Mitkä ovat nämä Helsingin homekoulut? Kuka tietää?
Helsingin homekoulut
homeastma
201598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
mutta mistä siihen saisi rehellisen vastauksen? Oikeastaan pitäisi rehellisyyden nimissä tutkia kaikki Suomen koulut puolueettomin tutkimuksin, jotta saisi vastauksen. Tuon saman kysymyksen voi esittää, minkä kaupungin tai kunnan kohdalla tahansa. Säälittävää viranomaisten taholta, joka rehtorikin on, kieltää koko homeongelma ja väittää, ettei oppilas voi aistia hengityselimillään, onko paikassa hometta vai ei. Rikotaanko tässä jotakin lakia, kun rehtori väittää koulua puhtaaksi, mutta kuitenkin se aiheuttaa oireita ja lisääntynyttä astma- ja allergialääkkeiden käyttöä ja tutkittua materiaalinäytetietoa on olemassa koulun vakavasta homeongelmasta?
Samaa kieltämistä on tapahtunut täällä Keski-Suomessakin, Laukaan kunnassa. Valitettavasti.
Taitaa olla suurimmassa osassa Helsingin kouluja homeongelma, ainakin meidän koulussa on opettaja joka on siirretty sinne toisesta koulusta homeoireilun takia, nyt ei enää kestä meidänkään koulua ja odottaa sirtoa. Ongelmana on, ettei tahdo löytyä koulua missä ei olisi "sisäilmaongelmaa".
niistä esikaupunkialueieden kouluista, joita nousi pystyyn kuin sieniä sateella 60-80 -lukujen maaltapaon seurauksena. Käsittääkseni kantakaupungin koulut, jotka ovat vanhoja massiivikivisiä arvorakennuksia, eivät kärsi homeongelmista. Olen käynyt niistä muutamissa viime aikoina ja sisäilma on tuntunut raikkaalta ja on ollut helppo hengittää.
Työskentelen keskikaupungin koulussa, kaksi lastani ovat käyneet kahta keskustan vanhaa,,yli satavuotta sitten rakennettua koulua ja kummassakin oli hometta, toista alettiin saneeraamaan kesken kesäloman, yksi kerros suljettiin kokonaan, toinenkin remontoitiin samalla kun oppilaat opiskelivat remontin keskellä. Hyvä kun remontoivat. Kamalaa on silloin, kun ei uskota homeongelmaan kuten omassa koulussani.
Totta, rehtorin tehtävä on tehdä koulunsa kannattavaksi ja haalia kouluun oppilaita. Homeongelman myöntäminen ei lisää koulun vetovoimaa. Homeongelmista kärsivä opettaja on hankala josta halutaan eroon. Tällaiselle opettajalle saatetaan sanoa jossain työterveysasioiden ylemmässä linkissä, että opettajalla on rakenteellinen ongelma. Vanhempien tulee itse olla aktiivisia, se on ainoa asia mikä auttaa.
kärsivä ope on jopa niin vaarallinen koululle, että työterveyslääkärillekin on pantu työnantajan puolesta sanat suuhun vai miksi hän muuten suosittelee sairastunutta irtisanoutumaan virastaan. Ja edelleen rikkovat lakia, kun pomo keskustelee alaisensa terveysasioista työterveyshuollon kanssa, sujuvasti kulkee tieto ja pomo ottaa välillä "lääkärin" roolin.
ihan kamalaa on homesairastuneiden kohtalo Suomenmaassa.
Eikö rehtorinkin kannattaisi ruveta haalimaan niitä opiskelijoita sillä perusteella, että koulussa ei ole sisäilmaongelmia - jos niitä oikeasti ei ole. Siinäpä oiva mainosvaltti :)
Niin myös työpaikkojen kannattaisi panostaa siihen, että voisivat hyvällä omallatunnolla kertoa hakuilmoituksissaan, että heillä on puhdas sisäilma, ja että siihen myös panostetaan jatkuvasti.
"ihan kamalaa on homesairastuneiden kohtalo Suomenmaassa. "
Taitaa olla vielä huonommin muualla maailmassa.
Kysymys on hölmö ja osoittaa ainakin sen, ettei kysyjä ymmärrä kiinteistön kunnossapidosta ja sisäilma-asioista juuri yhtään mitään.
