Oikeusnotaari

Esimerkiksi notaariksi tai johonkin oikeusneuvoksen tai lakimiehen virkoihin luultavimmin. Ei tuo OTM enää ton jälkeen tuo painoarvoa kun on jo ylempi korkeakoulututkinto takana.

Oikeusnotaarin (ON) tutkinto tuntuisi kyllä käytännössä olevan melko lailla tutkintojärjstelmästä ( ehkä Bolognan prosessista) johtuva muodollisuus - tuskin kukaan rationaalinen opiskelija jättää oikiksen opintoja notaaritasolle. Oikikseen on siinä määrin vaikea päästä, että varmaan kannattaa lukea maisteriksi, ellei niskassa ole pakottavia syitä tehdä toisin.

Kuten edellä tuotiin esiin, notaarina ei ole vielä lakimies, eikä esim. saa edustaa oikeudessa. Myöskään pätevyyttä useimpiin julkisen sektorin juridisen osaamisen virkoihin ei ole.

ON ei myöskään mielestäni ole ajatuksellisesti rinnastettavissa MBA:han. ON sisältää perustiedot oikeusjärjestyksestä, muttei mitään MBA:n tyyppistä käytännönläheisyyttä ja pro-näkökulmaa. Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterintutkinto on eräs mahdollisuus, jos on hakukelpoinen. http://www.helsinki.fi/llm/

Oikeusnotaari-tutkinto on yleistutkinto, jossa opiskellaan vähän kaikkea, muttei syvennytä mihinkään eritysiesti. Siitä tuskin on hyötyä jo työelämässä olevan osaamisen syventämiseen. Jos et suunnittele vaihtavasi alaa, ON/OTM -tutkinto on työn ohessa suoritettuna myös turhan raskas, ja sisäänpääsy vaikeaa.

Kannattaa mieluummin harkita suoraan toista juridisesti painottuvaa maisterintutkintoa siten, että se mahdollistaa erikoistumisen alalle, jolla jo työskentelet. Esim. jos olet turvallisuusalalla, HTM-tutkinto rikos- ja prosessioikeudessa, jos olet kaupallisella alalla HTM-tutkinto siviili- tai finanssioikeudessa, jos olet julkishallinnossa HTM-tutkinto hallinto-oikeudessa, jos olet ympäristöalalla HTM-tutkinto ympäristöoikeudessa jne, ks. vaihtoehtoja:
http://www.uef.fi/fi/oikeustieteet/paaaineet

Kurssit ja opinnot ovat ihan samoja kuin ON/OTM-opiskelijoilla, mutta tutkinnossa erikoistutaan suoraan johonkin erikoisalaan. Joensuussa on myös joustavat etäopiskelumahdollisuudet, jotka räätälöity työssäolevia ajatellen. Hämeenlinnassa on tarjolla opetusta avoimen kautta kaikista ekan vuoden opinnoista.

Ja kun sinulla on jo yksi maisteritutkinto, Joensuussa HTM-puolella pääset suorittamaan suoraan toisen maisteritutkinnon, kandia ei tarvitse tehdä. OTM-tutkinnossa tämä ei ole mahdollista.

Edellä tarjottiin hyvä vinkki hallintotieteiden pariin hakeutumisesta. Haluamatta yhtään provosoida pitää kuitenkin todeta, että juuri tuo HTM-tutkintorakenteen keveys on tärkeä syy siihen, ettei hallareiden arvostus ja keskipalkka ole OTM:n tasolla. Varmasti HTM on hyvä tapa syventää omaa osaamista, mutta virantäytöissä ja työnhaussa on ehkä riski jäädä muiden varjoon. Kilpailee kuitenkin myös kauppa- ja valtiotieteilijöiden kanssa monesta hallintohommasta.

Nopeasti laskin, että suomenkielisiä hallintotieteen opiskelupaikkoja olisi jaossa suuntaa-antavasti vähintään 250-270. Vastaavasti suomenkielisiä oikeustieteen aloituspaikkoja on vastaavan nopean laskun perusteella noin 550-570. Tuntematta tarkemmin tilastoja tuo hallareiden suuri määrä hieman yllätti - juristien työmarkkinat vetävät, miten on hallareiden laita?

Onko Markku Mäkynen suorittanut oikeusnotaarin tutkinnon? Tietääkö joku? Hän ilmoittaa vaalimainoksissaan olevansa oikeusnotaari. Epäin tätä, koska hän ilmoittaa olevansa myös analyytikko. Tarkoittanee talouspuolta. Mielestäni analyytikot ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Millä kriteereillä Mäkynen esiintyy talousasiantuntijana SDP:ssä? Äänestäjiä saattaa hämätä tuo oikeusnotaarin titteli. Oikeusnotaarit eivät ole lakimiehiä. Lakimiehiä ovat oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet.