Suomalaisten kauppakorkeakoulujen ranking

Vaasan köyhyydestä en tiedä, kun se riippuu aina siitä mihin ja mitä vertaa, mutta nyt puhuttiin tietyn laajan kansainvälisen vertailun tuloksesta, niin siinä vertailussa vanha ja perinteitä omaava kauppakorkeakoulun historian omaava Vaasa pesi Tampereen.

Siis suomenkielisellä puolella Helsinkihän menestyi Aallon kohdalla kahdella yksiköllä toisen ollessa jopa kansainvälistä tasoa, ja Turkukin menestyi hyvin mutta miksi olet niin pettynyt Vaasan menestyksestä ja mihin perustuu oletuksesi Tampereen paremmasta tasosta?

Tietenkin tutkimuksia on paljon, mutta jos näin laajaa vertaisarviointia yrittää mitätöidä tyyliin että" paljon tutkimuksia joiden taso on paska", ja sillä perusteella tulokset ovat Tampereen ja Vaasan osalta väärät, niin millä perusteella ja pätevyydellä pystyt kumoamaan tämän vertailun arviot.

Sinulla on varmasti perus- ja jatkotutkinnot suoritettuna, ja laaja kokemus opiskelusta, opettamisesta ja tutkimisesta eri kauppatieteellisissä tiedekunnissa? Onhan?

Tampereen kaupallinen opetus on suhteellisen vähäistä ja nuorta, oikeastaan koko kaupallinen opetus on irtaantunut hallintotieteellisestä opetuksesta varsin myöhään, ja Tampereen kiistattomat ansiot ovat pikemmin siellä hallinto- ja yhteiskuntatieteellisellä puolella kuin kapealla kauppatieteellisellä. Eli väitteesi Tampereen tasosta kaipailisi kyllä perusteluja. Se että Tampere on isompi kaupunki ja etelämmässä ei vielä ihan riitä.

Lisäksi Vaasan rahoituksen tutkimukset ovat kyllä menestyneet myös sellaisissa vertailuissa joissa on painotettu laadullisia kriteerejä, ja myös muissa aineissa tehdään varsin korkeatasoista tutkimusta, joten ei VY ihan rahoituksen tutkimuksen varassa pyöri.

"..mutta kun tutkimuksen tehdään usein siitä, mikä on TUOTTOISIN yliopisto. Tottakai , mäkin alan tutkiin euron kaltevuutta ja laitan se nettiin = tutkimus"
Et kai ole Tamperelainen kylteri?

Hankenihan on hyvä oppilaitos sekä opinnoiltaan että tutkimuksen tasoltaan, hurripuolen akateemisten opintojen murheenkryyni on enemmänkin ÅA, missä on kuulemma pari huippuyksikköäkin, mutta sitten myös näitä rapasarjaa olevia laitoksia joissa ei oikein toimi opiskelu eikä tutkimuksen tekeminen.

No eikö VY ole silloin mahtava kouluttaja, kun jo kahden vuoden opintojen jälkeen pystyt pitämään itseäsi niin kypsänä ja pitkälle oppineena että niiden perusteella voit kyseenalaistaa omalla subjektiivisen kokemuksesi perusteella varsin laajan vertailun tulokset.

1. Onneksi olkoon, ehkä sitten olet älykäs, tai motivoitunut tai olet vain opiskellut tehokkaasti, jos olet noin hyvin menestynyt.

Siitähän pitäisi olla ylpeä jos noin hyvin menestyy opinnoissaan sen sijaan että alkaa vähätellä oppilaitostaan. Mutta jos tuntuu ettei VY tarjoa haasteita, niin ei muuta kuin maisterihakuun vaikkapa Aaltoon, niin eiköhän sitten ala haasteita löytymään, tai ehkä homma jatkuu senkin jälkeen entisellään ja voit alkaa sitten syyttelemään koko Suomen kaupallisen koulutuksen matalaa tasoa valmistumisesi jälkeen.

Vakavasti ottaen luulen, että laskentatoimi on sen tyyppinen oppiaine, että kun siihen kerran pääsee kerran sisään, että vanhoillakin tiedoilla pärjää hyvin myöhempienkin kurssien tenteissä.

2. Voi olla että rahoitus on näkyvin laitos, mutta jo naapurissa laskentatoimen puolella on hyvää perustutkimusta ja menestystä esim. suurimpana tilintarkastajien ja sisäisten tarkastajien kouluttamisen yksikkönä. Mutta sellaista enemmän akateemisiin piireihin jäävää, ja vähemmän mediaseksikästä menestystä on todellakin tullut kaikille laitoksille.

3. Olen lukenut ja tunnen tapauksen. Melkein voisi sanoa että Tampereen kauppiksen hehkutus on suurinta sinne pyrkivien joukossa, mutta arvostus laskee mitä pidemmälle opinnot menevät. Edes talousoikeudessa jossa Tampereella on kauppiksen sisällä ehkä pisimmät perinteet, Tampere ei ole mikään erityisen merkittävä tekijä, no ehkä vero-oikeudessa, mutta sekin taisi olla alunperin hallaripuolen kamaa.

4. "Väitän, että se on loppupeleissä se ja sama mistä valmistut."
Olen tästä samaa mieltä.

Mutta se mistä puhut myöhemmin ei kerro mitään itse yliopiston tasosta, vaan ulkopuolisten stereotypioista, joita itsekin vahvistat teksteilläsi tällä palstalla. Yliopiston opetuksen tasosta kertoo minun mielestäni parhaiten se millaista porukkaa sieltä valmistuu, ei se ketkä sinne menevät ja ketkä eivät pääse.

Varmasti ennakkoluuloihin ja stereotypioihin pitää suhtautua vakavasti, se ei kuitenkaan tarkoita että niitä pitäisi vahvistaa ja toimia niiden mukaan, vaan pikemmin pyrkiä ampumaan alas puhtaasti luuloihin perustuvat "totuuden variaatiot".

Aika vähän on kauppatieteellistä tutkimusta noissa valituissa huippuyksiköissä, eli korreloi kauppatieteellisen opetuksen laadun kanssa myös heikosti