Utealiaisuuttani ajattelin järjestää gallupin, johon voivat molemmat, vastustajat/'pakkosynnytysväki' sekä puolustajat/'aborttiväki' vastata.
1.) Oletko tehnyt abortin?
a) en, enkä ikinä tekisi
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa
c) Olen, yhden kerran
d) Olen, useamman kerran
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
a) Lapsi tapetaan äitinsä kohtuun
b) Arvoton soluklimppi poistetaan naisen elimistöstä
c) Alkio/sikiö eliminoidaan naisen kohdusta
d) Abortti on jälkiehkäisymenetelmä.
e) Muu, mikä?
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
b) On, jos nainen on hengenvaarassa raskauden takia
c) On, jos nainen on raiskattu tai hengenvaarassa
d) Ei missään tilanteessa
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
a) Ei missään tapauksessa
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
a) Ei, mitään muutoksia nyk. lakiin ei tarvita
b) Ei, mutta joku muutos tarvitaan aborrtiluvun laskemiseksi.
c) Kyllä, täysin. Puoskareille ja heidän asiakkailleen tulisi langettaa myös syyte kuolemantuottamuksesta/murhasta
d) Osittain. Abortti tulisi olla vaikeampaa saada, ja siihen tarvittaisiin kunnon perustelut.
6.) Jos olet tehnyt abortin, mitköä olivat jälkituntemukset?
a) Helpotus ja tyytyväisyys
b) Surua ja syyllisyyttä, mutta pidät päätöstäsi vuosienkin jälkeen oikeana
c) En mitään, se oli sama kuin kävisi esim. hammaslääkärissä.
d) Suurta syyllisyyttä ja katumusta, jopa masennusta.
e) muu, mikä?
7.) Kysymys abortinvastustajille; Ovatko lapsettomuushoidot ok, kun alkoita jäädytetään, ja osa heistä menehtyy, ja tämä tiedetään jo kuitenkin etukäteen. Moni alkio siis kuolee vain sen takia, että ehkä mahdollisesti yksi selviäisi äitinsä kohdussa, mikä sekään ei ole varmaa.
a) Vastustan tätä ehdottomasti, sillä alkoitahan saattaa kuolla ihan kymmenenkin!
b) Minusta tämä on ok, jos pariskunta ei saa lapsia muulla tavalla.
c) Muu, mikä?
;)
Mielipidegalluppi kaikille palstalaisille!
46
194
Vastaukset
- ...
1. b
2. c
3. a
4. b
5. a - ensinnäkin..
ihan sellanen vaan että mikään puolueellinen 'pakkosynnytysväki' ei ole vastaava termi neutraalille 'aborttiväelle'. Yhtä hyvin voidaan puhua sitten vaikka 'lapsenmurhaväestä'.. tai sitten puhut vain 'synnytysväestä'. Vain pieni osa todellisuudessa ois pakkosynnytyksiä (raiskausten jälkeen) jos laki olisi kunnollinen. Muissa on kyse vastuusynnytyksistä.
1. a,b. Vain kuolemanvakavilla syillä.
2. a
3. b. En tiedä voiko sanoa oikeudeksi, mutta silloin se on mielestäni hyväksyttävää ja on oikeutettua puolustaa henkeään.
4. a (mukavuusabortoijat)
5. c
6. - (d, tunsin näitä jo etukäteen kun luulin joutuvani siihen)
7. b, c. Niitä (jäljelle jääneitä) ei saisi kuitenkaan tahallaan tappaa, kuolemille muuten ei voi mitään. - Kannatetaan
1. B
2. C
3. A
4. B
5. A - --------------------
1. A
2. E raskauskeskeytyy eikä "valmista" itsenäistä henkilöä synny.
3 .A
4. B
5. B
6. A - 1977*
1. Olen tehnyt abortin c.
2. c Alkio/sikiö eliminoidaan kohdusta
3. Ei ole vaihtoehtoa siitä, että Suomessa on rajattu aborttioikeus ja mielestäni se on hyvä.
4 b. Tietenkin on kyklenevä lapsilleen äidiksi, tehty abortti ei siihen vaikuta mitenkään.
5. a rajattu aborttioikeus on mielestäni hyvä.
6.a- Tohtori X
1977 ja Dara; Mitä tarkoitatte siis rajatulla aborttioikeudella?
Nimimerkki; ensinnäkin; minusta taas tuo aborttiväki kuullostaa siltä, että tuo väki tehtailisi abortteja toistensa perään. Ok, olkaamme sitten vastustajaväki, vakka. Oikeastaan lähinnä vitsillä kirjoitin nuo. - Dara
Tohtori X kirjoitti:
1977 ja Dara; Mitä tarkoitatte siis rajatulla aborttioikeudella?
Nimimerkki; ensinnäkin; minusta taas tuo aborttiväki kuullostaa siltä, että tuo väki tehtailisi abortteja toistensa perään. Ok, olkaamme sitten vastustajaväki, vakka. Oikeastaan lähinnä vitsillä kirjoitin nuo.Esimerkiksi Suomessa on nykyisin rajattu aborttioikeus. Tarkoittaa sitä, että meillä ei aborttia saa pyynnöstä, vaan siihen tulisi olla jokin lain esittämistä perusteista. Mielestäni rajattua aborttioikeutta määrittää myöskin abortin myöntämisen aikarajoitukset, joita puolestaan kai suurimmassa osassa kaikkia maailman aborttilakeja on.
- 1977*
Tohtori X kirjoitti:
1977 ja Dara; Mitä tarkoitatte siis rajatulla aborttioikeudella?
Nimimerkki; ensinnäkin; minusta taas tuo aborttiväki kuullostaa siltä, että tuo väki tehtailisi abortteja toistensa perään. Ok, olkaamme sitten vastustajaväki, vakka. Oikeastaan lähinnä vitsillä kirjoitin nuo.Rajattu aborttioikeus tarkotitaa Suomessa sitä, että abortin saa vain pyytäessään tiettyjen kriteerien täyttyessä. Käytännössä siis esimerkiksi aikarajat abortin tekoon liittyvät rajattuun oikeuteen tehdä abortti.
- Dara
1. b
2. c. En pidä alkiota ja varhaista sikiötä lapsena samoin kuten syntyneitä lapsia, mutten minään arvottomina soluklimppeinäkään.
3. Kannatan aborttioikeutta, mutta en ihan missä tilanteessa tahansa. Näistä vaihtoehdoista lähinnä näkemystäni on a, mutta olisin toivonut vaihtoehdon rajatusta aborttioikeudesta.
4. b
5. a ja b. Kaipaan toimenpiteitä aborttien ennaltaehkäisyksi, mutta mielestäni sitä ei pidä tavoitella aborttilainsäädäntöä muuttamalla. - Nainen20
1.) Oletko tehnyt abortin?
c) Olen, yhden kerran
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
e) Raskaus keskeytettään. Voisin toki myös sanoa että alkio eliminoidaan. Minulla on aikalailla sama kanta tähän kuin Daralla.
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa.
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
b) Ei, mutta joku muutos tarvitaan aborrtiluvun laskemiseksi,
Esim. Lisää valistusta kouluista ja ehkäisyn hintaa voitaisiin laskea yms.