Kiinteistöjen luokittelu hometta - ei hometta tyyppisellä jaolla on mahdotonta, koska asia ei ole lainkaan mustavalkoinen. On vain harmaan eri sävyjä, jos haluaa vertauskuvallisesti asiaa kuvata. Kaikista rakennuksista löytyy aina rakenteita, joiden kuntoa voidaan parantaa tai uusia kokonaan. Tämä koskee yleensä myös aivan uusia rakennuksia. Mitä vanhempi rakennus on, sitä enemmän rakennusteknisiä epäkohtia löytyy. Osa näistä rakennusteknisistä epäkohdista voi vaikuttaa sisäilmaan laatuun negatiivistesti. Kaikki kiinteistöt vaativat vuosikorjaustoimenpiteitä. Suomessa julkisella sektorilla on jo vuosikymmenien ajan valitettavasti lisätty korjausvelkaa, eli käytettävissä olevien resurssien määrä vuosikorjaustarpeeseen nähden on liian pieni. Tämä on yleisesti myös päättäjillä tiedossa, asialle ei juurikaan ole tehtävissä mitään ilman merkittävää resurssien lisäystä.
Satuinpa tässä olemaan samassa seminaarissa vähän aikaa sitten Pirisen kanssa, joka on ministeriön hommissa vetämässä näitä kosteus- ja hometalkoita. No, hän totesi ettei tässä projektissa juuri mitään tulla saavuttamaan, koska mitään sen suurempia taloudellisia resursseja ei näihin TALKOISIIN ole valtiolta tulossa. Projektin nimi on siis hyvin osuva ja kuvaa päättäjien asenteita aiheeseen liittyen.
"Mikrobiongelmaisia" rakennuksia en usko Helsingissäkään olevan merkittävän suurta määrää. Kun siis tarkoitetaan sellaista rakennusta jossa on jonkinlainen kattava kosteusvaurio, jonka vuoksi esim. koko alapohja on pysyvästi kostea. Yksittäisiä vuotokohtia rakennuksissa varmasti on, mutta näiden korjaaminen on normaalia vuosikunnossapitoa, eikä tällaisista pienimuotoisista vuodoista aiheudu terveyshaittoja. Sen sijaan sisäilmaongelmaisia rakennuksia Suomessa on melko paljonkin, suurimpana tekijänä on huono ilmanvaihto. Muutama vuosikymmen sitten rakennettujen rakennusten ilmanvaihto voi (usein) toimia myös epäpuhtauslähteenä. On silti tärkeää muistaa, että kaikki rakennukset ovat yksilöitä, eikä niitä voi erikseen tutkimatta tuomita hyviksi tai huonoiksi.
hölmöjä kysymyksiä. Olisiko hölmöjä kysymyksiä, jos sisäilmaongelmien äärellä ei oltaisi niin salamyhkäisiä ja pikemminkin yritetään salata ongelmaa kuin että tiedotettaisiin siitä avoimesti ja samalla kerrottaisiin miten edetään ja mitä korjataan? Mutta niinhän se on, että vasta omakohtaisten kokemusten kautta joko itsessään tai lähimmäisissään voi ymmärtää, mitä käytännön elämän tasolla tarkoittaa se, että on saanut astmansa ja mahdolliset muut sairaudet homeiden, toksiinien yms. aiheuttamana. Kun keuhkoputket ovat nopeasti reagoivat, niin ei ole tosiaankaan kysymys mistään helposta sairaudesta ja silloin se harmiton helposti korjattava kattovuotokin on terveydelle erittäin haitallinen. Tai ihan samoin, jos joku saa voimakkaita oireita muun mekanismin kuin astman kautta joutuen muutaman päivän vuodelepoon sen harmittoman kattovuodon takia. Rakennusten sisäilma ja sen haitallisuus on vaikea asia ja siis siinä, mikä on haitallista ja mikä ei. Se mikä on yhdelle haitatonta voi toisella johtaa sairastumiseen - venäläistä rulettia siis parhaimmillaan. Hieman välinpitämättömämmän asenteen haitallisuuteen voisikin ottaa silloin, jos näistä sairastumisista ei jäisi sitä pysyvää vammaa eli että reagoi aina samoin saman altisteen kohdatessaan. Ja kun näitä altisteita, joihin elimistö reagoi alkaa olla paljon, voi taviselämän sanoa olevan melkoisen rajoittunutta ja joutuu kulkemaan riskirajoilla tahtomattaan.
Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat. Ihmisten oireilu on hyvinkin erilaista ja mikä suurimmalle osalle on harmitonta, voi jollekin olla voimakas altiste. Nykypäivän tutkimusmenetelmät ovat vielä kovin alkeellisia, kaikki mittaustulokset ovat epäsuoria eikä tarkempia vastauksia ole mahdollista saada. Terveysperusteisten raja-arvojen puuttuessa ei ole muita keinoja kuin etsiä epäkohtia ja korjata niitä. Tässäkin tulee tietysti raja jossain vaiheessa vastaan, mitä korjataan ja mitä ei. Terveysperusteiset raja-arvot mahdollistaisivat selkeät pelisäännöt kaikille osapuolille. Mikä sitten olisi mittausmenetelmä ja mitattava aine, siihen en osaa vastata. Nykyisin "mitataan" mikrobien itiöitä, mikä menetelmänä on hyvinkin epätarkka. Toksiinimittauksia voidaan ehkä joskus tulevaisuudessa hyödyntää, mutta tästäkään ei mitään varmuutta ole. En kuitenkaan usko että vaikka terveysperusteiset raja-arvot saataisiin vakiinnutettua, niiden olevan pitoisuustasoltaan niin alhaisia, että tilanne muuttuisi herkimpien oireilijoiden osalta. Raja-arvojen tulisi tietysti olla sellaisia, että ne ovat turvallisia pitoisuuksia keskimääräiselle, terveelle ihmiselle. Mikrobitoksiinejakin kun aina rakennuksista löytyy, hometta ei kokonaan voida poistaa. Salailua en missään enää tänä päivänä usko olevan, ehkä tietämättömyyttä. Tiedän henkilöt, jotka Helsingissä näitä asioita hoitavat, eikä ole syytä epäillä heidän osaamistaan. Ehkä tulevaisuudessa lääketiekin keksii parannuskeinon yliherkille ihmisille, jotka oireilevat voimakkaasti "normaaleistakin" pitoisuuksista. Tänä päivänä taidetaan kuitenkin olla vielä todella kaukana hoitokeinojen löytymisestä.
vaan tuo mainitsemasi kohta:"Salailua en missään enää tänä päivänä usko olevan, ehkä tietämättömyyttä.", ei valitettavasti pidä paikkaansa. Sekä täydellistä tietämättömyyttä, taitamattomuutta (vaikka tiedettäisiinkin), ja ikävä kyllä myös tahallista salailua homeongelmien edessä harjoitetaan. Jos Helsingissä tuntemasi henkilöt osaavat olla vastuullisia ja tietävät miten menetellä, suurin osa Suomen kuntien rakennusvastaavista ei näin suinkaan toimi. Surullisia esimerkkejä on pohjoisesta etelään.
että toksiineja löytyy kaikista rakennuksista? Missä sellainen tieto on julkaistu?
Kaikissa rakennuksissa on mikrobeja (homeet, hiivat, bakteerit). Tokihan ne silloin myös tuottavat toksiineja. Pitoisuudet tietysti vaihtelevat paljon, kuten mikrobien määrätkin. Sitä ei kuitenkaan varmasti tiedetä mikä kosteusvaurioituneissa rakennuksissa sairastuttaa (lähde: Salkinoja-Salonen). Todennäköisesti mikrobitoksiineilla on kuitenkin asiassa merkitystä.
Kun kirjoitit, että kaikissa rakennuksissa on mikrobeja (homeet, hiivat, bakteerit) ja että tokihan ne silloin myös tuottavat toksiineja, niin logiikkasi mukaan kaikissa ihmisten rakentamien rakennusten sisäilmassa on sinun mielestäsi home- ja bakteeritoksiineja.
Mikrobit pesiytyvät rakennusmateriaaleihin vain kun ne saavat kosteutta. Eli logiikkasi mukaan kaikki rakennukset ovat myös kosteusvaurioisia.
No enpä ole hassumpaa kuullut.
