Vanhassa kiinteistössä ilmanvaihto sekä rakenteiden epätiiveys aiheuttaa aina enemmän tai vähemmän vedontunnetta. Katso netistä: VETO mitä se on.
Kalusteet, matot, verhot, rakenteiden epätiiveydet ym ja ihminen itse saastuttaa huoneen sisäilmaa.
Jos korvausilmaventtiilistä puuttuu EU 7 suodatin niin sisäilmaan tunkeutuu ulkoilman saasteet, pakokaasut, siitepölyt ja pienhiukkaset.
Jos osa tuloilmaventtiileitä suljetaan siirtyy korvausilman tulo moninkertaisena avonaisiin venttiileihin
Ikkunoissa oleva "ilmanvaihton saneerausventtiili" on ikkunateollisuuden kummajainen.
Ilmanvaihto ja ikkunoiden valmistus pitäisi eriyttää.
Vedontunnetta voidaan vähentää tai poistaa huoneen lämpölilan avulla.
Vedottoman huoneen asumismisviihtyvyyden alin lämpötila on 20-21 astetta.
Vetoisan huoneen ( huonot ikkunatiivisteet, ikkunassa korvausilmaventtiili jne) asumisviihtyvyyden lämpötila on 23-25 astetta.
Kalusteet, matot, verhot, rakenteiden epätiiveydet ym ja ihminen itse saastuttaa huoneen sisäilmaa.
Jos korvausilmaventtiilistä puuttuu EU 7 suodatin niin sisäilmaan tunkeutuu ulkoilman saasteet, pakokaasut, siitepölyt ja pienhiukkaset.
Jos osa tuloilmaventtiileitä suljetaan siirtyy korvausilman tulo moninkertaisena avonaisiin venttiileihin
Ikkunoissa oleva "ilmanvaihton saneerausventtiili" on ikkunateollisuuden kummajainen.
Ilmanvaihto ja ikkunoiden valmistus pitäisi eriyttää.
Vedontunnetta voidaan vähentää tai poistaa huoneen lämpölilan avulla.
Vedottoman huoneen asumismisviihtyvyyden alin lämpötila on 20-21 astetta.
Vetoisan huoneen ( huonot ikkunatiivisteet, ikkunassa korvausilmaventtiili jne) asumisviihtyvyyden lämpötila on 23-25 astetta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hallittu ilmanvaihto parantaa asumisviihtyvyyttä ja huoneilman laatua.
Ammattimaisesti suoritettu ilmanvaihdon säätötoimet vähentävät vedontunnetta. Vedontunteen vähentyessä paranee asumismukavuus.
Hallittu ilmanvaihto vähentää lämmityskustannuksia sekä hiilidioksiidipäästöjä.
Hallittu ilmanvaihto vähentää allergiasairauksille altistumista.
Huonot ikkuna-ovitiivisteet sekä epätiiviit rakenneliitokset eivät saa olla likaisen ja saastaisen korvausilman tuloreittejä.
Olen etsinyt usean kaupungin rautakaupoista EU 7 suodatinta. Usein ei edes ymmärretä mitä minä etsin.
Miksi näitä ilmanvaihtoventtiilejä asennetaan ikkunoihin jos suodattimien saanti tai vaihto on mahdotonta suorittaa.
No huh huh, elikkäs jos nostat lämpötilaa 20-21 lämpötilasta 23-25 niin ajatteleppa Energian säästöä. On nimittäin melko suuri ero lämpölaskussasi kyseisellä erolla. Mutta jos ajattelet asumisviihtyvyyttä(mitä kyllä kova veto alentaa) tai terveyttäsi on se korvausilmaventtiilin kautta otettu ilma puhtaampaa kuin se ilma jonka ilmanvaihto vetää sieltä mistä saa eli rakenteiden heikoista kohdista. Ja mitä vedon tunteeseen tulee niin jos sulla on lämpötila 25 niin veto mikä tulee pakkasilmasta tuntuu kovemmalta kuin l.tilan ollessa 21. Joten jokainen taaplaa tyylillään ja onneksi maksaa omat sähkö/lämpöenergia laskunsa.