6.) Jos olet tehnyt abortin, mitköä olivat jälkituntemukset?
a) Helpotus ja tyytyväisyys
c) En mitään, se oli sama kuin kävisi esim. hammaslääkärissä.
Aluksi oli helpotusta, nyt en edes ajattele asiaa sen kummemmin. (En kuitenkaan sanoisi, että olisi ihan sama asia kuin hammaslääkärissä käynti..) - hauska galluppi....
1 c, nuoruudessani olin silloin lapseton
2 c, tästä alkio, lapsi, ihminen aiheesta ei enempää ;)
3 a, mutta mikään listatuista vaihtoehdoista ei ollut "se oikea"
4 b, en koe minkäänlaisia ongelmia olla äiti lapsilleni
5 d, neuvontaa pitäisi saada nopeasti jotta ratkaisu olisi mahdllisimman oikea
6 a, yksi niistä asioista elämässäni jota en ole hetkeäkään katunut - Tohtori X
Anteeksi uteliaisuuteni, mutta kysyisin vielä seuraavaa, jos joku haluaa vastata:
Minkä ikäinen olit abortin tehtyäsi?
Entäs viikot?
Oletko edelleen yhdessä saman miehen kanssa, joka olisi ollut isä?
Etkö oikeasti tuntenut siis yhtään mitään? et siis pientäkään tippaa surua, vaikka tiesit päätöksesi olevan 1000% oikea?
En kehtaa syitä kysyä, mutta jos asia ei ole kipeä, ja jaksaa kirjoittaa, niin vastatakaa siihenkin jos vaan viitsitte
Ps. Kysymykseni eivät missään nimessä ole tarkoitettu olevan mitenkään syyllistäviä, olen vain luoteeltani utelias persoona...
Ja kiitti jo annetuista, asiallisentuntuisista vastauksista!- 1977*
Tein abortin 27-vuotiaana.
Olin kuudennella viikolla, musitaakseni 5 6...
Olen edelleen saman miehen kanssa.
Tunsin ääretöntä vitutusta siitä, että olin tullut vahigossa raskaaksi. Alkiota kohtaan en tuntenut mitään. Surin luonnollisestikin sitä, että menetin ihannekuvan itsestäni, jota olin pyrkinyt tavoitella ja sain tilalle tunteen siitä, että myös minulle voi sattua ja tapahtua...
Syyni aborttiin olivat huono elämäntilanne kokonaisuuus: olin opiskelija, olin määräaikaisessa työsuhteessa, asuimme vuokralla ja emme kokeneet olevamme kypsiä vanhemmiksi. Olen aina ollut varma siitä, että minä teen lapsia vasta toivottuna ja siksi ehkäisykin oli tietenkin käytössä, koska sen verran biologiaa minäkin olen joutunut opiskelemaan, että tiesin miten lapsia tehdään... Elin (elän edelleen) siis vakaasti uskoen siihen, että lapsien teko ei ole mikään yhdentekevä juttu, vaan se on suuri asia johon vanhemmat sitten ryhtyessään ovat valmiita panostamaan sen sata prosenttia. Silloin elämäntilanne oli se, että mitään halua tai kykyä ryhtyä panostamaan lapsen tekemiseen sillä hetkellä ei ollut. - Nainen20
Vastataan sitten vielä näihinkin. :)
Tein abortin 18 vuotiaana. Viikkoja oli muistaakseni jotain seitsemän paikkeilla ( /-), en muista enää tasan tarkkaan, alle 9 kuitenkin kun lääkkeellisesti tehtiin ja alkio oli vielä hyvin pieni (siis ihan oikeasti vain semmoinen pieni pussukka voisi sanoa..). Olen yhdessä vielä isän kanssa.
Tunsin lähinnä syyllisyyttää siihen miksi olin joutunut abortin tekemään. (En tuntenut itse toimenpiteen takia syyllisyyttä ja siks en sitä kohtaa ottanut) Minulla kävin niin, että olin juuri aloittanut suhteen ja siinä ihastuksen huumassa sitten tuli yhden kerran unohdettua tyhmyydessä kondoomi ja jälkiehkäisy sitten petti.. (olin hankkimassa pillerit, mutta perhesuunnitteluun oli niin perkeleen vaikea saada aikaa, joten en niitä ollut vielä kerrennyt saamaan..) Joten koin siitä syyllisyyttä, että olin ollut niin idiootti ja harrastanut suojaamatonta seksiä, vaikka se kaiken lisäksi oli aina ollut periaatteideni vastaista. Abortin jälkeen tunsin helpostusta, koska tiesin sen olleen minulle oikea ratkaisu. Enää en asiaa ajattele pahemmin, mennyt on mennyttä ja sitä ei tosiaan voi enää tekemättömäksi muuttaa ja vaikka voisinkin mennä ajassa takaisin päin, tekisin silti siinä tilanteessa samoin. Minulle ei ehkä sen takia, abortti tuottanut surua, koska se tehtiin niin aikaisin ja olin päätöksestäni 100% varma, en myöskään anna niin nuorelle alkiolle kauheasti ihmisarvoa, olisi sitten eri asia jos olisi raskaus ollut hyvin pitkällä ja olisi varmuus että sikiö tuntee ymsyms. En siitä kuitenkaan jaksa selittää sen enempää.
Minä ajattelen sen niin, että virheistä oppii. Otin opikseni ja olen nykyään hyvin tarkka ehkäisystä, koska en kuitenkaan ajattele todellakaan,että abortti olisi joku "jälkiehkäisy" jonka voi aina tehdä. Se on hätäkeino.
Syyt olivat sosiaalisia. Parisuhteeni oli vasta alkanut, olimme tosin melkein puolisen vuotta deittailleet, mutta virallisesti olimme yhdessä olleet about 2-3 kuukautta. Tappelimme todella usein, enkä tiennyt voiko semmoinen suhde kauaa kestää. (Vielä kuitenkin yhdessä mennään kun kaikista alku hankaluuksista päästiin yli :) Thank god! Tuli kyllä pari kertaa luovutettua, kun meni niin mönkään hommat) Mieheni oli tuolloin todella lapsellinen ja käyttäytyi myös niin ja kyllä minäkin aina kun hermo meni.. (Olisko vika ollut kenties runsaan alkoholin käytön? Hmmmm....) Olimme siis molemmat aika epäkypsiä, emme todellakaan vanhemmiksi valmiita, kun teki tiukkaa pelkästään toisistamme huolehtiminen. Meillä oli myös molemmilla opiskelut kesken, ei pääomaa sun muuta ja olimme sitä mieltä, että lapset hankitaan sitten kun on kunnon resurssit (niin henkisesti kuin taloudellisesti) niitä hoitaa ja voi antaa kunnon kodin.
Emme vain olleet valmiita semmoiseen vastuuseen ja muutokseen mitä lapsi olisi tuonut ja myönnetään, emme kyllä myöskään olisi halunneet lasta. Sanottakoon vielä, että minusta on myös erittäin tyhmää, kun jotkut hankkivat lapsen huonoon parisuhteeseen periaatteella "jos se vaikka parantaisi", koska usein vaikutus on aivan toinen ja loppupeleissä vain kaikki kärsivät. Enpä usko että meilläkään olisi se suhde mitenkään parantunut. Nyt jos ehkäisystä huolimatta sattuisin raskaaksi tulemaan en kyllä osaa sanoa mitä teksin, tilanne olisi kuitenkin aivan toinen. En edes kyllä jaksa miettiä sitä vaihtoehtoa vielä, toivon vaan että ehkäisy pitää siihen asti että lapset ovat ajankohtaisia..
