vihreitten aloite laitetaan lausunnolle, niin minun mielestäni oppilashuollon palveluiden toimivuutta pitää katsoa nimenomaan tulevista kustannuksista.


Eli jos oppilas on erityisopetuksessa peruskoulussa.

- pääseekö hän jatko-opintoihin
- saako hän päästötodistuksen
- joutuuko hän erillisiin tukitoimiin koulun lopetettuaan

Kuinka monta oppilasta oppilashuolto on auttannut, ettei ole tullut keskeytyksiä

Lue lisää

anssi.p: ”Miten tarkastuslautakunnan työ muuttuisi, jos se olisi koottu politiikan ulkopuolisista henkilöistä.”

”Eli nyt tarkastuslautakunta syyttää valtuustoa lisämäärärahojen annosta. Samaan aikaan sama jengi istuu valtuustossa ja ei tee syyttämilleen asioille mitään.”

Kommentti

Kyllähän tuo tuntuu varsin oudolta.
Tarkastuslautakunta kuulostaa kaiken yläpuolella olevalta, mutta onkin ”paperitiikeri” tai suorastaan Ruokolahden Leijona.

Tarkastuslautakunnan riippumattomuus on lähtökohta, mikä voisi luontevasti johtaa tarkastuslautakunnan jäsenten valitsemiseen oman kunta- tai kaupunkiorganisaation ulkopuolelta.

Mistä sitten löytyvät tarkastuslautakuntaan tosiasiallisesti riippumattomat, todelliset alansa asiantuntijat, joilla on särmää sanoa, missä toiminta on moitittavaa ja millä tavalla kurssia korjataan?
Naapurikylän immeisiäkään ei varmasti haluta päsmäröimään ;)

Tähän keskusteluun voi kyllä mieluusti muutkin "tiikerit" jatkaa kommenteilla,
ettei keskustelu muutu Mono Loogiseksi.

Arveluttaa - onkohan Imatralla sisäistetty mitä kaikkea ammattimaisesti hoidettuun markkinointiin sisältyy?

Kysymys ei ole pelkästään matkailumarkkinoinnista.

Joku ilmaisi Imatran aikaisemmat markkinointiseikkailut: saatiin 50 euron nettisivut ja maksettiin itsemme kipeiksi.

Onko poliitikkojen ja virkamiesten vaikea tunnustaa, että he eivät edes tiedä, mitä markkinointi oikeastaan on, että voisivat vaatia oikeita toimenpiteitä.

Sanomalehtien välityksellä syntyy mielikuva, että Imatran markkinointi ei ole muuta kuin visuaalisen ilmeen ”raikkaammat värit” ja ”uusi slogan” ja "positiiviset, kultareunaiset puheet".

Kannattaisiko Imatralla kerrankin tehdä jotakin oikein kunnolla ja tulostavoitteet selkeästi asettaen, käyttäen koko ammattimaisesti hoidetun markkinointikäsitteen raskasta tykistöä!

Mono Looginen kirjoitti:

Arveluttaa - onkohan Imatralla sisäistetty mitä kaikkea ammattimaisesti hoidettuun markkinointiin sisältyy?

Kysymys ei ole pelkästään matkailumarkkinoinnista.

Joku ilmaisi Imatran aikaisemmat markkinointiseikkailut: saatiin 50 euron nettisivut ja maksettiin itsemme kipeiksi.

Onko poliitikkojen ja virkamiesten vaikea tunnustaa, että he eivät edes tiedä, mitä markkinointi oikeastaan on, että voisivat vaatia oikeita toimenpiteitä.

Sanomalehtien välityksellä syntyy mielikuva, että Imatran markkinointi ei ole muuta kuin visuaalisen ilmeen ”raikkaammat värit” ja ”uusi slogan” ja "positiiviset, kultareunaiset puheet".

Kannattaisiko Imatralla kerrankin tehdä jotakin oikein kunnolla ja tulostavoitteet selkeästi asettaen, käyttäen koko ammattimaisesti hoidetun markkinointikäsitteen raskasta tykistöä!

Lue lisää

Ei aina paras tulos synny mainostoimiston kautta. Sen voi saada esimerkiksi myös opiskelijoilta, jotka joutuvat tekemään markkinointi työ näytteen. Nuorilla saattaa olla markkinoinnissa uusia tuulia. He ovat nähkääs eläneet netti aikakaudella.

Markkinoinnista kävimme täällä aikaisemmin keskustelun Kylpylän osalta ja Imatran pitäisi lähteä samoille linjoille. Eli markkinoidaan siellä, missä käyttäjät liikkuvat esimerkiksi. Nyt käyttäjät ovat matkustajia.

anssi.p kirjoitti:

Ei aina paras tulos synny mainostoimiston kautta. Sen voi saada esimerkiksi myös opiskelijoilta, jotka joutuvat tekemään markkinointi työ näytteen. Nuorilla saattaa olla markkinoinnissa uusia tuulia. He ovat nähkääs eläneet netti aikakaudella.

Markkinoinnista kävimme täällä aikaisemmin keskustelun Kylpylän osalta ja Imatran pitäisi lähteä samoille linjoille. Eli markkinoidaan siellä, missä käyttäjät liikkuvat esimerkiksi. Nyt käyttäjät ovat matkustajia.

Lue lisää

Yhteismainostaminen eri kohteilta vaatii paljon. Esimerkiksi laskettelukeskuksista löytyy muidenkin paikkojen mainoksia. Elikkä vähän sama juttu, jos kenkäkauppoja on puolitusinaa samassa paikassa. Keskittymä vetää ostajan, koska hän tietää valikoiman olevan suurempi. Samoin voidaan ajatella, jos kylpylät ovat samassa ringissä. Matkustaja voi yöpyä esimerkiksi Savonlinnassa ja tilata seuraavaksi yöksi jo makuupaikan Imatran kylpylästä Savonlinnan kylpylästä. Ringissä sama ohjelma kaikissa paikoissa, jota näkee kokonaan kaikkien palvelut.

anssi.p kirjoitti:

Ei aina paras tulos synny mainostoimiston kautta. Sen voi saada esimerkiksi myös opiskelijoilta, jotka joutuvat tekemään markkinointi työ näytteen. Nuorilla saattaa olla markkinoinnissa uusia tuulia. He ovat nähkääs eläneet netti aikakaudella.

Markkinoinnista kävimme täällä aikaisemmin keskustelun Kylpylän osalta ja Imatran pitäisi lähteä samoille linjoille. Eli markkinoidaan siellä, missä käyttäjät liikkuvat esimerkiksi. Nyt käyttäjät ovat matkustajia.

Lue lisää

anssi.p: ”Nuorilla saattaa olla markkinoinnissa uusia tuulia.”

Nuoret varmasti lähtevät mielellään mukaan markkinointiin, kun heille tar siihenjotaan tilaisuus.

Markkinointi oppiaineena on mielenkiintoinen, laaja kokonaisuus, ja tarjoaisi mahdollisuuksia hyvinkin erilaisiin opinnäytteisiin Imatralla sekä matkailussa että myös esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Imatralla.

Oppia voi puolin ja toisin - mentorointi

Hyviä tuloksia voitaisiin saavuttaa käyttämällä mentorointia, mikä ei ole asiana uusi, mutta aina välillä unohtunut asia. Tavallaan Sinäkin anssi.p toimit mentorina kun olet kokemuksinesi mukana mitä erilaisimmissa nettikeskusteluissa.


Wikipedia: Mentorointi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mentorointi

Mono Looginen kirjoitti:

anssi.p: ”Nuorilla saattaa olla markkinoinnissa uusia tuulia.”

Nuoret varmasti lähtevät mielellään mukaan markkinointiin, kun heille tar siihenjotaan tilaisuus.

Markkinointi oppiaineena on mielenkiintoinen, laaja kokonaisuus, ja tarjoaisi mahdollisuuksia hyvinkin erilaisiin opinnäytteisiin Imatralla sekä matkailussa että myös esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Imatralla.

Oppia voi puolin ja toisin - mentorointi

Hyviä tuloksia voitaisiin saavuttaa käyttämällä mentorointia, mikä ei ole asiana uusi, mutta aina välillä unohtunut asia. Tavallaan Sinäkin anssi.p toimit mentorina kun olet kokemuksinesi mukana mitä erilaisimmissa nettikeskusteluissa.


Wikipedia: Mentorointi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mentorointi

Lue lisää

Miksi otin oppilaat vaihtoehdoksi. Syy on se, että olen tämmöisen alan opiskelijan vanhempi. Jos oppilailta pyydetään Suomen teollisuuteen suunnitelmia, niin miksi kunta tai kunnat eivät voisi luottaa heihin. Luulisi, että asiasta voitaisiin pyytää tarjouksia, eli esisuunnitelmia eri paikoista. Lappeenrannasta valmistuu sitäpaitsi Venäjän markkinointiin perehtyneitä.

anssi.p kirjoitti:

Miksi otin oppilaat vaihtoehdoksi. Syy on se, että olen tämmöisen alan opiskelijan vanhempi. Jos oppilailta pyydetään Suomen teollisuuteen suunnitelmia, niin miksi kunta tai kunnat eivät voisi luottaa heihin. Luulisi, että asiasta voitaisiin pyytää tarjouksia, eli esisuunnitelmia eri paikoista. Lappeenrannasta valmistuu sitäpaitsi Venäjän markkinointiin perehtyneitä.

Lue lisää

Samaa ihmettelyyn voi liittyä mukaan, kun tämän kerrot.

En tunne asioita ja markkinointia, mutta kommentoin silti hieman.

Markkinoinnin osaamista kunnissakin on, mutta se on ehkä pinnallisempaa kuin yrityksissä (?).

Tämä erilainen suhtautuminen voi juontaa juurensa siitä, että yritykset ovat voittoa tuottavia ja omat tuotteet tai palvelut on saatava kotimaan markkinoille tai vientiin. Tuotteet tehdään asiakkaiden tarpeisiin. Kunnat toimivat verovarojen varassa ja markkinointia ei ole tähän asti nähty samanlaisena tuote- tai palvelumarkkinointina kuin liike-elämässä.

Imatralla ehkä Key East -hanke ja matkailu ovat ajankohtaisia. Venäjän markkinoinnin taitajia voisi käyttää näissä yhteyksissä.

Suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä on joskus moitittu siitä, että niiden markkinointi ei ole riittävää, vaikka tuotteet olisivat kilpailukykyisiä vaikka vientiin. Jostakin syystä on helpompaa toimia vain 3 - 5 hengen yrityksenä kuin lähteä kasvattamaan liikevaihtoa ja toiminnan tasoa. Liittyneekö verotukseen tai vastaavaan?

Kaupunkien ja kuntien ajattelutavan ja suhtautumisen markkinoinnin kaltaisiin asioihin tunnet varmasti paremmin. Arvelen, että perinteisesti kunnissa markkinoinnin ja verorahojen tuottavuuden yhteyttä ei ole oivallettu niin hyvin kuin voisi odottaa, kuten tuot esille.

Jäähallin käyttöasteen kasvattaminen tuskin onnistuu ilman kunnollista ohjelmapalveluosaamista ja markkinointia. Tosin jäähallista taisi suunnittelun osalta lopulta tulla sellainen, ettei esimerkiksi konserttien ja muun vastaavan järjestäminen onnistu. Mutta sitten markkinointi voitaisiin suunnata sille alueelle, mihin jäähallia voidaan soveltaa. Pääkäyttö on tietenkin Imatran jääurheilussa. Mahdollisuuksia kyllä on runsaasti muuhunkin. Usein vain ongelma on se, että ideoita ja visioita esitetään, mutta toiminnan organisointi ei hevin onnistu laadukkaasti. Imatralla tämä kyllä onnistuu, tahtoa näyttää olevan. Jäähalli valmistuu kuitenkin jo vuoden kuluttua, mikä ei ole pitkä aika.


Markkinoinnin opiskelijoita tulee ilman muuta ottaa mukaan myös kuntien kehittämiseen. Heiltä voi saada aivan uusia näkökulmia ja lähestymistapoja.

Toivottavasti löytyisi näihinkin keskusteluihin mukaan markkinoinnin opiskelijoita ja valmiita ammattilaisia.

Mono Looginen kirjoitti:

Samaa ihmettelyyn voi liittyä mukaan, kun tämän kerrot.

En tunne asioita ja markkinointia, mutta kommentoin silti hieman.

Markkinoinnin osaamista kunnissakin on, mutta se on ehkä pinnallisempaa kuin yrityksissä (?).

Tämä erilainen suhtautuminen voi juontaa juurensa siitä, että yritykset ovat voittoa tuottavia ja omat tuotteet tai palvelut on saatava kotimaan markkinoille tai vientiin. Tuotteet tehdään asiakkaiden tarpeisiin. Kunnat toimivat verovarojen varassa ja markkinointia ei ole tähän asti nähty samanlaisena tuote- tai palvelumarkkinointina kuin liike-elämässä.

Imatralla ehkä Key East -hanke ja matkailu ovat ajankohtaisia. Venäjän markkinoinnin taitajia voisi käyttää näissä yhteyksissä.

Suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä on joskus moitittu siitä, että niiden markkinointi ei ole riittävää, vaikka tuotteet olisivat kilpailukykyisiä vaikka vientiin. Jostakin syystä on helpompaa toimia vain 3 - 5 hengen yrityksenä kuin lähteä kasvattamaan liikevaihtoa ja toiminnan tasoa. Liittyneekö verotukseen tai vastaavaan?

Kaupunkien ja kuntien ajattelutavan ja suhtautumisen markkinoinnin kaltaisiin asioihin tunnet varmasti paremmin. Arvelen, että perinteisesti kunnissa markkinoinnin ja verorahojen tuottavuuden yhteyttä ei ole oivallettu niin hyvin kuin voisi odottaa, kuten tuot esille.

Jäähallin käyttöasteen kasvattaminen tuskin onnistuu ilman kunnollista ohjelmapalveluosaamista ja markkinointia. Tosin jäähallista taisi suunnittelun osalta lopulta tulla sellainen, ettei esimerkiksi konserttien ja muun vastaavan järjestäminen onnistu. Mutta sitten markkinointi voitaisiin suunnata sille alueelle, mihin jäähallia voidaan soveltaa. Pääkäyttö on tietenkin Imatran jääurheilussa. Mahdollisuuksia kyllä on runsaasti muuhunkin. Usein vain ongelma on se, että ideoita ja visioita esitetään, mutta toiminnan organisointi ei hevin onnistu laadukkaasti. Imatralla tämä kyllä onnistuu, tahtoa näyttää olevan. Jäähalli valmistuu kuitenkin jo vuoden kuluttua, mikä ei ole pitkä aika.


Markkinoinnin opiskelijoita tulee ilman muuta ottaa mukaan myös kuntien kehittämiseen. Heiltä voi saada aivan uusia näkökulmia ja lähestymistapoja.

Toivottavasti löytyisi näihinkin keskusteluihin mukaan markkinoinnin opiskelijoita ja valmiita ammattilaisia.

Lue lisää

Jos minun pitäisi ottaa poliittinen kanta tästä markkinoinnista, niin teettäisin ensin koko hommasta nettisivut. Veisin rajalle kummallekkin paikalle, missä jonotetaan Suomen tulliin taulun, jossa olisi mainos tästä nettiosoitteesta. SaMOIN kylpylään ja saattaisin palkata kävelykadulle kesäksi opiskelijoita pysäyttämään Venäläiset ja antaisin heille sivujen osoitteen ja saattaisimpa näyttää sivuja koneelta suoraan. Päivittäisin netin sivuja, mitä palveluita tuilisi lisää ja kertoisin samalla, milloin tulee jotain uutta. Eli opettaisin Venäläiset käyttämään palvelujemme sivuja. Lappeenranta tietysti vastaisi omasta alueestaan.

anssi.p kirjoitti:

Jos minun pitäisi ottaa poliittinen kanta tästä markkinoinnista, niin teettäisin ensin koko hommasta nettisivut. Veisin rajalle kummallekkin paikalle, missä jonotetaan Suomen tulliin taulun, jossa olisi mainos tästä nettiosoitteesta. SaMOIN kylpylään ja saattaisin palkata kävelykadulle kesäksi opiskelijoita pysäyttämään Venäläiset ja antaisin heille sivujen osoitteen ja saattaisimpa näyttää sivuja koneelta suoraan. Päivittäisin netin sivuja, mitä palveluita tuilisi lisää ja kertoisin samalla, milloin tulee jotain uutta. Eli opettaisin Venäläiset käyttämään palvelujemme sivuja. Lappeenranta tietysti vastaisi omasta alueestaan.

Lue lisää

anssi.p: ”Lappeenranta tietysti vastaisi omasta alueestaan.”

Imatralla ilmestyvissä sanomalehdessä on muoti-ilmiö: yksi sun toinenkin ”auktoriteetti” yrittää torjua ”nurkkakuntaisuutta”.

Auktoriteetit ja suuret valkoiset päälliköt puhuvat muoti-ilmiönomaisesti ”maakuntatasolla ja maakuntatason visioilla”. Tällä viestinnällä ja retoriikalla (vrt. propaganda) olisi ilmeisesti tarkoitus johdatella kansan syvät rivit huuli pyöreänä ihmettelemään: ”Ompa viisas pamppu”. Ja tietysti tarkoituksena on nostaa johtajan profiilia hienona pidettyyn maakuntasarjaan.

Imatra on kuitenkin kymmeniä kilometrejä muista tiiviistä kaupunkikeskustoista ja imatralainen paikallis- ja lähidemokratia toteutuvat parhaiten siten, että Imatran kaupungintalolla on valtuusto, mikä on valittu täysimääräisesti imatralaisia edustavista, demokraattisissa vaaleissa valituista valtuutetuista ja imatralaisten asioiden hoitoon keskittyvistä virkamiehistä.
Motivaatio, innovaatiot ja luovuus saadaan käyttöön – kun niin halutaan.
Näin imatralaisilla on paikallisdemokratian keinoin parhaat mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa; tätä ei saa sekoittaa tahallisesti nurkkakuntaisuuteen.

Turha kuvitella, että mikkeliläiset tai lappeelaiset ajattelevat imatralaisten puolesta ja hoitavat ja ajavat imatralaisten etuja.

Kuitenkikin, Imatran paikallisdemokratian sekä imatralaisten ja valtuutettujen vuorovaikutuksessa on paljon parantamisen varaa!


Matkailumarkkinointi

Matkailumarkkinoinnissa voitaisiin käyttää montaa eri tasoa, esimerkiksi
- Valtakunnallinen; MEK - Matkailun edistämiskeskus
- Maakunnallinen
- Maakuntien yhteisiä hankkeita
- Maantieteellisiä alueita kuten, Saimaa ja Vuoksen vesistö sekä ympäröivät kunnat
- Kaupungit ja kunnat
- Matkailuyrittäjät

MEK: http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/(pages)/index

On vaikea kuvitella tilannetta, missä Imatralaiset voisivat täysin unohtaa oman ajattelun ja jättää asiat muiden hoitoon. Oman edun ajaminen, omien ideoiden aktiivinen kartuttaminen ja niiden markkinointi yhteismarkkinoinnin osana tai tietyissä tilanteissa Imatran omina ”keihäänkärkihankkeina”, ei ole nyt paljon peräänkuulutettua nurkkakuntaisuutta.

Passiivisuudella eivät imatralaiset saavuta mitään, eikä pessimistillä ole koskaan edes mahdollisuutta voittaa mitään.

Pelkojohtaminen tappaa salamannopeasti motivaation ja luovuuden.

Imatralla kolme salamaa voi antaa voimaa innostukseen ja innovointiin.

Mono Looginen kirjoitti:

anssi.p: ”Lappeenranta tietysti vastaisi omasta alueestaan.”

Imatralla ilmestyvissä sanomalehdessä on muoti-ilmiö: yksi sun toinenkin ”auktoriteetti” yrittää torjua ”nurkkakuntaisuutta”.

Auktoriteetit ja suuret valkoiset päälliköt puhuvat muoti-ilmiönomaisesti ”maakuntatasolla ja maakuntatason visioilla”. Tällä viestinnällä ja retoriikalla (vrt. propaganda) olisi ilmeisesti tarkoitus johdatella kansan syvät rivit huuli pyöreänä ihmettelemään: ”Ompa viisas pamppu”. Ja tietysti tarkoituksena on nostaa johtajan profiilia hienona pidettyyn maakuntasarjaan.

Imatra on kuitenkin kymmeniä kilometrejä muista tiiviistä kaupunkikeskustoista ja imatralainen paikallis- ja lähidemokratia toteutuvat parhaiten siten, että Imatran kaupungintalolla on valtuusto, mikä on valittu täysimääräisesti imatralaisia edustavista, demokraattisissa vaaleissa valituista valtuutetuista ja imatralaisten asioiden hoitoon keskittyvistä virkamiehistä.
Motivaatio, innovaatiot ja luovuus saadaan käyttöön – kun niin halutaan.
Näin imatralaisilla on paikallisdemokratian keinoin parhaat mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa; tätä ei saa sekoittaa tahallisesti nurkkakuntaisuuteen.

Turha kuvitella, että mikkeliläiset tai lappeelaiset ajattelevat imatralaisten puolesta ja hoitavat ja ajavat imatralaisten etuja.

Kuitenkikin, Imatran paikallisdemokratian sekä imatralaisten ja valtuutettujen vuorovaikutuksessa on paljon parantamisen varaa!


Matkailumarkkinointi

Matkailumarkkinoinnissa voitaisiin käyttää montaa eri tasoa, esimerkiksi
- Valtakunnallinen; MEK - Matkailun edistämiskeskus
- Maakunnallinen
- Maakuntien yhteisiä hankkeita
- Maantieteellisiä alueita kuten, Saimaa ja Vuoksen vesistö sekä ympäröivät kunnat
- Kaupungit ja kunnat
- Matkailuyrittäjät

MEK: http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/(pages)/index

On vaikea kuvitella tilannetta, missä Imatralaiset voisivat täysin unohtaa oman ajattelun ja jättää asiat muiden hoitoon. Oman edun ajaminen, omien ideoiden aktiivinen kartuttaminen ja niiden markkinointi yhteismarkkinoinnin osana tai tietyissä tilanteissa Imatran omina ”keihäänkärkihankkeina”, ei ole nyt paljon peräänkuulutettua nurkkakuntaisuutta.

Passiivisuudella eivät imatralaiset saavuta mitään, eikä pessimistillä ole koskaan edes mahdollisuutta voittaa mitään.

Pelkojohtaminen tappaa salamannopeasti motivaation ja luovuuden.

Imatralla kolme salamaa voi antaa voimaa innostukseen ja innovointiin.

Lue lisää

Oli mainonta, miten laajaa tai keskittynnyttä, niin silti minun mielestäni pitää lähteä nettisivuista liikkeelle. Samoin meidän pitää opettaa Venäläiset lukemaan sivujamme. Jos mainostus on luvallista rajallamme, niin siinä sen paikka on, koska autossa odotellessa on aikaa lukea kaikki, mitä näkyy. Pietarintien varrella oleva BigBandin mainos maksaa varmaan jonkun verran. Silti siitä ei saa selvää, mitä mainostetaan. Vai enkö ole katsonnut takaisin tullessa mainosta oikeasta kulmasta.

anssi.p kirjoitti:

Oli mainonta, miten laajaa tai keskittynnyttä, niin silti minun mielestäni pitää lähteä nettisivuista liikkeelle. Samoin meidän pitää opettaa Venäläiset lukemaan sivujamme. Jos mainostus on luvallista rajallamme, niin siinä sen paikka on, koska autossa odotellessa on aikaa lukea kaikki, mitä näkyy. Pietarintien varrella oleva BigBandin mainos maksaa varmaan jonkun verran. Silti siitä ei saa selvää, mitä mainostetaan. Vai enkö ole katsonnut takaisin tullessa mainosta oikeasta kulmasta.

