lähtee sijaishuoltokuvioihin mukaan, miksi? Miksi koulun johtaja ottaa kantaa siihen, haluaako pieni lapsi harrastaa vaiko tavata sukulaisiaan. Ja miksi taidelaitoksen johtajan mukaan lapsen pitää valita, eikö kumpikin onnistu? Miksi taidelaitos haluaa tehdä 9 vuotiaasta ammattilaisen?
Onko kyseessä raha. Kyseinen perhe tuo aina ja aina uusia lapsia saman harrastuksen piiriin. Onko taideoppilaitos tuon sijaisperheen kanssa liitossa lapsen sukulaisia vastaan. Veronmaksajat, maksatte lasten harrastusmaksuja - ja nämä taidelaitoksen tyypit alkavat vierottaa harrastajia suvuistaan yhdessä sijaisvanhemman kanssa. Mitä peliä tällainen on?
Onko kyseessä raha. Kyseinen perhe tuo aina ja aina uusia lapsia saman harrastuksen piiriin. Onko taideoppilaitos tuon sijaisperheen kanssa liitossa lapsen sukulaisia vastaan. Veronmaksajat, maksatte lasten harrastusmaksuja - ja nämä taidelaitoksen tyypit alkavat vierottaa harrastajia suvuistaan yhdessä sijaisvanhemman kanssa. Mitä peliä tällainen on?
Vastaukset 16
Vanhimmat
vapaata riistaa taideoppilaitokselle? En ole koskaan kuullut kenellekään toiselle suunnitellun jo 9 vuotiaana taidekoulun johtajan toimesta ammattilaisen uraa ko. taiteen alalta. Enkä kyllä ole koskaan tuntenut toista, joka harrastaa DDR:n tyyliin noin 10 - 20 tuntia viikossa, koulupäivien jälkeen (ja tässä eivät ole kaikki harrastukset). Yhdeksän vuotiaalla oli mm. eräs ilta arjesta, jolloin hän harrasti 3 tuntia joutuen vaihtamaan paikkaa välillä. En myöskään tiedä toista, joka riippumatta noin 5-6 viimekautisesta antibioottikuurista selvitti kaikki harrastukseen kuuluvat velvotteet - vaikka sitten täysin toipilaana (edellisenä päivänä vielä lämpöä potevana). Mikä on taideoppilaitoksen linja, kantaako se vastuuta sairastavista lapsista, jollei sitä kukaan muu tee.
tuo kuulostaa, harrastuksenhan pitäisi olla sellaista iloa vapaa-aikaan tuottavaa, samoin,kuin myös siihen voisi kuluttaa "ylimääräisen energiansa ja aikansa, ei siten, että se on jotain "orjahommaa" , joka on toteutettava,,, jonkun tahon pätemisentarpeesta johtuen.
julkisia perusteluja taideoppilaitoksen johtajalta. Miksi pientä lasta liikutetaan sairaana? Kuka kantaa vastuun, jos jotakin tapahtuu tässä ammattilais - harrastuksessa?
jaksa olla lapsen kanssa, kun joka ilta kuskaa tämän tunneiksi eri ryhmiin vieraiden ihmisten ohjattavaksi. Onko kiva päästä ajelemaan?
kokemuksia. On muka hienoa, että sijoitettu lapsi harrastaa, mutta miksi asiat pitää aina viedä äärilaitaan. Ainakin ko. sijaishuoltopaikka on kaikessa äärilaitainen - lapsiakin on ja on ollut enemmän, kuin missään muussa tuntemassani perheessä. Enemmän, kuin laitoksissa yleensä.
