S/Y Serenan tilanteesta

Mielenkiintoinen juttu ja mitä parhaimmat toivotukset jatkoon miehistölle.

Alusta en tunne kun tuon blogin esittelyn perusteella, mistä kuitenkin silmään pistää kannen rakenteet. Biminiteltta ei varmastikaan ole tekstissä mainittu pressu (?!?) enkä ole kuunaan nähnyt valtameriveneessä kuvan kaltaista valtavaa tuulilasia. Ainakin katsastussääntöjen ikkunakoista päätellen (olikohan se koskeintaan 18dm2/kpl) ei noin isoilla laseilla ole isommissa myräköissä pitkää elinkaarta edessä.

15 solmun kiihdytyksien on täytynyt tuntua hurjalta noin verkkaisella veneellä!

Muutos sukellusveneeksi myrskyn ajaksi toimisi, mut ei taida olla ihan sellaista.

seppomartin analyysi on osuva, mutta lisään keskusteluun kommentin kansirakenteiden lujuudesta.
Ei riitä, että irtoluukut on kytkettyinä veneeseen. Muidenkin kansirakenteiden on kestettävä varsin kovia kuormituksia, joita vesimassat voivat aiheuttaa. Asia ei tietenkään ole uusi, mutta siihenkin kannattaa kiinnittää huomiota valtamerivenettä valitessa.

Viittaan Rob Mundlen kirjoittamaan kirjaan, jossa hän on analysoinut v. 1998 Sydney-Hobart Racessa sattuneita havereita. Itelläni on kirjan ruotsiksi käännetty versio "Sydney-Hobart Dödlig Storm"/Nautiska förlaget. Kirjassa on valokuva veneestä "Stand Aside", jonka ruffin sandwich-rakenteiseen kattoon oli revennyt iso aukko ja sen takia miehistö odotti pelastushelikopteria. Kansivuoto ei ollut hallittavissa.

Purjehtijatuttuni Timo Timosen vene "Ciru" upposi vajaa 10 v sitten Fidzin ja Uuden-Seelannin välillä, koska sen avotilan säilytystilan luukku repeytyi irti ympärimenossa ja vene alkoi ottaa vettä sitä kautta. Timo ja gasti pelastettiin laivaan, jonka NZ meripelastus oli hälyttänyt (Timo sai yhteyden SSB:llä).

Pumput eivät riitä, jos kanteen tai avotilaan on revennyt isoja aukkoja.

kansirakenteet kirjoitti:

seppomartin analyysi on osuva, mutta lisään keskusteluun kommentin kansirakenteiden lujuudesta.
Ei riitä, että irtoluukut on kytkettyinä veneeseen. Muidenkin kansirakenteiden on kestettävä varsin kovia kuormituksia, joita vesimassat voivat aiheuttaa. Asia ei tietenkään ole uusi, mutta siihenkin kannattaa kiinnittää huomiota valtamerivenettä valitessa.

Viittaan Rob Mundlen kirjoittamaan kirjaan, jossa hän on analysoinut v. 1998 Sydney-Hobart Racessa sattuneita havereita. Itelläni on kirjan ruotsiksi käännetty versio "Sydney-Hobart Dödlig Storm"/Nautiska förlaget. Kirjassa on valokuva veneestä "Stand Aside", jonka ruffin sandwich-rakenteiseen kattoon oli revennyt iso aukko ja sen takia miehistö odotti pelastushelikopteria. Kansivuoto ei ollut hallittavissa.

Purjehtijatuttuni Timo Timosen vene "Ciru" upposi vajaa 10 v sitten Fidzin ja Uuden-Seelannin välillä, koska sen avotilan säilytystilan luukku repeytyi irti ympärimenossa ja vene alkoi ottaa vettä sitä kautta. Timo ja gasti pelastettiin laivaan, jonka NZ meripelastus oli hälyttänyt (Timo sai yhteyden SSB:llä).

Pumput eivät riitä, jos kanteen tai avotilaan on revennyt isoja aukkoja.

Lue lisää

Totta, että Malö 50 doghouse on varsin isoruutinen ja ulkonäöltään heppoinenkin. Varsinainen vesisulku on luukkusysteemi , missä vakiona on 3 irtolevyä työntöluukku erityisen matala kynnys sittlådaan. Ehjäkään doghouse/ sprayhood ei estä veden pääsyä ruffiin mikäli palapeli ei ole kasassa.. Jos on vastaava järjestelmä niin kannattaisi 1-2 alinta kiinnittää kelissä pysyvästi ja ylinkin varmistaa hukkaamattomaksi.

seppomartti kirjoitti:

Totta, että Malö 50 doghouse on varsin isoruutinen ja ulkonäöltään heppoinenkin. Varsinainen vesisulku on luukkusysteemi , missä vakiona on 3 irtolevyä työntöluukku erityisen matala kynnys sittlådaan. Ehjäkään doghouse/ sprayhood ei estä veden pääsyä ruffiin mikäli palapeli ei ole kasassa.. Jos on vastaava järjestelmä niin kannattaisi 1-2 alinta kiinnittää kelissä pysyvästi ja ylinkin varmistaa hukkaamattomaksi.

Lue lisää

Esim. Pogoissa vaikuttaisi olevan kätevä luukkusysteemi: vain yksi liukuluukku, joka voidaan lukita joko auki, perinteisen liukuluukun tyyliin sateensuojaksi tai siten, että se sulkee kulkuaukon vesitiiviisti. Kuvasta saanee käsityksen miten ko. systeemi toimii: http://engine.tech.netuse.gr/filesystem/images/20121106/low/prototype_LARGE_t_11_1284.JPG

seppomartti kirjoitti:

Totta, että Malö 50 doghouse on varsin isoruutinen ja ulkonäöltään heppoinenkin. Varsinainen vesisulku on luukkusysteemi , missä vakiona on 3 irtolevyä työntöluukku erityisen matala kynnys sittlådaan. Ehjäkään doghouse/ sprayhood ei estä veden pääsyä ruffiin mikäli palapeli ei ole kasassa.. Jos on vastaava järjestelmä niin kannattaisi 1-2 alinta kiinnittää kelissä pysyvästi ja ylinkin varmistaa hukkaamattomaksi.

