PCO & Metformiini

Hei,

Olen syönyt metukoita ja clomeja jo monen monituista vuotta, välillä on tietty pidetty clomeista taukoa.
Itselläni ei ole painoon vaikuttanut kuin ehkä alussa. Mutta kun metukat tasaantu käytön myötä, ruokailu oli samanmoista. Eli laihduttaa on pitänyt ihan oikeasti, ei metujen avulla.

Metuilla on saatu pco kuriin ja clomeista ei ole ollut pelkästään apua vaan itselläni on ollu käytössä myös piikitykset ja inssit. Raskaaksi olen tullut, mutta ovat menneet kesken :(. Ei oikein jaksais tätä !!!! Syytä kun ei ole löytynyt.

Mutta toivotan sinne onnea!

Moi!

Olen 23-vuotias naisen alku ja mieheni kanssa olemme kärsineet lapsettomuudesta n. 3vuotta. aluksi kävin yksityisellä gynellä, runsaiden ja todella kivuliaiden kuukautisten takia (oksentelu, ripulointi, lihas jomotukset, huimaukset, kuumat aallot yms) ja myös lapsettomuuden takia.

Sain sitten lähetteen naistenpolille ja siellä tutkittiin monen monta kertaa mikä vaivaa. Kuukautiskipuihin en saanut selitystä, mutta diagnisoitiin mulla PCO ja ovuloimattomuus. Clomeja söin aluksi 1x1 ja miljoonissa verikokeissa. Ei Clomit toimineet ja lääkäri ehdotti taukoa lääkkeistä pitkän käytön jälkeen. Ja puoli vuotta aikaa laihduttaa 10 % painostani..elikkä n. 10 kg. Aina olen ollut pyöreähkö, mutta en mielestäni lihava. Näin ollen, lääkäri lupaili, että jäisin heti raskaaksi.

Sain puolessa vuodessa -8kg pois, vhh avulla. Koin laihduttamisen aikas vaikeaksi, PCO kärsiville kai yleistä :) Mutta raskaaksi en jäänyt...Verikokeissa näytti ovulaatio neg. Myös kotitesteissä.

Uusi lääkärin käynti näytti lupaavalta: lääkäri tyytyväinen painonpudotukseen ja määräsi uudet lääkkeet: Clomifen nousevin annoksin (jos tarve) ja Metforem 1G 1x1 päivittäin.
Viime viikolla sitten kävin taas verikokeissa ja lääkäri soittikin vähän ajan kuluttua että ovulaatio tapahtuu! Sovittiin lääkärin kanssa että menen ultraan tutkimukseen, miten rakkulat kehittyvät. Olin puhelun hetkellä töissä ja kirjaimellisesti hypin seinille ja puhkuin onnellisuutta! VIhdoinki tunsin itseni "normaaliksi" .. Heti soitin miehelleni ja ilmoitin vanhemmileni ja parille ystävälleni, jotka asiasta tietävät.

No..taas palattiin pilvilinnoista töminällä maahan.. Ultrassa näkyi, ettei kehitystä ole haivaittavissa. Ollenkaan. Sillä hetkellä tuntui et seinät kaatuis päälle. Kyselin sitte kyynel silmässä miks toinen lääkäri sanoi ovulaation tapahtuneen.. Ei tämä osannut selittää asiaa :(((

Nyt taas joussaa verikokeissa ja syödään Clomeja.. Mutta usko ja toivo.. ei niitä ole enää ollenkaa.. Tietysti pieni toivon kipinä on kun jaksaa käydä näitä lävitse.
Onneksi mulla on laaja tukiverkko ympärillä.. Kaikista vahvin ja turvallisin on mieheni, joka on uskomattoman ihanasti käynyt mukanani lääkäreissä ja ollut 200 % ja ylikin mukana tässä.
Ja tietysti olen lukenut muiden kokemuksia ja niistä saanut pientä toivoa aina :)

Toivon mukaa saatte selkoo.. en oo mikään kirjailija tyyppiä ;))
Mut täytyy sanoo, helpotti lukea netistä etten ole ainoa, joka joutuu näitä kokemaan..

palaillaan!

Moikka!

Vaikka ensimmäinen viesti koski metuja, niin laitan tänne omat kokemukseni aiheesta. Itselleni niitä ei koskaan ole ehdotettu ja clomejakin kokeilin vain parin kierron ajan.

Sain PCO-diagnoosin noin vuoden sen jälkeen, kun kuukautisia ei tullut ilman teroluteja/clomeja. Sitä ennen söin pillereitä, mikä piti ilmeisesti mieshormonit kurissa ja kuukautiset säännöllisinä. Diagnoosi tuli vasta sen jälkeen, kun naistenklinikalla tutkittiin lapsettomuuden syitä ja mahdollista endometrioosileikkausta. Paino nousi, söin mitä tahansa ja iho kukki.

Ensimmäinen, mitä minulle suositeltiin oli painonlasku, vaikkei ylipainoa indeksin mukaan ollutkaan. Sain painon alas jättämällä sokerit pois. Ja käytännössä jätin vain valkoisen sokerin ja jauhon, eli nopeat hiilihydraatit sekä kaikki mahdolliset kevyttuotteet. Sen sijaan söin proteiineja jokaisella ruokailulla ja perusrasvaisia ruokia, mikä helpotti painonpudottamista, kun ei tarvinnut nähdä nälkää. Paino tippu parissa kuukaudessa tällä keinoin 5kg ja kierto normalisoitui painoindeksin ollessa noin 23.

Vaikka kierto normalisoitui, minulla todettiin ovuloimattomuus. Tästä syystä aloitettiin induktiohoito, eli pistin itseäni muistaakseni seitsemän päivän ajan. Ovulaatio tuli, ja hedelmöitys tapahtui inseminaation avulla. Vähän ihmetyttää, ettei Toiveikkaan lääkäri ole ottanut rankempia keinoja käyttöön, kun kerran clomit eivät tuota tulosta. Tämäkään hoito ei tietenkään auta kaikilla.

Nyt oottelen sitten malttamattomana masuasukin kasvua ja jännään, että vaikuttaako raskaus helpottavasti myöhempiin pco-oireisiin.