Miten ali- tai ylipaine käytännössä näkyy kerrostaloasunnossa? Olen hieman alkanut epäilemään ilmanvaihdon toimivuutta, mutta ilmastointi asioissa olen täysin noviisi. Mitään vinkkejä miten asiaa kannattaisi tarkkailla/mitata tai miten ali/ylipaineongelmat näkyvät? Kiitos jo etukäteen
Ali/ylipaine kerrostaloasunnossa?
porsas#10
34585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Monasti pelkällä poistolla varustetuista kerrostaloista, joita lähes kaikki talot ovat, syntyy asuntoihin melkoinen alipaine. Talvisaikaan asunnon oven avaaminen vaatii voimaa ja oven avautuessa kuuluu "huokaus". Olen nähnyt tilanteita, joissa postiluukku "rämpättää". Ylipainetta kerrostaloihin ei synny. Alipaineesta ei ole sinällään mitään haittaa. Jos korvausilman saantia ei ole järjestetty asuntoon kunnolla, mitä muuten valtaosaan kerrostaloista ei ole, syntyy näitä tilanteita.
Tuolla
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2764559#comment-14131667 olen joskus käsitelty asiaa, valitettavasati valaiseva kuvablogi ei enää toimi.
Joka tapauksessa ylipainetta nimenomaan kerrostalojen yläkerroksiin syntyy ja ikkunat niissä saattaavat huurtua, jos koneellinen poisto ei riitä ja sisintä ikkunaa ei ole tiivistetty hyvin.
> Ylipainetta kerrostaloihin ei synny.
Paskapuhetta, kuten Re_oi jo kertoikin. Tyypillinen kerrostalon ilmanvaihto on tosiaan kello-ohjattu koneellinen poisto = laihialaisviritys, joka on puoliteholla lähes jatkuvasti (usein 18-20 h/d).
Vaikka poistoilmanvaihto täydellä teholla toimiessaan alipaineistaakin huoneistot reilusti (10, 20, jopa 30 Pa), puoliteholla alipaine lerpahtaa neljäsosaan tästä eli puhutaan vain muutaman Pa alipaineesta. Tällöin muut tekijät nousevat merkittäviksi:
Tuuli luo helposti 10 Pa ylipaineen seinälle ja jos ikkunat ovat epätiiviit/seinä on täynnä korvausilma-aukkoja, asunto voi tälläkin keinoin mennä ylipaineiseksi (-> suojanpuolen ikkunat huurteeseen)
Porrashuone toimii "savupiippuna"/painovoimaisen ilmanvaihdon hormina, jossa ilman lämpötila/tiheysero ulkoilmaan verrattuna luo keskimäärin 0,7 Pa/m ja paukkupakkasilla jopa 2 Pa/m paine-eroa pystysuunnassa. Eli 6-kerroksisen talon porrashuoneen alimmalla tasolla voi olla paukkupakkasilla alipainetta 20 Pa, mutta ylimmällä tasolla on silti ylipainetta lähes 15 Pa ulkoilmaan nähden.
Em. johtuen alimmissa kerroksissa porrashuone on joskus alipaineinen jopa asuntoihin nähden (ja sukat pyörii jalassa, kun ilmaa virtaa parvekkeen oven raoista paitsi oman asunnon poistoihin, niin myös porrashuoneeseen), mutta ylimmissä kerroksissa asia on lähes aina päinvastoin. Eli kun röökirinki sauhuttelee ulko-ovella ja pitää kylmällä säällä vielä sitä ovea raollaan, savu imeytyy automaattisesti porrashuoneeseen ja kulkeutuu ylimpiin asuntoihin. Korkeissa taloissa ei huurre ylimpien kerrosten asunnoissa olekaan mikään harvinainen näky. Ja onpa näitä huurtumisongelmia ollut jopa 3/4 kerroksisissakin taloissa.
Myös ikkunatuuletuksella saa savut ja ruoankäryt naapurien iloksi; ikkunan ollessa auki huoneisto ei tietenkään ole enää yhtään alipaineinen -> ilmaa virtaa alipaineiseen porrashuoneeseen ja sieltä sitten muihin asuntoihin, joissa on kovempi alipaine (tai, porrashuoneen ylimmillä tasoilla, porrashuone on
ylipaineinen asuntoon nähden).
>Mitään vinkkejä miten asiaa kannattaisi tarkkailla/mitata tai miten ali/ylipaineongelmat näkyvät?
Ensimmäinen askel olisi tietysti selvittää järjestelmän tyyppi; painovoimainen vai koneellinen ja viimeeksimainitun tapauksessa mahd. "tehostusjaksojen" ajat. Ylipaineen tosiaan huomaa usein ikkunoiden huurtumisesta ja liian alipaineen "vihellysefekteistä", oven avaamisen vaikeudesta yms. Itse ilmanvaihdon testaamisessahan se perinteinen kikka on laittaa paperiarkki venttiilin päälle. Jos paperi ei pysy paikallaan, ei poistoilmavirta ole riittävä. Tosin tässä on se vika, että painovoimaisessa tämä testi ei toimi koskaan eikä koneellisessakaan yleensä puolituksen aikana. Näissä tapauksissa ilman virtausta voisi tutkia vaikka savulla.