Lue lisää

Ehdotuksesi on tosi hyvä ja selvä puute Imatran markkinoinnissa. Mainostaulun ja nettiosoitteen sijoittaminen hyville paikoille Suomen ja Venäjän puolelle lisäisi takuulla asiakkaiden määrää. Tällaiset mainostaulut voisi olla myös esimerkiksi Viipurissa ja Pietarissa hyvällä paikalla sekä tietysti Imatralla hotellien ja kylpylän asiakkaiden nähtävillä.

Nettiosoite saisi kenties olla venäjänkielisille sekä muilla kielillä helposti mieleenpainuva ja lyhyt. Kuten sanoit, pitää myös opettaa venäläiset lukemaan sivujamme. Tutuilta sivuilta on helppo käydä katsomassa päivitetyt tiedot ja tarjoukset.

Tietoa etsitään myös hakuroboteilla, jolloin sivustomme pitäisi putkahtaa ruudulle venäjän lisäksi myös muilla kielillä.

goSaimaa.fi sivustot näyttävät olevan luettavissa suomen lisäksi englanniksi, venäjäksi ja saksaksi.

http://gosaimaa.fi/

Lentoyhtiöiden, airBalticin ja Ryanairin, liikennöinti Lappeenrannan kentälle vois olla peruste lisätä kielivalikoimaa goSaimaa-sivustolla.


Osaatko kertoa tai voisiko teidän markkinoinnin opiskelia kertoa, millä eri tavoilla markkinoinnissa voidaan hyödyntää Web-analytiikkaa?
Kyse lienee jonkinlaisesta nettisivustolla käyneiden käyttäjäryhmien analysoinnista?

anssi.p kirjoitti:

Oli mainonta, miten laajaa tai keskittynnyttä, niin silti minun mielestäni pitää lähteä nettisivuista liikkeelle. Samoin meidän pitää opettaa Venäläiset lukemaan sivujamme. Jos mainostus on luvallista rajallamme, niin siinä sen paikka on, koska autossa odotellessa on aikaa lukea kaikki, mitä näkyy. Pietarintien varrella oleva BigBandin mainos maksaa varmaan jonkun verran. Silti siitä ei saa selvää, mitä mainostetaan. Vai enkö ole katsonnut takaisin tullessa mainosta oikeasta kulmasta.

Lue lisää

”No eihän asia minulle kuulu …”

Rajan suuntaan mentäessä, heti OVAKOn kakkosportin risteyksessä on
Key East -informaatio- ja mainostaulu, mikä pitäisi ehdottomasti poistaa.
Kun käy katsomassa, niin tietää miksi se on poistettava.

Tilalle voi laittaa uuden parempaan paikkaan sijoitettuna, paljon suurempana. Alueella toimivien yritysten nimet olisi tarkastettava ja laitettava nykyaikaisesti nimet suuremmalla ja mahdollisesti logoilla varustettuna sekä hyvin valaistuna. Mahdollisesti karttapiirroksella varustettuna (tulevaisuutta?).

Seuraava suurempi, mutta silti vielä suhteellisen pienikokoinen Key East -ulkomainos on Pilarikuusenkadun risteyksessä, noin kilometri ennen raja-asemaa. Ohi ajettaessa ehti havaita Key East -tekstin, ja että siinä oli joitakin ”iloisia” kuvia ja ainoastaan venäjänkielinen teksti. Mahdollisesti yhteystiedot, puhelinnumero ja nettiosoite puuttuvat. Toivottavasti siitä venäjäksi selviää, että alueelle voisi tulla perustamaan vaikka yrityksen. Käsittääkseni alue on sijainniltaan hyvä sekä länsimaisille yrityksille että venäläisille, joten kielivalintoja voisi miettiä siltä pohjalta.

Taulu saisi olla reilunkokoinen ja signaloida siitä, että Imatran kaupunki tekee todella työtä ja käy neuvotteluja Key East -yrityspuistoon aikovien kanssa.

Imatra BigBand Festivaali. Saman taulun toisella puolella on, anssi.p, mainitsemasi vuoden 2010 BigBand-mainos. Mainos toimii ehkä muistutuksena niille, joille Imatra BigBand Festivaalit on ennestään tuttu juttu. Autoa ajaessa siitä ei ensikertalainen paljon todellakaan selvää ota - olikohan siinä päivämäärät?
anssi.p: ”Pietarintien varrella oleva BigBandin mainos maksaa varmaan jonkun verran. Silti siitä ei saa selvää, mitä mainostetaan.”


Kolmas kohennusta ja uusimista tarvitsevasta Key East -ulkomainoksesta voi tarkkaavainen kulkija saada havainnon rajalta Imatralle ajettaessa, tien vasemmalla puolella, noin 100 m paikasta, missä raja-asema tekee kameraoilla kulunvalvontaa. Taulussa lukee englanniksi jotakin ”This park will house Business Park”. Mainostaulu ei ole edustavannäköinen enää, kun ilmeisesti aurauslumet ovat painaneet sen läntälleen ja muutenkin ...
Henkilökohtaisesti minulle tämäkin riittää :)

Tästä on hyvä lähteä nostamaan Imatran ja Key East´in imagoa.


Key East netissä:

http://www.keyeast.org/suomi/konsepti.html

Mono Looginen kirjoitti:

Ehdotuksesi on tosi hyvä ja selvä puute Imatran markkinoinnissa. Mainostaulun ja nettiosoitteen sijoittaminen hyville paikoille Suomen ja Venäjän puolelle lisäisi takuulla asiakkaiden määrää. Tällaiset mainostaulut voisi olla myös esimerkiksi Viipurissa ja Pietarissa hyvällä paikalla sekä tietysti Imatralla hotellien ja kylpylän asiakkaiden nähtävillä.

Nettiosoite saisi kenties olla venäjänkielisille sekä muilla kielillä helposti mieleenpainuva ja lyhyt. Kuten sanoit, pitää myös opettaa venäläiset lukemaan sivujamme. Tutuilta sivuilta on helppo käydä katsomassa päivitetyt tiedot ja tarjoukset.

Tietoa etsitään myös hakuroboteilla, jolloin sivustomme pitäisi putkahtaa ruudulle venäjän lisäksi myös muilla kielillä.

goSaimaa.fi sivustot näyttävät olevan luettavissa suomen lisäksi englanniksi, venäjäksi ja saksaksi.

http://gosaimaa.fi/

Lentoyhtiöiden, airBalticin ja Ryanairin, liikennöinti Lappeenrannan kentälle vois olla peruste lisätä kielivalikoimaa goSaimaa-sivustolla.


Osaatko kertoa tai voisiko teidän markkinoinnin opiskelia kertoa, millä eri tavoilla markkinoinnissa voidaan hyödyntää Web-analytiikkaa?
Kyse lienee jonkinlaisesta nettisivustolla käyneiden käyttäjäryhmien analysoinnista?

Lue lisää

Kommentoin Imatran markkinointia ja sen suunnittelua opiskelijan näkökulmasta.

Mielestäni ajatus ottaa alan opiskelijat mukaan suunnittelutyöhön on loistava. Markkinointia pääaineenaan opiskelevat tekevät opintojensa aikana paljon erityyppisiä case-töitä. Yksinkertaistetusti sanottuna heille annetaan tai he saavat itse valita jonkun kohteen (yritys, yhteisö) ja heidän tehtävänään on ratkaista erilaisia esimerkiksi markkinointiin liittyviä kysymyksiä casetapaukseen liittyen. He oppivat tällöin jo opiskeluaikana tekemään paljon taustatyötä ja ottamaan suunnittelussa huomioon erilaisia käytännön tekijöitä. Koulutuksensa puolesta heillä on varmasti ajankohtaisia näkemyksiä, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Imatran markkinoinnissa.

Opiskelijoita voi hakea hankkeeseen mukaan tarjoamalla siihen mahdollisuutta esimerkiksi Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston urapalvelujen kautta. Linkki LTY:n urapalvelujen sivulle:

http://www.lut.fi/fi/lut/studies/careerservices/employer/Sivut/Default.aspx

Nettisivujen kehittäminen houkuttelevammiksi ja informatiivisemmiksi on varmasti yksi tärkeimpiä tekijöitä. En ole perehtynyt tarkemmin web-analytiikkaan, mutta googlettamalla löytyy aiheesta muun muassa seuraavaa:

"Kävijäseuranta eli webanalytiikka on verkkosivuston kävijäliikenteen tilastointia ja tutkimista. Kävijäseurannan tuottamaa tietoa hyödynnetään verkkosivujen käytettävyyden ja tuottavuuden kehittämisessä, ja se voi toimia päätöksenteon tukena esimerkiksi markkinointipanostusten kohdennuksen ja painotuksen valitsemisessa."

"Analytiikka tehostaa nettimarkkinointia kertomalla, mistä kävijät ovat verkkopalveluusi saapuneet. Web-analytiikka kertoo, miten paljon verkkopalveluusi saapuu kävijöitä hakukoneista, hakemistoista ja mainoskampanjoiden kautta. Lisäksi analytiikka paljastaa, mitä kävijät sivustollasi tekevät."

"Analytiikka tukee hakukonemarkkinointia ja hakukoneoptimointia. Saat selville hakusanat, joilla vierailijat ovat hakukoneista sivuillesi saapuneet. Lisäksi analytiikka paljastaa, mitkä hakusanat johtavat myyntitapahtumaan ja johonkin muuhun haluttuun lopputulokseen."


JOHTOPÄÄTÖS: webanalytiikan avulla voidaan selvittää muun muassa 1) mikä kävijöitä kiinnostaa ja 2)mitä kautta kävijät ovat päätyneet sivuille. Eli Imatran markkinointisuunnittelussa webanalytiikkaa voitaisiin käyttää uusien internetisivujen laatimisen tukena, jolloin tiedettäisiin mitä markkinoinnissa tulisi painottaa (sisältö) ja miten markkinointi kannattaa toteuttaa (kanavat).

markkinointi kirjoitti:

Kommentoin Imatran markkinointia ja sen suunnittelua opiskelijan näkökulmasta.

Mielestäni ajatus ottaa alan opiskelijat mukaan suunnittelutyöhön on loistava. Markkinointia pääaineenaan opiskelevat tekevät opintojensa aikana paljon erityyppisiä case-töitä. Yksinkertaistetusti sanottuna heille annetaan tai he saavat itse valita jonkun kohteen (yritys, yhteisö) ja heidän tehtävänään on ratkaista erilaisia esimerkiksi markkinointiin liittyviä kysymyksiä casetapaukseen liittyen. He oppivat tällöin jo opiskeluaikana tekemään paljon taustatyötä ja ottamaan suunnittelussa huomioon erilaisia käytännön tekijöitä. Koulutuksensa puolesta heillä on varmasti ajankohtaisia näkemyksiä, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Imatran markkinoinnissa.

Opiskelijoita voi hakea hankkeeseen mukaan tarjoamalla siihen mahdollisuutta esimerkiksi Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston urapalvelujen kautta. Linkki LTY:n urapalvelujen sivulle:

http://www.lut.fi/fi/lut/studies/careerservices/employer/Sivut/Default.aspx

Nettisivujen kehittäminen houkuttelevammiksi ja informatiivisemmiksi on varmasti yksi tärkeimpiä tekijöitä. En ole perehtynyt tarkemmin web-analytiikkaan, mutta googlettamalla löytyy aiheesta muun muassa seuraavaa:

"Kävijäseuranta eli webanalytiikka on verkkosivuston kävijäliikenteen tilastointia ja tutkimista. Kävijäseurannan tuottamaa tietoa hyödynnetään verkkosivujen käytettävyyden ja tuottavuuden kehittämisessä, ja se voi toimia päätöksenteon tukena esimerkiksi markkinointipanostusten kohdennuksen ja painotuksen valitsemisessa."

"Analytiikka tehostaa nettimarkkinointia kertomalla, mistä kävijät ovat verkkopalveluusi saapuneet. Web-analytiikka kertoo, miten paljon verkkopalveluusi saapuu kävijöitä hakukoneista, hakemistoista ja mainoskampanjoiden kautta. Lisäksi analytiikka paljastaa, mitä kävijät sivustollasi tekevät."

"Analytiikka tukee hakukonemarkkinointia ja hakukoneoptimointia. Saat selville hakusanat, joilla vierailijat ovat hakukoneista sivuillesi saapuneet. Lisäksi analytiikka paljastaa, mitkä hakusanat johtavat myyntitapahtumaan ja johonkin muuhun haluttuun lopputulokseen."


JOHTOPÄÄTÖS: webanalytiikan avulla voidaan selvittää muun muassa 1) mikä kävijöitä kiinnostaa ja 2)mitä kautta kävijät ovat päätyneet sivuille. Eli Imatran markkinointisuunnittelussa webanalytiikkaa voitaisiin käyttää uusien internetisivujen laatimisen tukena, jolloin tiedettäisiin mitä markkinoinnissa tulisi painottaa (sisältö) ja miten markkinointi kannattaa toteuttaa (kanavat).

Lue lisää

markkinointi | 16.6.2010 17:02

Kiitos rivakasta ja valaisevasta vastauksestasi – markkinointi!

Nettisivuista ja Web-analytiikasta tulee vielä jatkokeskustelua, kunhan
anssi.p & Co pääsevät kunnolla vauhtiin ;)

Mikäli voit antaa vielä aikaasi ja auttaa asiassa, niin kiinnostaisi tietää kuuluuko markkinoinnin opintoihin talousmaantiede sekä mikä on arviosi, olisiko sillä merkitystä Imatran markkinoinnin yhteydessä?

Esimerkkinä voisi olla Key East –case.

Mono Looginen kirjoitti:

markkinointi | 16.6.2010 17:02

Kiitos rivakasta ja valaisevasta vastauksestasi – markkinointi!

Nettisivuista ja Web-analytiikasta tulee vielä jatkokeskustelua, kunhan
anssi.p & Co pääsevät kunnolla vauhtiin ;)

Mikäli voit antaa vielä aikaasi ja auttaa asiassa, niin kiinnostaisi tietää kuuluuko markkinoinnin opintoihin talousmaantiede sekä mikä on arviosi, olisiko sillä merkitystä Imatran markkinoinnin yhteydessä?

Esimerkkinä voisi olla Key East –case.

Lue lisää

Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa talousmaantiede ei sisälly opintoihin ainakaan omana kokonaisuutena. En tiedä missä määrin aihetta käsitellään markkinoinnin kursseilla. Toki markkinoinnin opiskelijat joutuvat case-töissään huomioimaan myös erilaiset alueiden taloudelliset erityispiirteet. Luonnollisesti markkinoinnin suunnittelussa tulee aina huomioida toimintaympäristö ja siihen liittyvät tekijät.

Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulussa talousmaantiede on mahdollista valita pääaineeksi ja erikoistua siten talousmaantieteilijäksi. Talousmaantieteen opetuksessa painotetaan enemmän esimerkiksi yritysmaantiedettä, liikepaikkasuunnittelua, kuluttajien aluekäyttäytymistä, alueiden strategista kehittämistä ja matkailua. Näin ollen talousmaantieteen tuntemuksella on varmasti merkitystä tämäntyyppisissä suunnitteluprojekteissa.

Oma mielipiteeni asiasta on, että markkinointia opiskelleet henkilöt joutuvat aina huomioimaan myös talousmaantieteeseen liittyvät tekijät suunnittelussa. Talousmaantieteen opiskelu antaa vielä tietynlaista erityisosaamista, josta esimerkiksi kaupunkien markkinoinnin suunnittelussa voidaan hyötyä. Toisaalta, jos lähiyliopistosta löytyisi halukkaita opiskelijoita tämäntyyppiseen projektiin, niin heillä voi olla jo ennalta tuntemusta ko. alueesta.

Mono Looginen kirjoitti:

”No eihän asia minulle kuulu …”

Rajan suuntaan mentäessä, heti OVAKOn kakkosportin risteyksessä on
Key East -informaatio- ja mainostaulu, mikä pitäisi ehdottomasti poistaa.
Kun käy katsomassa, niin tietää miksi se on poistettava.

Tilalle voi laittaa uuden parempaan paikkaan sijoitettuna, paljon suurempana. Alueella toimivien yritysten nimet olisi tarkastettava ja laitettava nykyaikaisesti nimet suuremmalla ja mahdollisesti logoilla varustettuna sekä hyvin valaistuna. Mahdollisesti karttapiirroksella varustettuna (tulevaisuutta?).

Seuraava suurempi, mutta silti vielä suhteellisen pienikokoinen Key East -ulkomainos on Pilarikuusenkadun risteyksessä, noin kilometri ennen raja-asemaa. Ohi ajettaessa ehti havaita Key East -tekstin, ja että siinä oli joitakin ”iloisia” kuvia ja ainoastaan venäjänkielinen teksti. Mahdollisesti yhteystiedot, puhelinnumero ja nettiosoite puuttuvat. Toivottavasti siitä venäjäksi selviää, että alueelle voisi tulla perustamaan vaikka yrityksen. Käsittääkseni alue on sijainniltaan hyvä sekä länsimaisille yrityksille että venäläisille, joten kielivalintoja voisi miettiä siltä pohjalta.

Taulu saisi olla reilunkokoinen ja signaloida siitä, että Imatran kaupunki tekee todella työtä ja käy neuvotteluja Key East -yrityspuistoon aikovien kanssa.

Imatra BigBand Festivaali. Saman taulun toisella puolella on, anssi.p, mainitsemasi vuoden 2010 BigBand-mainos. Mainos toimii ehkä muistutuksena niille, joille Imatra BigBand Festivaalit on ennestään tuttu juttu. Autoa ajaessa siitä ei ensikertalainen paljon todellakaan selvää ota - olikohan siinä päivämäärät?
anssi.p: ”Pietarintien varrella oleva BigBandin mainos maksaa varmaan jonkun verran. Silti siitä ei saa selvää, mitä mainostetaan.”


Kolmas kohennusta ja uusimista tarvitsevasta Key East -ulkomainoksesta voi tarkkaavainen kulkija saada havainnon rajalta Imatralle ajettaessa, tien vasemmalla puolella, noin 100 m paikasta, missä raja-asema tekee kameraoilla kulunvalvontaa. Taulussa lukee englanniksi jotakin ”This park will house Business Park”. Mainostaulu ei ole edustavannäköinen enää, kun ilmeisesti aurauslumet ovat painaneet sen läntälleen ja muutenkin ...
Henkilökohtaisesti minulle tämäkin riittää :)

Tästä on hyvä lähteä nostamaan Imatran ja Key East´in imagoa.


Key East netissä:

http://www.keyeast.org/suomi/konsepti.html

Lue lisää

Aikaisemmin oli kaupunkiin tulevilla pääteillä kesäkuukausina kesätyöntekijät, joilta turistit saivat kysyä neuvoa, ettei tarvinnut harhailla osoitetta etsien.

Ihan samalla tavalla voitaisiin nytkin toimia. Luulisin, että Pietarintielläkin se maksaisi itsensä takaisin.

Vähentäisi se ainakin puhelinluetteloiden revittyjä kartta sivuja.

Uskon, että paikkakin sille löytyisi joko vanhalta Finstroin parkkipaikalta tai rekkaparkista.

Itse olen sitä mieltä, että meillä on rajaton mahdollisuus, jos vain haluamme kehittää matkailua.

Nyt Venäläiset pysähtyvät Rajapatsaan Nesteelle kysymään ajo-ohjeita.

Kuinka helppoa olisi antaa heille Imatran kartta vaikka aikaisemmin mainitsemastani paikasta. Info piste on liian vaikea löydettäväksi.


Koska ajattelemme asiaa aluepoliittisesti, niin pisteestä saisi tietokoneyhteydellä monistettua kartan, vaikka Joensuuhun.

Joku sanoo tietysti, että se maksaa, mutta kuka tietää lopullisen tuloksen.

Nimittäin luulen tämmöiseen palveluun saatavan varmaan, myös tukirahaa niin valtiolta, kuin EU:takin.

anssi.p kirjoitti:

Aikaisemmin oli kaupunkiin tulevilla pääteillä kesäkuukausina kesätyöntekijät, joilta turistit saivat kysyä neuvoa, ettei tarvinnut harhailla osoitetta etsien.

Ihan samalla tavalla voitaisiin nytkin toimia. Luulisin, että Pietarintielläkin se maksaisi itsensä takaisin.

Vähentäisi se ainakin puhelinluetteloiden revittyjä kartta sivuja.

Uskon, että paikkakin sille löytyisi joko vanhalta Finstroin parkkipaikalta tai rekkaparkista.

Itse olen sitä mieltä, että meillä on rajaton mahdollisuus, jos vain haluamme kehittää matkailua.

Nyt Venäläiset pysähtyvät Rajapatsaan Nesteelle kysymään ajo-ohjeita.

Kuinka helppoa olisi antaa heille Imatran kartta vaikka aikaisemmin mainitsemastani paikasta. Info piste on liian vaikea löydettäväksi.


Koska ajattelemme asiaa aluepoliittisesti, niin pisteestä saisi tietokoneyhteydellä monistettua kartan, vaikka Joensuuhun.

Joku sanoo tietysti, että se maksaa, mutta kuka tietää lopullisen tuloksen.

Nimittäin luulen tämmöiseen palveluun saatavan varmaan, myös tukirahaa niin valtiolta, kuin EU:takin.

Lue lisää

Palveleva matkailuinfo on hyvä ajatus, varsinkin kun matkailijamäärät ovat kasvamassa.

Yleensä Suomessa eri paikkakuntien sisääntuloväylien varrella, reilusti ennen taajamaa, on Info-taulu levikkeellä. Heti Pelkolan raja-asemalla tai kuten sanoit, välittömästi sieltä lähdettäessä sellainen tarvittaisiin niin, että matkailijan ei tarvitse olla raja-asemasta selvittyään hämillään teistä ja reitistä omaan matkakohteeseen Suomessa tai Imatralla.

Kosketusnäytöllinen internet-palvelu tulostettavine reitti- ja ajo-ohjeineen on hyvä idea. Nämä laitteet pitää kuitenkin huoltaa ja pitää jatkuvasti hyvässä kunnossa plvellakseen hyvin ja harmittomasti.

Lieneekö Venäjältä Suomeen tulijoille jo raja-asemalla Imatran kaupungin kartta, katunimet karttaruutuviitteineen sekä tärkeimmät matkailukohteet kartalla numeroituna. Rajalla voisi hyvä olla myös Etelä-Karjalan kartta sopivassa mittakaavassa.

Rajapatsaan Nesteen Info-piste

Rajapatsaan nesteellä Info-piste on varmaankin tarpeellinen, kun se on rajaa lähinnä oleva liikenneasema, missä poiketaan ”tankkaamassa”. Tämä Info-talu ei kuitenkaan yksin riitä palvelemaan Imatran kautta Suomeen tulevia ja täältä lähteviä matkailijoita.

Nykyisessä Rajapatsaan Nesteen Info-taulussa on tosiaankin puutteena sen havaittavuus autoilijoille. Neljästä suunnasta, ennen risteykseen tuloa voisi olla ennakkoilmoitus ja ajo-ohje nuolella Info-taululle.

