Eräs myyjä perusteliu kun K-kaupassakin on nostettu
Siis hinta kartelliako?
Ingmannnin laadukas juqurtti 1 litra 1,12-1.14 €/ pitkään.
Mutta nyt se on n. 1,40 €
26
------- = 22,8 %
1.14
Kertokaa miksi se nostettiin sille tasolle?
Siis hinta kartelliako?
Ingmannnin laadukas juqurtti 1 litra 1,12-1.14 €/ pitkään.
Mutta nyt se on n. 1,40 €
26
------- = 22,8 %
1.14
Kertokaa miksi se nostettiin sille tasolle?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Eräs jäätelötuutti Ingmanin oli syksyyn saakka 0,39 € ja nyt se vain 59 senttiä.
Huomaa sun sanavarastosta että et paljoa viitsi ajatella..
jos ajattelisit niin tajuaisit että ei kukaan osta sitä tuotetta yhden kappaleen ja vain kerran.
Itse asiaan vaikuttaa myös kaikkien muiden tavaroiden kohtuuttomat hinnat.
Kaikkien ostojen summa suhteutettuna omiin varoihin on avainkysymys.
Meilläpäin inkun jätskituutit ovat olleet halvemmalla hinnalla kesäkauden ja normihinnalla talvet monta vuotta, mutta silti halvemmalla kuin pääkilpailijalla...
Mut, itse en osta jätskiä kuin kesällä, joten...
Ja lyhyen pelkistetyn esityksen puheista ei voi suuttua kukaan.
Sinun kirjoituksesi johdosta ajatelemme kyllä. Jääkön nyt sanomatta kuitenkin mitä.
kukaan ei varmaan elä sillä jäätelötuutilla koko vuotta.
"jos ajattelisit niin tajuaisit että ei kukaan osta sitä tuotetta (yhden kappaleen ja vain kerran) ??.
Itse asiaan vaikuttaa myös kaikkien muiden tavaroiden kohtuuttomat hinnat".
Saisitko aikaiseksi selkosuomea?
Taisi olla kyse kuitenkin pääkirjoituksesani esimerkkituotteiden hintojen korotuksista.
Kauppa rohmusi itselleen ruuan arvonlisäveroalen - ja enemmänkin
20.3.2012 15:14 Satu Hassi
Olen tänään jättänyt Tarja Cronbergin kanssa EU:n komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa, sen vaikutuksesta sekä meidän kuluttajien että myös ruoan tuottajien asemaan. Mielenkiintoisesti samaan aikaan Suomessa keskustellaan ruoan arvolisäveron korottamisesta, tai oikeastaan siitä, pitäisikö edellisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron alennus perua.
Monet ruoan kalleudesta huolestuneet ovat jo ehtineet älähtää, ymmärrettävästi. Mutta hintaan, jonka me ruoasta maksamme kaupan kassalla, vaikuttaa veron lisäksi myös kaupan rohmuama osuus. Arvonlisäverosta puhutaan paljon vaikka kauppa kahmaisee ruokakassillisen hinnasta paljon isomman osan.
Ruoan vähittäiskauppa Suomessa on EU:n keskittyneintä. Kahdella isoimmalla ketjulla - me jokainen tiedämme millä kirjaimilla niitä kutsutaan - on peräti 80 prosentin markkinaosuus. Viime hallitus laski ruoan arvonlisäveroa 17 prosentista 13 prosenttiin eli 4 prosenttiyksikköä.
MTK:n mukaan kaupan osuus maitopurkin asiakashinnasta on vuosien 2004 ja 2010 välillä noussut 25 prosentista 39 prosenttiin, siis peräti 14 prosenttiyksikköä. Tämä on järkyttävä muutos järkyttävän lyhyessä ajassa. Arvonlisävero laski mutta kuluttajahinta nousi.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2000-2009 kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttiyksikköä. Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti. Veron alentaminen alensi valtion tuloja ja sitä kautta niukensi varoja, joilla maksetaan koulut, sosiaaliturva, terveydenhoito, tiet ja rautatiet ja sen sellaiset. Mutta kuluttajan ruokalaskua alv-ale ei helpottanut kuin korkeintaan hetkellisesti.