Sitten lapsi esiintyy nätisti tätilöille, jotka eivät tule ajatelleeksi, että lapsi harrastaa pahimmillaan 20 tuntia viikossa ko. lajia.
vastata?
joista olisi jo 9 vuotiaasta alkaen alettu tehdä huippuammattilaista? Olisi mukava tietää?
kapsen psyykkisestä valmennuksesta, kun on kerran valmis näkemään 9 vuotiaan tulevana ammattilaisena. Millä tavalla tällainen puoli on hoidossa, vai alanko vaatia sitä sosiaalitoimelta. Onko taideoppilaitos yhteydessä esim. liikuntatieteelliseen, jotta kovaan ammattilaisprässiin laitettu lapsi saa tarvitsemansa fyysisen ja erityisesti psyykkisen valmennuksen.
että on ihan lapsen edun mukaista, että hänen läheisimpien sukulaisten annetaan olla kuvioissa - vaikka se sitten huippikseksi kasvattamista vähän hidastuttaisikin.
sijaisvanhemman (tunnetun mahtavan) kanssa meitä sukulaisia vastaan, tulen näkymään kuviossa - sen sanon! paras olisi hyväksyä meidät mukaan. Nykyisellään sijaisvanhempi yrittää estää meitä pääsyn esim. julkisiin esiintymisiin tai mahdollisuuden antaa lahjaa lapselle tällaisessa tilanteessa. Lisäksi hän manipuloi lasta meitä vastaa, jotta lapsi ennemin tanssisi, kuin tapaisi meitä! Onkohan vähän sairasta, kun kyseessä on 10 vuotias?
että jos lapsi olisi itse saanut valita lajinsa, se olisi aivan muu. Mutta kun kaikki harrastaa sitä, minkä sijaisvanhempi määrää, ja mitä on ennekin harrastettu!
kaivataan?
kokemuksia?
Miksi lapset harjoittelevat sairaana? Onko niin kova hinku saada aikaan huippuammattilaisia?
olleet jo vuosia sitä mieltä, että kohtuus kaikessa harrastusten kanssa. Mutta lastensuojelu jostain syystä painottaa - siis sossut - että lapsella ON OLTAVA kodin ulkopuolisia harrastuksia. Mikään kotona yksin tai vanhempien kanssa puuhailu, kuten valokuvaus, piirtäminen, maalaaminen, niitä ei katsota RIITTÄVÄKSI harrastukseksi. Mistä hemmetistä tämä johtuu? Aika kiusallinen tilanne, jos lapselle ei vain löydy kodin ulkopuolista harrastusta, vaikka miten hakisi ja kokeilisi eri juttuja.
Varmaan tuosta ls:n vinksahtaneesta asenteesta on kyse, että sijaiseukko painottaa liikaa jotain saakelin tanssiharrastusta. Vaikea tietää, mitä kytköksiä tuossa on, mutta kieltämättä haiskahtaa... Mitä mieltä nuo harrastavat lapset ITSE ovat 20:stä tanssitunnista viikossa? Ja MIKÄÄN harrastus ei saa estää läheisten tapaamisia.
Tuolla sijaisvanhemmalla on jostain syystä paljon enemmän valtaa, kuin muilla sijaisvanhemmilla. Ja ymmärrystä siitä, että valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä ei aina löydy. Johtavan sossun mielestä harrastukset ovat aina olleet tärkeämpiä, kuin sukulaisten tapaamiset. Lapsella oli 5 vuotiaana kahtena viikonloppuna hiihtokoulu, niin meidän 6 vuosittaisesta tapaamisesta jätettiin yksi pois, kun emme suostuneet 6 tuntia lyhempään tapaamiseen. Joten saimme tuona vuonna vain 5 tapaamista.
Kun johtava sossu suostui tuolloin jo tuollaisen turhanpäiväisen harrastuksen vuoksi jättämään tapaamisemme väliin, ei ole ihme, että sijaisvanhempi on käyttänyt tilaisuutta koko ajan enemmän ja enemmän hyödykseen. Ja taideoppilaitoksen johtajakinb on nyt kimpassa mukana. Kävin katsomassa noita taideoppilaitoksen lukukausimaksuja, niin onhan se heille hyvää tuloa, että pieni lapsi vaan tanssii ja tanssii, eikä tapaa sukulaisiaan. Ja jos sijoitetusta lapsesta 20 viikkotunnin tanssilla (10 vuotiaana) ja määrää koko ajan lisäämällä saadaan huippuammattilainen, niin mainettahan siitä sekä oppilaitosen johtaja että sijaisvanhempi saavat.
Heille on täysin yhdentekevää - niinkuin johtavalle sossullekin, tapaako lapsi sukulaisiaan vaiko ei. Tällaista on jyväskyläläinen lastensuojelu pahimmillaan.