Itse Info-piste on liian huonosti havaittavissa. Nyt taulun yläosassa olevat kaksi Info-pisteestä kertovaa i-kirjainta osoittavat liikenneaseman suuntaan, eivätkä näy maanteille. Tielle näkyy vain vihreää maalipintaa, mikä ei juuri ole paras tapa kertoa Info-pisteestä. Nämä matkailun Info-pisteen symbolit, i-kirjaimet, pitäisi näkyä selkeästi riittävän suurikokoisena Pieterintietä sekä Imatrankoskentietä kulkeville.

anssi.p kirjoitti:

Aikaisemmin oli kaupunkiin tulevilla pääteillä kesäkuukausina kesätyöntekijät, joilta turistit saivat kysyä neuvoa, ettei tarvinnut harhailla osoitetta etsien.

Ihan samalla tavalla voitaisiin nytkin toimia. Luulisin, että Pietarintielläkin se maksaisi itsensä takaisin.

Vähentäisi se ainakin puhelinluetteloiden revittyjä kartta sivuja.

Uskon, että paikkakin sille löytyisi joko vanhalta Finstroin parkkipaikalta tai rekkaparkista.

Itse olen sitä mieltä, että meillä on rajaton mahdollisuus, jos vain haluamme kehittää matkailua.

Nyt Venäläiset pysähtyvät Rajapatsaan Nesteelle kysymään ajo-ohjeita.

Kuinka helppoa olisi antaa heille Imatran kartta vaikka aikaisemmin mainitsemastani paikasta. Info piste on liian vaikea löydettäväksi.


Koska ajattelemme asiaa aluepoliittisesti, niin pisteestä saisi tietokoneyhteydellä monistettua kartan, vaikka Joensuuhun.

Joku sanoo tietysti, että se maksaa, mutta kuka tietää lopullisen tuloksen.

Nimittäin luulen tämmöiseen palveluun saatavan varmaan, myös tukirahaa niin valtiolta, kuin EU:takin.

Lue lisää

anssi.p | Käyttäjän viestit 17.6.2010 16:09
”Aikaisemmin oli kaupunkiin tulevilla pääteillä kesäkuukausina kesätyöntekijät, joilta turistit saivat kysyä neuvoa, ettei tarvinnut harhailla osoitetta etsien.”

Imatralle saavutaan lentäen, junalla, linja-autolla, henkilöautolla, moottoripyörällä, polkupyörällä, meloen, vene auton trailerilla, laivalla ja huviveneillä sisävesiltä sekä mereltä ...

Imatra imaisee matkailijan kiehtovaan luontoon ja erilaisiin urheilu-, teatteri-, konsertti- ja muihin tapahtumiin ja ohjelmapalveluihin.


Muistan kuinka lehdessä kerrottiin perheestä, jonka tarkoitus oli poiketa muutamaksi tunniksi Imatralle ja nuorimmat halusivat kokeilla vaijeriliukua Imatran kuohuvan kosken yli. Ruokahalu kasvaa syödessä, sanotaan. Perhe viipyi Imatralla useita päiviä ja vaijeriliuku kuului päivittäiseen ohjelmaan, jopa niin, että pääsymaksua varten nuoret keksivät itselleen töitä lomapäivien ajaksi Imatralta!


Kaikkien Imatralle saapuvien ja jo Imatralle asettuneiden matkailijoiden reitillä ja nähtävillä tulisi olla keskeisillä paikoilla Imatran palvelevan matkailuinformaation osoite, sijainti kartalla ja puhelinnumero sekä netti- ja sähköpostiosoite.

Imatran matkailuinformaatio
http://www.kehy.fi/fi/?id=4

Nähtävyydet
http://gosaimaa.fi/fi/nahtavyydet/kayntikohteet/imatra/imatrankoski

Matkailupalvelut
http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=14665&NakymaID=212


Mieliinpainuva Imatra, jonne palataan yhä uudelleen!

Mono Looginen kirjoitti:

anssi.p | Käyttäjän viestit 17.6.2010 16:09
”Aikaisemmin oli kaupunkiin tulevilla pääteillä kesäkuukausina kesätyöntekijät, joilta turistit saivat kysyä neuvoa, ettei tarvinnut harhailla osoitetta etsien.”

Imatralle saavutaan lentäen, junalla, linja-autolla, henkilöautolla, moottoripyörällä, polkupyörällä, meloen, vene auton trailerilla, laivalla ja huviveneillä sisävesiltä sekä mereltä ...

Imatra imaisee matkailijan kiehtovaan luontoon ja erilaisiin urheilu-, teatteri-, konsertti- ja muihin tapahtumiin ja ohjelmapalveluihin.


Muistan kuinka lehdessä kerrottiin perheestä, jonka tarkoitus oli poiketa muutamaksi tunniksi Imatralle ja nuorimmat halusivat kokeilla vaijeriliukua Imatran kuohuvan kosken yli. Ruokahalu kasvaa syödessä, sanotaan. Perhe viipyi Imatralla useita päiviä ja vaijeriliuku kuului päivittäiseen ohjelmaan, jopa niin, että pääsymaksua varten nuoret keksivät itselleen töitä lomapäivien ajaksi Imatralta!


Kaikkien Imatralle saapuvien ja jo Imatralle asettuneiden matkailijoiden reitillä ja nähtävillä tulisi olla keskeisillä paikoilla Imatran palvelevan matkailuinformaation osoite, sijainti kartalla ja puhelinnumero sekä netti- ja sähköpostiosoite.

Imatran matkailuinformaatio
http://www.kehy.fi/fi/?id=4

Nähtävyydet
http://gosaimaa.fi/fi/nahtavyydet/kayntikohteet/imatra/imatrankoski

Matkailupalvelut
http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=14665&NakymaID=212


Mieliinpainuva Imatra, jonne palataan yhä uudelleen!

Lue lisää

Olen muutaman päivän sisällä käynnyt rajalla pyörällä, moottoripyörällä ja autolla. Seurasin Key East puiston mainosta huvikseni joka kerran.

Se on niin haalistunnut, että se ei kiinnitä huomiota ja on vaikea keretä lukemaan sitä.

Miksi se on rajalle päin mentäessä, eikä Imatralle saapuessa. Silloin sitä saa katsella pitempään.

No oli miten oli, niin kiva oli keskustella mainostamisesta. Eiköhän anneta opiskelijan keskittyä lopputyöhönsä.

anssi.p kirjoitti:

Olen muutaman päivän sisällä käynnyt rajalla pyörällä, moottoripyörällä ja autolla. Seurasin Key East puiston mainosta huvikseni joka kerran.

Se on niin haalistunnut, että se ei kiinnitä huomiota ja on vaikea keretä lukemaan sitä.

Miksi se on rajalle päin mentäessä, eikä Imatralle saapuessa. Silloin sitä saa katsella pitempään.

No oli miten oli, niin kiva oli keskustella mainostamisesta. Eiköhän anneta opiskelijan keskittyä lopputyöhönsä.

Lue lisää

Kiitämme nimimerkkiä ”markkinointi” raikkaista kommenteista
Imatran markkinointiin!

Aina tänne suomi24 Imatra -sivustolle voi palata opiskelijat ja valmistuneet jatkamaan yleistä keskustelua Imatran ja imatralla toimivien yritysten markkinoinnista.

Opiskelijalle hyvää kesää!


markkinointi: ”Opiskelijoita voi hakea hankkeeseen mukaan tarjoamalla siihen mahdollisuutta esimerkiksi Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston urapalvelujen kautta. Linkki LTY:n urapalvelujen sivulle:”

http://www.lut.fi/fi/lut/studies/careerservices/employer/Sivut/Default.aspx

Toivotaan, että Imatran kaupunki ja yritykset ottaisivat tämän linkin
aktiivisesti käyttöön.

Mono Looginen kirjoitti:

Kiitämme nimimerkkiä ”markkinointi” raikkaista kommenteista
Imatran markkinointiin!

Aina tänne suomi24 Imatra -sivustolle voi palata opiskelijat ja valmistuneet jatkamaan yleistä keskustelua Imatran ja imatralla toimivien yritysten markkinoinnista.

Opiskelijalle hyvää kesää!


markkinointi: ”Opiskelijoita voi hakea hankkeeseen mukaan tarjoamalla siihen mahdollisuutta esimerkiksi Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston urapalvelujen kautta. Linkki LTY:n urapalvelujen sivulle:”

http://www.lut.fi/fi/lut/studies/careerservices/employer/Sivut/Default.aspx

Toivotaan, että Imatran kaupunki ja yritykset ottaisivat tämän linkin
aktiivisesti käyttöön.

Lue lisää

Nostin opiskelijat keskusteluun siksi, että muistettaisiin oma maakunta suunnittelussa.

Tähän mennessä on puolustettu Lappeenrannan koulutusaloja.

Maakunta haluaa säilyttää täällä erikoisosaamista, mutta ostaa silti matkailun markkinoinnin muualta nähdäkseni.

Eturivin poliitikkojen pitäisi herätä, ja jakaa brandia siten, että meidän maakunnan opiskelijat ja sieltä valmistujat saataisiin mukaan.

Muuten mikään ei muutu, vaan ihmetellään tulevaisuudessakin, miksi osaajat eivät jää koulukaupunkiin tai sen seudulle.

Ei voida kaataa syytä yksin yritysten niskaan, että miksi ne ei käytä osaajia.

Samanlainen asiakas kuntakin on.


Pitäis näyttää esimerkkiä.

anssi.p kirjoitti:

Nostin opiskelijat keskusteluun siksi, että muistettaisiin oma maakunta suunnittelussa.

Tähän mennessä on puolustettu Lappeenrannan koulutusaloja.

Maakunta haluaa säilyttää täällä erikoisosaamista, mutta ostaa silti matkailun markkinoinnin muualta nähdäkseni.

Eturivin poliitikkojen pitäisi herätä, ja jakaa brandia siten, että meidän maakunnan opiskelijat ja sieltä valmistujat saataisiin mukaan.

Muuten mikään ei muutu, vaan ihmetellään tulevaisuudessakin, miksi osaajat eivät jää koulukaupunkiin tai sen seudulle.

Ei voida kaataa syytä yksin yritysten niskaan, että miksi ne ei käytä osaajia.

Samanlainen asiakas kuntakin on.


Pitäis näyttää esimerkkiä.

Lue lisää

Tähänkin on niin helppo vastata!Kuka on ollut kiinnostunut matkailuun markkinointiin menevistä miljoonista,no eräs.Mutta ei kukaan muu.Jos imatran matkailun markkinointiin menevät rahat menevät erään pesäpalloilijan taskuun niin sinne ne menevät!Ois pitänyt oppia jotain sopupeleistä!Nyt maksetaan miljoonia siitä,että joku sanoo että markkinointi,hyvä markkinoininti on toistoa!Eiköhän tämän tiedä kaikki!Mutta miksi siitä pitää maksaa miljoonia?Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa!Jos olis opiskellu opettajaksi niin saattas joutua menemään joka aamu kouluun ja tavata tavallisia ihmisiä ja niiden lapsia,joilla on vaikeuksia,ja ottamaan vastuuta yhteiskunnasta!Pienellä palkalla!Mitä tästä opimme kannattas kuunnella niitä jotka ovat opiskelleet opettajaksi ja jopa toimineet opettajana ois paljon opittavaa!Ketä kannatas kuunnella niitä,jotka matkustavat venäläisiä ja suomalaisia?Ne kyllä kertoo mitä ne haluavat!Mutta onko ajateltu,että haluaako venäläinen kauan maksaa saimaan katselusta kun heillä on kyllä kaksi euroopan suurinta järveä(vaikka olihan se lähellä että niillä ei ois)laatokka ja ääninen,ja imatralaiset eivät ole ymmärtäneet sitä että samalla rahalla kuin imatralle tullaan kylpylään,sillä samalla rahalla pääsee oikean(ei keksityn ja markkinoinudun) kulttuuriin pariin italiaan, ranskaan,jopa amerikkaan!Tässä imatran markkinoinnissa kompastutaan siihen vanhaan virheeseen,että kuvitellaan mitä muut haluavat ja tuudittaudutaan siihen!pitäs oikeasti kysyä mitä muut haluavat ja tehdä nille se!Tämä ei ole sarasvuota,että kun me vaan syödään c-vitamiiniä ja uskotaan niin rahat kilahtaa kirstuun!

ipv nousuun hehe kirjoitti:

Tähänkin on niin helppo vastata!Kuka on ollut kiinnostunut matkailuun markkinointiin menevistä miljoonista,no eräs.Mutta ei kukaan muu.Jos imatran matkailun markkinointiin menevät rahat menevät erään pesäpalloilijan taskuun niin sinne ne menevät!Ois pitänyt oppia jotain sopupeleistä!Nyt maksetaan miljoonia siitä,että joku sanoo että markkinointi,hyvä markkinoininti on toistoa!Eiköhän tämän tiedä kaikki!Mutta miksi siitä pitää maksaa miljoonia?Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa!Jos olis opiskellu opettajaksi niin saattas joutua menemään joka aamu kouluun ja tavata tavallisia ihmisiä ja niiden lapsia,joilla on vaikeuksia,ja ottamaan vastuuta yhteiskunnasta!Pienellä palkalla!Mitä tästä opimme kannattas kuunnella niitä jotka ovat opiskelleet opettajaksi ja jopa toimineet opettajana ois paljon opittavaa!Ketä kannatas kuunnella niitä,jotka matkustavat venäläisiä ja suomalaisia?Ne kyllä kertoo mitä ne haluavat!Mutta onko ajateltu,että haluaako venäläinen kauan maksaa saimaan katselusta kun heillä on kyllä kaksi euroopan suurinta järveä(vaikka olihan se lähellä että niillä ei ois)laatokka ja ääninen,ja imatralaiset eivät ole ymmärtäneet sitä että samalla rahalla kuin imatralle tullaan kylpylään,sillä samalla rahalla pääsee oikean(ei keksityn ja markkinoinudun) kulttuuriin pariin italiaan, ranskaan,jopa amerikkaan!Tässä imatran markkinoinnissa kompastutaan siihen vanhaan virheeseen,että kuvitellaan mitä muut haluavat ja tuudittaudutaan siihen!pitäs oikeasti kysyä mitä muut haluavat ja tehdä nille se!Tämä ei ole sarasvuota,että kun me vaan syödään c-vitamiiniä ja uskotaan niin rahat kilahtaa kirstuun!

Lue lisää

Sanomalehdet ovat kirjoittaneet Imatran kaupungin kovaan vastatuuleen heittämistä matkailumarkkinoinnin suurista seteleistä historian hämäryydessä.

Voidaan kysyä tarvitseeko Imatran kaupungin tyrkyttää rahaa könttäsummana tuhlattavaksi?
- Jos joitakin erillissijoituksia tehdään, niin on nähtävä jo sijoitusvaiheessa, että sijoitettu raha tulee vähintään tuplasti takaisin Imatran kaupungin kassaan. Tässä on Imatran kaupungin taloushallinnolle haastetta kuten mille tahansa yksityisyrittäjälle.

Motto: Kun euron kaupunkilaisten veroja sijoitat, niin kaksi euroa kaupungin kasöörin kassaan kilahtaa - veronmaksaja kiittää!


Ollaanko nyt – virheistä oppineena viisaampina – aloittamassa uutta aikakautta Imatran matkailumarkkinoinnissa?

Sivustaseuraajan rooliin ja brandymokaan ei yksinkertaisesti Imatran kaupungin poliitikoilla, virkamiehillä ja jokaisella Imatran matkailumarkkinointiin mukaan mielivällä Imatran alueen yrittäjällä ei enää ole varaa; suuren palapelin jokaisen palan on napsahdettava oikealle paikalle juuri oikeaan aikaan!

Palapelin kuvio muuttuu, ja se on pidettävä jatkuvasti eheänä.

Jokaiselle yrittäjien matkailumarkkinointiin sijoittamalle eurolle on saatava katetta ja kasvuun tarvittavaa tuottoa. Ekonomia on tinkimätön.

Motto: Minkä eurolla markkinoit ja ostat, sen kahdella eurolla myyt!

Mono Looginen kirjoitti:

Sanomalehdet ovat kirjoittaneet Imatran kaupungin kovaan vastatuuleen heittämistä matkailumarkkinoinnin suurista seteleistä historian hämäryydessä.

Voidaan kysyä tarvitseeko Imatran kaupungin tyrkyttää rahaa könttäsummana tuhlattavaksi?
- Jos joitakin erillissijoituksia tehdään, niin on nähtävä jo sijoitusvaiheessa, että sijoitettu raha tulee vähintään tuplasti takaisin Imatran kaupungin kassaan. Tässä on Imatran kaupungin taloushallinnolle haastetta kuten mille tahansa yksityisyrittäjälle.

Motto: Kun euron kaupunkilaisten veroja sijoitat, niin kaksi euroa kaupungin kasöörin kassaan kilahtaa - veronmaksaja kiittää!


Ollaanko nyt – virheistä oppineena viisaampina – aloittamassa uutta aikakautta Imatran matkailumarkkinoinnissa?

Sivustaseuraajan rooliin ja brandymokaan ei yksinkertaisesti Imatran kaupungin poliitikoilla, virkamiehillä ja jokaisella Imatran matkailumarkkinointiin mukaan mielivällä Imatran alueen yrittäjällä ei enää ole varaa; suuren palapelin jokaisen palan on napsahdettava oikealle paikalle juuri oikeaan aikaan!

Palapelin kuvio muuttuu, ja se on pidettävä jatkuvasti eheänä.

Jokaiselle yrittäjien matkailumarkkinointiin sijoittamalle eurolle on saatava katetta ja kasvuun tarvittavaa tuottoa. Ekonomia on tinkimätön.

Motto: Minkä eurolla markkinoit ja ostat, sen kahdella eurolla myyt!

Lue lisää

Jos joku sattuisi ajamaan 6-tietä Vuoksenniskan suuntaan, niin olisi mukava kuulla arvioita mainostaulusta, välittömästi Vuoksen ylittävän sillan jälkeen oikealla.

1) Jos mainos on mielestäsi hyvä, klikkaa vierestä peukku ylös.
2) Jos mainostaulu on huonoa mainosta Vuoksenniskalle ja sen yrittäjille, klikkaa peukku alas.

Minkälainen tulee olla korkealuokkainen Vuoksenniska-mainos?

Mono Looginen kirjoitti:

Palveleva matkailuinfo on hyvä ajatus, varsinkin kun matkailijamäärät ovat kasvamassa.

Yleensä Suomessa eri paikkakuntien sisääntuloväylien varrella, reilusti ennen taajamaa, on Info-taulu levikkeellä. Heti Pelkolan raja-asemalla tai kuten sanoit, välittömästi sieltä lähdettäessä sellainen tarvittaisiin niin, että matkailijan ei tarvitse olla raja-asemasta selvittyään hämillään teistä ja reitistä omaan matkakohteeseen Suomessa tai Imatralla.

Kosketusnäytöllinen internet-palvelu tulostettavine reitti- ja ajo-ohjeineen on hyvä idea. Nämä laitteet pitää kuitenkin huoltaa ja pitää jatkuvasti hyvässä kunnossa plvellakseen hyvin ja harmittomasti.

Lieneekö Venäjältä Suomeen tulijoille jo raja-asemalla Imatran kaupungin kartta, katunimet karttaruutuviitteineen sekä tärkeimmät matkailukohteet kartalla numeroituna. Rajalla voisi hyvä olla myös Etelä-Karjalan kartta sopivassa mittakaavassa.

Rajapatsaan Nesteen Info-piste

Rajapatsaan nesteellä Info-piste on varmaankin tarpeellinen, kun se on rajaa lähinnä oleva liikenneasema, missä poiketaan ”tankkaamassa”. Tämä Info-talu ei kuitenkaan yksin riitä palvelemaan Imatran kautta Suomeen tulevia ja täältä lähteviä matkailijoita.

Nykyisessä Rajapatsaan Nesteen Info-taulussa on tosiaankin puutteena sen havaittavuus autoilijoille. Neljästä suunnasta, ennen risteykseen tuloa voisi olla ennakkoilmoitus ja ajo-ohje nuolella Info-taululle.

Itse Info-piste on liian huonosti havaittavissa. Nyt taulun yläosassa olevat kaksi Info-pisteestä kertovaa i-kirjainta osoittavat liikenneaseman suuntaan, eivätkä näy maanteille. Tielle näkyy vain vihreää maalipintaa, mikä ei juuri ole paras tapa kertoa Info-pisteestä. Nämä matkailun Info-pisteen symbolit, i-kirjaimet, pitäisi näkyä selkeästi riittävän suurikokoisena Pieterintietä sekä Imatrankoskentietä kulkeville.

Lue lisää

Opasteet matkailuinformaatioon

http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/palvelukohteiden_opastusmerkit.htm
- Opastuspiste: Liikennemerkki 711
- Opastustoimisto: Liikennemerkki 712

A) Kun matkailija tulee Pietarintietä rajalta Rajapatsaan Nesteen ympyräjakajaan, on 100 m ennen risteystä opastuspisteen liikennemerkki 711 ja lisäkilpenä nuoli, joka ohjaa kääntymään ympyrästä vasemmalle kohti Imatrankosken keskustaa.
1) Olisiko parempi, että opastuspisteliikennemerkin 711 alla oleva nuoli ohjaisi kääntymään oikealle ja lisäksi olisi kilpi 150 m, koska Rajapatsaan Nesteen pihassa on i-piste eli matkailuinformaatiotaulu?
2) Jos lisäksi halutaan ohjata matkailutoimistoon Heikinkatu 1:een, voisi käyttää liikennemerkkiä 712 ja mahdollisesti tekstiä: Tourist information office.
Heikinkadun palvelevan turisti-infon paikka ja aukioloajat näkyisivät myös Nesteen pihassa olevalla matkailukartalla.

B) Kun matkailija tulee Rajapatsaan Nesteen ympyräjakajaan Pietarintietä Linnankosken suunnasta, niin nyt siellä on 100 m ennen ympyräjakajaa liikennemerkki 711 ja nuoli OIKEALLE Imatrankosken suuntaan, vaikka lähin informaatiotaulu on aivan vieressä Nesteen pihassa ja nuolen pitäisi siis osoittaa VASEMMALLE.

Kun matkailijat sitten haluavat kulkea matkailutoimistoon Pistetalojen ympyrästä siltojen yli Imatrankosken keskustaan ja Heikinkatu 1:een, niin matkailutoimistosta kertova liikennemerkki ja suuntaa osoittava nuoli tarvittaisiin selvyyden vuoksi myös ennen Napinkulman liikennevaloja, siltojen jälkeen. Matkailutoimisto palvelisi myös ikkunassa olevalla matkailukartalla ja muulla tarvittavalla informaatiolla sekä aukioloaikoina että myös silloin kuin toimisto on suljettu.

Onko kommentteja?

Mono Looginen kirjoitti:

Arveluttaa - onkohan Imatralla sisäistetty mitä kaikkea ammattimaisesti hoidettuun markkinointiin sisältyy?

Kysymys ei ole pelkästään matkailumarkkinoinnista.

Joku ilmaisi Imatran aikaisemmat markkinointiseikkailut: saatiin 50 euron nettisivut ja maksettiin itsemme kipeiksi.

Onko poliitikkojen ja virkamiesten vaikea tunnustaa, että he eivät edes tiedä, mitä markkinointi oikeastaan on, että voisivat vaatia oikeita toimenpiteitä.

Sanomalehtien välityksellä syntyy mielikuva, että Imatran markkinointi ei ole muuta kuin visuaalisen ilmeen ”raikkaammat värit” ja ”uusi slogan” ja "positiiviset, kultareunaiset puheet".

Kannattaisiko Imatralla kerrankin tehdä jotakin oikein kunnolla ja tulostavoitteet selkeästi asettaen, käyttäen koko ammattimaisesti hoidetun markkinointikäsitteen raskasta tykistöä!

Lue lisää

Osaavatko Imatran yrittäjät ja Imatran kaupungin päättäjät pitää puoliansa,
ETTEIVÄT ANNA HÖVELISTI VIILATA LINSSIIN?


YLE Etelä-Karjala:

”Etelä-Karjalan uusi matkailuyhtiö keskittyy markkinointiin”, julkaistu 22.09.2009

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/etela-karjalan_uusi_matkailuyhtio_keskittyy_markkinointiin_1022537.html

”Etelä-Karjalan Matkailu -yhtiön toiminta aiotaan lopettaa. Yhtiöltä on tarkoitus kuitenkin ostaa Go Saimaa -brändi.”

"Matkailuyhtiötä ei haluta päästää konkurssiin, muun muassa siksi, ettei kukaan pääse ostamaan Go Saimaa -brändiä konkurssipesältä."

”Tilalle perustetaan uusi yhtiö, jonka nimeksi on ehdotettu Go Saimaata.
Uusi yhtiö keskittyy matkailun markkinointiin.

Lappeenranta ja Imatra ottavat uuden yhtiön kautta vastattavakseen matkailuyhtiön tappiot.”


... tästä eteenpäin alkaa uuden matkailuyhtiön tarina syksyllä 2009 ... onko ahneudella peep loppu ...

Kuka tai ketkä haluavat ahneuksissaan nousta pilaamaan tämä "suuri mahdollisuus", "loistava tulevaisuus" ja tasa-arvoinen yhteistyö koko Etelä-Karjalan eduksi?

Kuluuko aika ja energia turhanpäiväisyyksiin, juuri kun pitäisi olla mieluummin etuajassa ja fokusoida taito sekä kova ammattimainen osaaminen parhaaseen mahdolliseen markkinointiin!

Mono Looginen kirjoitti:

Osaavatko Imatran yrittäjät ja Imatran kaupungin päättäjät pitää puoliansa,
ETTEIVÄT ANNA HÖVELISTI VIILATA LINSSIIN?


YLE Etelä-Karjala:

”Etelä-Karjalan uusi matkailuyhtiö keskittyy markkinointiin”, julkaistu 22.09.2009

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/etela-karjalan_uusi_matkailuyhtio_keskittyy_markkinointiin_1022537.html

”Etelä-Karjalan Matkailu -yhtiön toiminta aiotaan lopettaa. Yhtiöltä on tarkoitus kuitenkin ostaa Go Saimaa -brändi.”

"Matkailuyhtiötä ei haluta päästää konkurssiin, muun muassa siksi, ettei kukaan pääse ostamaan Go Saimaa -brändiä konkurssipesältä."

”Tilalle perustetaan uusi yhtiö, jonka nimeksi on ehdotettu Go Saimaata.
Uusi yhtiö keskittyy matkailun markkinointiin.

Lappeenranta ja Imatra ottavat uuden yhtiön kautta vastattavakseen matkailuyhtiön tappiot.”


... tästä eteenpäin alkaa uuden matkailuyhtiön tarina syksyllä 2009 ... onko ahneudella peep loppu ...

Kuka tai ketkä haluavat ahneuksissaan nousta pilaamaan tämä "suuri mahdollisuus", "loistava tulevaisuus" ja tasa-arvoinen yhteistyö koko Etelä-Karjalan eduksi?

Kuluuko aika ja energia turhanpäiväisyyksiin, juuri kun pitäisi olla mieluummin etuajassa ja fokusoida taito sekä kova ammattimainen osaaminen parhaaseen mahdolliseen markkinointiin!

Lue lisää

Uutisvuoksi, Pääkirjoitus 11.10.2010

Uutisvuoksen pääkirjoitus - ”Matkailuyhtiö ei voi olla pelikenttä” - on erittäin hyvä!

Suositellaan. Leikekirjaklubin tähtiluokitus: * * * * *

Mono Looginen kirjoitti:

Osaavatko Imatran yrittäjät ja Imatran kaupungin päättäjät pitää puoliansa,
ETTEIVÄT ANNA HÖVELISTI VIILATA LINSSIIN?


YLE Etelä-Karjala:

”Etelä-Karjalan uusi matkailuyhtiö keskittyy markkinointiin”, julkaistu 22.09.2009

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/etela-karjalan_uusi_matkailuyhtio_keskittyy_markkinointiin_1022537.html

”Etelä-Karjalan Matkailu -yhtiön toiminta aiotaan lopettaa. Yhtiöltä on tarkoitus kuitenkin ostaa Go Saimaa -brändi.”

"Matkailuyhtiötä ei haluta päästää konkurssiin, muun muassa siksi, ettei kukaan pääse ostamaan Go Saimaa -brändiä konkurssipesältä."

”Tilalle perustetaan uusi yhtiö, jonka nimeksi on ehdotettu Go Saimaata.
Uusi yhtiö keskittyy matkailun markkinointiin.

Lappeenranta ja Imatra ottavat uuden yhtiön kautta vastattavakseen matkailuyhtiön tappiot.”


... tästä eteenpäin alkaa uuden matkailuyhtiön tarina syksyllä 2009 ... onko ahneudella peep loppu ...

Kuka tai ketkä haluavat ahneuksissaan nousta pilaamaan tämä "suuri mahdollisuus", "loistava tulevaisuus" ja tasa-arvoinen yhteistyö koko Etelä-Karjalan eduksi?

Kuluuko aika ja energia turhanpäiväisyyksiin, juuri kun pitäisi olla mieluummin etuajassa ja fokusoida taito sekä kova ammattimainen osaaminen parhaaseen mahdolliseen markkinointiin!

Lue lisää

Etelä-Saimaa 12.6.2010:

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=13287

”Imatra ja Lappeenranta yhdessä Saimaata markkinoimaan"

”Kaupungit ja Etelä-Karjalan liitto ovat sitoutuneet yhteismarkkinointi- suunnitelmaan”

”Suunnitelman tilasi Imatran kaupunki, jonka tavoitteena oli aluksi kehittää vain Imatran Kylpylän markkinointia. Työ laajeni ennen pitkää maakunnalliseksi, ja nyt suunnitelmaan ovat sitoutuneet myös Lappeenrannan kaupungin johto sekä Etelä-Karjalan liitto.”


Kommentti

Onko Lappeenranta kaappaamassa tutuksi tulleiden, röyhkeiden (?) tapojensa mukaisesti äänivaltaa alun perin Imatran kaupungin alulle laittamassa hankkeessa?

Lappeenrannan kaupunki ja lappeenrantalaiset yrittäjät eivät ansaitse minkäänlaisia etuuksia tai etuoikeuksia matkailuverkostoon kuuluviin markkinointiyhteistyöhön lähteviin yrittäjiin verrattuna. Verkostossa jokaisen yrittäjän – pieni tai suuri – osuus kokonaisuuden onnistumisen kannalta on arvokas.

Leikekirjaklubi kirjoitti:

Uutisvuoksi, Pääkirjoitus 11.10.2010

Uutisvuoksen pääkirjoitus - ”Matkailuyhtiö ei voi olla pelikenttä” - on erittäin hyvä!

Suositellaan. Leikekirjaklubin tähtiluokitus: * * * * *

Lue lisää

Mitä tulisi maakunnan asukkaiden, veronmaksajien ja äänestäjien
ajatella loppuun kuluneesta kliseestä?:


”Lappeenranta maakunnan veturi”

Mono Looginen kirjoitti:

Jos joku sattuisi ajamaan 6-tietä Vuoksenniskan suuntaan, niin olisi mukava kuulla arvioita mainostaulusta, välittömästi Vuoksen ylittävän sillan jälkeen oikealla.

1) Jos mainos on mielestäsi hyvä, klikkaa vierestä peukku ylös.
2) Jos mainostaulu on huonoa mainosta Vuoksenniskalle ja sen yrittäjille, klikkaa peukku alas.

Minkälainen tulee olla korkealuokkainen Vuoksenniska-mainos?

Lue lisää

Imatran, Tainionkosken, Vuoksenniskan ja Ilmeen kylän imago ja ilme tulee viimeistellä ulkomainostauluilla, kuten Imatran Inkeri
maskaralla ja huulipunalla!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Marilyn_Monroe

markkinointi kirjoitti:

Kommentoin Imatran markkinointia ja sen suunnittelua opiskelijan näkökulmasta.

Mielestäni ajatus ottaa alan opiskelijat mukaan suunnittelutyöhön on loistava. Markkinointia pääaineenaan opiskelevat tekevät opintojensa aikana paljon erityyppisiä case-töitä. Yksinkertaistetusti sanottuna heille annetaan tai he saavat itse valita jonkun kohteen (yritys, yhteisö) ja heidän tehtävänään on ratkaista erilaisia esimerkiksi markkinointiin liittyviä kysymyksiä casetapaukseen liittyen. He oppivat tällöin jo opiskeluaikana tekemään paljon taustatyötä ja ottamaan suunnittelussa huomioon erilaisia käytännön tekijöitä. Koulutuksensa puolesta heillä on varmasti ajankohtaisia näkemyksiä, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Imatran markkinoinnissa.

Opiskelijoita voi hakea hankkeeseen mukaan tarjoamalla siihen mahdollisuutta esimerkiksi Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston urapalvelujen kautta. Linkki LTY:n urapalvelujen sivulle:

http://www.lut.fi/fi/lut/studies/careerservices/employer/Sivut/Default.aspx

Nettisivujen kehittäminen houkuttelevammiksi ja informatiivisemmiksi on varmasti yksi tärkeimpiä tekijöitä. En ole perehtynyt tarkemmin web-analytiikkaan, mutta googlettamalla löytyy aiheesta muun muassa seuraavaa:

"Kävijäseuranta eli webanalytiikka on verkkosivuston kävijäliikenteen tilastointia ja tutkimista. Kävijäseurannan tuottamaa tietoa hyödynnetään verkkosivujen käytettävyyden ja tuottavuuden kehittämisessä, ja se voi toimia päätöksenteon tukena esimerkiksi markkinointipanostusten kohdennuksen ja painotuksen valitsemisessa."

"Analytiikka tehostaa nettimarkkinointia kertomalla, mistä kävijät ovat verkkopalveluusi saapuneet. Web-analytiikka kertoo, miten paljon verkkopalveluusi saapuu kävijöitä hakukoneista, hakemistoista ja mainoskampanjoiden kautta. Lisäksi analytiikka paljastaa, mitä kävijät sivustollasi tekevät."

"Analytiikka tukee hakukonemarkkinointia ja hakukoneoptimointia. Saat selville hakusanat, joilla vierailijat ovat hakukoneista sivuillesi saapuneet. Lisäksi analytiikka paljastaa, mitkä hakusanat johtavat myyntitapahtumaan ja johonkin muuhun haluttuun lopputulokseen."


JOHTOPÄÄTÖS: webanalytiikan avulla voidaan selvittää muun muassa 1) mikä kävijöitä kiinnostaa ja 2)mitä kautta kävijät ovat päätyneet sivuille. Eli Imatran markkinointisuunnittelussa webanalytiikkaa voitaisiin käyttää uusien internetisivujen laatimisen tukena, jolloin tiedettäisiin mitä markkinoinnissa tulisi painottaa (sisältö) ja miten markkinointi kannattaa toteuttaa (kanavat).

Lue lisää

Meille saa tulla kahvittelemaan ja keskustelemaan web-analytiikan hyödyntämisestä, mahdollisuuksista, haasteista ja tietysti ratkaisuista :)

www.snoobi.fi/akatemia/
Joni Purola
0443213463

Snoobi Oy
Pasila, Televisiokatu 4

No tästä asiasta on turha oikeasti keskustella!Päätös on tehty!Heikki Luukkanen sanoi hallituksen puheenjohtaja,että kaksi ratainen jäähalli ei ole realismia!Mites kävikään?Eipä ole puheenjohtaja enää! realismia on kaksiratainen jäähalli,jota todennäköisesti ei ole mahdollista pitää auki kesällä,koska kuka kylpylän käyttäjä kesällä menee jäähalliin!Ja oikeasti ne rakennuskustannukset nousevat vielä paljon!Ja puhumattakaan käyttökustannuksista,jotka todennäköisesti tuplaantuvat lähivuosina!No 2/3 valtuutetuista äänesti kahdenkaukalon jäähallin puolesta ukoskaan!No sehän on tietysti ihan kaupunkilaisten itse päätettävissä mihin rahat käytetään esim.kaikki lapset viettävät koulussa 4-8 tuntia päivässä vai sadan porvarikakaran parin tunnin elitistiseen,älykkääseen kumilätkä peliin!Tai voisihan niitä rahoja,ehkä käyttää sairaiden ja vanhusten hoitoon!No ei, kyllähän imatran pitää saada oma kaksi ratainen jäähalli! Myydään "finwalco" ja saadaan pari miljoonaa ja lehtien palstoilla elvistellää,että olipa hyvä kauppa!Joka yhdessä vuodessa käytetään jäähallin ylläpitoon!Ihmeellistä talouden pitoa!Imatra on harvojen paratiisi!Kuntalaitos perustettiin aikoinaan köyhiä ja sairaita varten,mutta nykyään toimii vain rikkaita varten?

svetogorsk2 kirjoitti:

No tästä asiasta on turha oikeasti keskustella!Päätös on tehty!Heikki Luukkanen sanoi hallituksen puheenjohtaja,että kaksi ratainen jäähalli ei ole realismia!Mites kävikään?Eipä ole puheenjohtaja enää! realismia on kaksiratainen jäähalli,jota todennäköisesti ei ole mahdollista pitää auki kesällä,koska kuka kylpylän käyttäjä kesällä menee jäähalliin!Ja oikeasti ne rakennuskustannukset nousevat vielä paljon!Ja puhumattakaan käyttökustannuksista,jotka todennäköisesti tuplaantuvat lähivuosina!No 2/3 valtuutetuista äänesti kahdenkaukalon jäähallin puolesta ukoskaan!No sehän on tietysti ihan kaupunkilaisten itse päätettävissä mihin rahat käytetään esim.kaikki lapset viettävät koulussa 4-8 tuntia päivässä vai sadan porvarikakaran parin tunnin elitistiseen,älykkääseen kumilätkä peliin!Tai voisihan niitä rahoja,ehkä käyttää sairaiden ja vanhusten hoitoon!No ei, kyllähän imatran pitää saada oma kaksi ratainen jäähalli! Myydään "finwalco" ja saadaan pari miljoonaa ja lehtien palstoilla elvistellää,että olipa hyvä kauppa!Joka yhdessä vuodessa käytetään jäähallin ylläpitoon!Ihmeellistä talouden pitoa!Imatra on harvojen paratiisi!Kuntalaitos perustettiin aikoinaan köyhiä ja sairaita varten,mutta nykyään toimii vain rikkaita varten?

Lue lisää

Meillehän poliitikot LUPASIVAT jäähallin lama-ajan ALE-hinnalla!

Onko Imatralla lama vai ei?

Poliitikoilla vai Imatran veronmaksajilla pätkii muisti?

EI NYT OLE LAMA kirjoitti:

Meillehän poliitikot LUPASIVAT jäähallin lama-ajan ALE-hinnalla!

Onko Imatralla lama vai ei?

Poliitikoilla vai Imatran veronmaksajilla pätkii muisti?

Lue lisää

Jäähallityöryhmä tosiaan lupasi hallin halvalla. Kaksi asiaa hallista. Ensinnäkin on hullua puhua, että halli tehtäisiin ainoastaan porvareiden pennuille. Toinen. Hallia suunniteltaessa haluttiin siitä Karhumäen liikunta keskusta palveleva tila. Nyt siis samaan yhteyteen rakennetaan latukoneelle tila. Nyt se on taivas alla.

anssi.p kirjoitti:

Jäähallityöryhmä tosiaan lupasi hallin halvalla. Kaksi asiaa hallista. Ensinnäkin on hullua puhua, että halli tehtäisiin ainoastaan porvareiden pennuille. Toinen. Hallia suunniteltaessa haluttiin siitä Karhumäen liikunta keskusta palveleva tila. Nyt siis samaan yhteyteen rakennetaan latukoneelle tila. Nyt se on taivas alla.

Lue lisää

Se ei ole kuule relevanttiä kysyä onko halli tehty porvareitten kakaroille?Mutta kysynkin mistä on pois 10 miljoonaa ja joka vuosi pois vähintäänyksi miljoona ja keille?Kuinka paljon tuetaan oikeasti muita nuoria ja puhumattakaan syrjäytyneitä nuoria?Anssi kuullostat jo matti vanhaselta ja välillä jopa erään pankin johtajalta?Kysynkin miksi nuoret muuttavat pois imatralta vaikka on tulossa hieno jäähalli!?Tai siis periaatteessa kaksi!

kysynnkin kirjoitti:

Se ei ole kuule relevanttiä kysyä onko halli tehty porvareitten kakaroille?Mutta kysynkin mistä on pois 10 miljoonaa ja joka vuosi pois vähintäänyksi miljoona ja keille?Kuinka paljon tuetaan oikeasti muita nuoria ja puhumattakaan syrjäytyneitä nuoria?Anssi kuullostat jo matti vanhaselta ja välillä jopa erään pankin johtajalta?Kysynkin miksi nuoret muuttavat pois imatralta vaikka on tulossa hieno jäähalli!?Tai siis periaatteessa kaksi!

Lue lisää

Uudet vuosikulut ovat jotain, mutta ne nousevat vanhan ja uuden hallin erotuksen verran,. ks

anssi.p kirjoitti:

Uudet vuosikulut ovat jotain, mutta ne nousevat vanhan ja uuden hallin erotuksen verran,. ks

Voisi veikata, että uuden jäähallin tulot ovat reippaasti suuremmat kuin Näreharjun jäähallin tulot.

Tämä johtopäätös tulee uuden jäähallin hyvästä sijainnista. Loppu riippuukin siitä, kuinka tiheään tahtiin hallin katsomot saadaan täyteen ja kuinka suurella pääslipun hinnalla.

Paljon on pelissä: kenellä tai millä taholla on motivaatio hoitaa tulopuoli mallikkaasti maksimoiden.

maksimoiden kirjoitti:

Voisi veikata, että uuden jäähallin tulot ovat reippaasti suuremmat kuin Näreharjun jäähallin tulot.

Tämä johtopäätös tulee uuden jäähallin hyvästä sijainnista. Loppu riippuukin siitä, kuinka tiheään tahtiin hallin katsomot saadaan täyteen ja kuinka suurella pääslipun hinnalla.

Paljon on pelissä: kenellä tai millä taholla on motivaatio hoitaa tulopuoli mallikkaasti maksimoiden.

Lue lisää

Sanoppa yksikin paikkakunta,jossa jäähalleissa tulo ja menopuoli on kunnossa, jos ei ole takana jotain yksityistä tahoa joko ponsorien toimesta tai sitten halli on yhtiöitetty ja ja usei kunta on tällaisissakin tapauksissa maksaja,eli maksaa tukea seuroille jonka ne käyttävät jää aikaan!Eli jos imatran kaupunki maksaa ketterälle miljoona euroa ja käyttö kustannukset ovat yhdeksän sataa tuhatta niin hallin tulos on 100 000 plussalla!Näin voitaisiin maksaa 100 000 euroa halliyhtiöntj:lle palkkaa!No onhan se tietysti mahdollista että 200 000 kylpylän asiakasta maksaa 5 euron pääsymaksun rusettiluistelusta?Vuodessa on kolmesataa 65 päivää ja jos jääaikaa on kylpylän asiakkaille varattu 2h päivä tämä tarkoittaa noin viittä sataa luistelijaa jäälle samaan aikaan?No näitä heittoja aina voi heittää että kelle näitä halleja rakennetaan ja millä kustannuksilla!Mutta imatralla ei ole kyllä kukaan pohtinut kuka nää maksaa?no veronmaksaja ja ainoastaan veronmaksaja!veikkaukseni on että halli tulee maksamaan paljon enemmän sillä piikki on auki ja tulevat vuodet näyytävät tuleeko tästäkin uusi vähän kalliimpi kuplahalli!

kuplahalli2 kirjoitti:

Sanoppa yksikin paikkakunta,jossa jäähalleissa tulo ja menopuoli on kunnossa, jos ei ole takana jotain yksityistä tahoa joko ponsorien toimesta tai sitten halli on yhtiöitetty ja ja usei kunta on tällaisissakin tapauksissa maksaja,eli maksaa tukea seuroille jonka ne käyttävät jää aikaan!Eli jos imatran kaupunki maksaa ketterälle miljoona euroa ja käyttö kustannukset ovat yhdeksän sataa tuhatta niin hallin tulos on 100 000 plussalla!Näin voitaisiin maksaa 100 000 euroa halliyhtiöntj:lle palkkaa!No onhan se tietysti mahdollista että 200 000 kylpylän asiakasta maksaa 5 euron pääsymaksun rusettiluistelusta?Vuodessa on kolmesataa 65 päivää ja jos jääaikaa on kylpylän asiakkaille varattu 2h päivä tämä tarkoittaa noin viittä sataa luistelijaa jäälle samaan aikaan?No näitä heittoja aina voi heittää että kelle näitä halleja rakennetaan ja millä kustannuksilla!Mutta imatralla ei ole kyllä kukaan pohtinut kuka nää maksaa?no veronmaksaja ja ainoastaan veronmaksaja!veikkaukseni on että halli tulee maksamaan paljon enemmän sillä piikki on auki ja tulevat vuodet näyytävät tuleeko tästäkin uusi vähän kalliimpi kuplahalli!

Lue lisää

Tämä on fakta

kuplahalli2: ”Mutta imatralla ei ole kyllä kukaan pohtinut kuka nää maksaa”


Demokratiaa kannattavat imatralaiset

Tulisiko korkeassa kunnallisessa poliittisessa asemassa olevien, demokraattisissa vaaleissa valittujen luottamushenkilöien erota tehtävästään silloin, kun luottamushenkilöt tekevät äänestäjien ja veronmaksajien kannalta huonoja päätöksiä?

Millä tavalla nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistoineen tulee kantaa demokraattinen poliittinen vastuu jäähallipäätöksestä ja kaikesta siitä seuraavasta poliittisesta hapatuksesta?

Imatralaiset eivät ole antaneet poliitikoille avointa valtakirjaa pissata silmään!

perusteltu fakta kirjoitti:

Tämä on fakta

kuplahalli2: ”Mutta imatralla ei ole kyllä kukaan pohtinut kuka nää maksaa”


Demokratiaa kannattavat imatralaiset

Tulisiko korkeassa kunnallisessa poliittisessa asemassa olevien, demokraattisissa vaaleissa valittujen luottamushenkilöien erota tehtävästään silloin, kun luottamushenkilöt tekevät äänestäjien ja veronmaksajien kannalta huonoja päätöksiä?

Millä tavalla nykyisen Imatran kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistoineen tulee kantaa demokraattinen poliittinen vastuu jäähallipäätöksestä ja kaikesta siitä seuraavasta poliittisesta hapatuksesta?

Imatralaiset eivät ole antaneet poliitikoille avointa valtakirjaa pissata silmään!

Lue lisää

Onko jäähallipäätös huono. Jos tätä kysyttäisiin asukkailta ja suurin osa sanoisi sen olevan huono, niin silloin voitaisiin puhua epäkuottamuslauseesta.