Useimmilla suomalaisilla ei ole ruokakaupan suhteen muuta valinnanvaraa kuin ne kaksi kirjainta, K ja S. Kilpailu ei toimi ja olemme lähestulkoon voimattomia kaupan nostaessa hintoja. Olemme lähestulkoon voimattomia myös kun pikkukauppoja hävitetään. Vuonna 1990 Suomessa oli 6000 ruokakauppaa, vuonna 2010 enää 3300. Puolet myynnistä tapahtuu jättimyymälöissä, joita on kymmenesosa kauppojen lukumäärästä.
Mutta kuluttajien lisäksi myös tuottajat kärsivät. Isot ketjut ovat ruvenneet vaatimaan tuottajilta kynnysrahaa, jotta tuote pääsisi kaupan hyllyyn. Tuottajia on myös alettu vaatia ottamaan myymättä jääneet tuotteet takaisin. Minä kyllä ihmettelen, voiko kynnysrahan vaatiminen olla edes laillista. Minusta kynnysraha haisee lahjukselle.
Ruokakauppaa hallitsevat kaksi ketjua ovat ulkoistaneet kuljetus- ja varastointikustannuksia asiakkaille, muita kustannuksia tuottajille. Ne perustelevat toimiaan kustannusten alentamisella. Ruokakassillisen hinnassa se ei näy, me suomalaiset syömme eurooppalaisessa vertailussa kallista ruokaa.
Suomessa suurmarkettien pinta-ala 10 000 asukasta kohden on yli 550m2, kun EU:ssa keskimäärin se on noin puolet, alle 300m2. Pienten kauppojen pinta-ala 10 000 suomalaista kohden puolestaan on vain n. 10 m2, kun EU:n keskiarvo on yli kymmenkertainen, noin 110m2.
Vastineeksi siitä, että me suomalaiset maksamme ruoasta kalliimpaa hintaa, josta kauppa kahmii yhä isomman osuuden, saamme siis enemmän lattiaa jättimarketeissa ja pitemmät kauppamatkat kuin muut eurooppalaiset.
Terveyden kannalta olisi parasta, jos tuoreilla kasviksilla, vihanneksilla, juureksilla, marjoilla ja hedelmillä olisi alennettu arvonlisävero. Ruoan kuluttajahintojen kohtuullistamisen kannalta tärkeintä on lisätä kilpailua ruokakaupassa ja vähentää kahden suuren saneluvaltaa.
yleensä hintoja nostetaan, koska valmistajat korottavat omia hintojaa. ei kauppa voi tappiolla tuotteita myydä. jane tuutit ovat voineet olla kesän takia niin edullisia, ja nyt talveksi hinta nousee normaaliksi.
Kun muutaman tuhannen ihmisen kylässä on ruokakaupoja puolitusinaa, niin katteiden pitää olla hyvät.
On hinnat nousseet joka kaupassa huimasti ihan viimekuussa. Minulla on ylhäällä hintoja niistä elintarvikkeista
mitä käytän paljon,köyhä kun olen normien mukaan.
Pariviikkoa sitten huomasin ,että useampi hinta on saanut kovankin korotuksen ,eikä kauppaketjuilla
ole merkitystä ,kaikki niitä on nostanut.
Toivottavasti kaurahiutaleet ei nouse kovin paljon,kun niillä on pakko elää viikossa muutama päivä.
Nikähän valmistaja olisi nostanut hintojaan. Kauppa uhkaa tuonnilla heti, kun sellaista menee haaveilemaankin. 2000-luvulla kaupan osuus ruuan hinnasta on kasvanut eniten. Viljelijän osuus on ainoa, joka on pudonnut. Teollisuus on polkenut paikoillaan.
Kun sinulla on tuota tietoa, niin kerroppa missä muutamantuhannen asukkaan kylässä on kuusi ruokakauppaa, jonkin ryhmän kauppoja ilmeisesti useampikin kappale???
Siis ihan sama homma on Viikinportin prismassa. on tämä juu muutaman tuhannen asukkaan kylä.
kyllä sä oot välkky...