Mutta siis, näin minulla. - 1977*
Nainen20 kirjoitti:
Vastataan sitten vielä näihinkin. :)
Tein abortin 18 vuotiaana. Viikkoja oli muistaakseni jotain seitsemän paikkeilla ( /-), en muista enää tasan tarkkaan, alle 9 kuitenkin kun lääkkeellisesti tehtiin ja alkio oli vielä hyvin pieni (siis ihan oikeasti vain semmoinen pieni pussukka voisi sanoa..). Olen yhdessä vielä isän kanssa.
Tunsin lähinnä syyllisyyttää siihen miksi olin joutunut abortin tekemään. (En tuntenut itse toimenpiteen takia syyllisyyttä ja siks en sitä kohtaa ottanut) Minulla kävin niin, että olin juuri aloittanut suhteen ja siinä ihastuksen huumassa sitten tuli yhden kerran unohdettua tyhmyydessä kondoomi ja jälkiehkäisy sitten petti.. (olin hankkimassa pillerit, mutta perhesuunnitteluun oli niin perkeleen vaikea saada aikaa, joten en niitä ollut vielä kerrennyt saamaan..) Joten koin siitä syyllisyyttä, että olin ollut niin idiootti ja harrastanut suojaamatonta seksiä, vaikka se kaiken lisäksi oli aina ollut periaatteideni vastaista. Abortin jälkeen tunsin helpostusta, koska tiesin sen olleen minulle oikea ratkaisu. Enää en asiaa ajattele pahemmin, mennyt on mennyttä ja sitä ei tosiaan voi enää tekemättömäksi muuttaa ja vaikka voisinkin mennä ajassa takaisin päin, tekisin silti siinä tilanteessa samoin. Minulle ei ehkä sen takia, abortti tuottanut surua, koska se tehtiin niin aikaisin ja olin päätöksestäni 100% varma, en myöskään anna niin nuorelle alkiolle kauheasti ihmisarvoa, olisi sitten eri asia jos olisi raskaus ollut hyvin pitkällä ja olisi varmuus että sikiö tuntee ymsyms. En siitä kuitenkaan jaksa selittää sen enempää.
Minä ajattelen sen niin, että virheistä oppii. Otin opikseni ja olen nykyään hyvin tarkka ehkäisystä, koska en kuitenkaan ajattele todellakaan,että abortti olisi joku "jälkiehkäisy" jonka voi aina tehdä. Se on hätäkeino.
Syyt olivat sosiaalisia. Parisuhteeni oli vasta alkanut, olimme tosin melkein puolisen vuotta deittailleet, mutta virallisesti olimme yhdessä olleet about 2-3 kuukautta. Tappelimme todella usein, enkä tiennyt voiko semmoinen suhde kauaa kestää. (Vielä kuitenkin yhdessä mennään kun kaikista alku hankaluuksista päästiin yli :) Thank god! Tuli kyllä pari kertaa luovutettua, kun meni niin mönkään hommat) Mieheni oli tuolloin todella lapsellinen ja käyttäytyi myös niin ja kyllä minäkin aina kun hermo meni.. (Olisko vika ollut kenties runsaan alkoholin käytön? Hmmmm....) Olimme siis molemmat aika epäkypsiä, emme todellakaan vanhemmiksi valmiita, kun teki tiukkaa pelkästään toisistamme huolehtiminen. Meillä oli myös molemmilla opiskelut kesken, ei pääomaa sun muuta ja olimme sitä mieltä, että lapset hankitaan sitten kun on kunnon resurssit (niin henkisesti kuin taloudellisesti) niitä hoitaa ja voi antaa kunnon kodin.
Emme vain olleet valmiita semmoiseen vastuuseen ja muutokseen mitä lapsi olisi tuonut ja myönnetään, emme kyllä myöskään olisi halunneet lasta. Sanottakoon vielä, että minusta on myös erittäin tyhmää, kun jotkut hankkivat lapsen huonoon parisuhteeseen periaatteella "jos se vaikka parantaisi", koska usein vaikutus on aivan toinen ja loppupeleissä vain kaikki kärsivät. Enpä usko että meilläkään olisi se suhde mitenkään parantunut. Nyt jos ehkäisystä huolimatta sattuisin raskaaksi tulemaan en kyllä osaa sanoa mitä teksin, tilanne olisi kuitenkin aivan toinen. En edes kyllä jaksa miettiä sitä vaihtoehtoa vielä, toivon vaan että ehkäisy pitää siihen asti että lapset ovat ajankohtaisia..
Mutta siis, näin minulla.Hmmm.. Tässsä mielenkiintoinen pointti "tehdään lapsi parisuhteen pelastamiseksi".
Me olimme olleet yhdessä yli kymmenen vuotta ennen ensimmäistä lasta ja täytyy myöntää, että parisuhde ei ole vielä koskaan ollut näin tiukoilla, kuin se on nyt kun on lapsi.
Eli ainakaan oman kokemuksen perusteella en voisi kenellekään mennä suosittelemaan edes yrittämistä parantaisiko lapsi parisuhdetta. Ja tilastot pienten lasten vanhempien eroamisista taitavat tukea ihan samaa. Ihme juttu, että tuollainen käsitys on mistään edes koskaan syntynyt... - Nainen20
1977* kirjoitti:
Hmmm.. Tässsä mielenkiintoinen pointti "tehdään lapsi parisuhteen pelastamiseksi".
Me olimme olleet yhdessä yli kymmenen vuotta ennen ensimmäistä lasta ja täytyy myöntää, että parisuhde ei ole vielä koskaan ollut näin tiukoilla, kuin se on nyt kun on lapsi.
Eli ainakaan oman kokemuksen perusteella en voisi kenellekään mennä suosittelemaan edes yrittämistä parantaisiko lapsi parisuhdetta. Ja tilastot pienten lasten vanhempien eroamisista taitavat tukea ihan samaa. Ihme juttu, että tuollainen käsitys on mistään edes koskaan syntynyt...Juu olen itse törmännyt tälläiseen pari kertaa..
Tai tarkemmin ajatellen kyse on ollut ehkä siitä, että nainen hankkiutuu paksuksi, että mies jäisi ja voitaisiin sitten lapsen kanssa aloittaa puhtaalta pöydältä. Tai jotain siihen suuntaan.. Älytöntä kyllä mielestäni, eiköhän se lapsi yleensä pistä hermot vaan kireemmälle (näin ainakin olen kuullut).
Ennemmin nyt vaikka eroaa sovussa niin että lapsella on kaksi kotia, kun esim. että tappelee koko ajan lapsen nähden. Siinähän sitten pahimmassa tapauksessa lapsi kärsii vanhempien parisuhteen hinnalla.. ;/ Ja kaikki tämmöiset tuntevani tapaukset ovat kyllä aina joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin päättyneet eroon.
- ....................