Mikä päätös on huono on muutenkin vaikea määritellä.

Lue esimerkiksi tuosta TELAN ensiviikon esityslistalta.

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20101450-11.HTM

Kun olet lukennut tuon, niin sano onko päätös huono, kun joudutaan hakemaan lisämäärärahaa. Vai onko se hyvä, koska saneerataan reikäisiä vesiputkia.

anssi.p kirjoitti:

Onko jäähallipäätös huono. Jos tätä kysyttäisiin asukkailta ja suurin osa sanoisi sen olevan huono, niin silloin voitaisiin puhua epäkuottamuslauseesta.

Mikä päätös on huono on muutenkin vaikea määritellä.

Lue esimerkiksi tuosta TELAN ensiviikon esityslistalta.

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20101450-11.HTM

Kun olet lukennut tuon, niin sano onko päätös huono, kun joudutaan hakemaan lisämäärärahaa. Vai onko se hyvä, koska saneerataan reikäisiä vesiputkia.

Lue lisää

Tähän on helppo vastata!Mielestäni vesiverkoston kustannukset,tulisi ottaa ihan rohkeasti korottamalla vesimaksuja!

kuplahalli2 kirjoitti:

Sanoppa yksikin paikkakunta,jossa jäähalleissa tulo ja menopuoli on kunnossa, jos ei ole takana jotain yksityistä tahoa joko ponsorien toimesta tai sitten halli on yhtiöitetty ja ja usei kunta on tällaisissakin tapauksissa maksaja,eli maksaa tukea seuroille jonka ne käyttävät jää aikaan!Eli jos imatran kaupunki maksaa ketterälle miljoona euroa ja käyttö kustannukset ovat yhdeksän sataa tuhatta niin hallin tulos on 100 000 plussalla!Näin voitaisiin maksaa 100 000 euroa halliyhtiöntj:lle palkkaa!No onhan se tietysti mahdollista että 200 000 kylpylän asiakasta maksaa 5 euron pääsymaksun rusettiluistelusta?Vuodessa on kolmesataa 65 päivää ja jos jääaikaa on kylpylän asiakkaille varattu 2h päivä tämä tarkoittaa noin viittä sataa luistelijaa jäälle samaan aikaan?No näitä heittoja aina voi heittää että kelle näitä halleja rakennetaan ja millä kustannuksilla!Mutta imatralla ei ole kyllä kukaan pohtinut kuka nää maksaa?no veronmaksaja ja ainoastaan veronmaksaja!veikkaukseni on että halli tulee maksamaan paljon enemmän sillä piikki on auki ja tulevat vuodet näyytävät tuleeko tästäkin uusi vähän kalliimpi kuplahalli!

Lue lisää

kuplahalli2 |13.6.2010 00:17, kirjoittaa: ”Sanoppa yksikin paikkakunta,jossa jäähalleissa tulo ja menopuoli on kunnossa, jos ei ole takana jotain yksityistä tahoa joko ponsorien toimesta tai sitten halli on yhtiöitetty ja ja usei kunta on tällaisissakin tapauksissa maksaja,eli maksaa tukea seuroille jonka ne käyttävät jää aikaan!”


Jos missä, niin Imatralla jäähallin yksityistäminen ja suuret sponsori- sekä mainossopimukset onnistuvat loistavan sijaintinsa perusteella!

Ovatkohan Imatran poliittiset ja virkamiespäättäjät nähneet kaikki jäähallin mahdollisuudet, että kultamuna-automaatti saadaan heti alusta alkaen toimimaan kuin rasvattu salama?

Näin olen poliitikkojen ja virkamiesten puheet ymmärtänyt: tavoite on, että Imatran kaupungin asukasluku ja verotulot kasvavat.

Synergia ja kokonaismarkkinointi: rahan tuloa ei mikään voi estää!

anssi.p kirjoitti:

Onko jäähallipäätös huono. Jos tätä kysyttäisiin asukkailta ja suurin osa sanoisi sen olevan huono, niin silloin voitaisiin puhua epäkuottamuslauseesta.

Mikä päätös on huono on muutenkin vaikea määritellä.

Lue esimerkiksi tuosta TELAN ensiviikon esityslistalta.

http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20101450-11.HTM

Kun olet lukennut tuon, niin sano onko päätös huono, kun joudutaan hakemaan lisämäärärahaa. Vai onko se hyvä, koska saneerataan reikäisiä vesiputkia.

Lue lisää

anssi.p |13.6.2010 16:01: ”Kun olet lukennut tuon, niin sano onko päätös huono, kun joudutaan hakemaan lisämäärärahaa. Vai onko se hyvä, koska saneerataan reikäisiä vesiputkia.”

Onko anssi.p ja muut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenet sekä virkamiehet huono päätös jättää tekemättä Ukoskan uuteen jäähalliin automaattinen sammutusjärjestelmä, sprinklerilaitteisto?

Yleisötilaisuuksien lipputuloillahan jäähallin tuottoa pitää nostaa, ja nyt sitten poliitikot tekevät poliittisen päätöksen riisua sprinklerijärjestelmä pois uudesta jäähallista, vaikka sprinkleri mahdollistaisi suuret yleisötilaisuudet!

Monille imatralaisille on jäänyt epäselväksi, milloin ja mihin tarkoitukseen sprinklerilaitteistoa tarvitaan ja minkälaisia tilaisuuksia jäähallissa ei voi järjestää automaattisen sammutusjärjestelmän puuttumisen vuoksi?

Riittääkö uudessa jäähallissa paloturvallisuus?

Onko tämä jälleen yksi aihe Imatralla, mistä poliitikot, virkamiehet ja Imatran veronmaksajat keskustelevat jälkiviisaasti vasta jäähallin valmistuttua (vrt. uuden paloaseman ongelmat)?
– Sprinkleristä käytiin keskustelua Suomi24 Imatra / JÄÄHALLI-palstalla, kun
kaupunginhallituksen puheenjohtaja toi esille Karhumäen runkoputken riittämättömyyden ja sprinklerijärjestelmän karsimisen uudesta jäähallista, mikä osaltaan tekee hallista torson – hallin käytettävyys ja tuottomahdollisuudet pienenevät sekä ilmeisesti myös paloturvallisuus.

Voisitko anssi.p kertoa meille kaikki syyt ja perustelut, minkä takia Ukoskan jäähallista kaupunginvaltuusto jätti pois sprinklerijärjestelmän ja näin ollen pienesi hallin tuottoja ja paloturvallisuutta?

Onko kaupunginvaltuusto laskenut kuinka paljon lisää tuloja yleisötilaisuuksista saataisiin, kun automaattinen sammutusjärjestelmä asennetaan heti alusta alkaen ja liitetään Karhumäen runkovesiputkeen välittömästi, kun runkovesiputki on saatu asianmukaiseen kuntoon?

Onko anssi.p Karhumäen ja Ukonniemen runkovesiputkiston alimitoitettuna pitäminen hyvä poliittinen päätös Imatralla?

Riittääkö Karhumäen–Ukonniemen-runkovesiputkisto turvaamaan paloturvallisuuden sekä sammutusveden tarpeen alueen nykyisissä ja tulevissa rakennuksissa nyt ja tulevina vuosina, vai joutuuko palokunta vetämään letkuja Saimaasta sekä kesähelteillä että talven paukkupakkasilla?

perusteltu fakta kirjoitti:

anssi.p |13.6.2010 16:01: ”Kun olet lukennut tuon, niin sano onko päätös huono, kun joudutaan hakemaan lisämäärärahaa. Vai onko se hyvä, koska saneerataan reikäisiä vesiputkia.”

Onko anssi.p ja muut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenet sekä virkamiehet huono päätös jättää tekemättä Ukoskan uuteen jäähalliin automaattinen sammutusjärjestelmä, sprinklerilaitteisto?

Yleisötilaisuuksien lipputuloillahan jäähallin tuottoa pitää nostaa, ja nyt sitten poliitikot tekevät poliittisen päätöksen riisua sprinklerijärjestelmä pois uudesta jäähallista, vaikka sprinkleri mahdollistaisi suuret yleisötilaisuudet!

Monille imatralaisille on jäänyt epäselväksi, milloin ja mihin tarkoitukseen sprinklerilaitteistoa tarvitaan ja minkälaisia tilaisuuksia jäähallissa ei voi järjestää automaattisen sammutusjärjestelmän puuttumisen vuoksi?

Riittääkö uudessa jäähallissa paloturvallisuus?

Onko tämä jälleen yksi aihe Imatralla, mistä poliitikot, virkamiehet ja Imatran veronmaksajat keskustelevat jälkiviisaasti vasta jäähallin valmistuttua (vrt. uuden paloaseman ongelmat)?
– Sprinkleristä käytiin keskustelua Suomi24 Imatra / JÄÄHALLI-palstalla, kun
kaupunginhallituksen puheenjohtaja toi esille Karhumäen runkoputken riittämättömyyden ja sprinklerijärjestelmän karsimisen uudesta jäähallista, mikä osaltaan tekee hallista torson – hallin käytettävyys ja tuottomahdollisuudet pienenevät sekä ilmeisesti myös paloturvallisuus.

Voisitko anssi.p kertoa meille kaikki syyt ja perustelut, minkä takia Ukoskan jäähallista kaupunginvaltuusto jätti pois sprinklerijärjestelmän ja näin ollen pienesi hallin tuottoja ja paloturvallisuutta?

Onko kaupunginvaltuusto laskenut kuinka paljon lisää tuloja yleisötilaisuuksista saataisiin, kun automaattinen sammutusjärjestelmä asennetaan heti alusta alkaen ja liitetään Karhumäen runkovesiputkeen välittömästi, kun runkovesiputki on saatu asianmukaiseen kuntoon?

Onko anssi.p Karhumäen ja Ukonniemen runkovesiputkiston alimitoitettuna pitäminen hyvä poliittinen päätös Imatralla?

Riittääkö Karhumäen–Ukonniemen-runkovesiputkisto turvaamaan paloturvallisuuden sekä sammutusveden tarpeen alueen nykyisissä ja tulevissa rakennuksissa nyt ja tulevina vuosina, vai joutuuko palokunta vetämään letkuja Saimaasta sekä kesähelteillä että talven paukkupakkasilla?

Lue lisää

kaupunginhallituksen puheenjohtaja toi esille Karhumäen runkoputken riittämättömyyden ja sprinklerijärjestelmän karsimisen uudesta jäähallista, mikä osaltaan tekee hallista torson – hallin käytettävyys ja tuottomahdollisuudet pienenevät sekä ilmeisesti myös paloturvallisuus

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kysyin valtuuston päiväkokouksessa kerran runkolinjan riittävyydestä ja sammutusveden saannista.

Silloin annettiin ymmärtää muutaman poliitikon suunnasta, ettei nämä yksityiskohdat kuulu kaavasta päättämiseen.

Sain kumminkin serllaisen käsityksen, että sammutusvettä ei tarvitse pumpata Saimaasta, vaan hallin seinään tulee paloposti ja läheisyyteen vesiasema.

Mikä on sprinklerilaitteisto kysyit tai ainakin sanoit, ettei kaikki asukkaat tiedä, mitä se merkitsee. Se on kattoon asennettu sammutuslaitteisto, joka laukeaa päälle, joko savu tai lämpö hälyttimien lauettua.

anssi.p kirjoitti:

kaupunginhallituksen puheenjohtaja toi esille Karhumäen runkoputken riittämättömyyden ja sprinklerijärjestelmän karsimisen uudesta jäähallista, mikä osaltaan tekee hallista torson – hallin käytettävyys ja tuottomahdollisuudet pienenevät sekä ilmeisesti myös paloturvallisuus

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kysyin valtuuston päiväkokouksessa kerran runkolinjan riittävyydestä ja sammutusveden saannista.

Silloin annettiin ymmärtää muutaman poliitikon suunnasta, ettei nämä yksityiskohdat kuulu kaavasta päättämiseen.

Sain kumminkin serllaisen käsityksen, että sammutusvettä ei tarvitse pumpata Saimaasta, vaan hallin seinään tulee paloposti ja läheisyyteen vesiasema.

Mikä on sprinklerilaitteisto kysyit tai ainakin sanoit, ettei kaikki asukkaat tiedä, mitä se merkitsee. Se on kattoon asennettu sammutuslaitteisto, joka laukeaa päälle, joko savu tai lämpö hälyttimien lauettua.

Lue lisää

Kun lehtikirjoituksessa kerrottiin (muistaakseni kaupunginhallituksen pj.) sprinklerilaitteiston karsimisesta, niin olin ymmärtävinäni, että osa alun perin suunnitelmissa olleista yleisötilaisuuksista jää järjestämättä, kun sprinklerilaitteistoa ei rakenneta. Eli kyse ilmeisesti on laista tai asetuksesta, millä rajataan tietyn suuruisten – henkilömäärän raja? – tilaisuuksien järjestäminen pois, ellei nopeatoimista, automaattista sammutusjärjestelmää ole olemassa. Jäähalli tulee kuitenkin palvelemaan kymmeniä vuosia ja vuosien varrella sprinklerilaitteiston puuttuminen voi osoittautua suureksikin puutteeksi, koska alueella on suuri merkitys Imatralle strategiselle matkailuelinkeinolle.
- Tulevatko nämä rajoitteet tilaisuuksien henkilölukumäärän rajoitteista monillekin tilaisuuksia järjestäville tahoille vielä myöhemmin suurena yllätyksenä?

Lehtijutussa mielestäni sanottiin selkeästi, että Karhumäen runkovesiputki on riittämätön sprinklerilaitteiston toimivuuden kannalta. Ukonlinnan alueelle kuitenkin rakennetaan paljon lisää lähiaikoina ja jäähallikin on pelkästään jääratojen jäädyttämiseksi suuri veden kuluttaja.

Herää kyllä suuri epäilys, onko Karhumäki–Ukonniemi-vesihuollon kokonaisuutta ja paloturvallisuutta otettu asianmukaisesti huomioon, kun siinä yllättäen jäähallinkin sprinklerin osalta piti tinkiä! Yllättävien kaavoitusepäselvyyksien vuoksi Ukonniemi-projekti ainakin osittain jo viivästyy vuodella.

Kyllä varmaankin alueen vesihuolto pitää ottaa alueen kaavoituksessa huomioon, ettei siitä tule seuraava viivytyksiä aiheuttavaa tekijää? Asiahan koskee jo lähiaikoina sekä alueella jo olevien ja tulevien rakennusten sprinklerilaitteistoja ja muuta veden tarvetta. Kylpyläkin saa laajennusosan.


anssi.p | 4.7.2010 15:35: ”Sain kumminkin sellaisen käsityksen, että sammutusvettä ei tarvitse pumpata Saimaasta, vaan hallin seinään tulee paloposti ja läheisyyteen vesiasema.”

Kun sinne tulee paloposti, niin eikö veden pitäisi riittää myös automaattiseen sammutusjärjestelmään? Kuulostaa siltä, että asiaa on syystä tai toisesta yritetty ratkaista liian heppoisin ratkaisuin. Kannattaako tällaisessa asiassa imatralle tyypilliseen tapaan ”säästää”?

Olisiko ollut kovinkaan suuri investointi asentaa aluksi pelkkä sprinkleriputkisto paikalleen uuteen jäähalliin ja rakentaa sprinklerilaitetila valmiiksi, itse laitteiston myöhempää asennusta varten, sitten, kun Karhumäen runkovesiputki riittää varmasti palvelemaan täysin kaikkia alueelle kaavoitettuja tarpeita vastaavasti?

perusteltu fakta kirjoitti:

Kun lehtikirjoituksessa kerrottiin (muistaakseni kaupunginhallituksen pj.) sprinklerilaitteiston karsimisesta, niin olin ymmärtävinäni, että osa alun perin suunnitelmissa olleista yleisötilaisuuksista jää järjestämättä, kun sprinklerilaitteistoa ei rakenneta. Eli kyse ilmeisesti on laista tai asetuksesta, millä rajataan tietyn suuruisten – henkilömäärän raja? – tilaisuuksien järjestäminen pois, ellei nopeatoimista, automaattista sammutusjärjestelmää ole olemassa. Jäähalli tulee kuitenkin palvelemaan kymmeniä vuosia ja vuosien varrella sprinklerilaitteiston puuttuminen voi osoittautua suureksikin puutteeksi, koska alueella on suuri merkitys Imatralle strategiselle matkailuelinkeinolle.
- Tulevatko nämä rajoitteet tilaisuuksien henkilölukumäärän rajoitteista monillekin tilaisuuksia järjestäville tahoille vielä myöhemmin suurena yllätyksenä?

Lehtijutussa mielestäni sanottiin selkeästi, että Karhumäen runkovesiputki on riittämätön sprinklerilaitteiston toimivuuden kannalta. Ukonlinnan alueelle kuitenkin rakennetaan paljon lisää lähiaikoina ja jäähallikin on pelkästään jääratojen jäädyttämiseksi suuri veden kuluttaja.

Herää kyllä suuri epäilys, onko Karhumäki–Ukonniemi-vesihuollon kokonaisuutta ja paloturvallisuutta otettu asianmukaisesti huomioon, kun siinä yllättäen jäähallinkin sprinklerin osalta piti tinkiä! Yllättävien kaavoitusepäselvyyksien vuoksi Ukonniemi-projekti ainakin osittain jo viivästyy vuodella.

Kyllä varmaankin alueen vesihuolto pitää ottaa alueen kaavoituksessa huomioon, ettei siitä tule seuraava viivytyksiä aiheuttavaa tekijää? Asiahan koskee jo lähiaikoina sekä alueella jo olevien ja tulevien rakennusten sprinklerilaitteistoja ja muuta veden tarvetta. Kylpyläkin saa laajennusosan.


anssi.p | 4.7.2010 15:35: ”Sain kumminkin sellaisen käsityksen, että sammutusvettä ei tarvitse pumpata Saimaasta, vaan hallin seinään tulee paloposti ja läheisyyteen vesiasema.”

Kun sinne tulee paloposti, niin eikö veden pitäisi riittää myös automaattiseen sammutusjärjestelmään? Kuulostaa siltä, että asiaa on syystä tai toisesta yritetty ratkaista liian heppoisin ratkaisuin. Kannattaako tällaisessa asiassa imatralle tyypilliseen tapaan ”säästää”?

Olisiko ollut kovinkaan suuri investointi asentaa aluksi pelkkä sprinkleriputkisto paikalleen uuteen jäähalliin ja rakentaa sprinklerilaitetila valmiiksi, itse laitteiston myöhempää asennusta varten, sitten, kun Karhumäen runkovesiputki riittää varmasti palvelemaan täysin kaikkia alueelle kaavoitettuja tarpeita vastaavasti?

Lue lisää

Muistutan sinua, että runkolinjan, eli alueelle tulevan runkolinjan ja pumppaamon kuntoa ei tiedetty alueen suunnittelun alkaessa. Kysyin asiaa noin kaksi vuotta sitten iltakoulussa, mutta silloin en saannut vastausta. Jo silloin kunnallistekniikan johtaja antoi lausunnon, ettei alueelle tulevan runkolinjan kuntoa tiedetä.

Niin kuin sanoin, kysyin päiväkokouksessa, miten koko alueen sammutusvalmius on ajateltu rakentaa.

Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.

anssi.p kirjoitti:

Muistutan sinua, että runkolinjan, eli alueelle tulevan runkolinjan ja pumppaamon kuntoa ei tiedetty alueen suunnittelun alkaessa. Kysyin asiaa noin kaksi vuotta sitten iltakoulussa, mutta silloin en saannut vastausta. Jo silloin kunnallistekniikan johtaja antoi lausunnon, ettei alueelle tulevan runkolinjan kuntoa tiedetä.

Niin kuin sanoin, kysyin päiväkokouksessa, miten koko alueen sammutusvalmius on ajateltu rakentaa.

Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.

Lue lisää

Kiitos faktoista!

anssi.p: "Muistutan sinua, että runkolinjan, eli alueelle tulevan runkolinjan ja pumppaamon kuntoa ei tiedetty alueen suunnittelun alkaessa."

Ilmeisesti ollaan edelleen lähtötilanteessa: kukaan ei tiedä Karhumäki-Ukonlinna-alueen runkolinjan todellista kuntoa, eikä myöskään sen riittävyyttä ottamalla huomioon alueen nopea ja suurisuuntainen rakentaminen.

En haluaisi olla ilon pilaaja, mutta jo lehtijuttua lukiessa heräsi paljon kysymyksiä. Asiahan ei meille ”nettikeskustelijoille” sinänsä tietenkään edes kuulu.

Kun Sinä, anssi.p, olet saanut noin epämääräisiä vastauksia, niin pidän todennäköisenä, että asia on Imatran kaupungin osalta puutteellisesti tutkittu, valmisteltu, suunniteltu ja asianmukaisesti hoidettu toteutus on aikataulullisesti ilmeisesti paljon myöhässä – lieneekö jälleen kerran rahasta kyse?
anssi.p | 4.7.2010 17:29: ”Jo silloin kunnallistekniikan johtaja antoi lausunnon, ettei alueelle tulevan runkolinjan kuntoa tiedetä.”

Jonkunhan se vastuu on otettava putkilinjojen tarkastusten tekemisestä eli tarkastaa ja selvittää millainen paineen vaihtelu putkistossa on PAHIMMASSA TAPAUKSESSA.

Tarvitaanko asiassa kaupunginvaltuuston poliittinen päätös ennen kuin asia etenee?

Etelä-Karjalan pelastuslaitos voisi tehdä alueelle riskienhallinta-analyysin sekä järjestää alueella paloharjoituksia, niin näkyisi, minkälaisia ongelmia syntyy Karhumäki–Ukonlinna-alueen runkovesilinjan paineenvaihteluista palontorjunnassa. Alueella on sentään ihmisiä tulevaisuudessa melko paljon.

Turvallisuus ennen kaikkea!

anssi.p kirjoitti:

Muistutan sinua, että runkolinjan, eli alueelle tulevan runkolinjan ja pumppaamon kuntoa ei tiedetty alueen suunnittelun alkaessa. Kysyin asiaa noin kaksi vuotta sitten iltakoulussa, mutta silloin en saannut vastausta. Jo silloin kunnallistekniikan johtaja antoi lausunnon, ettei alueelle tulevan runkolinjan kuntoa tiedetä.

Niin kuin sanoin, kysyin päiväkokouksessa, miten koko alueen sammutusvalmius on ajateltu rakentaa.

Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.

Lue lisää

anssi.p | Käyttäjän viestit4.7.2010 15:35:
”Sain kumminkin sellaisen käsityksen, että sammutusvettä ei tarvitse pumpata Saimaasta, vaan hallin seinään tulee paloposti ja läheisyyteen vesiasema.”

anssi.p | Käyttäjän viestit4.7.2010 17:29:
”Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.”

Kysymyksiä

1) Missä rakennuksissa Karhumäki–Ukonniemi-alueella on automaattinen sammutusjärjestelmä tällä hetkellä heinäkuussa 2010?
2) Riittääkö vesi ja paine Karhumäki–Ukonniemi-runkovesiputkessa alueen nykyisten rakennusten sprinklerijärjestelmille?
3) Kuinka paljon vettä on paloauton säiliössä ja kuinka monta sekuntia kestää säiliön tyhjennys?
4) ”Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.”
- Kuinka toimitaan, jos palopostien ja vesiasemien paine on riittämätön silloin, kun sammutusletkuja on kytketty runkovesilinjaan paljon?
5) Joudutaanko sammutusletkujen määrää rajoittamaan, mikäli paine runkovesiputkessa laskee sammutuksen alkaessa?
6) Voiko kohdan 4) tilanteen testata käytännössä, että nähdään riittääkö paine ja vesi järjestelmässä?