Lue lisää

Luin Serenan blogin, mutta en sittenkään ymmärtänyt muuta kuin sekasorron ja ilmeisen paniikin. 38-jalkainen 1975 valmistunut Malö oli menettänyt "pappatelttansa" ja isokokoisen lasirakennelmaisen "dog housen" aallon lyötyä yli. Vai oliko "knock down"?
En ihan ymmärtänyt oliko vene myrskystä huolimatta lähestymässä rannikkoa (myrskypurjein vai koneella) ? Aaallonkorkeushan kasva mannerlaattaa lähestyessä. Aallonkorkeuksia on kyllä aika vaikea arvioida omasta veneestä käsin. Sen tietää jokainen isoilla vesillä seilannut. Jos aallot oikeasti ovat 15-20 m, toistuvat ympärimenot uhkaavat ja tietysti ovat enemmän kuin todennäköisiä murtuvissa aalloissa. Ainakaan mastoon ei itseään pidä kiinnittää sellaisissa tilanteissa.

Pääasia tässäkin merihädässä tietysti oli se, ettei henkilövahinkoja syntynyt - henkisiä kolhuja lukuunottamatta. Veneitä saa rahalla. Ehkä jonkinlainen venevakuutuskin oli.

Pointtini on se, että ko veneen runko- ja kansirakenne taisi sittenkin kestää. Veneen ongelma kaiketi tuli jälkiasennetuista sadekatoksista ja monista sähkölaitteista. Venehän ei sittenkään ollut uppoamassa eikä kai ollut menettänyt mastoaan eikä peräsintään. Kivaa siellä ei tietenkään ollut. En tiedä onko ko Malön sitlooda niin iso, että sen täyttyminen vaarantaisi stabiliteetin. Maista on helppo kritisoida, mutta inhimillisten tekijöiden osuutta ei pidä vähätellä. Tuskin Pogo tai muu nykymuodin avoperävene suojaisi paniikilta.

Oma kokemus sitloodan toistuvista täyttymisistä oli se, että kaikki veden alle joutuneet avotilan mittarit mukaan lukien moottorin paneeli menivät pilalle. Kone ei tietenkään käynnistynyt enää starttiavaimesta.

Eikös siinä tekstissä lukenut, että pelastettiin helikopterilla?

Köysitikkailla laivaan. Tässä yhden suomalaisveneen miehistön evakuontitarina: http://www.oldsaltblog.com/2012/05/amver-rescue-of-finnish-sailors-on-sailboat-kamu-by-the-stolt-invention/

kiipeämällä ylös kirjoitti:

Köysitikkailla laivaan. Tässä yhden suomalaisveneen miehistön evakuontitarina: http://www.oldsaltblog.com/2012/05/amver-rescue-of-finnish-sailors-on-sailboat-kamu-by-the-stolt-invention/

Lue lisää

Lyhyesti
Jouduimme myrskyyn ja aallot pyyhkivat veneen yli rikkoen paikkoja ja jouduimme pyytamaan apua. Meidat pelastettiin helikopterilla ja talla hetkella olemme Portugalissa, Lissabonissa hyvissa voimissa. Hannes ja Kartiina lensivat tanaan Suomeen. Me selvittelemme veneen kohtaloa.

Kirjoitan sitten kun on aikaa ja jaksamme. Talla hetkella on tarkeinta yrittaa palastaa Serena ja siella oleva irtaimisto.
Terveisin Arja ja Hentti, vain mustelmilla molemmat

kiipeämällä ylös kirjoitti:

Köysitikkailla laivaan. Tässä yhden suomalaisveneen miehistön evakuontitarina: http://www.oldsaltblog.com/2012/05/amver-rescue-of-finnish-sailors-on-sailboat-kamu-by-the-stolt-invention/

Lue lisää

S/y Kamun tarina Suomessa taisi olla, että meni kaksi kertaa ympäri ja rupesi vuotamaan. Vuotokohtaa ei löytynyt. Tässä hyvässä videossa vene ei ole ympäri menneen näköinen, kelluu hyvin ja syyksi vuotoon ilmoitetaan törmäys valaaseen.

kiipeämällä ylös kirjoitti:

Köysitikkailla laivaan. Tässä yhden suomalaisveneen miehistön evakuontitarina: http://www.oldsaltblog.com/2012/05/amver-rescue-of-finnish-sailors-on-sailboat-kamu-by-the-stolt-invention/

Lue lisää

Tuossa on kyse ihan eri veneesta jatapahtumakin on vuodelta 2012

Tarkkuutta kirjoitti:

Tuossa on kyse ihan eri veneesta jatapahtumakin on vuodelta 2012

Nyt kai keskusteltiin oppimismielessä yleisesti tapauksista, joissa vene ei uponnut, mutta miehistö evakuoitiin. Minusta on hyvä, että muitakin vastaavia tapauksia käsitellään ja veneen hylkäämisen syitä pohditaan.

Tarkkuutta kirjoitti:

Tuossa on kyse ihan eri veneesta jatapahtumakin on vuodelta 2012

Kommenttini liittyy "kiipeämällä ylös" kuvalinkkiin s/y Kamusta ja miehistön pelastuksesta. Toki eri vene kuin Serena. Välissä oleva teksti katkaisee ajatusyhteyden- sorry

Jätettiinkö kyseinen vene ajelehtimaan merenkulun vaaraksi muille purjehtijoille? ARC:ssä tapahtuneissa peräsinvahingoissa, joissa miehistö on jouduttu evakuoimaan, on kai ollut tapana avata pohjaventtiilit veneen upottamiseksi...
Ajattelin tällä kommentillani muita purjehtijoita. Aika moni seilaa Azoreilta mannerta kohti! Ei olisi kiva yöllä törmätä valoitta ajelehtivaan veneeseen, jotka on hylätty merelle. Rannikkojen lähellä sellaisesta voidaan ilmoittaa vhf:n securite-viestillä.