Niitäkin rakennuksia on maassamme missä rakennuksen perustukset ovat kunnossa, rakennukset on rakennettu kuivista materiaaleista ja betoninkin on annaettu kaikessa rauhassa kuivua. Niissä ei ole tapahtunut rakennuksen oikeaoppisen huolehtimisen takia ainuttakaan vesivahinkoa. eivätkä edes tulvat ole rakennusmateriaaleja kastelleet.
Mitä tulee professori Salkinoja-Salosen tietotasoon, niin hänhän osoitti olevansa ihan ulalla kosteusvauriomikrobiallergisoitumisesta VAITTÄMÄLLÄÄN 14.7.2009 Hesarissa, että TIEDETÄÄN ettei mikään yksittäinen mikrobi aiheuta sairastumisia.
Kun homealtistuksia on tehty lukemattomille hiirillekin, joiden keuhkot ovat tulehtuneet noiden altistusten takia, niin nähtävästi ne ovat kuolleet turhaan, koska tieto ei ole yltänyt maamme huipputason mikrobiologille asti.
Jokainen maamme HOMEALTISTETTU, jotka ovat maassamme tehtyjen HOMEALLERGEENILATISTUSTEN takia sairastuneet tosi pahoin jo 1960-luvulta lähtien TIETÄVÄT kuinka pahoin tietyllä homelajilla tehty HOMEALLERGEENIALTISTUS saattaa sairastuttaa ja millä tavoin.
Ja kun tietävät, niin siinä ei yksittäisen mikrobiologian professorin sana paina yhtään mitään.
on mikrobien itiöitä. Se pitää paikkansa. Kaikissa taloissa ei kuitenkaan ole mikrobikasvustoja. Itiöt alkavat muodostaa kasvustoja ainoastaan, jos niille löytyy otollinen, kostea kasvualusta.
Mikrobitoksiineja ei siis ole kaikissa taloissa. Salkinoja-Salonen on itsekin tutkimuksissaan todennut, että niitä löytyy rakennuksista, joissa sairastellaan. Ei rakennuksista, joissa ei oireilla.
Sinun mielestäsi, mikäli RAKENUKSEN ALAPOHJA EI OLE PYSYVÄSTI KOSTEA, "sisäilmaongelmaisten" rakennusten suurin syy on huono ilmanvaihto.
Käsityksesi mukaan muutama vuosikymmen sitten rakennettujen rakennusten ilmanvaihto voi usein toimia myös epäpuhtauslähteenä.
Kun kaupungissamme eräs vuonna 1964 rakennettu koulu on kärsinyt toistuvista kosteusvaurioista vuosikymmenten ajan opettaja- ja oppilasjonojen oireillessa/sairastuessa ns. kosteusvauriomikrobiallergiasairauksiin, niin ENSIMMÄINEN PARANNUSKEINO OLI ILMANVAITOLAITTEIDEN UUSIMINEN, joka uusiminen maksaa veronmaksajille maltaita.
Kun jostain kumman syystä moinen keino ei auttanut, niin seuraava keino oli rakennuksen "tiivistäminen".
Ja kun sekään ei auttanut, niin nyt harkitaan koulun purkua, uuden koulun rakentamista tai opettajien ja oppilaiden siirtämistä kaavailtuun 1500 opilaan jättikouluun, joihin kouluihin oppilaita ja opettajia aletaan ympätä ympäri maatamme.
Herää vain kysymys mihin kuntaomistusrakennuksiin kuntatyönantajat alkavat siirtää jättikouluopettajia/-oppilaita heidän alkaessaan ns. infektio-oireilla, joka oireilu johtaa sairastumisiin, jättikoulujen kosteusvasuriomikrobisoituessa, kun rakennusteollisuutemme rakentaa tätänykyä koulujakin, joiden tasakatot tai ikkunat alkavat vuotaa jo muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta.
"Raja-arvojen tulisi tietysti olla sellaisia, että ne ovat turvallisia pitoisuuksia keskimääräiselle, terveelle ihmiselle."
Tuo koskee ja voi koskea ainoastaan työpaikkoja. Kun työpaikoille on annettu HTP-arvoja, niin lähtökohtana on ollut, että tilojen käyttäjät ovat terveitä, työikäisiä _aikuisia_ ja että he altistuvat korkeintaan muutaman tunnin vuorokaudessa. Kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa jne. tilanne on aivan toinen. Esim. kodeissa voidaan altistua 24 h, siellä voi olla sairaita, vanhuksia, vauvoja...