Onko keskustelun aihe tarpeeton vai tarpeellinen palontorjunnasta Karhumäki–Ukonniemi-alueella, koskien NYKYISTEN ja TULEVIEN rakennusten sprinklereitä sekä ylipäätään sammutusveden paineen riittävyydestä tällä alueella?

perusteltu fakta kirjoitti:

anssi.p | Käyttäjän viestit4.7.2010 15:35:
”Sain kumminkin sellaisen käsityksen, että sammutusvettä ei tarvitse pumpata Saimaasta, vaan hallin seinään tulee paloposti ja läheisyyteen vesiasema.”

anssi.p | Käyttäjän viestit4.7.2010 17:29:
”Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.”

Kysymyksiä

1) Missä rakennuksissa Karhumäki–Ukonniemi-alueella on automaattinen sammutusjärjestelmä tällä hetkellä heinäkuussa 2010?
2) Riittääkö vesi ja paine Karhumäki–Ukonniemi-runkovesiputkessa alueen nykyisten rakennusten sprinklerijärjestelmille?
3) Kuinka paljon vettä on paloauton säiliössä ja kuinka monta sekuntia kestää säiliön tyhjennys?
4) ”Vesiasemien paine vaihtelee ja on runkolinjasta kiinni.”
- Kuinka toimitaan, jos palopostien ja vesiasemien paine on riittämätön silloin, kun sammutusletkuja on kytketty runkovesilinjaan paljon?
5) Joudutaanko sammutusletkujen määrää rajoittamaan, mikäli paine runkovesiputkessa laskee sammutuksen alkaessa?
6) Voiko kohdan 4) tilanteen testata käytännössä, että nähdään riittääkö paine ja vesi järjestelmässä?


Onko keskustelun aihe tarpeeton vai tarpeellinen palontorjunnasta Karhumäki–Ukonniemi-alueella, koskien NYKYISTEN ja TULEVIEN rakennusten sprinklereitä sekä ylipäätään sammutusveden paineen riittävyydestä tällä alueella?

Lue lisää

Laitoit sellaisia kysymyksiä, että sinulla on tietoa sammutus hommista.

1. En tiedä

2. Missään vaiheessa ei ole tullut keskusteluissa ilmi, onko alueella olemassa jo sprinklerijärjestelmiä.

3. Sammutusautojen vesisäiliöt ovat eri suuruiset. Ne ovat laskettu siten, että säiliötä tyhjennettäessä samaan aikaan keritään rakentamaan vesiasemalta tai postilta lisävesi linja. Imatralla ei ole joka paikassa kattavaa verkostoa vesiasemista tai posteista, joten meillä on säiliöauto, jolla vettä voidaan tuoda paikalle. Samoin on Imatran VPK:lla säiliöauto.

4. Kun paikalla on monta yksikköä, jotka tarvitsevat vettä. Silloin voidaan rajoittaa letkuja tärkeysjärjestyksessä. Tämmöisessä tilanteessa paikalle tulee Joutsenosta letkuauto, jolla voidaan rakentaa linja Saimaasta moottorikalustolla. Samoin voidaan ajaa vettä säiliöautoilla saimaasta samaan aikaan.

5. Vastasin jo tähän äskeisessä.

6. Voidaan tietysti. Varmasti tiedät, että jos joudutaan rakentamaan lisävesi linjoja, niin niihin tarvitaan paljon miehistöä. Tällä hetkellä Imatralla on hyvä tilanne, koska meillä on monta palokuntaa. Silloin voi jäädä sairaslomalainen kotiin niinkuin minä nyt.

anssi.p kirjoitti:

Laitoit sellaisia kysymyksiä, että sinulla on tietoa sammutus hommista.

1. En tiedä

2. Missään vaiheessa ei ole tullut keskusteluissa ilmi, onko alueella olemassa jo sprinklerijärjestelmiä.

3. Sammutusautojen vesisäiliöt ovat eri suuruiset. Ne ovat laskettu siten, että säiliötä tyhjennettäessä samaan aikaan keritään rakentamaan vesiasemalta tai postilta lisävesi linja. Imatralla ei ole joka paikassa kattavaa verkostoa vesiasemista tai posteista, joten meillä on säiliöauto, jolla vettä voidaan tuoda paikalle. Samoin on Imatran VPK:lla säiliöauto.

4. Kun paikalla on monta yksikköä, jotka tarvitsevat vettä. Silloin voidaan rajoittaa letkuja tärkeysjärjestyksessä. Tämmöisessä tilanteessa paikalle tulee Joutsenosta letkuauto, jolla voidaan rakentaa linja Saimaasta moottorikalustolla. Samoin voidaan ajaa vettä säiliöautoilla saimaasta samaan aikaan.

5. Vastasin jo tähän äskeisessä.

6. Voidaan tietysti. Varmasti tiedät, että jos joudutaan rakentamaan lisävesi linjoja, niin niihin tarvitaan paljon miehistöä. Tällä hetkellä Imatralla on hyvä tilanne, koska meillä on monta palokuntaa. Silloin voi jäädä sairaslomalainen kotiin niinkuin minä nyt.

Lue lisää

anssi.p | Käyttäjän viestit16.7.2010 10:36:
”2. Missään vaiheessa ei ole tullut keskusteluissa ilmi, onko alueella olemassa jo sprinklerijärjestelmiä.”

Kommentti
- Olen havainnut, että useimmiten nykyaikaisissa hotelli- ja hotellimaisissa majoitusrakennuksissa on sprinklerijärjestelmä.
Hotellirakennuksia Ukonniemen alueella on ollut jo vuosikausia.
Onko niissä sprinkleri?

- Myös nykyaikaisissa marketeissa uskoisin löytyvän sprinklerilaitteiston.

- Lisäksi ovat muut suuret julkiset rakennukset koko puheena olevan runkovesiputken alueella.


Logiikka

1) Jos alueella nykyisin olevissa rakennuksissa - vaikka vain yhdessä - on sprinklerilaitteisto, niin Karhumäki–Ukonlinna-runkovesiputken on oltava hyväkuntoinen ja paineen riittävä alueen kaikille nykyisille ja tuleville sprinklerijärjestelmille – myös uudelle jäähallille.

Kommentteja?

´
Imatran syväsatamassa Vuoksenniskalla voisi toimia Imatran Vapaasatama – Freeport of Imatra.

Maahantuonti ja maahantuojien näyttely- ja jälleenmyyntikeskus Vuoksenniskalla.

Imatran syväsatamaan ja Imatran Vapaasatamaan pääsisivät laivat aikaisin keväällä, kun Saimaan kanava avataan liikenteelle.

Alue olisi kansainvälistä tullivapaata aluetta, mihin maahantuojat tuovat kesäsesongin myyntituotteita, kuten moottoripyöriä ja veneitä sekä muita luksustuotteita Venäjän valtaville markkinoille.

Miltä kuulostaa?

Deepwater Port kirjoitti:

´
Imatran syväsatamassa Vuoksenniskalla voisi toimia Imatran Vapaasatama – Freeport of Imatra.

Maahantuonti ja maahantuojien näyttely- ja jälleenmyyntikeskus Vuoksenniskalla.

Imatran syväsatamaan ja Imatran Vapaasatamaan pääsisivät laivat aikaisin keväällä, kun Saimaan kanava avataan liikenteelle.

Alue olisi kansainvälistä tullivapaata aluetta, mihin maahantuojat tuovat kesäsesongin myyntituotteita, kuten moottoripyöriä ja veneitä sekä muita luksustuotteita Venäjän valtaville markkinoille.

Miltä kuulostaa?

Lue lisää

Ihan hyvä idis, mitä yrittäjien pitäisi kehitellä. Näillä ylellisyys tuotteilla tulee olemaan Venäjälle kysyntää. Imatralaisten yrittäjien tai kehitysyhtiön pitäisi herätellä maahantuojissa kiinnostusta asiaan.

anssi.p kirjoitti:

Ihan hyvä idis, mitä yrittäjien pitäisi kehitellä. Näillä ylellisyys tuotteilla tulee olemaan Venäjälle kysyntää. Imatralaisten yrittäjien tai kehitysyhtiön pitäisi herätellä maahantuojissa kiinnostusta asiaan.

Lue lisää

... suunnitelmat on oltava suuria :)

Deepwater Port kirjoitti:

... suunnitelmat on oltava suuria :)

Onko veneiden myyntipaikat ulkomaalaisille liian sivussa, eli löytyykö ne.

Tänään Svetossa näin positiivisen yllätyksen. Vuoksen hovin mainos Sveton puolella ja nimenomaan Suomeen päin tultaessa, jolloin majoitus tarvekkin on.

anssi.p kirjoitti:

Onko veneiden myyntipaikat ulkomaalaisille liian sivussa, eli löytyykö ne.

Tänään Svetossa näin positiivisen yllätyksen. Vuoksen hovin mainos Sveton puolella ja nimenomaan Suomeen päin tultaessa, jolloin majoitus tarvekkin on.

Lue lisää

http://www.finnboat.fi/fi/index.html

”Venealan Keskusliitto Finnboat ry"

"Venealan Keskusliitto Finnboat ry on maamme venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Finnboatin jäsenkunta vastaa lähes sataprosenttisesti alan kotimaan liikevaihdosta ja Suomen veneviennistä.”

Tällainen maahantuojien ja suomalaisten venevalmistajien näyttely- ja jälleenmyyntikeskus Vuoksen satamassa voisi järjestää uivan venenäyttelyn.
Soveltuisiko näyttelypaikaksi Imatran syväsatama eli Vuoksen satama, vai olisiko
Imatran huvivenesatama parempi paikka?

Tässä ilmakuva Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n järjestämästä uivasta venenäyttelystä:
http://www.finnboat.fi/uiva/uiva_7.html

Deepwater Port kirjoitti:

http://www.finnboat.fi/fi/index.html

”Venealan Keskusliitto Finnboat ry"

"Venealan Keskusliitto Finnboat ry on maamme venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Finnboatin jäsenkunta vastaa lähes sataprosenttisesti alan kotimaan liikevaihdosta ja Suomen veneviennistä.”

Tällainen maahantuojien ja suomalaisten venevalmistajien näyttely- ja jälleenmyyntikeskus Vuoksen satamassa voisi järjestää uivan venenäyttelyn.
Soveltuisiko näyttelypaikaksi Imatran syväsatama eli Vuoksen satama, vai olisiko
Imatran huvivenesatama parempi paikka?

Tässä ilmakuva Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n järjestämästä uivasta venenäyttelystä:
http://www.finnboat.fi/uiva/uiva_7.html

Lue lisää

Parasta moottoripyöräilyä ja upeita moottoripyöriä - paras moottoripyöränäyttely ikinä!

http://www.imatranajo.fi/

ajot avot kirjoitti:

Parasta moottoripyöräilyä ja upeita moottoripyöriä - paras moottoripyöränäyttely ikinä!

http://www.imatranajo.fi/

Lue lisää

Itse pidän kaikenlaisien tapahtumien. Niin uiva vene näyttely, kuin muistojen ajojen etukäteismainostamista Venäläisille tärkeimpänä. Silloin sieltä saataisiin varmaan myös alan väkeä katsomaan kisaa. Nyt tuntuu, että he ihmetellen, mitä täällä oikein tapahtuu, kun liikennettä ohjataan. Jäävät uteliaisuuttaan katsomaan.

anssi.p kirjoitti:

Itse pidän kaikenlaisien tapahtumien. Niin uiva vene näyttely, kuin muistojen ajojen etukäteismainostamista Venäläisille tärkeimpänä. Silloin sieltä saataisiin varmaan myös alan väkeä katsomaan kisaa. Nyt tuntuu, että he ihmetellen, mitä täällä oikein tapahtuu, kun liikennettä ohjataan. Jäävät uteliaisuuttaan katsomaan.

Lue lisää

Mainonta aina jonkin verran maksaa. Selvää kuitenkin on, että kukaan ei osaa tulla tapahtumiin ja esityksiin tai käyttämään yritysten palveluja, ellei niitä mainosteta.

Venäjän lähialueet ovat markkinoinnin kannalta houkuttelevia kaikille, jotka Imatralla harjoittavat liiketoimintaa ja aktiviteetteja järjestävät. Uskon sen, että tässä on paljon parantamisen varaa. Markkinointi ja mainonta on osattava tehdä myös oikein, etteivät siihen käytetyt rahat mene hukkaan. Pitää löytää oikeat kohderyhmät, markkinasegmentit.

Imatran kaupunki tukee kulttuuria ja tapahtumia, mutta mainonta pitäisi tehdä niin, etteivät nämä tilaisuudet koidu tappiollisiksi ja vaadi rahoitusta ennakoituakin enemmän. Kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien markkinointi pitäisi olla mahdollisesti olla paremmin hoidettu kotimaisten kulttuurimatkailijoiden saamiseksi kaupunkiin.


Markkinointi ja mainonta lentomatkustajille

Ihmettelen kyllä, mikäli Imatra paikkakuntana ja matkailukohteena ei tule tutuksi hyvin pian myös Etelä-Karjalaan liikennöivien lentoyhtiöiden, vähintäänkin nykyisten Ryanairin ja airBalticin asiakkaille. Aikainen aloittaminen on monellakin tavallan suuri etu, eikä pelkästään Imatralle vaan paljon laajemmalle alueelle.

Düsseldorf ja sen läheinen Weezen halpalentojen lentokenttä sekä Latvian pääkaupunki Riika (Riga) ja sen lentokenttä olisivat lähtökohtana Imatran markkinoinnin ja mainonnan aloittamiselle ja laajentaminen näitä reittejä hyödyntäville ja Imatran matkailustrategiaan sopiville kohderyhmille.

Deepwater Port kirjoitti:

Mainonta aina jonkin verran maksaa. Selvää kuitenkin on, että kukaan ei osaa tulla tapahtumiin ja esityksiin tai käyttämään yritysten palveluja, ellei niitä mainosteta.

Venäjän lähialueet ovat markkinoinnin kannalta houkuttelevia kaikille, jotka Imatralla harjoittavat liiketoimintaa ja aktiviteetteja järjestävät. Uskon sen, että tässä on paljon parantamisen varaa. Markkinointi ja mainonta on osattava tehdä myös oikein, etteivät siihen käytetyt rahat mene hukkaan. Pitää löytää oikeat kohderyhmät, markkinasegmentit.

Imatran kaupunki tukee kulttuuria ja tapahtumia, mutta mainonta pitäisi tehdä niin, etteivät nämä tilaisuudet koidu tappiollisiksi ja vaadi rahoitusta ennakoituakin enemmän. Kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien markkinointi pitäisi olla mahdollisesti olla paremmin hoidettu kotimaisten kulttuurimatkailijoiden saamiseksi kaupunkiin.


Markkinointi ja mainonta lentomatkustajille

Ihmettelen kyllä, mikäli Imatra paikkakuntana ja matkailukohteena ei tule tutuksi hyvin pian myös Etelä-Karjalaan liikennöivien lentoyhtiöiden, vähintäänkin nykyisten Ryanairin ja airBalticin asiakkaille. Aikainen aloittaminen on monellakin tavallan suuri etu, eikä pelkästään Imatralle vaan paljon laajemmalle alueelle.

Düsseldorf ja sen läheinen Weezen halpalentojen lentokenttä sekä Latvian pääkaupunki Riika (Riga) ja sen lentokenttä olisivat lähtökohtana Imatran markkinoinnin ja mainonnan aloittamiselle ja laajentaminen näitä reittejä hyödyntäville ja Imatran matkailustrategiaan sopiville kohderyhmille.

Lue lisää

Düsseldorf – Imatra – Düsseldorf – Imatra

Olisiko mielestänne mahdollista, että Imatran ja ympäristökuntien edulliset ja palveluiltaan tasokkaat majoituspaikat, mukaan lukien Bed and Breakfast sekä retkeilymajat, laittaisivat pikkuilmoituksia Weezessä ja Düsseldorfissa sekä näistä paikoista 100 km säteellä ilmestyviin sanomalehtiin luonnosta, retkeilystä ja rauhallisesta ajanvietosta kiinnostuneille matkailijoille. Palvelut tulisi olla hyvät ympärivuotisesti niin, että matkailijat ja retkeilijät voivat kertoa hyvistä kokemuksista tuttavilleen ja palata itsekin Imatralle uudelleen.

Ilmoittelu kannattaa aloittaa hiljalleen, että ei joudu myymään ei-oota 10 000 kiinnostuneelle heti kättelyssä :)

Google esimerkiksi: wikipedia zeitung Düsseldorf

Weezen lentokenttä sijaitsee tunnin automatkan päässä Düsseldorfin keskustasta
http://www.airport-weeze.de/index.php?lang=en

Düsseldorf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Düsseldorf
http://wikitravel.org/en/Dusseldorf

Düsseldorf, karttoja
http://www.google.fi/search?client=opera&rls=fi&q=dusseldorf map&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8

Matkailijan Düsseldorf
http://www.viamichelin.co.uk/web/Maps/Map-Dusseldorf-_-Nordrhein_Westfalen-Germany?strLocid=31M2JqYTEwY05URXVNakkwT1RNPWNOaTQzTnpVMk5BPT0=

Etäisyydet Düsseldorfista lähimpiin kaupunkeihin
. Cities located close to Düsseldorf
http://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=79

Deepwater Port kirjoitti:

Mainonta aina jonkin verran maksaa. Selvää kuitenkin on, että kukaan ei osaa tulla tapahtumiin ja esityksiin tai käyttämään yritysten palveluja, ellei niitä mainosteta.

Venäjän lähialueet ovat markkinoinnin kannalta houkuttelevia kaikille, jotka Imatralla harjoittavat liiketoimintaa ja aktiviteetteja järjestävät. Uskon sen, että tässä on paljon parantamisen varaa. Markkinointi ja mainonta on osattava tehdä myös oikein, etteivät siihen käytetyt rahat mene hukkaan. Pitää löytää oikeat kohderyhmät, markkinasegmentit.

Imatran kaupunki tukee kulttuuria ja tapahtumia, mutta mainonta pitäisi tehdä niin, etteivät nämä tilaisuudet koidu tappiollisiksi ja vaadi rahoitusta ennakoituakin enemmän. Kulttuuritapahtumien ja tilaisuuksien markkinointi pitäisi olla mahdollisesti olla paremmin hoidettu kotimaisten kulttuurimatkailijoiden saamiseksi kaupunkiin.


Markkinointi ja mainonta lentomatkustajille

Ihmettelen kyllä, mikäli Imatra paikkakuntana ja matkailukohteena ei tule tutuksi hyvin pian myös Etelä-Karjalaan liikennöivien lentoyhtiöiden, vähintäänkin nykyisten Ryanairin ja airBalticin asiakkaille. Aikainen aloittaminen on monellakin tavallan suuri etu, eikä pelkästään Imatralle vaan paljon laajemmalle alueelle.

Düsseldorf ja sen läheinen Weezen halpalentojen lentokenttä sekä Latvian pääkaupunki Riika (Riga) ja sen lentokenttä olisivat lähtökohtana Imatran markkinoinnin ja mainonnan aloittamiselle ja laajentaminen näitä reittejä hyödyntäville ja Imatran matkailustrategiaan sopiville kohderyhmille.

Lue lisää

Tehokas markkinointikanava.

Esimerkiksi Ryanairin verkkosivuilta voi hakea edullista majoitusta klikkaamalla painiketta:
> Hostels and B&Bs
> Edelleen voi valita esimerkiksi Finland ja sitten kaupunki.

Imatraa ja Imatran alueen edullisia yöpymismahdollisuuksia ei löydy vielä hakuvaihtoehdoista.

yle.fi 3.8.2010
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/08/lappeenrannan_lentoaseman_matkustajamaara_kasvoi_rajahdysmaisesti_1877820.html

”- Uudet turistit ovat lisänneet huimasti matkustajamääriä. Ryanairin lentokoneet ovat olleet aivan täynnä, Lehti kertoo.
- Jos Ryanairin kone lentää meiltä kerran viikossa, se saattaa lisätä matkustajamääriä 15 000:lla vuodessa.
Ryanair alkoi lentää maaliskuussa Düsseldorfiin ja Air Baltic avasi neljä uutta reittiä marraskuussa. Nyt Air Baltic lentää Riikaan, Tallinnaan, Kuusamoon ja Kuopioon. Lisäksi Ryanair aloittaa lennot Brysseliin tämän vuoden marraskuussa.”

Kommentti

”Miten otamme osamme? anssi.p | 23.7.2010 16:29”

Imatralta lentokentälle on matkaa vain 39 km ja nykyinen ajoaika on 41 minuuttia. Osaako joku sanoa kuinka paljon matka-aika lyhenee moottoritien valmistuttua?

Vertailun vuoksi Helsinki–Vantaan lentoasemalta Helsingin keskustaan on matkaa 20 km ja matka-aika 22 minuuttia karttapalvelun mukaan. Ruuhkat voivat lisätä matka-aikaa huomattavasti.

Voisivatko Imatralle sijoittuvat uudet ja nykyiset business to business -yritykset hyötyä uusista lentoreiteistä?

B to B -markkinointi

http://www.uku.fi/avoin/tuta/j1_9markkinointi.htm

Brysseliin marraskuussa aloitettavat lennot voisi avata myös täysin uusia, hienoja mahdollisuuksia Imatralle.

Mitä nämä kaikki uudet mahdollisuudet voisivat olla ja kuinka ne voidaan hyödyntää
Imatran elinkeinostrategiaan?

Deepwater Port kirjoitti:

yle.fi 3.8.2010
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/08/lappeenrannan_lentoaseman_matkustajamaara_kasvoi_rajahdysmaisesti_1877820.html

”- Uudet turistit ovat lisänneet huimasti matkustajamääriä. Ryanairin lentokoneet ovat olleet aivan täynnä, Lehti kertoo.
- Jos Ryanairin kone lentää meiltä kerran viikossa, se saattaa lisätä matkustajamääriä 15 000:lla vuodessa.
Ryanair alkoi lentää maaliskuussa Düsseldorfiin ja Air Baltic avasi neljä uutta reittiä marraskuussa. Nyt Air Baltic lentää Riikaan, Tallinnaan, Kuusamoon ja Kuopioon. Lisäksi Ryanair aloittaa lennot Brysseliin tämän vuoden marraskuussa.”

Kommentti

”Miten otamme osamme? anssi.p | 23.7.2010 16:29”

Imatralta lentokentälle on matkaa vain 39 km ja nykyinen ajoaika on 41 minuuttia. Osaako joku sanoa kuinka paljon matka-aika lyhenee moottoritien valmistuttua?

Vertailun vuoksi Helsinki–Vantaan lentoasemalta Helsingin keskustaan on matkaa 20 km ja matka-aika 22 minuuttia karttapalvelun mukaan. Ruuhkat voivat lisätä matka-aikaa huomattavasti.

Voisivatko Imatralle sijoittuvat uudet ja nykyiset business to business -yritykset hyötyä uusista lentoreiteistä?

B to B -markkinointi

http://www.uku.fi/avoin/tuta/j1_9markkinointi.htm

Brysseliin marraskuussa aloitettavat lennot voisi avata myös täysin uusia, hienoja mahdollisuuksia Imatralle.

Mitä nämä kaikki uudet mahdollisuudet voisivat olla ja kuinka ne voidaan hyödyntää
Imatran elinkeinostrategiaan?