Sulla taitaa vetää korvien välissä. Opettelemiesta olisi jo siinä, mihin kohtaan ketjua vastauksen laittaa...
Ja tuo lämpötilan nosto on ihan fakta. Koneellisella poistolla varustetuissa kerrostaloissa ei ole mitenkään harvinaista, että sisälämpötila on 23, 24, jopa 25 astetta ja osa asukkaista valittaa edelleen vetoa. Johtuen mm. siitä, että lattia lämpötila voi kuitenkin olla vajaat 20 °C jossain parvekkeen oven edessä tms. Ja kun vedosta valitetaan herkemmin/äänekkäämmin kuin liiasta lämmöstä, päädytään lopulta siihen, että menoveden lämpöä säädetään ylöspäin, kunnes lauhalla kelillä lämmöt voivat olla 24-26 °C.
Ja onhan näitä OK asukkaitakin aika moni käynyt täällä kehuskelemassa, että meillä on niin vetoisa torppa, että pitää olla 26 että tarkenee. Eivät kyllä ihan näin asiaa ilmaisseet, mutta rivien välistähän asia on luettavissa. Itse en saa edes nukuttua noin kuumassa.
Veto ja vedontunne tuntuu olevan moninainen asia. Kerrostalossa ilmanvaihdon kanssa on aina ongelmia. Nuoremmat henkilöt joilla on hyvä pintaverenkierto eivät yleensä herkisty pienelle vedontunteelle. Lapsiperheissä on aikuisillakin niin paljon liikkumisesta tulevaa lämpöä, että vedontunne on vähäinen.
Lattialla leikkivät lapset altistuvat vedolle, no se näkyy nuhana ja neuvolakäynteinä.
Ikäihmiset tuntevat herkimmin vedontunteen koska heillä on yleensä heikko pintaverenkierto etenkin raajoissa. Lisäksi ikäihmiset viettävät aikaansa lähinnä paikallaan ja istuma-asennossa.
Mitä vedontunteeseen eri huonelämmöissä tulee niin siihen vaikuttaa mm huoneen lämpö ja ilman liike. Kannattaa lukea netistä Mitä veto on ja Nosta huoneen lämpötilaa
Kiitos monipuolisista tiedoista. Olen vihdoinkin päättänyt laittaa ilmanvaihtoasiat kuntoon.
Ainoa pohdinnan alla oleva asia. Laitanko seiniin manuaalisesti toimivat korvausilmaventtiilit tai korvausilmaa esilämmittävät venttiilit.
> 23, 24, jopa 25 astetta ja osa asukkaista valittaa edelleen vetoa.
> Johtuen mm. siitä, että lattia lämpötila voi kuitenkin olla vajaat 20 °C
- näin on eli "kylmäsäteily" on eräs vedontunteen aiheuttaja
- olisiko perustapaus ilmanvirtaus vaikka seinän ja karmin välisestä raosta
- (korkeiden) ikkunoiden ääressä voi kylmä ikkunapinta pistää ilman liikkeelle alaspäin
ja samalla on myös "kylmäsäteilyä"
("kylmäsäteilyä" ei varsinaisesti ole olemassa, kyseessä on että _lämpö_ säteilee kehosta kylmän suuntaan. Mutta terminä "kylmäsäteily" on kätevä. BTW: erikseen pitäisi kiinnittää huomiota "kylmäsäteilyn" epäsymmetrisyyteen.)
" Vedon tunne aiheutuu ihon paikallisesta liian voimakkaasta jäähtymisestä. Se johtuu lämmönsiirrosta.
Vedon tunteeseen vaikuttaa ilman nopeus sekä lämpötila ja myös säteilemällä tapahtuva lämmön siirto. Keskeinen vedon tunteeseen vaikuttava tekijä on vallitseva huoneilman lämpötila.
