I
Hän tietää, että olen tunnistanut
hänet jo aikapäiviä sitten, täältäkin.
Hän on itse pahuus, jos pahuudessa on mieltä.
Mitä? sinä kysyt. - Ei niin hyvältä vaikuttava ihminen
voi olla paha!
Siinäpä se! Hän vaikuttaa liiankin hyvältä ollakseen totta,
mutta sinun hälytyskellosi eivät ole vielä soineet -
hän on mestari manipuloimaan sinun mieltäsi.
Nyt hän hykertelee. Hän pitää sanasta mestari.
Tai jos häntä kutsutaan virtuoosiksi.
Tai kun hän saa tunnustusta teksteistään tai ystävänäsi.
Hän haluaa paistatella suosionsa huipulla,
olla paras, pitää valtansa kullakin reviirillään.
Minua hän vihaa, sillä näen hänen lävitseen.
Eikö hän jo olekin ehtinyt vihjata, että olen hänelle vain kateellinen?
Kateellinen ihmiselle, jolla ei ole lainkaan omaa minuutta?
Mietipä hetki.
Kyllä, hän on äärimmäisen älykäs.
Jopa niin älykäs, että myös sen vuoksi hänellä ei ole tunteita?
Ei, sitä en hänestä usko. Hänessä vain ei ole mieltä, minuutta, sielua.
Hän osaa kyllä teeskennellä tuntevaa ihmistä uskottavasti,
osaa hän kirjoittaa syvälle tunteisiisi vetoavia tekstejä.
Hän on siinä jopa hyvä, mutta hyvä hän ei ole.
Hänen kohdallaan ei ole kysymys siitä, että ihmisellä on ns. hyvä ja paha puolensa.
Hänellä on vain se paha. Se vain välttämätön paha, jota ihmiset tarvitsevat, myös siihen tarkoitukseen, että osaisivat oikeasti erottaa hyvän pahasta, väärän oikeasta.
Kaikki eivät osaa, vaikka luulevat osaavansa. Heillä on liian aito, vielä puhdas sydän, joka
ei osaa häntä ja hänen motiiveitaan epäillä.
Hän tietää, että olen tunnistanut
hänet jo aikapäiviä sitten, täältäkin.
Hän on itse pahuus, jos pahuudessa on mieltä.
Mitä? sinä kysyt. - Ei niin hyvältä vaikuttava ihminen
voi olla paha!
Siinäpä se! Hän vaikuttaa liiankin hyvältä ollakseen totta,
mutta sinun hälytyskellosi eivät ole vielä soineet -
hän on mestari manipuloimaan sinun mieltäsi.
Nyt hän hykertelee. Hän pitää sanasta mestari.
Tai jos häntä kutsutaan virtuoosiksi.
Tai kun hän saa tunnustusta teksteistään tai ystävänäsi.
Hän haluaa paistatella suosionsa huipulla,
olla paras, pitää valtansa kullakin reviirillään.
Minua hän vihaa, sillä näen hänen lävitseen.
Eikö hän jo olekin ehtinyt vihjata, että olen hänelle vain kateellinen?
Kateellinen ihmiselle, jolla ei ole lainkaan omaa minuutta?
Mietipä hetki.
Kyllä, hän on äärimmäisen älykäs.
Jopa niin älykäs, että myös sen vuoksi hänellä ei ole tunteita?
Ei, sitä en hänestä usko. Hänessä vain ei ole mieltä, minuutta, sielua.
Hän osaa kyllä teeskennellä tuntevaa ihmistä uskottavasti,
osaa hän kirjoittaa syvälle tunteisiisi vetoavia tekstejä.
Hän on siinä jopa hyvä, mutta hyvä hän ei ole.
Hänen kohdallaan ei ole kysymys siitä, että ihmisellä on ns. hyvä ja paha puolensa.
Hänellä on vain se paha. Se vain välttämätön paha, jota ihmiset tarvitsevat, myös siihen tarkoitukseen, että osaisivat oikeasti erottaa hyvän pahasta, väärän oikeasta.
Kaikki eivät osaa, vaikka luulevat osaavansa. Heillä on liian aito, vielä puhdas sydän, joka
ei osaa häntä ja hänen motiiveitaan epäillä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
II
Hän inhoaa vain sanaa. Mikään hänessä ei saisi olla vain.
Hän tarvitsee sinun tunteesi ollakseen olemassa.
Hän tietää onnistuneensa, kun jokin liikahtaa sinussa hänen toivomallaan tavalla.
Niin hän on kannattelevinaan sinua, käärii kuin hämähäkki hiljalleen sinut verkkoonsa, hoviinsa nautittavakseen.
Mietipä jälleen hetki.
Milloin hän alkoi sipistä kulisseissa?
Milloin hän julkisemmin aloitti sellaisen mustamaalaamisen, jonka hän kokee uhkakseen?
