Arvoisan Päätoimittajan kirjoitus oli suorastaan mykistävä.Allekirjoittaneen vähäiset aivonystyrän jätteet
saivat kunnon potkun, kun lukaisin jutun moneen kertaan,ajatuksen kera.
Onko väitteellä todellisuus pohjaa voinkin kenties sitäkin omalta osaltani hiukan valaista.Oman kokemuspojaiseen näkemykseen perustaen.
Lapsuuden ja aikuisnuoruuden asuin siirtokarjalaisten keskellä.Sain elää todellisen kulttuurimyrskyn keskellä.Se mitä tarkoitan myrskyllä selvinnee aikanaan.
Suora lainaus:Karjalaisten,ja varsinkin orttodoksien,mukauttamisessa uuteen asuinyhteisöönsä käytettiin kovia henkisiä menetelmiä.Lainaus päättyy.
Jokainen evakko joutui ottamaan (talous) maatilan noin 100 hehtaaria metsää ja peltoa,sekä suuren osuuden sai valtion yhteismetsästä.Valtion lainoituksessa ja tuensaanissa he olivat etusijalla.Mikä oli aivan oikein.Olivathan he menettäneet kaiken kertaalleen,joten kaikki tuki oli asiallista.
Lainaus jatkuu:Nimiteltiin,naureskeltiin,väheksyttiin,ryssiteltiin,halveksittiin,ja heidän isänmaallisuutensa kyseenalaistettiin.Lainaus päättyy.
Nyt tullaan asiaan jota olen aina usein pohtinut,ja ihmetellyt.
Evakkojen keskinäiset suhteet,ne olivat tulta ja tappuraa.Kotini ympärillä oli valtion yhteislaidun,jonka käyttöoikeus oli ainoastaan evakoitten karjalla.Siihen kesäisin evakot toivat lehmänsä.
Pikku tenavana usein jouduimme sisarusten kera menemään sisälle vanhempieni käskystä.
Sillä kielen käyttö evakkojen keskinäisessä vuorovaikutuksessa oli tyrmäävää.
Siinä huoriteltiin ja ryssiteltiin toisiaan olan takaa,tukkanuottaa vetivät harva se päivä.
Potkivat ja tappelivat keskenään jatkuvalla syötöllä.Siinä metakassa allekirjoittanutkin oppi sivistyssanat juurta myöten,eikä oppi mennyt hukkaan.
Erikoisin karjalaiskulttuurin esiintyminen oli kuitenkin tapa jolla he halusivat ratkaista riitansa ja panna pisteen päivän saldolle,oli että he nostivat helmansa ja pyllistelivät toisilleen,voi veljet!Kyllä siinä monenlaista tupsua joutui näkemään.No olhan se kiinostavaa seurattavaa.
Ja se murteen sekamelska se oli huomiota herättävä.
Pienestä pitäen jouduin olemaan tekemisissä evakkojen kanssa,parhaat nuoruuden ystävät oli evakkojen lapsia.Paljon näin ja koin.Nyt odotan tosi mielenkiinnolla Heli Kanasen väitöskirjaa luettavaksi.
Luulempa että kommentoitavaa kenties löytyy.
saivat kunnon potkun, kun lukaisin jutun moneen kertaan,ajatuksen kera.
Onko väitteellä todellisuus pohjaa voinkin kenties sitäkin omalta osaltani hiukan valaista.Oman kokemuspojaiseen näkemykseen perustaen.
Lapsuuden ja aikuisnuoruuden asuin siirtokarjalaisten keskellä.Sain elää todellisen kulttuurimyrskyn keskellä.Se mitä tarkoitan myrskyllä selvinnee aikanaan.
Suora lainaus:Karjalaisten,ja varsinkin orttodoksien,mukauttamisessa uuteen asuinyhteisöönsä käytettiin kovia henkisiä menetelmiä.Lainaus päättyy.
Jokainen evakko joutui ottamaan (talous) maatilan noin 100 hehtaaria metsää ja peltoa,sekä suuren osuuden sai valtion yhteismetsästä.Valtion lainoituksessa ja tuensaanissa he olivat etusijalla.Mikä oli aivan oikein.Olivathan he menettäneet kaiken kertaalleen,joten kaikki tuki oli asiallista.
Lainaus jatkuu:Nimiteltiin,naureskeltiin,väheksyttiin,ryssiteltiin,halveksittiin,ja heidän isänmaallisuutensa kyseenalaistettiin.Lainaus päättyy.
Nyt tullaan asiaan jota olen aina usein pohtinut,ja ihmetellyt.
Evakkojen keskinäiset suhteet,ne olivat tulta ja tappuraa.Kotini ympärillä oli valtion yhteislaidun,jonka käyttöoikeus oli ainoastaan evakoitten karjalla.Siihen kesäisin evakot toivat lehmänsä.
Pikku tenavana usein jouduimme sisarusten kera menemään sisälle vanhempieni käskystä.
Sillä kielen käyttö evakkojen keskinäisessä vuorovaikutuksessa oli tyrmäävää.