1. c: Olen yhden kerran
2. a: Lapsi tapetaan äitinsä kohtuun. Kysymyksessä on raskauden kesketytys, mutta kyllähän alkio siinä tapetaan tietoisesti.
3 .a: Kyllä jokaisella naisella on oikeus aborttiin kaikissa tilanteissa.
4. b: Tottakai abortin tehnyt nainen on kykeneväinen äidiksi. Äitiys ei liity tähän asiaan mitenkään. Abortin tehnyt nainen voi olla paljon parempi äiti kuin joku toinen. Sehän riippuu ihmisestä muutenkin. Sanoohan tämän nyt järkikin. Kukaan ei ole virheetön täydellinen äitinä.
5. a: nykyinen laki on hyvä, mutta nuoria naisia tulisi yhteiskunnan puolelta kannustaa ja tukea enemmän äitiyteen. Lapsiperhe-elämästä tulee tehdä kannatavampaa suuremmilla tuilla yhteiskunnan puolelta. Kotiäitiys ansaitsisi myöskin enemmän kunnioitusta, sillä aivan liian paljon nuoria naisia ohjataan vain luomaan uraa ja tekemään lapset vasta nelikymppisenä. Naista ei tule koskaan painostaa aborttiin ja esittää aborttia parhaana vaihtoehtona pelkästään taloudellisin ja sosiaalisin syin. Aborttihaastattelua ja käytäntöä tulisi jotenkin muuttaa. Sinne pitiäsi lisätä kohta, jossa kysytään onko odottavaa äitiä painostettu aborttiin jonkun henkilön toimesta, esim. miehen, jonkun sukulaisen tms. Esim. alaikäisen vanhemmatkin voivat painostaa ja pakottaa aborttiin. Tällaisissa tilanteissa tulisi etsiä äitiä tukevia ratkaisuja niin, että hän saisi pitää lapsensa ja jos uhkana on yksinhuoltajaksi jääminen, taloudellisen tuen ja muun avun turvaaminen. Lapsen isällä ei tule olla minkäänlaista oikeutta vaatia aborttia missään tilanteessa vaikka kyseessä olisi kertaluontoinen yhdyntä.
6. e: Tunsin suurta surua, koska minut painostettiin aborttiin ja olisin halunnut itse pitää lapsen. Tunsin äidinrakkautta lastani kohtaan heti kun sain tietää olevani raskaana. Näin myös kuolleen lapseni ja se saa yhä kyyneleet silmiini. Minulle abortti oli yksi elämäni pahimmista tradegioista. Minun kohdallani päätös abortista oli väärä, koska ainut syy aborttiin oli lapsen isän painostus ja uhkailu. Minä olisin ottanut lapsen vastaan ja miksen minä olisi pärjännyt? Kyllä opinnot olivat kesken, mutta minä en miettinyt sellaista....taivuin kuitenkin painostukseen nuoruuden tyhmyyttäni ja kokemattomuuttani. En kadu aborttia enkä pode siitä syyllisyyttä. Suru on oikea sana kuvaamaan ajatuksiani. Menetin lapsen jonka olisin halunnut pitää, turhaan. Joskus mietin, että kumpa vain olisin ollut edes muutaman vuoden vanhempi ja itsevarmempi, olisinko uskaltanu laittaa miehelle hanttiin ja kertoa painostuksesta lääkärissä. Silloin luulin, että minun pitää tasa-arvon nimissä tehdä kuten mies haluaa.- Tohtori X
Painostaminen ja uhkailu ei ole missään tekemisessä tasa-arvon kanssa, isän ei tarvitse olla isä jos niin haluaa.
Olen hyvin pahoillani sinun, ja muiden kaltaistesi naisen puolesta!
Kuten sanottua, tekemää ei saa tekemättömäksi, älä syyllistä itseäsi! Käy vaikka lääkärissä pyytämässä rauhoittavia tai mielialalääkkeitä, ne voivat auttaa pahimman yli! Kauan abortistasi on aikaa?
Voimia ja hali sulle!!
Ps. Tollaisten miesten kuuluis saada rangaistus, ihan vankilaan vaan vaikka puoleksi vuodeksi ja/tai edes mehevä summa henkisistä kärsimyksistä!!! Ehdottomasti... - --------------------
Tohtori X kirjoitti:
Painostaminen ja uhkailu ei ole missään tekemisessä tasa-arvon kanssa, isän ei tarvitse olla isä jos niin haluaa.
Olen hyvin pahoillani sinun, ja muiden kaltaistesi naisen puolesta!
Kuten sanottua, tekemää ei saa tekemättömäksi, älä syyllistä itseäsi! Käy vaikka lääkärissä pyytämässä rauhoittavia tai mielialalääkkeitä, ne voivat auttaa pahimman yli! Kauan abortistasi on aikaa?
Voimia ja hali sulle!!
Ps. Tollaisten miesten kuuluis saada rangaistus, ihan vankilaan vaan vaikka puoleksi vuodeksi ja/tai edes mehevä summa henkisistä kärsimyksistä!!! Ehdottomasti...Abortista on jo vuosikausia enkä syyllistä siitä itseäni enää. Voin todella hyvin nykyään, kiitos :). Joskus asia aiheuttaa minussa surun tuntemuksia, mitkä ovat ihan normaaleja tunteita ihmisellä ja ne saavat tulla ja mennä. Kaikkeen ei kannata olla syömässä turruttavia lääkkeitä. Tietyt asiat on vain käytävä läpi. Eri asia ovat sitten tietysti he, jotka menettävät toimintakykynsä ja masentuvat. Onneksi en itse masentunut. Taistelin vain eteenpäin ja surin. Aluksi olin järkytyksestä täysin turta. Olin kuin jossain painajaisessa ja mietin, että tapahtuiko tämä tosiaan minulle.
Vahva ihminen olen ja toipunut abortista vaikka aikoinaan, silloin vuosia sitten se oli kova paikka. Silloin olisi ollut hyvä puhua asiasta jonkun kanssa. Abortista kesti toipua henkisesti kokonaan noin kaksi vuotta. Sen jälkeen asia tulee mieleen enää harvakseltaan. Ei se kuitenkaan koskaan unohdu, eikä sen tarvitsekkaan unohtua. Haluan silti kertoa noista sen aikaiseista tuntemuksistani koska haluan myös varoittaa muita nuoria naisia. En haluaisi, että kukaan joutuisi käymään läpi samaa. Lapsen menettäminen on kova paikka sellaiselle, joka äidiksi haluaa.
Niin..en tiedä miten tuota miestä olisi voinut rangaista painostuksesta. Minusta olisi ollut vähintäänkin oikein, että hän olisi ollut mukana abortti toimenpiiteessä ja katsonut myöskin kuollutta lastamme. Hän pääsi kuin taikaiskusta eroon lapsesta, jota ei halunnut. Silloin kun minä olin synnyttämässä tapettua lastamme, hän oli kavereidensa kanssa juhlimassa. Aivan liian helpolla hän pääsi siihen nähden, että lapsi menehtyi.
- Hyttysemo
Olen palstan "satunnaiskäyttäjä", enkä itse miellä kuuluvani selkeästi kumpaankaan porukkaan, puolustajiin tai vastustajiin. Mutta koska olen galluppien ystävä, tässä näkemyksiäni.