Poistuva lämpövirta riippuu taas ympäristön pintojen ja ilman lämpötilasta. Niiden yhteisvaikutus ilmaistaan käsitteellä OPERATIIVINEN LÄMPÖTILA, joka on konvektion (ilmavirtauksen) ja säteilylämmönsiirron kertoimilla painotettujen ilman ja säteilylämpötilan keskiarvo. Lämpimyyden tunteeseen voidaan vaikuttaa sekä pintojen että ilman lämpötilan avulla".
Netti lainaus: ikkuna-asiantuntija
Hallittu ilmanvaihto varmistaa puhtaamman huoneilman. Hallittu ilmavaihto on tärkeämpi toimenpide kuin lämmitysenergiasäästö.
Hallittun ilmavaihdon toimenpiteet ovat moninkertaisesti halvempia kuin ihmisen hengitystiesairauksien hoito.
Nämä kirjoitukset pitäisi liittää isännöitsijän koulutustusohjelmaan ja ASOY hallituksen perustietoihin. Hallitsematon veto ei saisi olla osana ilmanvaihtoa.
Veto veks. Ajatuksesi on hieno. Mitenkä asiasi taakse saisi ymmärtävän kansanliikkeen. Vetoa poistamalla saisi puhtaamman huoneilman, energiasäästön ja asumismukavuuteen tulisi parannusta roppakaupalla.
Kiitos kirjoituksista jotka mahdollistavat ajattelemaan asioita asukkaan kannalta. Hallituksemme käsitteli ilmanvaihtoasiaa näiden tietojen innoittamana. Maallikolle ilmavaihto on hebreaa joten päätimme pyytää konsultilta suunnitelmat jotka sisältäisivät myös talon rakenteiden ja ikkunoiden tiiveystutkimuksen.
Olen IV-alalla ja satuin törmäämään tähän ketjuun jossa on paljon asiaa. Kuitenkin Asumisviihtyvyyteen eli vedon tunteeseen liittyen yksi seikka on tästä lähes unohtunut. Kaikissa tapauksissa (poislukien lto) korvausilma tulee johtaa "seinän läpi makkareihin", tää on selvää mutta millä tavalla. Suodatettuna ja esilämmitettynä jotta kylmä pakkasilma ei "käy lattioiden kautta". Ja jos kyseessä on painovoimainen IV, rintsikka tms. suodattimella varustettua korvausilmaventtiiliä ei kannata asentaa jos siinä venttiilissä ei ole tehostusta (siipeä) esim. Mobair. Painovoimaisessa korvausilma voi muuten jatkaa tuloaan homeisesta kellarista tms.
Ilmanvaihto sekä etenkin hallittu ilmanvaihto ja veto on paljon muuta kuin venttiili.
Katso googlesta mitä veto on mitä veto on
Sammakkomies taas mainostaa sivuaan.
Hyvä viestiketsu. Paitsi viimeisen käiverön näkemys.
Olisit sitten jättänyt sen kirjoittamatta.
Koneellinen poisto, reikä seinässä tai ikkunassa korvausilmaventtiili.
Näiden kiinteistöjen kohdalla ilmavaihdon "asiantuntijat" ovat polkeneet samoilla jalansijoilla 50 vuotta.
Korvausilmaventiilien valmistajat ovat olleet sodanjälkeisellä tuotetasolla.
Huomioidaanko ilmanvaihdossa neljä eri vuodenaikaa.
- Tuulen vaikutus ulkoseinään sekä korvausilma-aukkoon.
- Pakkasilman ja kylmien ilmavirtausten tuleminen suoraan oleskelualueelle.
- Korvausilmamäärien vaikutus huoneen lämpötilaan.
- Vaihtuvien ilmamäärien vaikutus vetoon ja vedontunteeseen.
Ihmisen terveys sekä sisätilojen asumisviihtyvyys on jotain muutakin kuin ilmanvaihto.
Ikkunaan asennettava kapea korvausilmasäle lienee nykyventtiilien muodoista vanhin ja alkeellisin. Lisäksi venttiiliin ei voi asentaa tiheää suodatinta.
Voiko ikkunoiden korvausilmaventtiilin korvata merkittästi paremmalla tuotteella?