Siinä huoriteltiin ja ryssiteltiin toisiaan olan takaa,tukkanuottaa vetivät harva se päivä.
Potkivat ja tappelivat keskenään jatkuvalla syötöllä.Siinä metakassa allekirjoittanutkin oppi sivistyssanat juurta myöten,eikä oppi mennyt hukkaan.
Erikoisin karjalaiskulttuurin esiintyminen oli kuitenkin tapa jolla he halusivat ratkaista riitansa ja panna pisteen päivän saldolle,oli että he nostivat helmansa ja pyllistelivät toisilleen,voi veljet!Kyllä siinä monenlaista tupsua joutui näkemään.No olhan se kiinostavaa seurattavaa.
Ja se murteen sekamelska se oli huomiota herättävä.
Pienestä pitäen jouduin olemaan tekemisissä evakkojen kanssa,parhaat nuoruuden ystävät oli evakkojen lapsia.Paljon näin ja koin.Nyt odotan tosi mielenkiinnolla Heli Kanasen väitöskirjaa luettavaksi.
Luulempa että kommentoitavaa kenties löytyy.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Arkkipiispan arvion mukaan siirtokarjalaiset olisivat saaneet valtaväestöltä vain huonoa, ja erittäin huonoa kohtelua! Arkkipiispa Leo ,hameherra puhuu paksua palturia.
Kyllä totuus oli,etteivät siirtokarjalaiset sopeutuneet toisiinsa,jatkuva keskinäinen riita oli menossa.
Erikoista oli katkeruus ,ja kateus.Se oli hallitsevaa.
Toistensa auttaminen oli tuntematon käsite.!
että Ilomantsi on siirto karjalaisia täynnä, käytöstavat on ainakin tai sanotaanko oli silloin kun kylässä asuin samat kun kuvasit ?
kaheksan vuotta kävin koulua kylässä ja aika usein kuulin tuon sanan "ryssän" pentu, kommunistin kakara jne
säälittäviä olivat nuo kaverit jotka asiaa toivat esiin, moni heistä on kyseenalaisesti poistunut keskuudestamme, kuka juomalla, kuka oman käden kautta
mutta vuosikymmeniä myöhemmin kun ajattelen aikaa siellä ja nyt käymäselti joskus
ei kaipuu kaiverra rintaa, sinun kuvaus kuvastaa hyvin väestöä itä-rajalla ja siihen ei siirto-karjalaista tarvita
Savoon tulleita .En muuten koskaan kuullut,että olisi ketään nimitelty.
Oman kokemuksen mukaan,Iisalmessa kantaväestö ja paikalliset tulivat tosi hyvin toimeen keskenään.
Ainut ongelma oli heidän keskinäinen suhde.
Kyllä tällä ilomantsilaisella asiantuntemuksella on tässäkin asiassa vain taivas rajana. Tämän Pekka Junnilaisen ja vastaavien asiantuntemus peittoaa mennen tullen akateemisen väitöskirjan ja arkkipiispa Leon näkemykset, ne ovat paksua palturia. Voi taivaan talitintit.
Jos todella olet aivan omalla nimelläsi kirjoittaja en muuta voi kun halveksien kääntää selkäni.
Ja niin monelle Ilomantsin valtuutetulle myös.
Tällainen rakkikoira räksyttäminen ei ole asioiden hyvää eteenpäin viemistä eikä hyvää rakentavaa keskustelua voi tulla tällä suomi 24 sivullakaan.
Tärkeistä asioista on puhuttava asiaan sopivalla tavalla.
Joskus totuuden tuominen esille on tuskallista.Arvostan henkilöä joka uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään.
Vitsikäs olet.Jos olet tosissasi tuota mieltä,niin ei voi kuin ihmetellä oivalluksiasi.
Tärkeistä asioista puhuttava asiaan sopivalla tavalla? Kerropa tarkemmin!!!!!
Kreikkalaiskatolliseen kirkkoon kuuluneet rakentivat muualla Suomessa kantaväestön kanssa sovussa ja yhteisin talkoin talonsa ja muutaman vuoden asuttuaan myös kreikkalaiskatollisiakirkkoja.
Eikä mennyt kuin vajaa vuosikymmentä kun paikalliset nuoretmiehet veivät vihille siirtolaisten tyttäriä.Näin sopu kasvoi ja lapsikatraat myös. Kylät joissa oli paljon siirtolaisia kohahtivat kukoistukseen, urheiluseurat saivat uutta voimaa ja talkoilla rakennettuja seurantaloja.
Se, että joillakin paikkakunnilla oli toraa ja riitaa ei oikkeuta tuomitsemaan koko Suome ja sen kylien asukkaita.
Tiedän ja tunnen emäntiä ja isäntiä, jotka suorastaan vaativat siirtolaisten ottamista maamiesseurojen, maatalousnaisten ja urheiluseurojen jäseneksi. Tunnen myös useita koulujen johtokunnissa toimineita, joille oli kunnia-asia pitää huolta siirtolaisten vaate-ja kenkähuollosta. " Me emme antaneet kenkiä ja muita avustusvaatteita kenellekään ison talon omistajan lapsille, vaan apu rajattiin vain köyhille", sanoi eräs johtokunnanpuheenjohtaja häneltä asiaa tiijustellessani.
