Uskonto ihmisen lajiominaisuus?

Ovatkohan Amazonasin pirahãt jonkinlainen luonnonoikku luontaisessa skeptisyydessään vai onko sekin heille luontaista opittua käyttäytymistä ja kulttuuria?

http://www.seacoastonline.com/articles/20090412-ENTERTAIN-904120305

Uskonnothan ovat kulttuuria ja kulttuuri on ihmisen ominaisuus, mutta määritelmästä riippuen eläimilläkin on kulttuurillisia ominaisuuksia, mitkä opitaan laumalta. Esimerkiksi toiset laumat käyttävät toisenlaisia työkaluja.

>>>Uskonto ihmisen lajiominaisuus?.....Näin voisi käsittää kaikenlaiset jumaliin liittyvät uskomukset normaalina ihmisen toimintana...

tokkopa sentään nimenomaan ihmislajille tyypillistä. kaikki lajit pelkäävät esim. rajuja luonnonilmiöitä. olisiko näihin pelkotiloihin etsitty lohdutusta. nykyisinkin uskonnot sikiävät / elävät pelosta jotakin kohtaan.

Organisoitujen uskontojen evoluutiossa on mielestäni merkille pantavaa se kuinka ne kehittyivät vasta pronssikaudella. Tuohon aikaan alueilla joilla uskonnot kehittyivät tapahtui merkittäviä muutoksia yhteikuntarakenteissa, ihmiten aloittellessa maanvilejlyä ja karjanhoitoa. Muutoksen seurauksena evoluution saatossa kehittyneen erilaisten vaaratilanteiden ennakoimiskyvyn, kyky uskoa johonkin vastoin välittömän sensorisen aistijärjestelmän tuottamaan informaatiota, merkitys alkoi hiljalleen heiketä, mutta koska avoissa tällainen uskomistoiminto oli kehittynyt sitä ruvettiin valjastamaan uusiin asioihin.

Kyky uskoa on siis evoluution tulosta ja se on ihmisen sensorisen aistijärjestelmän jatke. Sen avulla ihminen pystyy ennakoimaan vaaratilanteita ja uskon päällimmäinen tarkoitus onkin pitää ihminen hengissä. Uskomalla, että pusikossa vaanii petoeläin, joka mielellään pistelisi nuijaa heiluttelevan luolamiehen poskeensa, ihmisen selviämismahdollisuudet paranivat oleellisesti.

Moraalin perustaksi uskonnoista ei ole. Ihmisten moraali on luonnollista, koska ihminen on sosiaalinen eläin ja sosiaalisena eläimenä ihminen etsii toisten hyväksyntää parantaakseen omia selviytymismahdollisuuksiaan. Tämä biologinen tarve johtaa vääjäämättä moraaliin, koska jos ei käyttäydytä toisia kohtaan oikein, tätähän moraali on, ei saa myöskään pääse osalliseksi yhteisön tarjoamasta turvallisuudesta.

Uskontojen kehittyessä ihmiskunta otti ensimmäisiä askeleitaan kohti yhtenäisempää maailmaa, jossa ihmissuhteet ulotettiin välittömän perhe- ja heimoyhteisön ulkopuolelle mahdollistaen kanssakäymisen oman heimon ulkopuolisten ihmisten kanssa. Uskonnoista on siis ollut paljon etua ihmiskunnan kehittymiselle, mutta nykymaailmassa pitäisi jo pyrkiä ottamaan seuraava askel siirtymällä kohti empaattista yhteiskuntaa, jossa ihmisiä ei luokitella uskonnon, sukupuolen, ihonvärin, kansalaisuuden tai minkään muunkaan asian perusteella ystäviksi tai vihollisiksi. Ihmisten tulisi ymmärtää, että primitiiviset pronssikaudelta kumpuavat uskomukset vihaisista jumalista olisi jo aika korvata paremmilla arvoilla.

hivenen vaikeaselkoinen oli tämä R Sitian kirjoitus. mm. lause; "moraalin perustaksi uskonnoista ei ole". tai "sensorinen (aistimuksellinen) aistijärjestelmä" Uskontohan on ollut nimenomaan yhteiskuntamoraalin perusta iät ja ajat (vrt raamatun ja koraanin käskyt ja ohjeet. raamatun kymmenen käskyä olivat vielä 6-70 v. sitten tärkeimmät moraaliohjeet. koraanin lakitekstit menevät vieläkin ohi maallisempien moraalilakien). sen rinnalle on tullut sitten myöhemmin erilaiset lakitekstit, joilla myös yhteiskunnan moraalia valvotaan (vallesmanni tuli papin avuksi). usein sekoitetaan moraali, joka on yhteisössä sovittu / määrätty käyttäytymismalli, ja etiikka, joka on yksilön oma "elintapa".