Jälleen.
Hän ei siedä sitä, että hänelle osoitetusta huomiosta vajuu hiukkaakaan muualle.
Hän esittää. Joka päivä. Hänellä on lukuisia eri hahmoja.
Olet varmaan pannut merkille, milloin hän hyökkää esiin tietyntyyppisillä runoillaan.
Ja milloin hänen ei tarvitse hyökätä - silloin hän luulee nitistäneensä ja nöyryyttäneensä sen, jota pitää pahimpana vihollisenaan.
Hän nimittelee selän takana häntä vastaan nousevan alhaistakin alhaisemmaksi ihmiseksi, ja tällä palstalla, mutta niin taitavasti, että vain harva sen huomaa.
Hänet ja hänen toimintatapansa pitää tuntea, ennen kuin hänet voi tunnistaa. Juuri sinut. Niin. Sinut, joka kirjoitat jokaiselle jotakin. Se on sinun elinehtosi.
Tunnen hänen toimintatapansa ennestään; me olemme jo tavanneet aikaisemmin - ei kyse ole mistään dejavusta.
Hänellä on näköjään vankka jalansijansa tässä kirjoittajayhteisössä. Se on mennyt halpaan. Siitä hän pitää, huijaamisesta.
Hän käyttää punasydämistä nimimerkkiä tiettyihin tarkoituksiin, toisiin tarkoituksiinsa nimimerkkiä, jota ei liitetä itse yhdistykseen. Hän ei halua menettää jalansijaansa yhteisössä.
Toisaalla sellaista käyttäytymistapaa sanottiin puskiin painumiseksi – sieltä käsin hän julkaisee likaisimmat temppunsa.
Hän pitää sanoista julkaista, tuotanto, teos.
Hänen julkaisemansa, hänen tuotantonsa, hänen teoksensa.
Hänet on nyt houkuteltu esiin.
Näethän sinä hänet, viimeistään silloin, kun hän pikapuoliin lähettää taas sinulle haleja, joka seuraavaksi lähettää sinulle mieltäsi tätä kirjoitustani kohtaan muokkaavan yksityistekstin?
Ja sinä olet jälleen psykopaatin syleilyssä. Tai huomaat hänet kaikkien ihmisten joukosta, jos hän ei juuri tänään teekään niin. Koska tulin asiasta maininneeksi. Hän ei halua paljastua, mutta tekipä niin tai näin, hän paljastuu. Sillä nyt sinä osaat ajatella hänen touhuamistaan palstalla eri näkökulmasta.
Niin kovin sinä halusit edes jonkun ystävän?
Hänellä on mainio vainu kaltaistesi suhteen, sinun kaltaisiasi hän tarvitsee olemassa ololleen,
sillä ilman sinun kaltaisesi sieluja häntä ei ole. Hänellä ei ole omaa minuutta.
Nyt hän on jo raivoissaan.
Entä uskonasiat?
Niitä hän käyttää suvereenisti houkutellakseen sinut niin sanotusti oikealle tielle.
Se on hänen parhaita lammaspukujaan. Vieläpä uhrilammaspukujaan.
Mietipä hetki kenen kanssa olet päivittäin oikeasti tekemisissä?
Hän sanoo rakastavansa sinua ihmisenä, kertoo, että olet arvokas itsenäsi, kaikkine puutteinesi. Oikeasti hän tarvitsee sinun puutteesi, puhuu kyllä totta, että olet arvokas hänelle, mutta vain sen vuoksi, että hänellä on kyltymätön tarve olla itse täydellisyys, saada tuntea ylemmyyttä toisia kohtaan, että puutteinesi olet sopiva uhri hänen valtapyrkimyksilleen.
Minua hän vihaa, koska minä näen hänet. Joko huomasit sen?
Mietipä tapahtumia uudelleen.
Niin, ethän sinä mitään häntä vastaan tule sanomaan. Sinua nolottaa liikaa?
Siihen hänen valtansa perustuu, ja kiristämiseen. Joko hän teki sinulle niin?
Yrittikö hän murtaa sinun henkisen kanttisi? Yrittikö hän jo nolata sinut? Ilmoittiko hän kostavansa, tai Jumalan kostavan sinulle, jos paljastat kenellekään mitään hänestä tai hänen sanomisistaan.
Hän on jo saanut sinut pelkäämään?
Hän tietää, etten minä pelkää häntä -
sen vuoksi hän haluaa ajaa minut pois.
Mietipä uudelleen, miten hän jo on yrittänyt minun suhteeni tehdä?
Mieti uudelleen, kenen seurassa liikut? Millaiseen toimintaan haluat leimautua mukaan?
Mitä siitä joudut vielä jonakin päivänä maksamaan?
Hänkö?
Hän hieroo käsiään juuri nyt - on erittäin mielissään, kun kirjoitan hänestä näin.