Lue lisää

Täytyy ottaa huomioon,että imatralla on vain koski ja kylpylä!Ne on nopeasti katottu!Tää on vain tosiasia,että nää kelitkin on niin ja näin, imatralla on kesässä keskimäärin 14 hellepäivää,uima vedet muutaman päivän enemmän uintilämpöisiä!Ihmiset,jotka elävät todellisuudessa ymmärtävät tämän! Oishan se hassua,jos joku perustas kukkakaupan,jossa möis vain joulutähtiä!Tää matkailun touhotus aivan sama!

joulutähtimyynti kirjoitti:

Täytyy ottaa huomioon,että imatralla on vain koski ja kylpylä!Ne on nopeasti katottu!Tää on vain tosiasia,että nää kelitkin on niin ja näin, imatralla on kesässä keskimäärin 14 hellepäivää,uima vedet muutaman päivän enemmän uintilämpöisiä!Ihmiset,jotka elävät todellisuudessa ymmärtävät tämän! Oishan se hassua,jos joku perustas kukkakaupan,jossa möis vain joulutähtiä!Tää matkailun touhotus aivan sama!

Lue lisää

Elinkeinostrategia nojautuu vahvasti matkailuun, joten kyl silloin pitää yrittää ideoida.

Jos euroopasta lentää siis Lappeenrantaan, niin kohde voi olla vaikka lomamökki.

Nyt Hesalaiset ajavat omilla autoilla mökeille pitempiäkin matkoja ajallisesti.

Kun perhe matkustaa esimerkiksi jonkun perheenjäsenen harrastuksen parissa, niin muu perhe ei välttämättä käytäkään tätä harrastusmahdollisuutta.

Itse olen miettinnyt just perhe palveluita. Jos kaikki palvelut olisivat yhden alaisuudessa, niin ei olisi väliä voiton jaossa.

Mut jos yksi palvelu ei kannatakkaan ja osa lomasta käytetään tähän. Miten jaetaan kustannukset, koska kokonaisuus voi olla merkkinen.

joulutähtimyynti kirjoitti:

Täytyy ottaa huomioon,että imatralla on vain koski ja kylpylä!Ne on nopeasti katottu!Tää on vain tosiasia,että nää kelitkin on niin ja näin, imatralla on kesässä keskimäärin 14 hellepäivää,uima vedet muutaman päivän enemmän uintilämpöisiä!Ihmiset,jotka elävät todellisuudessa ymmärtävät tämän! Oishan se hassua,jos joku perustas kukkakaupan,jossa möis vain joulutähtiä!Tää matkailun touhotus aivan sama!

Lue lisää

Jos on ikänsä asunut Saksan suurkaupungeissa tai Lontoossa tai Pariisissa tai Bangkokissa, niin voisihan olla aika vaihtaa maisemaa Imatralle. Vaikka sataisi räntää tai pakkasta miinus 20, kunhan ei Imatran matkailumainoksessa muuta edes luvata.

Luonnosta ja retkeilystä pitävät ihmiset eivät lähde joka lomalla Las Vegasiin tai Thaimaahan. Niin ja Eiffel-torni on jo nähty ja Firenzeen voi mennä sen jälkeen, kun on viettänyt virkistävän ja toiminnallisen loman Imatralla.

anssi.p kirjoitti:

Elinkeinostrategia nojautuu vahvasti matkailuun, joten kyl silloin pitää yrittää ideoida.

Jos euroopasta lentää siis Lappeenrantaan, niin kohde voi olla vaikka lomamökki.

Nyt Hesalaiset ajavat omilla autoilla mökeille pitempiäkin matkoja ajallisesti.

Kun perhe matkustaa esimerkiksi jonkun perheenjäsenen harrastuksen parissa, niin muu perhe ei välttämättä käytäkään tätä harrastusmahdollisuutta.

Itse olen miettinnyt just perhe palveluita. Jos kaikki palvelut olisivat yhden alaisuudessa, niin ei olisi väliä voiton jaossa.

Mut jos yksi palvelu ei kannatakkaan ja osa lomasta käytetään tähän. Miten jaetaan kustannukset, koska kokonaisuus voi olla merkkinen.

Lue lisää

Joskus tosiaan kannattaa yrityksen tehdä jotakin alle omakustannushinnan, jos sillä tavalla syötetään asiakkaita varsinaiseen voitontekobisnekseen.

Esimerkiksi halpalentoyhtiö voi lentää jotakin reittiä tappiollisesti, mutta korjaa voitot kotiin jatkolennoilta ja koko reittiverkosto laskelmissa huomioon otettuna.

Imatralla voitaisiin järjestää matkailijoille ohjelmapalvelua ja tapahtumia omakustannushintaan ja taloudellinen kannattavuus otetaan hillitysti muussa hinnoittelussa.

anssi.p kirjoitti:

Elinkeinostrategia nojautuu vahvasti matkailuun, joten kyl silloin pitää yrittää ideoida.

Jos euroopasta lentää siis Lappeenrantaan, niin kohde voi olla vaikka lomamökki.

Nyt Hesalaiset ajavat omilla autoilla mökeille pitempiäkin matkoja ajallisesti.

Kun perhe matkustaa esimerkiksi jonkun perheenjäsenen harrastuksen parissa, niin muu perhe ei välttämättä käytäkään tätä harrastusmahdollisuutta.

Itse olen miettinnyt just perhe palveluita. Jos kaikki palvelut olisivat yhden alaisuudessa, niin ei olisi väliä voiton jaossa.

Mut jos yksi palvelu ei kannatakkaan ja osa lomasta käytetään tähän. Miten jaetaan kustannukset, koska kokonaisuus voi olla merkkinen.

Lue lisää

Jos Finnair ja Finncomm olisivat yksi yritys, Finnair-Finncomm, niin syöttölentoja Seinäjoelta, Porista ja Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle ei olisi kannattavaa lopettaa, koska niillä on merkitystä Finnairin jatkolentojen kannattavuudelle ja siihen, että koneet saadaan jatkolennoille täyteen. Vastaavasti voisi mahdollisesti perustella tappiollisten lentojen kannattavuutta Lappeenrannasta Helsinki-Vantaan kentälle, jos lennot lentäisi Finnair-Finncom-yhteenliittymä?

raikas ilma kirjoitti:

Jos Finnair ja Finncomm olisivat yksi yritys, Finnair-Finncomm, niin syöttölentoja Seinäjoelta, Porista ja Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle ei olisi kannattavaa lopettaa, koska niillä on merkitystä Finnairin jatkolentojen kannattavuudelle ja siihen, että koneet saadaan jatkolennoille täyteen. Vastaavasti voisi mahdollisesti perustella tappiollisten lentojen kannattavuutta Lappeenrannasta Helsinki-Vantaan kentälle, jos lennot lentäisi Finnair-Finncom-yhteenliittymä?

Lue lisää

Lentäminen on aina kalliimpaa kuin autolla ajamninen!Sen voi tehdä kannattavaksi,vain lentämisen tukeminen,ja kova sellainen!Se taas tarkoittaa kaiken muun verotuksen nostoa!Lentäminen on kallista ja kannattamatonta,siksi että lentämisestä ei olla valmiita maksamaan!Talous on yksinkertaista!Yhdistelyllä ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa!Esim.jos lihakauppa on kannattamatonta ja se yhdistetään naapurissa olevaan supermarkettiin,niin ainoastaan supermarketista tulee vähemmän kannattavaa!Etelä karjalaan tullaan lentämään suurin joukoin ainoastaan silloin,jos kylpylä viikko lennon kanssa maksaa vähemmän kuin lento kreikkaan hotellin ja täysyllä pidon kanssa!Se tarkoittaa,että kylpylän ennestään kannattamatonta businesta,hintojen leikkausta yhteen kolmas osaan ja lentojen täytyis olla ilmaisia!Jos kreikka ei ole pystynyt tekemään businesta 300 euron lento hotelli aamupala,niin miten etelä karjala lento vähintään 300 hotelli 500 viikko ruuat!Ja keskimäärin 14 hellepäivää kesässä,kreikassa noin 150!Nää on näitä yhtälöitä,joita ei voi ratkaista!

raikas ilma kirjoitti:

Jos on ikänsä asunut Saksan suurkaupungeissa tai Lontoossa tai Pariisissa tai Bangkokissa, niin voisihan olla aika vaihtaa maisemaa Imatralle. Vaikka sataisi räntää tai pakkasta miinus 20, kunhan ei Imatran matkailumainoksessa muuta edes luvata.

Luonnosta ja retkeilystä pitävät ihmiset eivät lähde joka lomalla Las Vegasiin tai Thaimaahan. Niin ja Eiffel-torni on jo nähty ja Firenzeen voi mennä sen jälkeen, kun on viettänyt virkistävän ja toiminnallisen loman Imatralla.

Lue lisää

Jos on ikänsä asunut suurkaupungissa niin ei kukaan halua imatralle!Ja jos luontoa ei ole kuin imatralla tai joutsenossa?Siis luontoa oli imatralla ja joutsenossa,on unohdettu että tehdään monelle kymmennelle tuhannelle lomanviettopaikkaa joka ei poikkea muista lomanviettopaikoista kuin että vähemmän tekemistä kalliimmat hinnat!

raikas ilma kirjoitti:

Joskus tosiaan kannattaa yrityksen tehdä jotakin alle omakustannushinnan, jos sillä tavalla syötetään asiakkaita varsinaiseen voitontekobisnekseen.

Esimerkiksi halpalentoyhtiö voi lentää jotakin reittiä tappiollisesti, mutta korjaa voitot kotiin jatkolennoilta ja koko reittiverkosto laskelmissa huomioon otettuna.

Imatralla voitaisiin järjestää matkailijoille ohjelmapalvelua ja tapahtumia omakustannushintaan ja taloudellinen kannattavuus otetaan hillitysti muussa hinnoittelussa.

Lue lisää

Imatran jäähalli on vilkkaasti liikennöidyn monikansallisesti kansainvälisen turistiväylän varrella!

Kahden liikennemääriltään kasvavan, Imatran lähikentälle lentävän, lentoyhtiön sijoittaa runsaasti pelimerkkejä Imatra–Brändi-jäähallin nimeen?

aB&R-areena

Motto: Minkä eurolla ostat sen sadalla eurolla myyt

Ei taida kervishöpinä loppua koskaan. Merivirta on muutenkin persujen parasta A-ryhmää. Mitä nyt oli syytettynä siskonsa pahoinpitelystä. Syyte kyllä peruttiin molempien osapuolien keskinäisellä sovinnolla.

Mie aina ihmettelen,miksi imatralaiset valitsee,eduskuntaan tyyppejä,jotka eivät oikeasti asu imatralla,kaikilla intressit stadissa,edellisistä!Jos kattelette,kenestä on kirjoitettu viime vuosi kymmeninä,joka on asunut imatralla ja toiminut imatralla oikesti koko ajan monella sektrolilla ja monen mielestä turha tyyppi niin oikesti hän on tehnynä ruohonjuuritasolla duunia ja sanonut virkamiehille vitut,kansan puolesta!No hän ei ole enää ehdolla ja hyvä niin ei imatra tarvitse ketään!Imatra on junttila ja junttilana pysyy,juntit tykkää junteista,sillä mennäänn!Kyse ei ole ruottalaisesta!

pekka suomalinen kirjoitti:

Mie aina ihmettelen,miksi imatralaiset valitsee,eduskuntaan tyyppejä,jotka eivät oikeasti asu imatralla,kaikilla intressit stadissa,edellisistä!Jos kattelette,kenestä on kirjoitettu viime vuosi kymmeninä,joka on asunut imatralla ja toiminut imatralla oikesti koko ajan monella sektrolilla ja monen mielestä turha tyyppi niin oikesti hän on tehnynä ruohonjuuritasolla duunia ja sanonut virkamiehille vitut,kansan puolesta!No hän ei ole enää ehdolla ja hyvä niin ei imatra tarvitse ketään!Imatra on junttila ja junttilana pysyy,juntit tykkää junteista,sillä mennäänn!Kyse ei ole ruottalaisesta!

Lue lisää

Johtuneeko maakuntakaupunkien kansanedustajien helsinkiläistymisestä se, etteivät puolueet ja kansanedustajat ole olleet kiinnostuneita pysäyttämään pitkään jatkunutta laajaa valtakunnallista muuttoliikettä maakunnista ja maaseutukaupungeista Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin.

Uskon että asiaan voi ja pitää vaikuttaa Eduskunnassa ja muuttotappiomaakuntien sekä tappiokaupunkien poliittisissa puolueissa ja valtuustoissa. Onko tämä aihe näkynyt Imatralla ilmestyvien sanomalehtien sivuilla? Voisiko tällaisen maakunnan pienten kaupunkien asian ajaminen kuulua tasapuolisesti maakuntalehden sekä paikallislehtien linjaan? Lehtien tilaajat ja lukijat odottavat tällaista vaihtoehtoliikettä ja keskustaajamakeskeisen kirjoittelun loppumista. Sanomalehtien ei pidä vastata: ”Asia on vaikea, ei voida tehdä asialle mitään.” Sanomalehden maksavien tilaajan ei tarvitse olla samaa mieltä mielipiteitään tyrkyttävien toimittajien kanssa!

Ainakin Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan sekä maakuntakaupunkien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää tehdä rankasti poliittista työtä valtakunnallisen muuttoliikkeen pysäyttämiseksi ja kaikkien maakunnan kaupunkien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

Ovatko sanomalehdet joidenkin poliitikkojen ja sailasten sylikoiranuoleskelijoita?

Vaihtoehtoja esiin! kirjoitti:

Johtuneeko maakuntakaupunkien kansanedustajien helsinkiläistymisestä se, etteivät puolueet ja kansanedustajat ole olleet kiinnostuneita pysäyttämään pitkään jatkunutta laajaa valtakunnallista muuttoliikettä maakunnista ja maaseutukaupungeista Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin.

Uskon että asiaan voi ja pitää vaikuttaa Eduskunnassa ja muuttotappiomaakuntien sekä tappiokaupunkien poliittisissa puolueissa ja valtuustoissa. Onko tämä aihe näkynyt Imatralla ilmestyvien sanomalehtien sivuilla? Voisiko tällaisen maakunnan pienten kaupunkien asian ajaminen kuulua tasapuolisesti maakuntalehden sekä paikallislehtien linjaan? Lehtien tilaajat ja lukijat odottavat tällaista vaihtoehtoliikettä ja keskustaajamakeskeisen kirjoittelun loppumista. Sanomalehtien ei pidä vastata: ”Asia on vaikea, ei voida tehdä asialle mitään.” Sanomalehden maksavien tilaajan ei tarvitse olla samaa mieltä mielipiteitään tyrkyttävien toimittajien kanssa!

Ainakin Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan sekä maakuntakaupunkien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää tehdä rankasti poliittista työtä valtakunnallisen muuttoliikkeen pysäyttämiseksi ja kaikkien maakunnan kaupunkien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

Ovatko sanomalehdet joidenkin poliitikkojen ja sailasten sylikoiranuoleskelijoita?

Lue lisää

Aikoihin en ole jäähallikeskusteluihin kantaa ottanut, 3d-mallentamis ynm juttuja kirjoitin viime syksynä.Yllätyin noista sprinklerihöpinöistä, hieno asia edm keksintö , mutta mitähän tekemistä on kyseisen rak.projektin kanssa. Lukekaas rak.määr.kokoelma E1, sitten lakikoosteista 132/1999 ja 468/2003 jne jne. Nyt hyvällä vauhdilla halli nousee ja itseäni askarruttaa millä miehityksellä sitä tullaan järkevästi pyörittämään ja markkinoimaan.Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitikoillakin jotain kerrottavaa. Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä? Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö
kenties nykyinen uusi laitos? Onnea ja menestystä !

concreteA30 kirjoitti:

Aikoihin en ole jäähallikeskusteluihin kantaa ottanut, 3d-mallentamis ynm juttuja kirjoitin viime syksynä.Yllätyin noista sprinklerihöpinöistä, hieno asia edm keksintö , mutta mitähän tekemistä on kyseisen rak.projektin kanssa. Lukekaas rak.määr.kokoelma E1, sitten lakikoosteista 132/1999 ja 468/2003 jne jne. Nyt hyvällä vauhdilla halli nousee ja itseäni askarruttaa millä miehityksellä sitä tullaan järkevästi pyörittämään ja markkinoimaan.Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitikoillakin jotain kerrottavaa. Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä? Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö
kenties nykyinen uusi laitos? Onnea ja menestystä !

Lue lisää

Joko varauksia uuteen Imatran jäähalliin voivat tehdä paikkakuntalaiset, maakuntalaiset sekä kansalliset ja kansainväliset tahot?

Mihin tilaisuuksien järjestämisestä kiinnostuneet voivat virallisesti ottaa yhteyttä ja onko uudesta jäähallista nettisivut?

Kun jäähalli valmistuu kesäkuussa 2011, niin voisiko toiminnan aloittaa järjestämällä upouudessa jäähallissa esimerkiksi lasten ja nuorten harrastemessut ja kansalliset tanssikilpailut sekä suuren viihdeorkesterin yleisötanssit?

Milloin markkinointi ja järjestelyt on aloitettava viimeistään ellei jo viime kuussa, niin että Imatran jäähallin kesäkuun ja kesän 2011 tilaisuuksista tulee yleisömenestys?

Tässä viestiketjussa kannattaa ehdottaa urheilu- ja ynnä muita tilaisuuksia, mitä Imatran jäähallin markkinointi ja järjestelyryhmä voi ammattitaidolla toteuttaa!

Vaihtoehtoja esiin! kirjoitti:

Johtuneeko maakuntakaupunkien kansanedustajien helsinkiläistymisestä se, etteivät puolueet ja kansanedustajat ole olleet kiinnostuneita pysäyttämään pitkään jatkunutta laajaa valtakunnallista muuttoliikettä maakunnista ja maaseutukaupungeista Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin.

Uskon että asiaan voi ja pitää vaikuttaa Eduskunnassa ja muuttotappiomaakuntien sekä tappiokaupunkien poliittisissa puolueissa ja valtuustoissa. Onko tämä aihe näkynyt Imatralla ilmestyvien sanomalehtien sivuilla? Voisiko tällaisen maakunnan pienten kaupunkien asian ajaminen kuulua tasapuolisesti maakuntalehden sekä paikallislehtien linjaan? Lehtien tilaajat ja lukijat odottavat tällaista vaihtoehtoliikettä ja keskustaajamakeskeisen kirjoittelun loppumista. Sanomalehtien ei pidä vastata: ”Asia on vaikea, ei voida tehdä asialle mitään.” Sanomalehden maksavien tilaajan ei tarvitse olla samaa mieltä mielipiteitään tyrkyttävien toimittajien kanssa!

Ainakin Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan sekä maakuntakaupunkien yrittäjien ja asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää tehdä rankasti poliittista työtä valtakunnallisen muuttoliikkeen pysäyttämiseksi ja kaikkien maakunnan kaupunkien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.

Ovatko sanomalehdet joidenkin poliitikkojen ja sailasten sylikoiranuoleskelijoita?

Lue lisää

Eduskunta puhuu aina, että valtion työpaikkoja pitää siirtää maakuntiin. Kumminkin tosiasia on, että taitaa niitä työpaikkoja maakunnista olla loppunnut muistaakseni 10 000. Siis vaikka valtio on siirtännyt jotain työpaikkoja maakuntiin, niin lopputulos on miinus merkkinen.

concreteA30 kirjoitti:

Aikoihin en ole jäähallikeskusteluihin kantaa ottanut, 3d-mallentamis ynm juttuja kirjoitin viime syksynä.Yllätyin noista sprinklerihöpinöistä, hieno asia edm keksintö , mutta mitähän tekemistä on kyseisen rak.projektin kanssa. Lukekaas rak.määr.kokoelma E1, sitten lakikoosteista 132/1999 ja 468/2003 jne jne. Nyt hyvällä vauhdilla halli nousee ja itseäni askarruttaa millä miehityksellä sitä tullaan järkevästi pyörittämään ja markkinoimaan.Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitikoillakin jotain kerrottavaa. Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä? Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö
kenties nykyinen uusi laitos? Onnea ja menestystä !

Lue lisää

Ukoskan jäähallin sallittu henkilö- ja yleisömäärä

concreteA30 | 24.8.2010 20:19, kirjoittaa
”Yllätyin noista sprinklerihöpinöistä, hieno asia edm keksintö, mutta mitähän tekemistä on kyseisen rak. projektin kanssa. Lukekaas rak.määr.kokoelma E1, sitten lakikoosteista 132/1999 132/1999 ja 468/2003 468/2003 jne jne.”

Kysymys concreteA30:lle:
1) Mikä on jäähallirakennuksen eri osien paloluokat - P1, P2 vai P3?
2) Kerrosluku ja erilliset palo-osastot?

E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
Rakennusten paloturvallisuus
Määräykset ja ohjeet 2002
Linkki: http://www.finlex.fi/data/normit/10530-37-3762-4.pdf

Linkin sivulla 5/40: esimerkiksi ravintolat, urheiluhallit ja näyttelytilat luokitellaan
”Kokoontumis- ja liiketiloiksi”

Sivu 9/40:
RAKENNUKSEN PALOLUOKKA
3.1 Paloluokat
Rakennuksen paloluokat ovat P1, P2 ja P3.
Ks. paloluokkien selostus em. linkistä sivulta 9/40

Sivu 10/40:
TAULUKKO 3.2.1: RAKENNUKSEN KOKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET
Katso rivi: Kokoontumis- ja liiketilat

TAULUKKO 3.2.2: RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU HENKILÖMÄÄRÄ
Katso rivi: Kokoontumis- ja liiketilat

Sivu 11/40:
”5.1.2 Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä
muodostettava eri palo-osastoiksi (kerrososastointi).”

anssi.p kirjoitti:

Eduskunta puhuu aina, että valtion työpaikkoja pitää siirtää maakuntiin. Kumminkin tosiasia on, että taitaa niitä työpaikkoja maakunnista olla loppunnut muistaakseni 10 000. Siis vaikka valtio on siirtännyt jotain työpaikkoja maakuntiin, niin lopputulos on miinus merkkinen.

Lue lisää

Helsinki(pääkaupunkiseutu),jo nyt työntää yhden kolmasosan rahoista maakuntiin!Miksi kannattamatonta seutua pitäsi tukea pääkaupunki seudun kustannuksella,silläkin rahalla voisi rakentaa halpoja asuntoja ihmisille,jotka haluaisivat muuttaa ytimeen!Imatraltakin lähtis,monta perhettä,jos asunnot ois helsingissä halvempiä,mutta kun on asunut ikänsä imatralla ja isosta omakotitalosta ei saisi edes yksiötä helsingissä!Taidanpa jää tänne kärvistelemään!

sallittu henk.määrä kirjoitti:

Ukoskan jäähallin sallittu henkilö- ja yleisömäärä

concreteA30 | 24.8.2010 20:19, kirjoittaa
”Yllätyin noista sprinklerihöpinöistä, hieno asia edm keksintö, mutta mitähän tekemistä on kyseisen rak. projektin kanssa. Lukekaas rak.määr.kokoelma E1, sitten lakikoosteista 132/1999 132/1999 ja 468/2003 468/2003 jne jne.”

Kysymys concreteA30:lle:
1) Mikä on jäähallirakennuksen eri osien paloluokat - P1, P2 vai P3?
2) Kerrosluku ja erilliset palo-osastot?

