muistan kun joskus kun äiti paistoi munuaisia ja ne maistui oikein hyvälle.
tänään sitten kaupassa näin niitä niin ostin ja haistelin, pissin haju!
pilkoin silti ja pannulle laitoin muhimaan. piti laittaa liesituuletin päälle että pissin haju varmasti poistuu kämpästä. ja niinhän se menikin että kun ne oli kypsiä ei enää haisseet pissille ja maistuivatkin aivan hyvälle.
tein lihakeittoa niistä porsaan suikalelihan kanssa.
nami nami!
tänään sitten kaupassa näin niitä niin ostin ja haistelin, pissin haju!
pilkoin silti ja pannulle laitoin muhimaan. piti laittaa liesituuletin päälle että pissin haju varmasti poistuu kämpästä. ja niinhän se menikin että kun ne oli kypsiä ei enää haisseet pissille ja maistuivatkin aivan hyvälle.
tein lihakeittoa niistä porsaan suikalelihan kanssa.
nami nami!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kai kukaan syö oikeasti sian munuaisia, lammas vielä menettelee mutta ei sika - ei todellakaan putoa.
olen yksin asuva kotitarveruoanvalmistaja.
no miksi niitä sitten myydään kaupassa lihatiskissä, jos eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavaa?
Erinomaista syötävää, nimimerkki kokkiko ei edes tiedä kuinka maukasta ruokaa niistä saa.
Esivalmistelut ovat tärkeät, jos niitä ei suorita, saattaa käydä kuten aloittajalle.
Siis ensiksi, poista munuaisista se valkoinen rasva, sitä on siellä rakosissakin. Sen jälkeen huuhtelet munuaisen hyvin ja sitten leikkaat sen ohuehkoiksi viipaleiksi ja laitat kylmään veteen likoamaan joksikin aikaa.
Munuaisista saa tosimauklasta höystöä ja liekittämällä oikeata herrojen herkkua.
Munuaispiiras kidneypai on brittien perinneruokien kärkipäässä.
Meillä sisäelinten käyttö alkaa olla jo harvinaista, mutta esimerkiksi maksaruokia on huippuherkullisia, puhumattakaan kateenkorvasta!
kiitti vinkeistä!
sitä arvelinkin että niitä olisi pitänyt jotenkin huuhtoa, ja muutenkin käsitellä.
Nousin juuri pöydästä. Naudan maksaa viipaleina paistettuna, sekaan kuohukermaa ja suurusteet. Ai ai, kuinka herkullista! tykötarpeina riisiä sekä paprikasta, sipulista ja porkkanasta haudutettua sekajuttua.
Eipä ole kauan siitäkään, kun tein viimeksi possunmunuaishöystöä. Viipaloin munuaiset 0,5 cm:n paksuisiksi siivuiksi, joista poistan keskeltä valkoisen rasvan. Siivut menevät rasvaa poistaessa samalla helposti kahteen tai kolmeen osaan, mutta muoto ja koko ei ole tässä niin oleellisen tärkeää.
Vasta viipaleina panen munuaiset likoamaan. Pari tuntia ja pari vedenvaihtoa.
Sitten panen liotetut viipaleet kattilaan. Väljänlaisesti kylmää vettä niskaan – ja ripaus suolaakin saa olla. Levy päälle.
Kun keitos kiehahtaa muutaman minsan, lähtee munuaisista keitinveteen melkoisesti möhnää ja viipaleet kutistuvat huomattavasti. Ei se mitään, tavara ei ole kallista ja veteen poistuva aines ei suinkaan edusta sitä maukkaampaa puolta munuaisista... Möhnä kannattaa kuoria veden pinnalta keitoksen kiehahtaessa. Käytän reikäkauhan puutteessa teesiivilää.
Sitten huuhdon keitinvedestä pelastetut munuaiset lävikössä kylmällä vedellä – ja vasta tämän jälkeen minulla on kunnon materiaalia munuaishöystön valmistamiseen! En voisi ajatellakaan silppuavani munuaisia suoraan raakana paistinpannulle!
Ryöppäyskattilan pohjaan ja reunoihin tarttuu jonkin verran tuota valkuaispitoista mähmää ja se istuu aika tiukassa. Lähtee kuitenkin karhunkielellä hankaamalla.
Munuaishöystööni tulee ainakin sipulia, herkkusieniä (purkista), runsaanlaisesti currya, soijakastiketta ja suurusteeksi vehnäjauhoja. Ehkä liraus kermaa tai ruokakermaa, mitä nyt sattuu jääkaapista löytymään. Mausteitakin saattaa vähän ripsahtaa. Mustapippuria ja Tabascoa kenties. Ei tarvitse kovinkaan pitkää kypsyttelyä pannulla.
Ainakin minulle ja Syöjättärelle maistuu! Ja tämä jos mikä on riisiruoka (maksa menee monesti perunoiden tai perunamuusin kanssa).
Sisäelinruuat ovat halpaa herkkua, paino molemmilla sanoilla!
Hirven munuaisia käyttänyt, sillä hirveähän sinulla on pakastimet piukassa?
Pakastimessani nytkin yksi nuoren hirven munuainen ja aion toki käyttää senkin.
Vanhan elukan sisuskalut eivät kiinnosta siinä määrin kuin vasan ja nuoremman hirven.
Ruokakunnassamme tuo metsästyspuoli on langennut Syöjättärelle. Hän on ollut porukassaan ajomiehenä jokseenkin joka syksy yli 30 vuoden ajan. Pyssyä ei omista eikä ole tarviskaan. Lupia hänen porukalleen on kiintiöity niin vähän, ettei pakastimemme kuormitu kuin 10–20 kg:n verran syksyssä. Porukassa monet vierastavat sisäelimiä, joten niitä meille siunaantuu joskus lihakiintiöiden päälle ylimääräisinä. Maksaa on tänä syksynä jo popsittu parit ateriat (maittavina jauhemaksalettuina), mutta munuainen odottaa vielä pakkasessa inspistä.
TUOTEEN KAUTTA PISSA KULKEE.LIOTA ENSIN MAIDOSSA,SIT VEDESSÄ,SIIS PALOITELTUNA.VALMISTA RUOKA VASTA SITTE.ERITTÄI HYVIÄ SATTUMIA,ESM. KARJALANPAISTIIN.