Kuin mannerjäätikkö olisi liukunut päältäni pois!

He tulivat naapurustoon meidän jälkeen, keski-ikäinen pariskunta. Alkoivat kunnostamaan vanhaa ok-kiinteistöä. Mukavansorttisia ihmisiä. Etenkin mies tunnettiin uskovaiseksi.
Hän toimi eläköitymiseensä asti opettajana. Rouva poikkeuksellisen iloinen ja ystävällinen.

Mies on monitaitoinen. Tekee puusta tai metallista mitä vaan haluaa, osaa korjata autoja tai muita koneita. Itse täysin kaikesta teknisestä aivan ulkona, pyysin häneltä, lähinaapurilta monessa asiassa apua. Sainkin sitä.

Taitavana nettikirjoittajana keskustelupalstoilla alkoi näkymään viestejä, joiden arvelin yksityiskohdissaan olevan hänen ja minun naapurisuhteestamme.
"Hän on väliin todella inhottavan ilkeämielinen" luki eräässäkin viestissä. Näin unen. Hyvin pukeutunut naapurini tuli vastaan läheisellä tieosalla.
Hänellä oli kädessään paperi. Näin sen lakmusjäljennös jostain asiapaperista. Siitä puuttui yksi nurkka. "Olisi kaikille meille parempi, ettei me oltaisi missään tekemisissä, sano naapuri vakavana.

Uskon tuollaisten unien merkitsevän, että hän on ajatellut asiaa; ON todella sitä mieltä, että olen rasite hänen elämässään. Tuosta tapauksesta on n. 4½v. En ole astunut heidän tontilleen siitä alkaen.

Nyt 7.1 2011 luen S24 keskustelupalstojen sivuilta >vaihtoehtoiset hoidot< Reikihoitajan oma mielenterveys; nimim. huolestunut.
Hän kirjoittaa seuranneensa erään reikihoitoja itselleen säännöllisesti tekevän ihmisen horjuvaa mieleterveyttä; kysyy, voiko se olla hänelle hyödyksi.

Tunnistan kirjoittajan naapurinmieheksi, n. 69vuotiaaksi. Vastaan ärsyyntyneenä omalla nikilläni hyvin provosoituneena. Pian 'koplaan' mielessäni merkillisen tapahtuman.
Presidentti Ahtisaaren viimeisillä maakuntavierailuilla, hänelle naisääni kertoi huolensa hyvin ikäväntyyppisestä toimijasta asuinalueensa lähistöllä.

Tätä YLE:n alueradion 'lähetyslööppiä' lähetettiin arkisin ehkä viikon parin ajan. Pres. Ahtisaari kysyi: "Onko teillä jotain sormituntumaa, millaisesta ilmiöstä on kysymys". Ehkä minuutin 'lööppi'.

Käsitän, että naapurihan senkin idean "isä" oli. Uskalsin kirjoittaa tästäkin tohkeissani, koska käsitin tuon kantelun kohteen, itseni.
Keskitalven ankeudessa, vuosikymmenen alussa olin aivan pihalla mihin tuolla radiolähetyksellä pyrittiin? Vaivautuneet lääkärit eivät osanneet sanoa oikein mitään.

"Kyseessä olisi ehkä pitkäaikainen terapia, sanoi kokenut naislääkäri mutisten. Saksalainen mieslääkäri puhui kuin äijä äijälle; "kyllä sinä - näkemykseni mukaan, viinaa ja lääkkeitä välttäen pärjäät".

En tunne, en tervehdi enää tuota mielestäni perin niljakasta tyyppiä. Koen 'sen' asenteen kiihkomielisen uskonnollisen fanaatikon tulkintana minusta hullusta, joksi hän on minua viesteissään luonnehtinut.

"KUIN MANNERJÄÄTIKKÖ OLISI LIUKUNUT PÄÄLTÄNI POIS"... nyt kun tiedän kuka psykologinen painostajani on.

toivo lång
Inkeroinen