Hänet ja hänen valtansa ihmisiin on jälleen kerran näin julkisesti huomioitu.
Hän on saanut tunnustusta menestyksekkäästä toiminnastaan, vieläpä erinomaisesta pahuudestaan. Mutta sekin kelpaa hänelle - kunhan tulee tavalla tai toisella huomatuksi.
Se tyydyttää häntä vain hetken.
Hän tulee korjaamaan tilannetta. Kuulostele vain.
Hän alkaa vakuuttaa yhä äänekkäämmin, että minä olen se paha. Että kun kirjoitan näin, kirjoitankin itsestäni. Niin arvelinkin: hän ehti sen jo tehdä.
Hän on jo alkanut miettiä seuraavaa siirtoaan...
Sinä vapiset hänen syleilyssään? Jostakin uudesta...
Tämä teksti on ollut aikaisemmin esillä Rakkausrunot.fi-sivustolla, jossa se joutui joko ylläpidon tai jonkun sheriffeistä toimesta syystä tai toisesta ns. piilotetuksi tekstiksi eli se poistettiin näkyvistä, mutta jätettiin kuitenkin kirjoittajan silloiseen ns. runoarkistoon.
Yksi perinteisistä ohjeista kirjoittajalle on, että kirjoita asioista jotka tunnet.
Kyllä, tunnen hyvinkin tarkkaan oikeassa elämässä muutaman psykopaatin.
Niin, ja tunnen myös itseni.
Netti, jos mikä, on mahtava lymypaikka niin monensortin psykopaatille kuin pedofiileillekin.
teksti kuuluu kirjailijanalut -luokkaan. Eihän täällä käsitellä tekstejä, vaan keskustellaan kirjailijan työhön liittyvistä asioista.
täällä arvioidaan myös tekstejä.
olen sitten ymmärtänyt väärin. Ketjuja luettuani sain sellaisen käsityksen, että täällä nimenomaan keskitytään kirjailijan uran alkumetreihin, esikoisteoksen tekemiseen. Okei, no se siitä sitten.
Onko tämä teksti kaunokirjalliseksi tarkoitettu vai liittyykö tämä joten tämän keskusteluosion sisäisiin jännitteisiin?
Palsta on tarkoitettu kirjailijanaluille keskustelukanavaksi kirjoittamiseen ja kirjan julkaisemiseen liittyviin aiheisiin ja myös kirjoittajien tekstinäytteistä käytävään keskusteluun.
Suomi24:n antama palstan kuvaus on peräisin aikojen alusta, eikä se enää täysin ajan tasalla.
kiitoksia tiedosta, 0808.
Pitkiäkin tekstinäytteitä saa liittää näihin laatikoihin vai kannattaako lyödä pieniksi paloiksi, kuten Hän on täällä tänään -kirjoittaja teki?
Mielestäni tämänkaltaiset nettipalstat soveltuvat parhaiten lyhyehköille teksteille, ne jaksetaan lukea. Yksi vaihtoehto on katkoa teksti muutamaksi pätkäksi.
Kovin pitkiä tekstejä en suosittele lähetettäväksi tänne. Jos kyse on esim. useiden liuskojen kokonaisuudesta, kirjoittaja voi lähettää tänne näytteen ja lisätä linkin esim. kotisivuilleen tai blogiinsa, josta koko komeus löytyy.
Tämän aloitustekstin yhteydessä kaipaisi ehkä ensin selitystä, mikä ko. teksti on ja mihin sillä pyritään? Mitä kirjoittaja haluaa, kenties palautetta vai vain tekstinsä muiden näkyville. Vasta myöhemmin on jonkinlainen selostus, että teksti on poistettu joltain toiselta foorumilta tietystä paikasta.
Lisäksi runoille löytyy ihan oma paikka täältä kirjat ja novellit osiosta, joten ainakin itse ymmärrän kommentoineiden ihmettelyn.
keskustellaan paljon sellasia, joille on oma paikkansa muualla.
...... mielestäni täällä harvoin keskustellaan.
Scara. Muuttuisiko foorumin luonne jos kaikki olisivat rekisteröityneitä nettailijoita? Tulisiko keskustelusta erilaista, asiallisempaa, kirjallisuuspitoisempaa? Ainahan se vie tiettyjä ilmiöitä keskustelusta, mutta loppu viimein suurin osa foorumin ihmisistä hamuaa kirjailijoiksi, joten identiteetin näkyminen ei välttämättä ole huono asia.
....... eihän identiteetin näkyminen siis tarkoitat että nyt tietäisin kuka olet Federal Law, estä netissä "keskustelemasta" kanssasi. Eihän?
Olen käyttänyt nimimerkkiäni
scarabaeus
täällä jo tosi monta vuotta ja käytän edelleen, julkaisin jopa runokirjani nimimerkillä.
Ei paha!