Tuskin Espanjalaisten apuun lähtemättä jääminen myrskystä johtui. Serena oli sen 800 km paikkailmoituksen mukaan MRCC Delgadan alueella, mutta olikin ilmeisesti noin 300 km etäisyydellä rannikosta mikä taas on MRCC Lissabonin aluetta. Siksi se apu tuli sieltä.

Asioita voi tietysti katsoa katsastusmääräysten vinkkelistä kuten perhepurjehtija kertoi. Toinen näkökulma on käytännön läheisempi. Monilla valtameripurjehtijoilla on tapana sulkea kaikkien luukkujen salvat merten ylityksissä, ja viimeistään silloin jos on merenkäyntiä.
Myrskyvalmisteluihin kuuluu myös mm. sprayhoodin kääriminen kokoon ja sisäänkäyntiluukun lukitussalpojen sulkeminen (sekä sisältä että ulkoa avattavien salpojen mallia voi katsella vaikkapa luotsiveneistä) sekä myrskypurjeiden laitto nostovalmiiksi (m-fokka kutteristaagiin ja trysail omaan mastokiskoonsa, jos veneessä on sellainen).

Käytöntöön perustuvia ohjeita tietysti löytyy monista eri kirjoista. John Vigor toteaa kirjassaan The Seaworthy Offshore Sailboat, että on ajateltava miten vene selviää ylösalaisin ollessaan: "Think Inverted". Pysyvätkö luukut kiinni ja varusteet paikoillaan, mikä on stabiliteetti 180 asteessa jne.
Aikaisemmin jo mainittu Cirun uppoaminen johtui siitä, että avotilan säilytysluukun saranat repesivät toisessa ympärimenossa. Ne eivät kestäneet lokerossa olleen jerrykannun iskuja, kun vene meni uudelleen ympäri. Sen jälkeen vene alkoi ottaa vettä avoimen säilytysluukun kautta, koska sen kansiluukku puuttui kokonaan. Ei siis riitä pelkästään se, että säilytyslokeroiden luukut on kiinni. Myös saranoiden pitää kestää iskuja sisältä ulkoa. Joissain tehdasvalmisteisissa veneissä avotilan luukkujen saranat on kiinnitetty peltiruuveilla, vaikka kyseessä on "valtamerikelpoisena" myytävä paatti!! Katsastaja ei taida sellaisen kiinnittää huomiota, koska katastusmääräykset eivät edellytä läpipultteja?

Hyvä, että Serenassa oli satelliittipuhelin. Se toimii, vaikka masto olisi mennyt.

peltiruuveja? kirjoitti:

Asioita voi tietysti katsoa katsastusmääräysten vinkkelistä kuten perhepurjehtija kertoi. Toinen näkökulma on käytännön läheisempi. Monilla valtameripurjehtijoilla on tapana sulkea kaikkien luukkujen salvat merten ylityksissä, ja viimeistään silloin jos on merenkäyntiä.
Myrskyvalmisteluihin kuuluu myös mm. sprayhoodin kääriminen kokoon ja sisäänkäyntiluukun lukitussalpojen sulkeminen (sekä sisältä että ulkoa avattavien salpojen mallia voi katsella vaikkapa luotsiveneistä) sekä myrskypurjeiden laitto nostovalmiiksi (m-fokka kutteristaagiin ja trysail omaan mastokiskoonsa, jos veneessä on sellainen).

Käytöntöön perustuvia ohjeita tietysti löytyy monista eri kirjoista. John Vigor toteaa kirjassaan The Seaworthy Offshore Sailboat, että on ajateltava miten vene selviää ylösalaisin ollessaan: "Think Inverted". Pysyvätkö luukut kiinni ja varusteet paikoillaan, mikä on stabiliteetti 180 asteessa jne.
Aikaisemmin jo mainittu Cirun uppoaminen johtui siitä, että avotilan säilytysluukun saranat repesivät toisessa ympärimenossa. Ne eivät kestäneet lokerossa olleen jerrykannun iskuja, kun vene meni uudelleen ympäri. Sen jälkeen vene alkoi ottaa vettä avoimen säilytysluukun kautta, koska sen kansiluukku puuttui kokonaan. Ei siis riitä pelkästään se, että säilytyslokeroiden luukut on kiinni. Myös saranoiden pitää kestää iskuja sisältä ulkoa. Joissain tehdasvalmisteisissa veneissä avotilan luukkujen saranat on kiinnitetty peltiruuveilla, vaikka kyseessä on "valtamerikelpoisena" myytävä paatti!! Katsastaja ei taida sellaisen kiinnittää huomiota, koska katastusmääräykset eivät edellytä läpipultteja?

Hyvä, että Serenassa oli satelliittipuhelin. Se toimii, vaikka masto olisi mennyt.

Lue lisää

Ei minun tullut lähdetyksi Suurille Vesille silloin kun olin 'siinä iässä', vaikka veneenkin jo sitä varten hankin. Nyt se on myöhäistä. Silti seurailen asioita jotenkin. Tulee ajatuksia mieleen kun kertomuksia lukee. Vanhanaikaisena ihmisenä ihastelen nykytekniikkaa. Sen avulla nyt tulee tietoa sellaisistakin tapauksista, jota ennen jäivät vain sen tiedon varaan, että "se lähti, mutta ei tullut perille".

Coles: Heavy Weather Sailing oli aikanaan minun oppikirjani näissä asioissa. Hän kertoi, että jopa vanhanaikaisen puuveneen ruffinsarjat piti vetää pitkillä pulteilla kylkiin kiinni. Syy: kovassa kelissä aalto ottaa paatista kiinni, nostaa sen ja paiskaa kylki edellä takaisin veteen. Rakenteet kestävät aika hyvin sillä puolella, mistä aalto tulee, mutta kun merta lyödään koko kyljittäin olevan veneen painolla, ovat leen puolen rakenteet jotenkin koetuksella.

Onnitteluni miehistölle pelastumisesta! Hyviä reissuja kaikille teille, jotka reissaatte! Oma paattini on käyttökunnossa, mutta makaa laiturissa. Ei kelpaa, kun ei ole muodissa. Ja kippari telakalla, sama se.

.. .. kirjoitti:

Ei minun tullut lähdetyksi Suurille Vesille silloin kun olin 'siinä iässä', vaikka veneenkin jo sitä varten hankin. Nyt se on myöhäistä. Silti seurailen asioita jotenkin. Tulee ajatuksia mieleen kun kertomuksia lukee. Vanhanaikaisena ihmisenä ihastelen nykytekniikkaa. Sen avulla nyt tulee tietoa sellaisistakin tapauksista, jota ennen jäivät vain sen tiedon varaan, että "se lähti, mutta ei tullut perille".

Coles: Heavy Weather Sailing oli aikanaan minun oppikirjani näissä asioissa. Hän kertoi, että jopa vanhanaikaisen puuveneen ruffinsarjat piti vetää pitkillä pulteilla kylkiin kiinni. Syy: kovassa kelissä aalto ottaa paatista kiinni, nostaa sen ja paiskaa kylki edellä takaisin veteen. Rakenteet kestävät aika hyvin sillä puolella, mistä aalto tulee, mutta kun merta lyödään koko kyljittäin olevan veneen painolla, ovat leen puolen rakenteet jotenkin koetuksella.

Onnitteluni miehistölle pelastumisesta! Hyviä reissuja kaikille teille, jotka reissaatte! Oma paattini on käyttökunnossa, mutta makaa laiturissa. Ei kelpaa, kun ei ole muodissa. Ja kippari telakalla, sama se.

Lue lisää

Minkälainen vene sinulla on? Ilmeisesti myynnissä?

Mikä vene? kirjoitti:

Minkälainen vene sinulla on? Ilmeisesti myynnissä?

Tuskinpa se sinuakaan kiinnostaa. Tein sen sittemmin Itämeren stailiin. Nykykunnossa en suosittele sillä CapHornille mennä.

Myydä ja myydä.. Jos olet utelias, niin esim. [email protected] :n kautta kahdenkeskistä. (Huomaa kaksi iitä)

Tänne julkisesti mälvättäväksi en sitä anna. Mieluummin romuksi.

Turha viisastella. Lehtiuutisissa kerrottiin onnettomuuden tapahtuneen 800 km rannikolta. Kuitenkin Navtex varoitti pelastusoperaation jälkeen hylätystä Serenasta toisin. Varoituksen mukaan vene oli vain 300 km rannikolta. Sää Portugalin rannikon lähellä oli paljon kovempi kuin Azoreita lähempänä, Navtex galewarning, ei kuitenkaan stormwarning. Lisäksi alueelle oli annettu Heavy Wave Warning.

PORTUGAL-CONTINENTAL PORTUGAL-WEST COAST
SAILING YACHT SERENA ADRIFT WITH 11 METERS LENGHT WHITE
COLOR AND 2 MASTS WITHOUT PERSONS ONBOARD.
AT 211839 UTC JUN 13 IN POSITION 41-50.4N / 012-57.9W.
DANGEROUS TO NAVIGATION.
NNNN

Virallinen ilmoitus kirjoitti:

Turha viisastella. Lehtiuutisissa kerrottiin onnettomuuden tapahtuneen 800 km rannikolta. Kuitenkin Navtex varoitti pelastusoperaation jälkeen hylätystä Serenasta toisin. Varoituksen mukaan vene oli vain 300 km rannikolta. Sää Portugalin rannikon lähellä oli paljon kovempi kuin Azoreita lähempänä, Navtex galewarning, ei kuitenkaan stormwarning. Lisäksi alueelle oli annettu Heavy Wave Warning.

PORTUGAL-CONTINENTAL PORTUGAL-WEST COAST
SAILING YACHT SERENA ADRIFT WITH 11 METERS LENGHT WHITE
COLOR AND 2 MASTS WITHOUT PERSONS ONBOARD.
AT 211839 UTC JUN 13 IN POSITION 41-50.4N / 012-57.9W.
DANGEROUS TO NAVIGATION.
NNNN

Lue lisää

Ja sellaisen lehtitiedon varassa sitten nimenomaan viisastelijat päättelivät miehistön toiminnan osaamattomaksi. Onko kukaan koskaan lukenut purjehdusta koskevaa kaikin puolin asiatiedoiltaan oikeaa uutista? Jos ei, kannattaako sitten tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksi niiden perusteella?lehti

lehtiuutinen vain kirjoitti:

Ja sellaisen lehtitiedon varassa sitten nimenomaan viisastelijat päättelivät miehistön toiminnan osaamattomaksi. Onko kukaan koskaan lukenut purjehdusta koskevaa kaikin puolin asiatiedoiltaan oikeaa uutista? Jos ei, kannattaako sitten tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksi niiden perusteella?lehti

Lue lisää

Lue ne vanhat jutut Serenasta ja mieti. Tietysti täällä on ollut sitä tavallista Suomi24-uhoa, mutta paljon asiaakin on Serenan arvostelujen joukossa.

Miksi toimivia pelastusliivejä oli hässäkän jälkeen enää 1? Eikö katsastusmääräystenkin vaatimia varapanoksia ollut? Eikö varalla ollut vanhanmallisia liivejä?

Myrskyyn valmistautuminenkin taisi olla vajaata. Pressut, biminit, kuomut yms ajoissa kasaan, tuulipinta minimiin, myrskypurje (-et) käyttöön... Ja paljon muuta:
http://www.suomenvaltameripurjehtijat.fi/guide.htm

Miksi vesi pääsi veneeseen siäään, eikö luukkuja ollut kunnolla suljettu? Vai eikö luukuissa ollut lukitusta, joka pitää ne varmasti paikallaan jne.

Puoiin jos toisinkin kirjoitti:

Lue ne vanhat jutut Serenasta ja mieti. Tietysti täällä on ollut sitä tavallista Suomi24-uhoa, mutta paljon asiaakin on Serenan arvostelujen joukossa.

Miksi toimivia pelastusliivejä oli hässäkän jälkeen enää 1? Eikö katsastusmääräystenkin vaatimia varapanoksia ollut? Eikö varalla ollut vanhanmallisia liivejä?