Uskonto on ihmisen henkinen lajiominaisuus jonka juuret juontunee tietoisuuteen, "elämänkäsitykseen" ja haluun ymmärtää ja tulkita asiota joita emme voi aistia tai selittää.
Kun yhteisö on saanut yhteisen selityksen ja tarkoituksen näille "elämää suuremmille asioille" siitä on muodostunut kulttuurievoluution kautta uskonto.
Uskonto on siis evoluution tulos jota kulttuurievoluutio on jalostanut.

Periaatteessa kaikki uskonnot syntyvät ajatuksesta, että ihminen "laji"ominaisuuksineen ei kelpaa jumala/ille. Kirjatuissa uskonnoissa esitetään kirjoituksiin kirjattuja historiallisia henkilöitä, joilla on ollut keino tulla Jumalan/jumalien hyväksymäksi. Alemmuuden tunne johtuu riittämättömyydestä mahdottomien määräysten noudattamisessa.

Tätä alemmuudentunnetta ruokitaan lapsuudesta saakka. Vain tiettyjä temppuja tekemällä tulee hyväksytyksi. Heimon moraalisäännöt muodostuvat näiden määräysten mukaan. Pahimmillaan tuo johtaa sääntöjä halveksuvan tai toistuvasti rikkovan heimosta karkoittamiseen, kivikudella se on ollut kuolemantuomio, etenkin talvella.

Helvetti on kristinuskon käsite karkoitukselle.

Hallinnollisesti tällaista heimoa on helppo ohjailla, etenkin mikäli kirjoituksia tuntevat vain harvat, tai niiden tulkinta on täysin momopolisoitu. Hallitsija voi käyttää sekä normaaleja yhteisön kontrolloimiskeinoja, että uskonnollisia käsitteitä.

Suomessa(kin) valtio ja ev.lut kirkko muodostavat tällaisen koneiston. Emme siis poikkea tässä suhteess lajimme tyypillisestä käyttäytymisestä.

" Tuohon aikaan alueilla joilla uskonnot kehittyivät tapahtui merkittäviä muutoksia yhteikuntarakenteissa, ihmiten aloittellessa maanvilejlyä ja karjanhoitoa."

Maanviljelyn aloittamisen ja kirjoitustaidon välillä on yhteys. Vasta kirjoitustaito mahdollisti muuttumattoman sukupolvelta toiselle säilyvän tradition. Niinpä kaikki suuret maailmanuskonnot ovat syntyneet kirjoitustaidon alkulähteillä.
"Vanhimpina kirjoitusjärjestelminä pidetään yleisesti sumerien nuolenpääkirjoitusta ja Egyptin hieroglyfejä, jotka molemmat kehittyivät 3000-luvun loppupuolella eaa. kirjoituksen esimuodoista; nuolenpääkirjoitus lienee niistä vanhempi ja antanut vaikutteita hieroglyfikirjoitukselle."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjoitus

"Nykyisin uskotaan että foinikialaiset eivät olleet aakkoskirjoituksen ensimmäisiä keksijöitä, vaan jokin heitä edeltänyt kanaanilainen kansa."


"Foinikialaiset olivat merkittävä sivistyksen välittäjä idän ja lännen välillä. Foinikialaiset harjoittivat myös orjakauppaa ja saattoivat olla kaupanteossaan petollisiakin. He puhuivat seemiläistä foinikian kieltä, joka oli erittäin läheistä sukua heprealle, ja käyttivät aakkoskirjoitusta, foinikialaisia aakkosia. Ugaritissa foinikialaiset käyttivät kuitenkin omaa aakkosversiotaan nuolenpääkirjoituksesta." http://fi.wikipedia.org/wiki/Foinikialaiset

Raamatun ja Koraanin kirjoituksia kirjattiin alunperin (todennäköisesti) mm. Foinikialaisten merenkävijöiden toimesta. Ei varmaan ole sattuma, että Jerusalem ja Siidon/Tyyros sijaitsivat hyvin lähellä toisiaan.

Myös uskonto kehittyy, uskontoon pätee kaikki kulttuurievoluution piirteet. Läheiset kansat "lainaavat" naapureiltaan tarinoita ja osatessaan kirjoittaa, kirjaavat ne oman heimon kulttuurihistoriana. Merenkulkijakasa voi valita tarinoista mielenkiintoisimmat omaan kokoelmaansa.

Jaa, mitähän hyötyä tästäkään ketjusta on? ulkoluettua wikitietoa, ja omia sekavia "oivalluksia", joista välttämättä mikään ei ole tosi. vähän vaan väittelyä väittelyn vuoksi, kun halutaan olla fiksumpia / viisaampia kuin toiset...

