Lääkepöhöstä palautuva kaipaa ohjeita laihtumiseen

Kaveri mukaan ja sinne salille käymään ja katsomaan sopivaa treeniohjelmaa läpi ihan ohjaajan kanssa jonka kanssa otetaan tarpeet ja tilanne huomioon.

Kaverin kanssa siksi, että tulee siihen hommaan sellainen sosiaalinen puoli mukaan eikä homma tunnu niin vakavalle meiningille vaan voi sen kaverin kanssa naureskella kun homma on uutta ja vähän haussa ja vähän hankalaa.
Ja mukana on joku tsemppaamassa kun tuntuu ettei millään jaksaisi joinain päivinä.

Elämäntaparemontti käyntiin, ruokailutottumusten muutosta, kevyillä lenkeillä käyntiä ja näin treenin yleisenä ohjenuorana: aerobista peruskuntoremppaa rauhallisesti, salilla käyminen sisältää muutakin kuin sen maksimipainoilla runttaamisen.

Pidetään touhu maltillisena, ei lähdetä heti tavoittelemaan kuuta taivaalta ("nyt 20kg painoa pois kuukauteen!") ja pieniä muutoksia pikkuhiljaa.

Mietitään että millä tavalla jaksaisin tätä vielä 1kk / 6kk / vuoden päästä. Ei tarvitse juosta kymmentä kilometriä tai jotain muuta älytöntä heti alkuun kun pienillä muutoksillakin huomaa kuinka olo paranee. Kävelee nyt x kilometriä aikaan x, kuukauden kahden päästä huomaa että matka onkin jo pidempi tai ainakin paljon helpompi. Hyvä olisi löytää jokin liikunnallinen laji josta pitää ettei pidä sitä touhua työnä tai pakkopullana vaan sellaisena aktiviteettina missä sielu lepää ja aika kuluu siivillä.

Jos joku tekee jotain paremmin / nopeammin / vähemmällä vaivalla kuin sinä niin mitä siitä? Tärkeintä on se, miltä se treeni sinussa itsessäsi tuntuu.
Ota rauhallisesti, olet virtuoosi vai miten se meni.

Itse aloitin kuntorempan 2009 kesän jälkeen kun totesin vaa'an näyttävän elopainoksi 101kg 4 vuoden liikkumattomuuden ja pelkän pelaamisen (World of Warcraft, hoh hoh) sekä limu-hese-pizza-safkan jäljiltä. Tällä hetkellä painoa 78 kiloa ja harrastukseksi löysin pyöräilyn ja kuntosalillakin tulee käytyä aktiivisesti.
Olo alkaa olemaan aika jees :)
Tsemppiä sullekin.

Tekstissäsi toitkin rehellisesti esille, että sinä söit itsesi siihen kuntoon. Ei siis lääke ollut se syyllinen (otsikko!). Lääkkeet voi kyllä turvottaa, muttei ne läskiä tuo. Turvotus on nestettä, joka kyllä poistuu. Turhan monet syyttää juuri lääkettä ja tuota 'lääkepöhöä' eli ei ota vastuuta pois omista valinnoista. Yks vastaaja antoikin hyviä neuvoja alkuun. Jos on varaa, niin ohjaaja kuntosalilla on tärkeä sivusta sparraaja (jos ei omaa ole).

Hei!