E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
Rakennusten paloturvallisuus
Määräykset ja ohjeet 2002
Linkki: http://www.finlex.fi/data/normit/10530-37-3762-4.pdf

Linkin sivulla 5/40: esimerkiksi ravintolat, urheiluhallit ja näyttelytilat luokitellaan
”Kokoontumis- ja liiketiloiksi”

Sivu 9/40:
RAKENNUKSEN PALOLUOKKA
3.1 Paloluokat
Rakennuksen paloluokat ovat P1, P2 ja P3.
Ks. paloluokkien selostus em. linkistä sivulta 9/40

Sivu 10/40:
TAULUKKO 3.2.1: RAKENNUKSEN KOKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET
Katso rivi: Kokoontumis- ja liiketilat

TAULUKKO 3.2.2: RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU HENKILÖMÄÄRÄ
Katso rivi: Kokoontumis- ja liiketilat

Sivu 11/40:
”5.1.2 Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä
muodostettava eri palo-osastoiksi (kerrososastointi).”

Lue lisää

Mikäli sprinklausta olisi tarvittu, niin olisihan se toteutettu.Nyt tuo rahareikä voitiin käyttää vaikkapa kuntosaliin/sen välineistöön.Jäähallihan ei ole "avoin yleisötila" normi harjoituskäytössä
jota se on suurimman osan aikaa. Toiseksi nyt haettiin vain ja ainoastaan jäähallia, ei messu-/ monitoimihallia ( käyttötaparyhmien vertailun voi siis unohtaa).Nyt tehdään pääosin sporttia 7900m2 bruttoalalla jonne yleisöä tuo 1500. Toki tiedän kuinka mieluusti sprink.kauppamiehet olisi
tarjonneet tuohonkin tuotteitaan ja hyvä niin, vaan josko Moskovan Magnitogorskin sprinklausjärjestelmä kaipaisi päivitystä ;-D Ja luonnolisesti Imatran hallikin on suunniteltu viranomaismääräysten mukaisesti. Ja toivotaan että se mikä palaa on b-luokan grillimakkara....nam ja suu "kangea"-sinaapista.

concreteA30 kirjoitti:

Mikäli sprinklausta olisi tarvittu, niin olisihan se toteutettu.Nyt tuo rahareikä voitiin käyttää vaikkapa kuntosaliin/sen välineistöön.Jäähallihan ei ole "avoin yleisötila" normi harjoituskäytössä
jota se on suurimman osan aikaa. Toiseksi nyt haettiin vain ja ainoastaan jäähallia, ei messu-/ monitoimihallia ( käyttötaparyhmien vertailun voi siis unohtaa).Nyt tehdään pääosin sporttia 7900m2 bruttoalalla jonne yleisöä tuo 1500. Toki tiedän kuinka mieluusti sprink.kauppamiehet olisi
tarjonneet tuohonkin tuotteitaan ja hyvä niin, vaan josko Moskovan Magnitogorskin sprinklausjärjestelmä kaipaisi päivitystä ;-D Ja luonnolisesti Imatran hallikin on suunniteltu viranomaismääräysten mukaisesti. Ja toivotaan että se mikä palaa on b-luokan grillimakkara....nam ja suu "kangea"-sinaapista.

Lue lisää

”Toiseksi nyt haettiin vain ja ainoastaan jäähallia, ei messu-/ monitoimihallia ( käyttötaparyhmien vertailun voi siis unohtaa).”

Poliitikkojen ja virkamiesten piti kysyä laajasti veronmaksajilta – EI KYSYTTY!

Uutisvuoksi 2.3.2009 s. 3, lainaus:

“Jatkossa myös [8] kuntalaiset on tarkoitus saada entistä enemmän osallistumaan Imatran kehittämiseen.

- [9] Aikaisemmin on järjestetty kyselytunteja kuntalaisille, mutta ne eivät saaneet erityisemmin vastakaikua. [10] Ihan varmasti on tarpeen järjestää foorumeja kuntalaisia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista, Tiina Wilén-Jäppinen sanoo (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja).”

- “Yksi aihe, josta [11] kuntalaiskeskustelua varmasti vielä kaivataan, on jäähallin rakentaminen. Kevät on kiireistä aikaa, mutta viimeistään alkusyksystä tässä asiassa olisi syytä kuulla vielä kuntalaisia. Kuntalaisia vartenhan palvelut ovat, Wilén-Jäppinen jatkaa.”


Voivatko äänestäjät luottaa Imatran poliitikkoihin ja luottamushenkilöihin?

EI KYSYTTY! kirjoitti:

”Toiseksi nyt haettiin vain ja ainoastaan jäähallia, ei messu-/ monitoimihallia ( käyttötaparyhmien vertailun voi siis unohtaa).”

Poliitikkojen ja virkamiesten piti kysyä laajasti veronmaksajilta – EI KYSYTTY!

Uutisvuoksi 2.3.2009 s. 3, lainaus:

“Jatkossa myös [8] kuntalaiset on tarkoitus saada entistä enemmän osallistumaan Imatran kehittämiseen.

- [9] Aikaisemmin on järjestetty kyselytunteja kuntalaisille, mutta ne eivät saaneet erityisemmin vastakaikua. [10] Ihan varmasti on tarpeen järjestää foorumeja kuntalaisia kiinnostavista ajankohtaisista aiheista, Tiina Wilén-Jäppinen sanoo (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja).”

- “Yksi aihe, josta [11] kuntalaiskeskustelua varmasti vielä kaivataan, on jäähallin rakentaminen. Kevät on kiireistä aikaa, mutta viimeistään alkusyksystä tässä asiassa olisi syytä kuulla vielä kuntalaisia. Kuntalaisia vartenhan palvelut ovat, Wilén-Jäppinen jatkaa.”


Voivatko äänestäjät luottaa Imatran poliitikkoihin ja luottamushenkilöihin?

Lue lisää

Heh, en luota demariin enkä bemariin.

concreteA30 kirjoitti:

Aikoihin en ole jäähallikeskusteluihin kantaa ottanut, 3d-mallentamis ynm juttuja kirjoitin viime syksynä.Yllätyin noista sprinklerihöpinöistä, hieno asia edm keksintö , mutta mitähän tekemistä on kyseisen rak.projektin kanssa. Lukekaas rak.määr.kokoelma E1, sitten lakikoosteista 132/1999 ja 468/2003 jne jne. Nyt hyvällä vauhdilla halli nousee ja itseäni askarruttaa millä miehityksellä sitä tullaan järkevästi pyörittämään ja markkinoimaan.Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitikoillakin jotain kerrottavaa. Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä? Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö
kenties nykyinen uusi laitos? Onnea ja menestystä !

Lue lisää

concreteA30 | 24.8.2010 20:19, kirjoittaa tärkeästä asiasta:

”Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitiikoillakin jotain kerrottavaa
Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä?
Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö kenties nykyinen uusi laitos?”


Kommentti
1) Mitä hyötyä yhtiöittämisestä on Imatran kaupungin taloudelle pitkällä aikavälillä?
2) Kannattaisiko Ukoskan jäähalli myydä, ja millä hinnalla?


Tase ja tuloslaskelma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tase
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuloslaskelma

Katso myös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinpäätös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinpäätösanalyysi

Vaihtoehtoja esiin! kirjoitti:

concreteA30 | 24.8.2010 20:19, kirjoittaa tärkeästä asiasta:

”Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitiikoillakin jotain kerrottavaa
Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä?
Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö kenties nykyinen uusi laitos?”


Kommentti
1) Mitä hyötyä yhtiöittämisestä on Imatran kaupungin taloudelle pitkällä aikavälillä?
2) Kannattaisiko Ukoskan jäähalli myydä, ja millä hinnalla?


Tase ja tuloslaskelma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tase
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuloslaskelma

Katso myös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinpäätös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinpäätösanalyysi

Lue lisää

Yhtiöittäminen toimii kun hallinto kevenee eka hengenveto... noh tyttärien asiat ,niin Imatralla kuin LPR ei ole oikein hurraamista kun tilinpäätöskertomuksia on luettu...Ja ihan nyt toisaalta tällä haavaa kuin myös aiemmin nuo wikipedia/heitot on hyviä...mutta mutta;-D
Oikeasti jos ei yhtään oteta kuin opiksi näreharjun halliyhtiöstä , niin nykyinen halli olisi hyvä yhtiöittää. Siihen vaan ei olisi yhtä ainoaa potentiaalista ehdokasta hallinnoimaan liikuntapuolelta kyseistä halliyhtiötä. Tämä on varma! Toinen varma on se ,että yksikään poliitikko ei ole bisneksen tekijä pl. kokoomus/keskusta Imatraa ajatellen. Vaan edelleen poliitiko matkassa hali olisi huteran huojuvalla pohjalla. Näreharjuhan oli yhtiöitetty, mutta jokusen vuoden jälkeen Oy purettiin ja jatkettiin kunnan malliin.ne ketkä asioista on perillä tietää kuinka siinä kävi, itse en nyt edm. asioista lähde tarinoimaan...ihan kaikilta osin ei onnistuttu sen voin sanoa.Kohta 2:olisiko N-harjua
tarkoitettu.Eihän toki nyt uutta hallia ihan myyntimielellä ole lähdetty tekemään.....
Niin ja edelleen kohtaan yksi....olisihan mainio mahdollisuus yhtiöittää toisen tyttären kanssa : Imatran kylpylän.... sieltä saisi synergiaa......

Vaihtoehtoja esiin! kirjoitti:

concreteA30 | 24.8.2010 20:19, kirjoittaa tärkeästä asiasta:

”Tässä varsinkin markkinointipuolessa olisi varmaan vakipolitiikoillakin jotain kerrottavaa
Onko uuteen halliin ja sen nykyaikaisiin kojeisiin jo koulutettu asiansa osaavia henkilöitä?
Tuleeko se pyörimään ns. vanhaan malliin Näreharju vai yhtiöitetäänkö kenties nykyinen uusi laitos?”


Kommentti
1) Mitä hyötyä yhtiöittämisestä on Imatran kaupungin taloudelle pitkällä aikavälillä?
2) Kannattaisiko Ukoskan jäähalli myydä, ja millä hinnalla?


Tase ja tuloslaskelma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tase
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuloslaskelma

Katso myös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinpäätös
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinpäätösanalyysi

Lue lisää

Kohta 1. Niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä, mutta mutta mutta kuten ehkä olet seurannut niin Sumatran kuin Lepran tyttärien toiminnasta, niin ei ole tilinpäätöshuraa huutoja saanut huudella eikä uraa huutoja ;-d sumatralla. Hallinto ja toiminna pyörittäminen helpottuisi valtavasti kun olisi halli Oy. vaan Sumatrallahan oli halli oy ja siitähän ei ole lapsille kerrottavaa. Jos yhtiöittämiseen päädyttäisiin A1 asia olisi ettei liikuntapuolelta kukaan olisi tekemisissä hallinon osalta tämän teeman kanssa. Kohta 2 kukapa nyt hallia myyntimielessä tekisi? Olisiko painovirhepaholainen ja tarkoitus oli Näreharju... noh päiväkotikohtalo sille.
Toisaalta yhtiöittäminen kylpylän kanssa olisi herkullinen,,,,,, jäisi moni politrukki noh muutama ainakin näppiä nuolemaan. Tunnemmehan "pesulankin" rekrytoinnin.

concreteA30 kirjoitti:

Yhtiöittäminen toimii kun hallinto kevenee eka hengenveto... noh tyttärien asiat ,niin Imatralla kuin LPR ei ole oikein hurraamista kun tilinpäätöskertomuksia on luettu...Ja ihan nyt toisaalta tällä haavaa kuin myös aiemmin nuo wikipedia/heitot on hyviä...mutta mutta;-D
Oikeasti jos ei yhtään oteta kuin opiksi näreharjun halliyhtiöstä , niin nykyinen halli olisi hyvä yhtiöittää. Siihen vaan ei olisi yhtä ainoaa potentiaalista ehdokasta hallinnoimaan liikuntapuolelta kyseistä halliyhtiötä. Tämä on varma! Toinen varma on se ,että yksikään poliitikko ei ole bisneksen tekijä pl. kokoomus/keskusta Imatraa ajatellen. Vaan edelleen poliitiko matkassa hali olisi huteran huojuvalla pohjalla. Näreharjuhan oli yhtiöitetty, mutta jokusen vuoden jälkeen Oy purettiin ja jatkettiin kunnan malliin.ne ketkä asioista on perillä tietää kuinka siinä kävi, itse en nyt edm. asioista lähde tarinoimaan...ihan kaikilta osin ei onnistuttu sen voin sanoa.Kohta 2:olisiko N-harjua
tarkoitettu.Eihän toki nyt uutta hallia ihan myyntimielellä ole lähdetty tekemään.....
Niin ja edelleen kohtaan yksi....olisihan mainio mahdollisuus yhtiöittää toisen tyttären kanssa : Imatran kylpylän.... sieltä saisi synergiaa......

Lue lisää

… optioita … rojalteja …

concreteA30 kirjoitti:

Kohta 1. Niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä, mutta mutta mutta kuten ehkä olet seurannut niin Sumatran kuin Lepran tyttärien toiminnasta, niin ei ole tilinpäätöshuraa huutoja saanut huudella eikä uraa huutoja ;-d sumatralla. Hallinto ja toiminna pyörittäminen helpottuisi valtavasti kun olisi halli Oy. vaan Sumatrallahan oli halli oy ja siitähän ei ole lapsille kerrottavaa. Jos yhtiöittämiseen päädyttäisiin A1 asia olisi ettei liikuntapuolelta kukaan olisi tekemisissä hallinon osalta tämän teeman kanssa. Kohta 2 kukapa nyt hallia myyntimielessä tekisi? Olisiko painovirhepaholainen ja tarkoitus oli Näreharju... noh päiväkotikohtalo sille.
Toisaalta yhtiöittäminen kylpylän kanssa olisi herkullinen,,,,,, jäisi moni politrukki noh muutama ainakin näppiä nuolemaan. Tunnemmehan "pesulankin" rekrytoinnin.

Lue lisää

pst .. jos hallin myisi kylpylälle 5 000 000 eurolla, niin kuinka paljon puhdasta rahaa kaupunki säästäisi seuraavien 30 vuoden aikana?

concreteA30 kirjoitti:

Yhtiöittäminen toimii kun hallinto kevenee eka hengenveto... noh tyttärien asiat ,niin Imatralla kuin LPR ei ole oikein hurraamista kun tilinpäätöskertomuksia on luettu...Ja ihan nyt toisaalta tällä haavaa kuin myös aiemmin nuo wikipedia/heitot on hyviä...mutta mutta;-D
Oikeasti jos ei yhtään oteta kuin opiksi näreharjun halliyhtiöstä , niin nykyinen halli olisi hyvä yhtiöittää. Siihen vaan ei olisi yhtä ainoaa potentiaalista ehdokasta hallinnoimaan liikuntapuolelta kyseistä halliyhtiötä. Tämä on varma! Toinen varma on se ,että yksikään poliitikko ei ole bisneksen tekijä pl. kokoomus/keskusta Imatraa ajatellen. Vaan edelleen poliitiko matkassa hali olisi huteran huojuvalla pohjalla. Näreharjuhan oli yhtiöitetty, mutta jokusen vuoden jälkeen Oy purettiin ja jatkettiin kunnan malliin.ne ketkä asioista on perillä tietää kuinka siinä kävi, itse en nyt edm. asioista lähde tarinoimaan...ihan kaikilta osin ei onnistuttu sen voin sanoa.Kohta 2:olisiko N-harjua
tarkoitettu.Eihän toki nyt uutta hallia ihan myyntimielellä ole lähdetty tekemään.....
Niin ja edelleen kohtaan yksi....olisihan mainio mahdollisuus yhtiöittää toisen tyttären kanssa : Imatran kylpylän.... sieltä saisi synergiaa......

Lue lisää

concreteA30 | 4.9.2010 19:50 kirjoittaa:
”Jos yhtiöittämiseen päädyttäisiin A1 asia olisi ettei liikuntapuolelta kukaan olisi tekemisissä hallinon osalta tämän teeman kanssa
. Kohta 2 kukapa nyt hallia myyntimielessä tekisi?”

Kommentti

Miksi Imatran kaupunki myisi Ukoskaan valmistuvan uuden hallin?

Ainakin seuraavat syyt myydä, myös muita syitä on ...

1) Saataisiin investointirahat takaisin (ainakin suurelta osin)
2) Säästyttäisiin vuotuisilta suurilta käyttömenoilta
3) Saataisiin jäähalli pois taseista
4) Myyntitulot voidaan käyttää uusinvestointeihin, mistä Imatran kaupunki voi saada säästöjä verrattuna nykytilanteeseen
5) Jäähallista säästöön jäävät vuotuiset käyttömenot voitaisiin käyttää mm. koulutoimeen ja terveydenhoitoon sekä kasvavaan vanhustenhoitoon
6) keksikää lisää


Miksi Imatran kylpylä ostaisi jäähallin

1) Sillä on bisnestajua (mitä ei Imatran kaupungilla ole)
2) Kylpylällä on osaava markkinointihenkilöstö ja -kanavat
3) Kylpylän intresseissä on järjestää jäähallissa erilaisia taloudellisesti tuottavia tapahtumia
4) Imatran kylpylän kilpailutilanne vahvistuu
5) Imatran kylpylän hoidossa jäähallin kävijämäärät olisivat maksimaalisen suuret (2 500 tai enemmän viikossa), mistä on hyötyä myös Imatran kaupungille
6) keksikää lisää

concreteA30 kirjoitti:

Kohta 1. Niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä, mutta mutta mutta kuten ehkä olet seurannut niin Sumatran kuin Lepran tyttärien toiminnasta, niin ei ole tilinpäätöshuraa huutoja saanut huudella eikä uraa huutoja ;-d sumatralla. Hallinto ja toiminna pyörittäminen helpottuisi valtavasti kun olisi halli Oy. vaan Sumatrallahan oli halli oy ja siitähän ei ole lapsille kerrottavaa. Jos yhtiöittämiseen päädyttäisiin A1 asia olisi ettei liikuntapuolelta kukaan olisi tekemisissä hallinon osalta tämän teeman kanssa. Kohta 2 kukapa nyt hallia myyntimielessä tekisi? Olisiko painovirhepaholainen ja tarkoitus oli Näreharju... noh päiväkotikohtalo sille.
Toisaalta yhtiöittäminen kylpylän kanssa olisi herkullinen,,,,,, jäisi moni politrukki noh muutama ainakin näppiä nuolemaan. Tunnemmehan "pesulankin" rekrytoinnin.

Lue lisää

On, että Imatran kylpylän logo on uuden jäähallin sisääntuloaukoilla valaisemassa hämärtyvää
maisemaa . Sehän ei toki ole yhtään huono asia kunhan hintalappu on kohdallaan.
Kohdassa miksi kylpylä ostaisi hallin täytyy kyllä kohtaan 1 todeta , että tuo bisnestaju ei kyllä
ei ihan toimi eikä myöskään kohta 2. Loput on kyllä hyviä vetoja.
Kaupungin markkinointi tyssää siihen kun ei ole euroja budjetoitu jolla markkinointia voisi tehdä.
Ja kyllähän siellä tulisi hallilla fyysisesti yhden henkilön oltava joka täyspäiväisesti hoitaisi talouteen liittyviä asioita ja hallinnoisis hallia. Nyt on hallin miehitys huhujen ja tarinoiden mukaan kovasti työnalla. Toki toivoa sopii ettei käsipareja ole jatkossa pois ulkoliikunnan puolelta.Ilolla saa kyllä seurata kun uusi komea halli valmistuu. Saamme kyllä mainion vapaa-ajan vietto alueen Karhumäelle. Se on hyvä se.

concreteA30 kirjoitti:

On, että Imatran kylpylän logo on uuden jäähallin sisääntuloaukoilla valaisemassa hämärtyvää
maisemaa . Sehän ei toki ole yhtään huono asia kunhan hintalappu on kohdallaan.
Kohdassa miksi kylpylä ostaisi hallin täytyy kyllä kohtaan 1 todeta , että tuo bisnestaju ei kyllä
ei ihan toimi eikä myöskään kohta 2. Loput on kyllä hyviä vetoja.
Kaupungin markkinointi tyssää siihen kun ei ole euroja budjetoitu jolla markkinointia voisi tehdä.
Ja kyllähän siellä tulisi hallilla fyysisesti yhden henkilön oltava joka täyspäiväisesti hoitaisi talouteen liittyviä asioita ja hallinnoisis hallia. Nyt on hallin miehitys huhujen ja tarinoiden mukaan kovasti työnalla. Toki toivoa sopii ettei käsipareja ole jatkossa pois ulkoliikunnan puolelta.Ilolla saa kyllä seurata kun uusi komea halli valmistuu. Saamme kyllä mainion vapaa-ajan vietto alueen Karhumäelle. Se on hyvä se.

Lue lisää

concreteA | 3031.10.2010 15:05
”Puhdas veikkaus."
"On, että Imatran kylpylän logo on uuden jäähallin sisääntuloaukoilla valaisemassa hämärtyvää maisemaa. Sehän ei toki ole yhtään huono asia kunhan hintalappu on kohdallaan.”

Imatran kylpylä ja uusi jäähalli pitäisi toimia bisnesmielessä synergisesti yhteen, mutta mitä tulee tuohon hintalappuun niin, hinnoittelu taitaisi mennä jonkinlaisena tyttären sisäisenä siirtohintana, jos logo menee Imatran kylpylälle. Siinä tapauksessa sopimusaika ei saisi olla kylpylän kansaa määräaikainen, ei edes lyhyt määräaika, vaan logo vaihtuu heti kun parempi maksaja löytyy, vaikka kyllähän siinä kylpylä näkyvyyttä saa, jos se nousee tärkeäksi tai sitten muu vaihtoehto.

Alueen matkailullista arvoa on niin paljon hehkutettu, että Imatran kaupungilla ei pitäisi olla varaa minkäänlaisiin pikkupoliittisiin pannukakkukekkereihin jäähallilla.

Itse olen tavis enkä markkinointikonsultti. Pitäisi ottaa huomioon ketkä siitä jäähallin ohi kulkevat, ketkä käy jäähallissa, millä tavalla jäähalli näkyy sanomalehdissä, televisiossa, ulkomainoksissa kotimaassa ja ulkomailla, nettimainoksissa kotimaisilla ja ulkomaisilla sivustoilla, hakukonemarkkinoinnissa jne. Ulkomainen tarkoittaa tässä sekä Venäjää, mutta myös laajempaa markkina-aluetta esimerkiksi Eurooppa.

Mitkä yritykset tai brändit ovat kiinnostuneita saamaan huomiota omalla nimellään ja logollaan?

Jäähalli tulee esiintymään hyvin monissa eri yhteyksissä Saimaa-brändin kokonaismarkkinoinnissa sekä monissa muissa yhteyksissä. Tästä voi miettiä Ukoskan jäähallin markkina-arvoa, sille joka sinne nimensä ja logonsa haluaa.
Jäähallin nimeksi voisi siis tulla esimerkiksi jokin sellainen kotimainen tai ulkomainen yritys, tuotenimi tai tuotebrändi, mikä saa edistetyksi markkinointiaan, mainontaansa ja myyntiänsä tämä kokonaisuus huomioon otettuna. Kyse on kahden osapuolen etujen maksimoinnista ja markkina-arvosta.

Tämän suunnitteluun on olemassa ammattilaiset ... keskustelu jatkuu ...

Onnea, menestystä ja kasvavia verotuloja Imatran asukkaille ja kaupunkikonsernille sekä tasa-arvoiselle yhteistyökykyiselle Saimaa brändille!