Juuri sen takia kodeille ei ole osattu antaa mitään tarkkoja HTP-arvoja (puhun siis yleisesti HTP-arvoista, en sisäilman mikrobeista). Rakentamismääräyksissä on muistaakseni mainintoja, että haitallisten aineiden pitoisuuden pitäisi olla kotona 10 kertaa pienempiä kuin työpaikoilla. Samoin muistelen, että Tuula Putus olisi jossain yhteydessä esittänyt, että kotien raja-arvojen tulisi olla 20 kertaa pienempiä kuin aikuisten työpaikoilla.
Perjantain Hesari tiedotti pääkirjoitussivullaan, että Helsinki sai TAAS JÄLLEEN KERRAN moitteet eduskunnan oikeusasiamieheltä riittämättömistä toimista koskien koulujen sisäilmaongelmia.
Erään homekoulun opettaja teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska hän sairastui homevaurioituneisessa koulussa työskennellessään ensimmäisen kerran vuoden 2007 alussa. Hän sai siirron toiseen kouluun saman vuoden syyslukukauden alussa. Koska tämäkin koulu oli homevaurioinen, opettaja sairastui uudelleen JO LOKAKUUSSA. Seuraavana syksynä opettaja siirtyi kolmenteen peruskouluun. Sekin oli homessa, ja jo PARIN KOULUVIIKON JÄLKEEN opettaja joutui taas sairasolmalle.
Kirjoituksen mukaan viitisen vuotta sitten arvioitiin, että Suomen noin 6000 koulurakennuksesta yli puolessa on kosteusvaurio. Vaikeita ja laajoja homevaurioita arvioitiin olevan ainakin 600 koulurakennuksessa ja että Suomen kouluissa työskentelee noin 100 000 aikuistaja 750 000 oppilasta.
Kun kosteusvaurioita tapahtuu kouluissakin kaiken aikaa kattovuotojen ja vanhojen vesiputkivuotojen takia, niin paljonkahan homekouluja on tätänykyä.
Kun ainut korjaustoimenpide toistuvissakin kattovuodoissa on vanhan katon paikkaaminen vuotokohdasta ja toistuvien putkivuotojenkin sattuessa sattuessa VAIN putken korjaaminen, niin rakennusmateriaalit lämpöeristeineen saavat kuivua itsestään, jona aikana jo parin vuorokauden päästä homeet ovat paikalla ja kuivumisen edetessä koko muu mikrobikirjo aina varastopunkkeja ja ammeboja myöten.
Ympäri Suomea tapahtuu vastaavaa. Kosteusvauriomikrobiallergikko-opettajia siirretään toisesta homekoulusta toiseen homekouluun, vaikka kuntatyöantajialla ja kunnan työntekijöiden terveyssuojelusta vastaavilla TYÖTERVEYSLÄÄKÄREILLÄ on mikrobimittaustulokset käytettävissään jokaisesta koulusta, missä työntekijät oireilevat ja ovat jopa sairastuneet homeammattitauteihin.
Mikrobisairastuneen tilalle siirretään terve opettaja, joka ei saata edes ollla tietoinen kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttamista terveysvaaroista.
Kun terveysviranomaistemme pitäisi huolehtia myös oppilaiden, eli maamme tulevaisuuden toivojen terveyden ylläpitämisestä, niin tuo tehtävä näyttää siirtyneen oppilaiden vanhemmille, jotka ansiokkaasti ovat saaneet suljettua niin homepäiväkoteja kuin koulujakin.
Kun kyselit mitkä ovat nämä Helsingin homekoulut, niin pyydä ympäristötoimelta luettelo kouluista joiden sisäilmasta on löydetty sisäilmaan asiaankuulumattomia mikrobeja kuin myös siitä mitä korjaustoimenpiteitä terveysvaaran poistamiseksi on tehty.
Ja mikäli olet sairastunut Helsingin homekoulualtistuksesta, niin sinuna lisäisin eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelytaakkaa Helsingin homekoulujen osalta tekemällä hänelle kantelun työantajasi harjoittamasta toiminnasta koskien terveytesi vaarantamisesta.