1.) Oletko tehnyt abortin?
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa (omalla kohdallani en katso sosiaalisia perusteita aborttiin olevan, joten lähinnä voisin kuvitella tekeväni sen vakavista terveydellisistä syistä, ja silloinkin raskain sydämin koska lisääntymisrajoitteisena lisäjälkikasvu olisi periaatteessa tervetullutta)
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
c) Alkio/sikiö eliminoidaan naisen kohdusta
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
e) ei mitään edellämainituista. Abortti on mielestäni naisten oikeus tietyissä rajatuissa tilanteissa, ei ns. "jokanaisenoikeus".
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
b) Ei, mutta joku muutos tarvitaan aborttiluvun laskemiseksi.
Olisin aborttien määrän vähentämisessä pikemminkin porkkana- kuin keppilinjalla. Aborttia hakeville pitäisi järjestää pakollinen neuvontatilaisuus mm. lapsiperheitä koskevista tuista ja kotimaisen adobtion mahdollisuudesta, jotta päätös perustuisi realistiseen tietoon. (ja ei, EN ole kristillisdemokraattien kannattaja, vaikka nämä samat ajatukset sattuvat olemaan heidän puolueohjelmassaan!) - Tohtori X
-''Elin (elän edelleen) siis vakaasti uskoen siihen, että lapsien teko ei ole mikään yhdentekevä juttu, vaan se on suuri asia johon vanhemmat sitten ryhtyessään ovat valmiita panostamaan sen sata prosenttia. Silloin elämäntilanne oli se, että mitään halua tai kykyä ryhtyä panostamaan lapsen tekemiseen sillä hetkellä ei ollut.''
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, ihan täysin. Tietystikkin, abortinvastustajana(tai oikeastaan nyk. liian lepsua lakia vastustaen, aborttejahan en kokonaan lopettaisi, jos olisi minusta kiinni..) Mielipiteemme eroavat tässä kohtaa.
Jotain tuollaisia tuntemuksia ajattelinkin, että pakkohan sellaisia on tuntea. Esim, minä-kuvan muuttuminen. Naiset, jotka käyttävät oikeasti huolellisesti ehkäisyä, sen pettäminen on erittäin valitettavaa.
Mulla muutes toi ''mukavuusabortti'' oli täysin uusi termi tossa jonkin aikaa sitten, mutta kirjoittelinkin tuossa toisessa ketjussa mitä se mun mielestä se sitten on.
Sinulla ei varmanakaan ollut kovinkaan mukavaa tämän läpikäytyäsi. Otan siis osaa.
NIIN JA EN TODELLAKAAN tässä yhtään KETÄÄN mielistele(niinkuin jossain ketjussa minusta näin sanottiin, missä pyrin tukea nuorta naista mahdollisesti miettimään vielä asioita, enkä haukkunut pystyyn..), en vain ole kukaan ketään tuomitsemaan ja vaikka voimakkaasti haluankin aborttilakiin edes jonkinnäköistä kiristystä, en ole kiihkoilija-vastustaja, tai siis, en ainakaan halua olla muita tuomitseva, näin ollen julmana ja itseään muita ylempänä pitävänä helkilönä. - -salmon-
1.) Oletko tehnyt abortin?
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa
- Minun kohdallani täytyisi olla vakavat terveyssyyt ja silloinkin uskoisin kantavani syyllisyyttä ja pahaa mieltä asiasta. Lapsettomana olisin saattanut valita mieluummin oman kuolemani kuin abortin, mutta pienen tytön äitinä en voisi enää uhrata itseäni. Minun täytyy ensisijaisesti ajatella aina syntynyttä lastani ja hänen etuaan.
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
a) Lapsi tapetaan äitinsä kohtuun
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
c) On, jos nainen on raiskattu tai hengenvaarassa
- Minusta hengenvaara ei ole ainoa terveydellinen vaara, vaan esim. mielenterveydelliset syyt ovat myös vakavia terveyssyitä ainakin joskus. Jos naisella on lapsia ennästään, jotka hänet hyvinvoivana tarvitsevat, pitää minusta ensisijaisesti ajatella heitäkin.
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
d) Osittain. Abortti tulisi olla vaikeampaa saada, ja siihen tarvittaisiin kunnon perustelut.
7.) Kysymys abortinvastustajille; Ovatko lapsettomuushoidot ok, kun alkoita jäädytetään, ja osa heistä menehtyy, ja tämä tiedetään jo kuitenkin etukäteen. Moni alkio siis kuolee vain sen takia, että ehkä mahdollisesti yksi selviäisi äitinsä kohdussa, mikä sekään ei ole varmaa.
c) Muu, mikä?
- En pysty näkemään hedelmöityshoitojakaan ongelmattomina ja minusta senkin suhteen lakia pitäisi tiukentaa. Periaatteessa minusta alkioiden tekeminen vain pakastettavaksi on moraalisesti ja ihmisarvon kannalta hyvin arveluttavaa. Mutta toisaalta lapsettomuuskin voi olla hirveän suuri suru. Hedelmöityshoidoissakin minusta tulisi tutkia syitä tarkkaan ja esim. sitä miksi adoptio ei olisi parempi vaihtoehto. Pidän myös arveluttavana hankkiutua aina uusiin hoitoihin, vaikka ennästäänkin jo lapsia olisi. Minusta hedelmöityshoitojen tulisi olla niitä varten, jotka todellakaan eivät yhtään ainutta lasta muulla tavoin voi saada ja joilla on pätevä syy siihen, että adoptio ei onnistu. En myöskään hyväksy mahdollisesti yli jäävien alkioiden tuhoamista. Niitä ei pidä minusta hedelmöittää niin paljoa, että ei olisi valmis jokaisen lapsen vastaanottamaankin jos hyvä tuuri käy.- Tohtori X
Olen kanssasi lähes samaa mieltä kohdasta 7.
En ymmärrä niitä, jotka vastustavat aborttia jopa raiskatun lapsen kohdalla, mutta hedelmöityshoidot ovat kuitenkin ok?!
Alkiothan usein pakastetaan, ja yleensä, melkein aina sulatuksen yhteydessä alkioita kuolee muutama kappale, esimerkiksi äidilläni taisi kuolla kerran peräti 4 alkioo sulatuksessa. Siis jumalauta, 4 ainutlaatuista organismia uhrataan, vaikkei hedelmöityhoidotkaan itse edes välttämättä onnistu. Äitini kävi 3 kertaa koko rulianssin läpi alusta loppuun, ja joka kerralla alkioita tuli muistaakseni, 2-5 kpl, ja jokainen niistä menehtyi joko äitini kehossa, kun eivät kiinnittyneet/sulatuksen yhteydessä. Äitini on siis uhrannut about 10 alkiota (hoidot olivat hänen ollessaan 39-41-vuotias), velkaa vielä mukavasti about 7000, eikä mitään tulosta.... Lapsettomuuden syynä oli ikä, endometrioosi(joka tosin leikattiin) ja hänen uuden miehensä ikä=siittiöiden huono liikkuvuus (55v)
Siis kaiken sympatian Hänelle annan ettei pienokaista enää suotu (hänelle syntyi vauvakuume kun synnytin esikoiseni, hänen uudella aviomiehellään ei edes ole yhtäkään lasta), mutta kuitenkin, hänellä ennestään ON minun lisäkseni pikkuveljeni, joka on nyt 8.luokalla, murkkuikäinen, ja kaksi pientä lapsenlasta, oliko tuo nyt sitten eettisesti oikein? Itse en osaa vastata, mutta jotenkin kuitenkin varmaan ajattelen, ettei se ollut sen arvoista.