Oisko se että kaikkia veroja nostettiin sen prosentin verran alv laski mutta muita nostettiin ja siihen on hyvä vedota kun katteita parannetaan
Jep ei ole kaupparyhmillä kiinteitä katteita nykyään. S- ryhmä on ahne kaikinpuolin hinnoittelussa. bonukset vähän tasaa, mutta hinnoittelu tuntuu monin paikoin olevan arvalla heitettyä. Kate voi olla jopa 100 % joissakin tuotteissa mm viihdeelekronikka on hurjan hintaista. Hinnankorotuksista on hyvä vedota seuraavalla tes kierroksella vois olla palvelualoilla jotain 8 % palkkoihin, inflaation ollessa vajaa 5%. Johan eduskunta esimerkin näytti.
Esimerkit eivät ole tältävuosituhannelta.
Anteeksi, huomaan että ette ymmärrä katetuottolaskentaa lainkaan.
Kaikissa Alepoissa, Prismoissa ja yleensäkkin S-ryhmällä on vakio myyntihinnat.
Samat myyntihinnat samoissa tuotteissa.
Poikkeuksen tekevät kuitenkin Helsingin ydinkeskustan Alepat. Niissä on hiukan koekeampi hinta vrt. muu Helsinki. Ja se johtuu paljon korkemmista kiinteistö- ja tilakustannuksista sekä hiukan suuremmiosta palkkakustannuksista 24h myymälöissä.
Myymäläkohtainen kate-II, johon vaikuttaa monet muut tekijät kuin vain tuotteen hinnat,
ovat samaa suuruusluokkaa esim. eri Alepoissa.
"Hintalappu" tulee aina "piäkonttuurista"
Ehdottomasti kantsii seurata tuotteiden hintoja. Tässä syksyllä Prismassa 1,5 litran jogurtin hinta nousi 60 senttiä. Sillä tasattiin aivan selvästi litra-hintaisen jogurtin hinnan laskua. Seurailen aina hintoja ja ylläreitä on. Viikko sitten hoksasin - asiasta kolmanteen - kahden apteekin käsikauppatuotteiden välillä ihan 'tuottoisia' hintaeroja. Siinä apteekissa kaikki käyttämäni käsikauppatuotteet olivat edullisempia kuin toisessa. Vuodessa moisesta kertyy säästöä paljon. Palataksemme perusaiheeseen: totta on, että ruokakaupat ovat säästökohde numero yksi. Ollaan yhdessä hereillä ja äänestetään jaloilla käymällä edullisimmassa kaupassa! Tosin valvontaiskuja on aina tehtävä muihinkin kauppoihin. Jess!
konkurssii pukkaa ku jukurtti nii hiton kallista.
Kas kun ei hevosmiesten tietotoimisto.
1,2€ ja jos ostaa purkeissa niin 1,0 €/l
Kaupalle
Joo oli noussut meilläkin 1,45€ l tölkki ja 25 snt purkit.
Taitaa olla pari syytä, kauppojen sopparien uudet hintakaudet alkaa nyt lähellä vuodenvaihdetta ja toinen oli että inkku keskittyy kannattavuuteen nyt, markkinaosuuden laajentamisen jälkeen, näin kerrottu meedioissa syksyn mittaan.
Mutta vertaamalla naapuriketjun tavarataloon tai kauppaan asia selviää sekä kilpailevaan tuotteeseen.
Em. jälkeenkin em. on edukkaampi kuin valio. Esim. Siwassa 1l tölkki 2,25€
Nyt alkuvuonna 2012 S-ketju nosti Valion jugurttipikareiden hinnan 0,29 eurosta vaatimatomasti 0,49 euroon eli hieman alle 60%. ABC:illä hinnannousu oli 3 senttiä suurenpi. Kyllä nyt maitotilallisten tilanne paranee...Ai eikö?
Tsekkasin mitä Ingmannin purkkijugurtti maksoi nyt, eli se oli 24 snt, kun yo. 4.12.2010 oli 25 snt, eli se ei ole noussut.
Valion tuotteet on taas ollut kevyessä boikotissa jo vuosia hinnoittelun vuoksi.
Tsekkasin vielä tuon Valion purkin hinnan se on 43 snt meillä, olisiko ollut n. 39 snt viime vuonna.