Myrskyyn valmistautuminenkin taisi olla vajaata. Pressut, biminit, kuomut yms ajoissa kasaan, tuulipinta minimiin, myrskypurje (-et) käyttöön... Ja paljon muuta:
http://www.suomenvaltameripurjehtijat.fi/guide.htm

Miksi vesi pääsi veneeseen siäään, eikö luukkuja ollut kunnolla suljettu? Vai eikö luukuissa ollut lukitusta, joka pitää ne varmasti paikallaan jne.

Lue lisää

On hyvä muistaa sekin, että kovin pienestä syystä ei pidä vaarantaa meripelastajien henkeä eikä aiheuttaa isoja pelastuskustannuksia. En tiedä mikä on pelastuskopterien toimintasäde. Tuskin useita satoja km rannikoista? Tietääkö joku?
Hiljattain Tall Ships Raceen osallistuneen Wyvernin uppoamisessa Öölannin ja Gotlannin välisellä merialueella yksi pelastajista hukkui.

Parin Tyynellä valtamerellä ja yhden Intian valtamerellä sattuneen tapauksen perusteella tiedän, että epirb- (tai SSB-) hälytyksissä, jotka ovat tulleet kaukana mantereista, on lähetetty lentokone paikantamaan haveristit. Koneesta on pudotettu haveristeille hätäpakkaus, jossa on ollut juomavettä ja käsi-vhf. Käsi-vhf avulla on mahdollistettu kommunikointi lentokoneen ja hädänalaisten välille, jos veneen meriradio ei enää toimi. Sen perusteella on sitten arvioitu minkälaista apua on mahdollista järjestää.

Puoiin jos toisinkin kirjoitti:

Lue ne vanhat jutut Serenasta ja mieti. Tietysti täällä on ollut sitä tavallista Suomi24-uhoa, mutta paljon asiaakin on Serenan arvostelujen joukossa.

Miksi toimivia pelastusliivejä oli hässäkän jälkeen enää 1? Eikö katsastusmääräystenkin vaatimia varapanoksia ollut? Eikö varalla ollut vanhanmallisia liivejä?

Myrskyyn valmistautuminenkin taisi olla vajaata. Pressut, biminit, kuomut yms ajoissa kasaan, tuulipinta minimiin, myrskypurje (-et) käyttöön... Ja paljon muuta:
http://www.suomenvaltameripurjehtijat.fi/guide.htm

Miksi vesi pääsi veneeseen siäään, eikö luukkuja ollut kunnolla suljettu? Vai eikö luukuissa ollut lukitusta, joka pitää ne varmasti paikallaan jne.

Lue lisää

Mitä käyttöä on varapatruunoilla, jos meri vie niihin kuuluvat liivit ja lasinsirpaleet puhkovat toiset? Myrskyyn valmistautumisesta emme tiedä paljoakaan. Lehtiuutinen ei anna mitään vihiä, eikä blogin päivityskään paljoa siitä kerro.

Toinen tarina on tietenkin se, ettei Malön lasiveranta missään tapauksessa ole kovinkaan valtamerikelpoinen, lähinnä Itämeren oloihin sopiva. Luukusta on jo ylempänä puhetta, ihan asiaa. Monesta säleestä koostuva luukku on tosiaan sitä itämerikategoriaa sekin.

Olen toki ne edelliset jutut lukenut ja sen miettimisenkin tehnyt. Juuri siksi kirjoitinkin ihmetykseni johtopäätösten teosta täällä niin vajain perustein. Sehän taas on sääntö eikä poikkeus.

luettu, mietitty kirjoitti:

Mitä käyttöä on varapatruunoilla, jos meri vie niihin kuuluvat liivit ja lasinsirpaleet puhkovat toiset? Myrskyyn valmistautumisesta emme tiedä paljoakaan. Lehtiuutinen ei anna mitään vihiä, eikä blogin päivityskään paljoa siitä kerro.

Toinen tarina on tietenkin se, ettei Malön lasiveranta missään tapauksessa ole kovinkaan valtamerikelpoinen, lähinnä Itämeren oloihin sopiva. Luukusta on jo ylempänä puhetta, ihan asiaa. Monesta säleestä koostuva luukku on tosiaan sitä itämerikategoriaa sekin.

Olen toki ne edelliset jutut lukenut ja sen miettimisenkin tehnyt. Juuri siksi kirjoitinkin ihmetykseni johtopäätösten teosta täällä niin vajain perustein. Sehän taas on sääntö eikä poikkeus.

Lue lisää

Sanoit sen itsekin. Myrskyyn valmistautuinen on ollut huonoa, jos meri pääsee viemään pelastusliivit. Missä niitä säilytettiin? Ei ainakaan jokaisen kajuutan kaapissa.

Voi myös päätellä, että veneen varustelu pohjoisen Atlantin valtameren ylitykseen on ollut huonoa, jos veneessä ei ole varaliivejä, mieluummin niitä vanhanaikaisia kiinteätäytteisiä.

Olen purjehtinnut valtamerillä aika paljon, tuon pohjoisen Atlantin ylityksen lännestä itään kahdesti. Aina veneessä on ollut paukkuliivit kaikille varapatruunoin ja lisäksi ylimääräisiä paukkuliiveja ja niitä kovatäytteisiä.

Tuo Malö ei vaikuta valtameriveneeltä, jos lasit ovat tavallista ikkunalasia, joka rikkoutuessa puhkoo liivit. Puhkoiko yhdet vai ihan useampia? Uskomatonta.

Puolin jos toisinkin kirjoitti:

Sanoit sen itsekin. Myrskyyn valmistautuinen on ollut huonoa, jos meri pääsee viemään pelastusliivit. Missä niitä säilytettiin? Ei ainakaan jokaisen kajuutan kaapissa.

Voi myös päätellä, että veneen varustelu pohjoisen Atlantin valtameren ylitykseen on ollut huonoa, jos veneessä ei ole varaliivejä, mieluummin niitä vanhanaikaisia kiinteätäytteisiä.