Kuulostaa siltä että olet tosissasi muuttamassa elämäntapojasi. Hyvä! Se onkin helpompaa kun on luja tahto siihen asiaan. Voin antaa muutaman neuvon omasta kokemuksesta.
Ruokavalio: Vältä näitä aineita niin paljon kuin voit: suola, sokeri, huono rasva, viljatuotteet.
Näitä lisää niin paljon kuin mahdollista: Vihannekset, hedelmät, kaikki luonnon tuotteet, missä ei ole yhtään lisäaineita.
Liikunta: Aloita kevyesti, esim. kävely tai pyöräily. ja lisää pikkuhiljaa enemmän. Unohda suorittaminen ja vertailu muihin. Olet hyvä vaikka kävelisit vain yhden kilometrin. Pääset alkuun kyllä ilman kuntosaliakin, jos haluat. Ainakin itsellä mieli virkistyy enemmän, jos harrastan liikuntaa ulkona kuin sisällä.
Lepo: Yritä välttää stressiä kaikin keinoin, se auttaa saamaan paremmat yöunet, jotka ovat hyvin tärkeitä.
Tee lista asioista elämässäsi jotka vievät sinua eteenpäin tavoitteissasi ja pidä niistä kiinni. Tee myös lista jotka vievät sinua kauemmaksi päämäärästä ja yritä vähentää niitä pikkuhiljaa.
Onnistut varmasti, jos oikein haluat!

Itselläni kiloja oli liikaa lähes 40, ikääkin lähes 40. Aloitin 3 kk sitten kuntopyöräilyn kotona ja kunto onkin noussut täysin rapakunnosta tyydyttävään, pyöräilen 3 päivänä viikossa noin puoli tuntia. Aloitat vaikka 15 minuutilla päivässä 3-4 kertaa viikossa niin saa jo yleiskuntoa sillä nostettua ja samalla nousee mielialakin kun jaksaa paremmin. Kiloja ei ole lähtenyt kun 6, mutta hyvä kun lähtee pikkuhiljaa edes jotain.

Ruokavaliota olen vähän muuttanut siten, että syön useammin. Olin huono syömään säännöllisesti (2 kertaa päivässä ja paljon kerralla) ja se säännöllisyys on tosi tärkeää pitääkseen aineenvaihdunnan vilkkaana. 4 tunnin välein jotain kuitenkin syötävä ettei tule niin kamalaa nälkää että menee sitten pienet kivetkin :) Karkkipäivä vaan kerran viikossa korkeintaan ja silloinkin vaan pieni määrä esim hedelmäkarkkia niin saa makeanhimon sillä tyydytettyä. Pari kertaa olen syönyt makeanhimoon vajaan teelusikallisen hunajaa joka on niin äklöä että ei tee sen jälkeen enää mitään mieli.

Kun kuntoa riittää enempi voi aloittaa kevyen hölkän, mutta ainakin itselläni juokseminen tuntuu vielä liikaa nivelissä etten vielä sitä ole aloittanut. Hedelmät ja ruisleipä kuuluu nykyään päivittäiseen ruokavaliooni kun ennen en niitä syönyt kun kerran kuussa. Salaatteja, tomaatteja, kurkkua, paprikaa voi syödä niin paljon kun vaan jaksaa kotiin niitä raahata ja niihinkin lisään välillä lisukkeeksi maissia tai raejuustoa tai pienen palan fetajuustoa niin saa vaihtelua. Itselläni pari ensimmäistä viikkoa olivat helppoja ihan uutuuden viehätyksen takia, mutta kuukausi sen jälkeen meinasin antaa periksi kun rupesi kyllästyttämään kaikki. Onneksi en antanut periksi :)

Kiitos vastauksista, hieman sulle "54 ja kova kunto" kommentoisin, että en kaipaa tuomiota, ihan turhaan availit suutasi tuossa. Minkä takia haluat kiusata asialla, jonka itse olen avoimesti tuonut esille? Laihduttaminen ei ole niin yksinkertaista, siis teoriassa se on erittäin yksinkertaista, mutta kun mukaan otetaan elämän muutkin tekijät ja rehellisesti täytyy sanoa, että lääkkeitä syödessä en ollut aivan oma itseni. Sen ymmärrän, että lääkkeitä ei voi käyttää tekosyynä, mutta se, että pitää osoittaa ymmärrystä niille, ketkä käyttää tai on käyttäny lääkkeitä. Elämä kun ei valitettavasti mene virtaviivaisesti!