Puhumattakaan ''ylijäämäalkioista', helvetti mikä termi. alkioiden hävittäminen lapsettomuushoitojen yhteydessä on moraalitonta, ja se tulisi kieltää lailla. Lahjoittakoot vaikka ne ''ylijäämäalkionsa''!!
- takana yksi abortti
1.) Oletko tehnyt abortin?
c) Olen, yhden kerran
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
c) Alkio/sikiö eliminoidaan naisen kohdusta
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
Minäkin olisin kaivannut tähän vaihtoehtoa rajatusta aborttioikeudesta. Suomen nykyinen aborttilaki on ihan hyvä.
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
Ainakin itse olen äidiksi kykenevä neljälle lapselleni. Sitten en tiedä miten jaksava ja kykenevä enää viidelle olisin ollutkaan.
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
a) Ei, mitään muutoksia nyk. lakiin ei tarvita
b) Ei, mutta joku muutos tarvitaan aborrtiluvun laskemiseksi.
Aborttilakia ei tule muuttaa, mutta muutoin esim. lapsiperheen tukemista voitaisiin lisätä ja tasoittaa lasten hoidon ja sen kustannusten kasautuminen naisille ja heidän työnantajiensa kontolle.
6.) Jos olet tehnyt abortin, mitköä olivat jälkituntemukset?
e) muu, mikä?
Tunsin helpotusta ja surua. Tunsin myös pelkoa siitä, että joudun taas samanlaiseen tilanteeseen enkä pysty estämään sitä. Minulla oli pettänyt elämässäni sekä kierukka että sterilisaatio, niin aika epävarmana sitä kaikkea ehkäisyä piti.
Olin abortin aikaan reilu kolmekymppinen ja hakemukseen kirjattiin lapsilukuperuste. Minulla oli neljä pientä lasta ja lapsiluku tosiaankin täynnä. Psyykkisesti en olisi kyennyt adoptioonkaan. Olen edelleen naimisissa saman miehen kanssa, joka on kaikkien lasteni isä ja olisi ollut isä myös sille abortoidulle. - Jokutyyppivain
Minäkin vastaan vaikken mikään kiihko asian suhteen olekkaan :)
1.) Oletko tehnyt abortin?
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
c) Alkio/sikiö eliminoidaan naisen kohdusta
(tämä olisi varmaan lähinnä mielipidettäni..)
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
---> Sanoisin, että tulisi olla jokaisen oikeus, aborttilain säädännön mukaisesti. Eli siis jokin rajaus pitää olla, mutta jokaisella naisella joka täyttää lainmukaiset syyt, tulisi olla oikeus aborttiin. (En tiedä ymmärsinkö kysymystä ihan oikein..)
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
---> Ihan absurdia väittää, ettei olisi. On olemassa hyviä äitejä jotka ovat tehneet tai evät ole tehneet aborttia ja on sitten myös olemassa niitä "huonoja" äitejä jotka ovat tehneet abortin tai eivät ole. Naurattaa että joillain ihmisillä on poikkaa oikeasti väittää noin.
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
a) Ei, mitään muutoksia nyk. lakiin ei tarvita
---> Pitäisi kuitenkin panostaa ns. ennaltaehkäisyyn. Esim. Lisätä valistusta yläkoulussa ja tehdä ehkäisy helpommin saataville ja halvemmaksi.- Tohtori X
Niin tuo kyssäri, että onko abortintehnyt nainen enää kykeneväinen äidiksi on vain osa tätä mielipidegalluppia, en siis todellakaan itse väitä niin enkä ajattelekkaan semmoista! Mä vaan oikeastaan mietiskelin, että mitä muut abortinvastustajat tästä ajattelee. Tietenkin hieman provosoiva kysymys, mut tää olikin MIELIPIDEgallup :)
- Jokutyyppivain
Tohtori X kirjoitti:
Niin tuo kyssäri, että onko abortintehnyt nainen enää kykeneväinen äidiksi on vain osa tätä mielipidegalluppia, en siis todellakaan itse väitä niin enkä ajattelekkaan semmoista! Mä vaan oikeastaan mietiskelin, että mitä muut abortinvastustajat tästä ajattelee. Tietenkin hieman provosoiva kysymys, mut tää olikin MIELIPIDEgallup :)
Juu en niin olettanutkaan. Tuli itsellekkin jälkeen päin mieleen, että tuo tekstini saattoi ehkä vähän kuulostaa siltä että tarkottaisin sinuakin. :D Mutta lähinnä siis tarkoitin vaan sitä kun jotkut oikeasti ajattelevat niin..
Hyvän gallupin oot tehnyt! - Tohtori X
Jokutyyppivain kirjoitti:
Juu en niin olettanutkaan. Tuli itsellekkin jälkeen päin mieleen, että tuo tekstini saattoi ehkä vähän kuulostaa siltä että tarkottaisin sinuakin. :D Mutta lähinnä siis tarkoitin vaan sitä kun jotkut oikeasti ajattelevat niin..
Hyvän gallupin oot tehnyt!Kiitos, toivottavasti kukaan ei pidä mua liian tunkeilevana :>
Perkuleen utelias ollut kakarasta asti, yksi toisaalta huono, toisaalta hyvä puoli, kun pää keraa tietoa ja tekee analyysia ihmisistä salaa ;D En kyllä voi sille vaan oikeasti mitään!
Mutta parasta oli kuitenkin huomata, ettei mua mitenkään ''inhottanut'' naiset jotka kertoivat avoimesti aborteistaan, toki kiinnostuin lisää.
Nämä vastaukset ovat oikeasti ollut hyviä, kukaan ei ''leveile'' abortistaa ja kaikki vastannut asiallisesti eikä mitään super-riitaa ole syntynyt.
- Jokutyyppivain
Niin mukavan asiallisena tämä ketju pysynyt!
Eikä kukaan varmaan koe pahemmin uteluna kun anonyymillä netti palstalla mennään.. : D En ainakaan uskoisi.
Itse tällä palstalla kanssa seilaan kanssa ihan uteliaisuuttani, vaikkei aborttia ole takana, ei kyllä lapsiakaan tai hirveän suurta mielipidettä asiasta ole. Kerran päädyin palstalle randomilla ja koska aihe on aina ollut mielestäni "mielenkiintoinen" (mielipiteitä jakava") jämähdin sitten aina tulemaan tänne lukemaan kun on tylsää (ja silloin tällöin myös kommentoimaan).. Joskus on myös hauska naureskella, kun näkyy ihan älyttömiä juttuja/riitoja ihmisillä/ihmisten kesken. :D Toisaalta, välillä en kyllä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa xP - öaioo
tein abortin viime vuoden lopulla.. olin viikolla yhdeksän.
olen edelleen saman miehen kanssa kuin silloinkin. päätös oli oikea, vaikkakin vaikea:( minulla on ennestään jo kolme lasta ja joka toinen viikonlopu meidän luona on myös miehen kaksi lasta. olemme molemmat työttömiä. eli en kadu päätöstäni. toista kertaa en sitä kuitenkaan aio tehdä!
se, että tekee abortín ei tee ihmisestä huonoa. varsinkin jos syyt aborttiin ovat painavat. olen edelleen hyvä äiti lapsilleni, ei tuo teko minua muuttanut millään lailla.- hmm..