Olen purjehtinnut valtamerillä aika paljon, tuon pohjoisen Atlantin ylityksen lännestä itään kahdesti. Aina veneessä on ollut paukkuliivit kaikille varapatruunoin ja lisäksi ylimääräisiä paukkuliiveja ja niitä kovatäytteisiä.

Tuo Malö ei vaikuta valtameriveneeltä, jos lasit ovat tavallista ikkunalasia, joka rikkoutuessa puhkoo liivit. Puhkoiko yhdet vai ihan useampia? Uskomatonta.

Lue lisää

Lue ja mieti itse ennen kuin heittelet syytöksiä. Tekstissä kerrottiin, että olivat juuri vahdinvaihdossa, kun iso aalto tuli. Valmistaudutaanko teillä myrskyyn laittamalla vahtiin tulevan miehistön liivit kaappiin?

Itse en tosin arvostaisi liivejä kovinkaan korkealle noissa oloissa valjaisiin verrattuna. Valjaat toki taisivat kadota liivien mukana. Heppoinen lasiveranta ja merta kestämätön luukkurakenne eivät ole valtameriveneen varustusta, sehän on jo useampaan kertaan todettu. Kuten sekin, että liivejä/valjaita pitäisi olla useampia varalle.

lue ja mieti kirjoitti:

Lue ja mieti itse ennen kuin heittelet syytöksiä. Tekstissä kerrottiin, että olivat juuri vahdinvaihdossa, kun iso aalto tuli. Valmistaudutaanko teillä myrskyyn laittamalla vahtiin tulevan miehistön liivit kaappiin?

Itse en tosin arvostaisi liivejä kovinkaan korkealle noissa oloissa valjaisiin verrattuna. Valjaat toki taisivat kadota liivien mukana. Heppoinen lasiveranta ja merta kestämätön luukkurakenne eivät ole valtameriveneen varustusta, sehän on jo useampaan kertaan todettu. Kuten sekin, että liivejä/valjaita pitäisi olla useampia varalle.

Lue lisää

Nyt juttusi alkaa olla jo surkuhupaista. Ilmeisesti et ole juurikaan isoilla vesillä purjehtinut.

"Valmistaudutaanko teillä myrskyyn laittamalla vahtiin tulevan miehistön liivit kaappiin?"
Ei laiteta, ovat päällä uuden vahdin tullessa kannelle. Liivit olivat siellä kaapissa, kun kaveri nukkui.

"Itse en tosin arvostaisi liivejä kovinkaan korkealle noissa oloissa valjaisiin verrattuna."
Kunnollisiin paukkuliiveihin kuuluu valjasremmi tuplakoukuin, heijastintarrat, valo, pilli ja sprayhood.

Puolin jos toisinkin kirjoitti:

Nyt juttusi alkaa olla jo surkuhupaista. Ilmeisesti et ole juurikaan isoilla vesillä purjehtinut.

"Valmistaudutaanko teillä myrskyyn laittamalla vahtiin tulevan miehistön liivit kaappiin?"
Ei laiteta, ovat päällä uuden vahdin tullessa kannelle. Liivit olivat siellä kaapissa, kun kaveri nukkui.

"Itse en tosin arvostaisi liivejä kovinkaan korkealle noissa oloissa valjaisiin verrattuna."
Kunnollisiin paukkuliiveihin kuuluu valjasremmi tuplakoukuin, heijastintarrat, valo, pilli ja sprayhood.

Lue lisää

Ymmärstiköhän mitä tarkoittti lause: "Valjaat toki taisivat kadota liivien mukana". Mutta ainakin irtovaljaita olisi pitänyt olla, vaikka liivejä ei useampia olisi ollutkaan. Käytän itse valtamerta pienemmilläkin merillä liivejä, joissa on esittämäsi varustus. Siitä huolimatta valoista ja pilleistä ei ole edes psykologista apua oloissa, joissa surffataan 15 kts taulussa isoja aaltoja alas. Ainoa tapa säilyä hengissä on pysyä veneessä.

Ehkä se on sitten hiusten halkomista, kun erottelee sen myrskyyn valmistautumisen, josta olet puhunut valtamerimatkalle valmistatumisesta. Se valmistautuminenhan meni pieleen jo venevalinnassa.

se pieni ero kirjoitti:

Ymmärstiköhän mitä tarkoittti lause: "Valjaat toki taisivat kadota liivien mukana". Mutta ainakin irtovaljaita olisi pitänyt olla, vaikka liivejä ei useampia olisi ollutkaan. Käytän itse valtamerta pienemmilläkin merillä liivejä, joissa on esittämäsi varustus. Siitä huolimatta valoista ja pilleistä ei ole edes psykologista apua oloissa, joissa surffataan 15 kts taulussa isoja aaltoja alas. Ainoa tapa säilyä hengissä on pysyä veneessä.

Ehkä se on sitten hiusten halkomista, kun erottelee sen myrskyyn valmistautumisen, josta olet puhunut valtamerimatkalle valmistatumisesta. Se valmistautuminenhan meni pieleen jo venevalinnassa.

Lue lisää

Kyse oli tästä:

- Miksi vettä tulvi kulkuaukosta sisätiloihin? Eikö luukut olleet kiinni ja jotenkin lukittuina?

- Miksi pelastusliivit (tai valjaat) huuhtoutuivat mereen? Säilytettiinkö niitä esim. avotilassa tuulilasin takana?

- Miksi veneessä ei ollut varaliivejä? Katsottiinko yksien paukkuliivien (vieläpä ilmeisesti ilman varapanosta) riittävän ja olevan asiallinen varustus pohjoisen Atlantin ylityksessä?

(Vaikka valjaat ovatkin hyvä varustus, yksin niiden käyttö yöllä ja/tai myrskyssä ei ole asiallista, silloin pidetään liivejä turvaremmi kiinnitettynä)

pelastajien henki kirjoitti:

On hyvä muistaa sekin, että kovin pienestä syystä ei pidä vaarantaa meripelastajien henkeä eikä aiheuttaa isoja pelastuskustannuksia. En tiedä mikä on pelastuskopterien toimintasäde. Tuskin useita satoja km rannikoista? Tietääkö joku?
Hiljattain Tall Ships Raceen osallistuneen Wyvernin uppoamisessa Öölannin ja Gotlannin välisellä merialueella yksi pelastajista hukkui.