Olisiko Leolla tarpeen hiukan selittää kannanottoaan?
Väitöskirjanhan täytyy olla repäisevä,että se aiheuttaisi keskustelua.
Heli Kanasen tutkielma,on heittänyt todella paljon yli asiallisuuden.
Arkkipiispalla ei tunnu olevan asiallista tietoa käytössä.
Moni kakku päältä kaunis tai karu.
Evakoista osaa kohdeltiin huonosti, kuten muutakin väkeä.
Ylimielisyys on se voima joka ihmisen saa unohtamaan ihmisyytensä.
Suuri osa evakoista kuitenkin sulautu hyvin nopeasti kylien muuhun väkeen ja muutamassa vuodessa naiminen ei erotellut väkeä ja se oli kylien onni kun sukurutsauksilta säästyttiin, samanhan se vaikutti evakkoihin. Valitettavasti tätä ei tutkijat huomaa eivätkä rekisteröi.
Ilomantsin suurin sisäänlämpiävyyden syy on siinä, että naidaan liian läheltä.
Turun poika puhuu asiaa ja ymmärtää tilanteen.
Muistikuvasi evakoista poikkeavat radikaalisti kokemastani. Itse olen evakkojen jälkeläinen, joten tiedän hyvin miten meihin suhtauduttiin, miten me toisiin evakkoihin ja paikalliseen väestöön.
Kansakouluaika oli yhtä helvettiä kotiinpaluu matkalla. Paikallisen luterilaisen väestön jälkikasvu odotti meitä metsässä, joko kävyillä tai kivillä aseistautuneina. Tulitus ja ryssittely alkoi intohimoisesti. Jälkeen päin olen miettinyt sitä, mistä nuo lapset tiesivät meitä ryssiksi nimitellä. Eihän vain kotiväki liene asiaa valaissut pienokaisilleen.
Kiitos Veikko Vennamon, tuon paljon parjatun ja eduskunnastakin uloskannetun häirikön. Hänen ansiostaan valtio myönsi pika-asutuslainat ja takasi tilkkusen maata ja metsää, jonne evakot saivat mökkinsä
rakentaa ja peltonsa raivata. Siellä sitten kotinsa/maansa menettäneet evakot ahersivat yötä päivää. Lapset mukana, kuten minäkin. Lapsille asetettiin kohtuuton taakka olla ahkera, hyvä tapainen, kiltti, koulussa pärjäävä. Niin minäkin yritin parhaan kykyni mukaan, etten olisi häpeäksi vanhemmilleni, joita kunnioitin, jotka olivat ainoat auktoriteettini.
Miten sitten suhtautui paikallinen aikuisväestö? Lapsistaanhan jo kerroin. Siitä minulla ei ole muistikuvaa itselläni. Edesmennyttä mummoani haastatellessani paljastui jotain. Alussa olivat olleet poissaolevia/varuillaan. Eivät tunteneet evakkoja, heidän luonteidensa erilaisuutta. Oli jopa pahantahtoisuutta olemassa. Eräskin tapaus valoittanee tätä mielentilaa. Evakothan saivat niitettäväkseen Koitajoen niityiltä tietyn villiniityn karjansa hengissä pitämiseksi. Eräässä kylässä, kylän silmäätekevä mies oli kytännyt joen varressa rahilla istuen, ettei hänen villiniityilleen kukaan evakko mene heinälle, olkonkin ettei itse niitä villiheiniä tarvinnut.
Jk. Tämmöisiä ajatuksia herätti luterilaisten junttilaisten mielipiteet evakoista.
Jos raadollinen ihminen on altis rähinöintiin osaa hän riidellä ja kiusata.
Tunnen satoja evakkoperheitä ja heiltä kuulemani perusteella voi todeta,
että noin 10 % joutui jollakin tapaa syrjinnän kohteeksi.
Syrjintää harjoittivat pääasiassa virkaintoiset kunnanvirkamiehet,
nuoret naisopettajat,
kylän yhteisiin tilaisuuksiin osallistumattomat emännät,
kulkurengit ja
toiset evakot ( laiskoiksi todetut).
Et ole kenties kuullut sitä,että Ilomantsissa on aina historian alkuajoista lähtien eletty pelon ilmapiirissä.
Vaikeneminen on ollut kultaakin arvokkaampaa.Rajan läheisyys määrää täällä elämän rytmin,sen vaikutus näkyy niin nyt kuin tulevaisuudessa voimakkaana varovaisuutena.Joka on kuitenkin ymmärrettävää.
Ei Ilomantsissa tule pitkään aikaan tilanne,että asioista jopa aroistakin voitaisiin puhua avoimesti.
Eli vaietaan ja painetaan villasella (tiedoksi).Tämä on meidän kulttuuria,ei savolaista,joten piste.
Iinkö päälle.