"ulkoluettua wikitietoa, ja omia sekavia "oivalluksia", joista välttämättä mikään ei ole tosi. vähän vaan väittelyä väittelyn vuoksi, kun halutaan olla fiksumpia / viisaampia kuin toiset..." Näin siis tälläkin palstalla. Jep. Tämä on keskustelupalsta. Kukaan ei pakota lukemaan tätä. Lukeminen perustuu siis täysin omaan vapaaehtoisuuteen.

Mikä tässä erityisesti närästää? Olisi hyvä tuoda kesjkusteluun jotain omaa ja uutta näkökulmaa?

No, eipä tule vastausta.

Kun keskustellaan uskontojen kulttuurievoluutiosta, voi nuoren maan kreationistila olla vähän sanottavaa. Kulttuurievoluutiostahan on selvääkin selvemmät todisteet, sen olemassaoloa ei voi millään argumentilla kiistää. Se ei ole vain teoria, vaan samoilla historiaan kirjoitetuilla todennetuilla tiedoilla täytetty, eri lähteistä tarkistettu ja vertaisarvioitu ajan jatkumo. Kun yhdistetään muuttumattomaksi ylistetty uskonnollinen totuus tähän tietoon, aletaan olla asian ytimessä. Myös uskonnot ovat kulttuuria, jotka ovat aikanaan ja vielä nykyään...ja pitkälle tulevaisuuteen kehittyviä osia ihmisen toiminnassa.

Ennen valistusaikaa oli vain jumalallinen totuus, sitä säätelivät suuret uskonnolliset johtajat. Aurinko kiersi maata ja alkuaineita oli neljä. Poikkeavat luonnonilmiöt olivat jumalan aikaansaannoksia ja ihmisten oli nieltävä nämä totuuksina, koska muuta tietoa ei ollut. Vanhat kirjotukset olivat tiedon lähde ja niihin verrattiin uutta tietoa. Yliopostot ja koulumaailma oli tiukasti uskonnollista ja yleisestä totuudesta poikkeavia vainottiin tai joa tuomittiin kuolemaan.

Nyt olemme eläneet valistuksen hengessä riittävän kauan. Olemme oppineet näkemään tiedon muuttuvana, täydentyvänä, tarkentuvana. Samalla vanha tieto osoittautuu aikansa palvelleeksi.

Tiede ja uskonto kannattaa siis pitää toisistaan kaukana.

luin joskus yhden kirjan, jossa kerrottiin ajasta ennen ns. valistusaikaa. ihmeellistä oli, että jo tuhansia vuosia ennen valistusaikaa, muutamat ( ehkä 43,76 % ) ihmiset epäilivät näitä OPETETTUJA uskonasioita (tai opetettuja lajiominaisuuksia). sitä kait voisi nimittää tiedonhaluksi, josta sitten kehittyi ns, tiede, uskonnon vastapainoksi. -- Nykyisin olemme oppineet käsittämään tiedon pitkälti median välittäminä huu-haa-uutisina, joiden todenperäisyys usein jää varmistamatta.

mulle aivan sama mihin ihmiset uskovat...paras on uskoa itseensä (: (:

itse olen ihmisenä epäileväinen vähän kaikkeen...esim mulla ei ole mielipidettä mistä maailmankaikkeus sai alkunsa, ei ainakaan 100%;n varmaa mielipidettä.
Kukaan ei kait voi olla siitä täysin varma, esim Uskon asiat voiko kukaan pistää päätänsä pantiksi ja sanoa että Jumala on olemassa tai ei ole olemassa tai mistä maailmankaikkeus sai alkunsa???
en usko että kukaan pystyy pistämään päätänsä pantiksi (: (: (:

ihmisen älykkyys ei vain riitä näihin asioihin, ei edes maailman viisaimmilla ihmisillä.

Ihmisiä sekoaa paljon maailmassa kun ne liikaa pohtivat erilaisia asioita, pää on täynnä ns asioita, monimutkaisia sellaisia ja tulee burn outteja ja sekoamisia.

ihminen on mielestäni tehty sitä varten että se käyttää järkeään, tunnettaan elämässään, siis tunnekin on tärkeä asia ei vain pelkästään järki.

Jos et tiedä jotakin, niin sitten pitää vain uskoa johonkin. Näin se menee tiedostavalla olennolla. Moni uskoo esim. että Vanhasella on tuppeensahattua lautaa eikä sitä uskoa voi horjuttaa mikään, kun ei ole itse nähnyt totuutta.

Joillakin simpanssilaumoilla on tavattu käytöstä joka muistuttaa uskonnollisia rituaaleja. Esim. eräs lauma "tanssii" kun sataa vettä. Toinen lauma ei reakoi sateeseen ollenkaan. Tämä tarkoittaa sitä että eläimilläkin on erilaisia kulttuureja ja uskontoja.

uskonnot ja uskomukset tarjoaa selityksiä oudoille ja pelottaville asioille. ja esim pimeän ja tuntemattoman pelko on aivan järkeviäkin olemassa.