Parin Tyynellä valtamerellä ja yhden Intian valtamerellä sattuneen tapauksen perusteella tiedän, että epirb- (tai SSB-) hälytyksissä, jotka ovat tulleet kaukana mantereista, on lähetetty lentokone paikantamaan haveristit. Koneesta on pudotettu haveristeille hätäpakkaus, jossa on ollut juomavettä ja käsi-vhf. Käsi-vhf avulla on mahdollistettu kommunikointi lentokoneen ja hädänalaisten välille, jos veneen meriradio ei enää toimi. Sen perusteella on sitten arvioitu minkälaista apua on mahdollista järjestää.

Lue lisää

Lisätään lentokoneella tehtävään paikantamiseen sekin, että koneesta käsin on melko mahdotona, ainakin hyvin vaikea, paikantaa venettä myrskyävällä valtamerellä ELLEI veneestä ammuta raketteja. Raketit pitäisi ampua vasta sitten, kun lentokone havaitaan veneestä.

Tapauksissa, joista edellä kerroin (yksi suomalainen 31 ft vene, yksi brittiläinen 45ft ketsi ja yksi 40ft brittiläinen sluuppi), lentokone teki näköhavainnon veneestä ammuttujen hätärakettien avulla. Kaikki olivat menettäneet mastonsa ympärimenoissa, suomalaisella oli luunmurtumia, toisessa brittiveneessä oli "black out" akkuhihnojen revettyä ympärimenossa (jälkimmäisessä tapauksessa pariskunta pystytti myrskyn laannuttua hätärikin ja purjehti omin avuin satamaan, pelastuslentokoneen kanssa kommunikointi oli auttanut paniikin hallitsemisessa).

Serenan blogissa kerrottiin lentokoneesta, mutta ei mainittu raketeista mitään. Ehkä niitä ei ollut kuten ei pel.liivejäkään tai sitten paniikissa asia ei tullut mieleen...

Puolin jos toisinkin kirjoitti:

Kyse oli tästä:

- Miksi vettä tulvi kulkuaukosta sisätiloihin? Eikö luukut olleet kiinni ja jotenkin lukittuina?

- Miksi pelastusliivit (tai valjaat) huuhtoutuivat mereen? Säilytettiinkö niitä esim. avotilassa tuulilasin takana?

- Miksi veneessä ei ollut varaliivejä? Katsottiinko yksien paukkuliivien (vieläpä ilmeisesti ilman varapanosta) riittävän ja olevan asiallinen varustus pohjoisen Atlantin ylityksessä?

(Vaikka valjaat ovatkin hyvä varustus, yksin niiden käyttö yöllä ja/tai myrskyssä ei ole asiallista, silloin pidetään liivejä turvaremmi kiinnitettynä)

Lue lisää

Mistähän sait jonkun viitteen varapanosten puuttumiseen? Luukut kaikesta päätellen olivat kiinni, mutta veistämö ei ollut tehnyt veneestä alunperinkään valtamerivenettä. Siksi, kuten ylempänä on kerrottu, pystyluukku oli kolmiosainen ilman lukituksia. Loput virheet olivat miehistön käytäntöä, kuten liivien pukeminen vasta ulkona.

Käytänhän minäkin liivejä sään vaatiessa. En silti usko, että niistä tosipaikan tullen olisi minulle hyötyä, jos yhteys veneeseen katkeaa. Pienemmillä vesillä sentään omaiset pääsisivät vähemmällä. Ja veneestä löytyy lähinnä valjaallisia liivejä, sekä perinteisiä että paukkuja.

Samaa mieltä seppomartin kanssa, että asioista on hyvä keskustella ja koettaa oppia. Toisten tekemiä virheitä ei tarvitse itse toistaa. Lasiveranta avotilateltta eivät ainakaan parantaneet merikelpoisutta valtamerellä, vaikka voivatkin olla mukavia sadekeleissä tai saariston syysretkillä.
Sitä en Serenan tarinassa ymmärtänyt, oliko pelastusliiviongelma osasyy helikopterin tilaamiseen. Eikö tärkeintä ole pysyä veneessä turvavaljaiden avulla? Venehän ei ollut uppoamassa, vaan jätettiin ajelehtimaan.

Teoriassa toimintakyky säilyy jos osittain tyhjentää liivin. Puhaltelee sitten täydemmäksi jos veneestä poistutaan ja liivi vielä on ehjä. Ihan pienistä roiskeista ei kyllä laukea panos mutta varmaankin jos joutuu veden alle hetkeksi.

seppomartti kirjoitti:

Teoriassa toimintakyky säilyy jos osittain tyhjentää liivin. Puhaltelee sitten täydemmäksi jos veneestä poistutaan ja liivi vielä on ehjä. Ihan pienistä roiskeista ei kyllä laukea panos mutta varmaankin jos joutuu veden alle hetkeksi.

Lue lisää

Samaa mieltä, ei liivit hevin kovistakaan pärskeistä laukea. Ongelma on liivien valo, joka syttyy joissain malleissa helposti. Meillä 2 erityyppistä liivien valoa oli syttynyt itsestään pärskeistä, huomattiin pimeän aikaan liivien suojakuoren läpi hohtavana pisteenä. Todettiin, että valot on syytä uusia tai ainakin tarkistaa aina ennen pitkiä reissuja.

Liivien valot kirjoitti:

Samaa mieltä, ei liivit hevin kovistakaan pärskeistä laukea. Ongelma on liivien valo, joka syttyy joissain malleissa helposti. Meillä 2 erityyppistä liivien valoa oli syttynyt itsestään pärskeistä, huomattiin pimeän aikaan liivien suojakuoren läpi hohtavana pisteenä. Todettiin, että valot on syytä uusia tai ainakin tarkistaa aina ennen pitkiä reissuja.

Lue lisää

Paukkuliiveissä on joko suolapanos tai painelaukaisin. Suolapanos liukenee veteen joutuessaan muutamassa sekunnissa. Oman kokemukseni on erilainen kuin nimimerkillä Liivien valot. Ehkä hänen paukkuliiveissään onkin painelaukaisin?