"se, että tekee abortín ei tee ihmisestä huonoa. varsinkin jos syyt aborttiin ovat painavat. olen edelleen hyvä äiti lapsilleni, ei tuo teko minua muuttanut millään lailla."
Mutta jos laitetaan vierekkäin mukavuusabortoija ja lastaan tappamaton, ja niistä ois osotettava huonompi... miten on?
Ennen aborttia et ollut tappanut ainuttakaan lastasi (olettaen että se oli ensimmäinen aborttisi), nyt olet. Siis aiemmin normaaliin enemmistöön kuuluva, nyt lapsentappaja. - Danzza
hmm.. kirjoitti:
"se, että tekee abortín ei tee ihmisestä huonoa. varsinkin jos syyt aborttiin ovat painavat. olen edelleen hyvä äiti lapsilleni, ei tuo teko minua muuttanut millään lailla."
Mutta jos laitetaan vierekkäin mukavuusabortoija ja lastaan tappamaton, ja niistä ois osotettava huonompi... miten on?
Ennen aborttia et ollut tappanut ainuttakaan lastasi (olettaen että se oli ensimmäinen aborttisi), nyt olet. Siis aiemmin normaaliin enemmistöön kuuluva, nyt lapsentappaja.''Mutta jos laitetaan vierekkäin mukavuusabortoija ja lastaan tappamaton, ja niistä ois osotettava huonompi... miten on?''
(Oletan että mukavuusabortoija on henkilö, joka keskeyttää raskauden sosiaalisista syistä eli elämäntilannesyistä)
Yksi vastaus: Kukaan ei halua joutua tekemään aborttia,se ei ole kellekkään mukavaa. Ei- toivottuun raskauteen voi johtaa monet asiat, myös se, ettei kykene käsittämään tarpeeksi hyvin suojaamattoman seksin mahdollisia seurauksia. Mielipiteeni on se, että jos et itse halua lasta, mutta synnytät sen silti muista syistä, olet tietoisestii välinpitämätön sekä itsestäsi että lapsestasi.
Perustelut:
A: En usko että lasta voi kasvattaa terveeksi jos häntä ei halua elämäänsä.
B: Jos tiedät että adoptio vaarantaisi mielenterveytesi mutta teet sen silti, olet välinpitämätön itsestäsi.
Mielestäni siis omasta terveydestään ja lapselleen vain ja ainoastaan onnellisen elämän haluava abortin tekevä ihminen on järkevämpi ja ''parempi'' ihminen kuin henkilö, joka synnyttää lapsen tietäen että lapsi on suuressa vaarassa joutua kärsimään henkisesti ja/tai fyysisesti. - tätä kutsutaan
Danzza kirjoitti:
''Mutta jos laitetaan vierekkäin mukavuusabortoija ja lastaan tappamaton, ja niistä ois osotettava huonompi... miten on?''
(Oletan että mukavuusabortoija on henkilö, joka keskeyttää raskauden sosiaalisista syistä eli elämäntilannesyistä)
Yksi vastaus: Kukaan ei halua joutua tekemään aborttia,se ei ole kellekkään mukavaa. Ei- toivottuun raskauteen voi johtaa monet asiat, myös se, ettei kykene käsittämään tarpeeksi hyvin suojaamattoman seksin mahdollisia seurauksia. Mielipiteeni on se, että jos et itse halua lasta, mutta synnytät sen silti muista syistä, olet tietoisestii välinpitämätön sekä itsestäsi että lapsestasi.
Perustelut:
A: En usko että lasta voi kasvattaa terveeksi jos häntä ei halua elämäänsä.
B: Jos tiedät että adoptio vaarantaisi mielenterveytesi mutta teet sen silti, olet välinpitämätön itsestäsi.
Mielestäni siis omasta terveydestään ja lapselleen vain ja ainoastaan onnellisen elämän haluava abortin tekevä ihminen on järkevämpi ja ''parempi'' ihminen kuin henkilö, joka synnyttää lapsen tietäen että lapsi on suuressa vaarassa joutua kärsimään henkisesti ja/tai fyysisesti."Mielipiteeni on se, että jos et itse halua lasta, mutta synnytät sen silti muista syistä, olet tietoisestii välinpitämätön sekä itsestäsi että lapsestasi. "
myös epäitsekkyydeksi ja toisen edun huomioimiseksi. Tämä on nähtävästi sulle täysin vierasta.
Terveelle lapselle elämä (vaikka sitten adoptoituna) on AINA parempaa kuin väkivaltainen kuolema.
Yhtä hyvin ja todennäkösemminkin niitä mielenterveysongelmia voi tulla abortista. Ja se on sentään peruuttamatonta.
"Mielestäni siis omasta terveydestään ja lapselleen vain ja ainoastaan onnellisen elämän haluava abortin tekevä ihminen on järkevämpi ja ''parempi'' ihminen kuin henkilö, joka synnyttää lapsen tietäen että lapsi on suuressa vaarassa joutua kärsimään henkisesti ja/tai fyysisesti. "
Minusta näyttää vain siltä että yrität nyt kiillotella sitä pahoin ruostunutta sädekehääsi tuollaisilla tekopyhillä vakuutteluilla, jotta tunnolla painavat teot ei tuntuisi niin törkeältä ja itsekkäältä.
En usko että kukaan voi olla enää aidosti onnellinen sellaisella syyllisyydellä mikä abortista seuraa. Vain 3% aborteista on tehty terveydellisistä syistä. Jos elämään ei saisi kuulua kärsimystä ja tämä riittäisi oikeutuksena tappamiselle, jokainen pitäisi tappaa ihan "varmuuden vuoksi".
- Kyrväkäs83
1) Irrelevantti kysmys, sillä olen mies
2) a) ja d)
3) a)
4) Ei välttämättä, kuten muidenkin naisten kohdalla
5) a) - ritval.
1. c
2. b
3. a
4. b
5. a ja vielä vapaampi abortti ettei tarvi mitään syitä esittää
6. a ja c
Olin 17 ja viikkoja oli l0. En ole enää saman miehen kanssa syystä että hän on kuollut jo 17 vuotta sitten.
Olin oikeasti todella helpottunut koska raskaus oli katastrofi. En ole koskaan sietänyt lapsia ja olin kauhuissani kun huomasin olevani raskaana. Muuta vaihtoehtoa en edes ajatellut. Tämä tapahtui 70- luvulla ja silloin oli haettava sosiaalitoimistosta selvitys elämän tilanteesta. Joten ei muuta kuin sinne kertomaan tilanteestaan . Asuin ja asun edelleen pienellä paikkakunnalla joten kyllähän sosiaalitoimiston nainen minut tunsi ja tiesi tilanteeni. Mua ei edes koko tilanne hävettänyt yhtään. Koko kylähän sen tiesi että mulle abortti tehtiin vaikka sosiaalitoimiston nainen oli vaitiolo velvollinen mutta senhän tietää ettei pienellä paikkakunnalla mikään pysy salassa. - hauska galluppi
Hmmm... Itse asiassa en muista tarkalleen milloin abortti tehtiin (ei, ei johtunut päihteistä ;D) Olin varmaankin 20 korvilla.
Raskausviikoista ei ole hajuakaan... Sen verran, että mitään erikoislupia ei tarvittu.
Ei, en ole koskaan katunut, tuntenut surua tai syyllisyyttä.
Joskus myöhemmin raskaana ollssa olen hetkellisesti ajatellut, että joskus olisi voinut syntyä joku, joka ei syntynytkään. Tähänkään pohdintaan ei ole syvennytty vaan se on ollut ohimenevä hetki, joka ei ole aiheuttanut sen kummempia mielen liikutuksia.
En ole enää saman miehen kanssa. Parisuhteemme loppui aborttiin,minun tahdostani. Minulla ei ollut kuin kaksi vaihtoehtoa : abortti ja parisuhteen loppuminen tai pitää sekä lapsi etä parisuhde. Ja viimeinen vaihtoehto ei ollut edes oikea vaihtoehto. Mies olisi halunnut jatkaa suhdetta päätöksestä huolimatta.
Ja kyllä abortti aiheutti tunteita; helpotuksen ja onnen tunteita. Raskaus ahdisti minua niin kovasti, että olisin ollut valmis epätoivoiiin tekoihin, mikäli aborttia ei jostain systä olisi voitukaan tehdä. Kallupeille on ihan oma osio - wink.
Ensimmäinen asiaton viesti tässä ketjussa niin siirrän koko ketjun gallupipalstalle.
Utealiaisuuttani ajattelin järjestää gallupin, johon voivat molemmat, vastustajat/'pakkosynnytysväki' sekä puolustajat/'aborttiväki' vastata.
1.) Oletko tehnyt abortin?
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
c) Alkio/sikiö eliminoidaan naisen kohdusta
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
d) Osittain. Abortti tulisi olla vaikeampaa saada, ja siihen tarvittaisiin kunnon perustelut.
6.) Jos olet tehnyt abortin, mitköä olivat jälkituntemukset?
7.) Kysymys abortinvastustajille; Ovatko lapsettomuushoidot ok, kun alkoita jäädytetään, ja osa heistä menehtyy, ja tämä tiedetään jo kuitenkin etukäteen. Moni alkio siis kuolee vain sen takia, että ehkä mahdollisesti yksi selviäisi äitinsä kohdussa, mikä sekään ei ole varmaa.
a) Vastustan tätä ehdottomasti, sillä alkoitahan saattaa kuolla ihan kymmenenkin!
b) Minusta tämä on ok, jos pariskunta ei saa lapsia muulla tavalla.
c) Muu, mikä?- perheellinen äiti
1.) Oletko tehnyt abortin?
c.olen yhden kerran
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
e. raskaus keskeytetään eli alkion kehittyminen sikiöksi/lapseksi keskeytetään;en koe tappaneeni ketään
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
b ja c
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
Tietenkin on. Omalla lapsellani on tasapainoinen ja turvallinen elämä.
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
b) Ei, mutta joku muutos tarvitaan aborrtiluvun laskemiseksi.
6.) Jos olet tehnyt abortin, mitköä olivat jälkituntemukset?
e. helpotus kyllä siinä elämäntilanteessa,tokihan olisi ihanne että raskaus olisi voinut jatkua ja lapseksi kehittyvä alkio olisi saanut samanlaisen elämän kuin toinenkin lapseni.- perheellinen äiti
Jaha siellä oli lisäkysymyksiä joten siis..
"Minkä ikäinen olit abortin tehtyäsi?
Entäs viikot?
Oletko edelleen yhdessä saman miehen kanssa, joka olisi ollut isä?
Etkö oikeasti tuntenut siis yhtään mitään? et siis pientäkään tippaa surua, vaikka tiesit päätöksesi olevan 1000% oikea?"
Olin 23 vuotias,viikkoja 10. Olen saman miehen kanssa. En tuntenut surua silloin enkä näin jälkeenpäinkään. ratkaisu oli silloin oikea ja tekisin saman ratkaisun uudestaan jos ajassa mennään taaksepäin.
- Vastaukseni:
Vastauksia:
1.) Oletko tehnyt abortin?
c) Olen, yhden kerran
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
b) Arvoton soluklimppi poistetaan naisen elimistöstä
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiaalisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
a) Ei, mitään muutoksia nyk. lakiin ei tarvita
6.) Jos olet tehnyt abortin, mitkä olivat jälkituntemukset?
c) En mitään, se oli sama kuin kävisi esim. hammaslääkärissä.
Aika suppeet vaihtoehdot mutta tulipahan vastattua! - hmm..
jotenkin vaan tuli mieleen.
http://tiedostamaton.net/defenssit/index.html
http://tiedostamaton.net/defenssit/kielto.html - humula
1.) Oletko tehnyt abortin?
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
b) Arvoton soluklimppi poistetaan naisen elimistöstä
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
a) Ei, mitään muutoksia nyk. lakiin ei tarvita - että näin..
1.) Oletko tehnyt abortin?
b) en, mutta tekisin jos tarve vaatisi siinä tilanteessa
2.) Mitä mielestäsi abortissa tapahtuu?
e) Muu, mikä? Raskaus keskeytetään poistamalla alkio.
3.) Onko abortti mielestäsi joka naisen oikeus?
a) On, jokaisessa tilanteessa
4.) Onko abortin tehnyt nainen kykeneväinen enää jo olemassa oleville lapsille/tulaisuudessa äidiksi?
b) Tietenkin on
5.) Pitäisikö sosiilisiin syihin perustuvat abortit kieltää?
a) Ei, mitään muutoksia nyk. lakiin ei tarvita - karhunvatukka90
1. b
2. e: ei-haluttu lapsi abortoidaan ennen kuin se on liian vanha abortoitavaksi.
3. a
4. b
5. b
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911041
- 55722
Huonoja uutisia-nyt lähtee höyrylaivat
https://www.ita-savo.fi/ Konkurssiin meni tämäkin yritys. Raja kiinni ja venäläiset turistit puuttuvat. Täällä menee pe35604Ei näytä hyvältä
Kyllä nyt Ähtäriä viedään vesikelkalla. Neuvotteliat untuvikkoja kaikki. Mikko tietty tapansa mukaan loikki puheenjohtaj39546Älä itke rakas.
Tunnen sun kyyneleet silmissäni. Kaikki tulee menemään hyvin. Loppu häämöttää jo...49480- 31469
- 34447
Jos vielä toivot...mies...
Saisinpa jonkun merkin sinulta, jos vielä odotat 📝➡️📱 Rohkeus on mennyt jos seurustelet vaikka nykyisin. En halua häi42441- 38424
Olet hurmaava
Olet paras mies, joka on tullut vastaan. Sinussa on jotakin, mitä muissa ei ole. En vaan tiedä, mikä on oikein sinun su14421