Erään roiskuttavan kovatuulisen kryssin jälkeen suolapanoksella varustettu paukkuliivini laukesi omia aikojaan sadevaatekaapissa. Kerran paukkuliivi laukesi rankkasateessa, jossa taisi olla myös vihreän veden roiskutusta. On muuten sykähdyttävä kokemus!
Koska suolapanokseen liittyviä ongelmia oli esiintynyt ja liivit vanhat, hankin uudet painelaukaisimilla varustetut liivimallit. Ne eivät ole lauenneet merivesiroiskeista. Myöskään valo ei ole syttynyt itsestään.

Kylmillä keleillä käytän mieluummin pehmeää kelluntaliiviä, koska se lämmittää mukavasti ja sen voi pitää takin alla. Silloin tietysti pitää olla erilliset valjaat. Pidin pelkkiä valjaita pallon kierrollani (käytin niitä vain silloin kun ylityksillä oli kovempaa merenkäyntiä), koska ne eivät olleet yhtä tukalat kuin paukkuliivivaljaat. Paukkuliivien harmi on huollon tarve ja korkeintaan 10 v käyttöikä.

" Yöllä atlantilla ei pelastusliiveillä tee mitään" Joitain vuosia sitten norjalaisesta ARC-veneestä putosi kaveri veteen. Laaja etsintä, apuun hälytettiin tietysti muitakin ARC-veneitä. Kaverin löysi vasta seuraavana päivänä toinen ARC-vene, sekin taisi olla norjalainen,

Kaveri ei varmasti olisi selvinnyt yöstä ilman pelastusliivejä.

Liivit päälle vaan kirjoitti:

" Yöllä atlantilla ei pelastusliiveillä tee mitään" Joitain vuosia sitten norjalaisesta ARC-veneestä putosi kaveri veteen. Laaja etsintä, apuun hälytettiin tietysti muitakin ARC-veneitä. Kaverin löysi vasta seuraavana päivänä toinen ARC-vene, sekin taisi olla norjalainen,

Kaveri ei varmasti olisi selvinnyt yöstä ilman pelastusliivejä.

Lue lisää

Tämä on varmaan sopimatonta, mutta kirjoitanpa kuitenkin, kun liiveistä puhuttiin.

Käytän itse liivejä, kun arvioin, että todellinen vaara pudota veneestä on olemassa.

Lapset käyttävät veneessäni liivejä aina ulkona ollessaan, kun vene liikkuu.

Turvavaljaitakin käytetään tarpeen mukaan, ja kaikille on sellaiset aina mukana. Pelastusliiveissä on kunnon valot jne.

Muttamutta....

Minusta on outoa katsella suomalaisia veneilijöitä liivit ja turvavaljaat päällä sisäsaaristossa, pläkässä, keskellä pilvetöntä kaunista kesäpäivää koneella ajettaessa. Ja näitä on PALJON.

Ei turvallisuuttakaan tarvitse liioitella, ja tehdä omasta ja miehistönsä elämästä helvettiä. Tuollaisella kuvaamallani kelillä on parasta nauttia auringosta uima-asussa tai vaikka alasti. Vai?

Liivit päälle vaan kirjoitti:

" Yöllä atlantilla ei pelastusliiveillä tee mitään" Joitain vuosia sitten norjalaisesta ARC-veneestä putosi kaveri veteen. Laaja etsintä, apuun hälytettiin tietysti muitakin ARC-veneitä. Kaverin löysi vasta seuraavana päivänä toinen ARC-vene, sekin taisi olla norjalainen,

Kaveri ei varmasti olisi selvinnyt yöstä ilman pelastusliivejä.

Lue lisää

Taisi olla menomatkalla lämpimissä vesissä? Tai joka tapauksessa iisissä kelissä? Jos ollaan paluumatkalla ja välillä Azorit-Portugal ja keli sellainen, mikä oli Serenan miehistön jättäessä aluksen on tilanne ihan toinen. Ja veden lämpötila sellanen , että hypotermia vie tunneissa.
Jos pinnalla pysyvässä aluksessa on huonot mahdollisuudet pysyä kaikkien hengissä, niin meressä ne on pirun paljon huonommat! Ja ihan riippumatta siitä millaset ne liivit on.

-Mika- kirjoitti:

Taisi olla menomatkalla lämpimissä vesissä? Tai joka tapauksessa iisissä kelissä? Jos ollaan paluumatkalla ja välillä Azorit-Portugal ja keli sellainen, mikä oli Serenan miehistön jättäessä aluksen on tilanne ihan toinen. Ja veden lämpötila sellanen , että hypotermia vie tunneissa.
Jos pinnalla pysyvässä aluksessa on huonot mahdollisuudet pysyä kaikkien hengissä, niin meressä ne on pirun paljon huonommat! Ja ihan riippumatta siitä millaset ne liivit on.

Lue lisää

Valjaitten kanssa huonossa kelissä yöllä mereen pudotessa pelastusmahdollisuudet todellakin ovat lähes nolla.

Hyvien liivien kanssa sentään joitain mahdollisuuksia on, riippuen paljon muun miehistön valmiuksista. Niitä mahdollisuuksia parantavat ne liivien valo ja sprayhood.

Mitähänn se Atlantin vedenlämpö oli 1 kk sitten Azoreiden itäpuolella, ehkä 17-19 C. Nyt näyttäisi olevan 21-22 C. Purjehdusasussa ja liiveissä tuolla ei hypotermia ihan heti iske.

Liiveistä kirjoitti:

Tämä on varmaan sopimatonta, mutta kirjoitanpa kuitenkin, kun liiveistä puhuttiin.

Käytän itse liivejä, kun arvioin, että todellinen vaara pudota veneestä on olemassa.

Lapset käyttävät veneessäni liivejä aina ulkona ollessaan, kun vene liikkuu.

Turvavaljaitakin käytetään tarpeen mukaan, ja kaikille on sellaiset aina mukana. Pelastusliiveissä on kunnon valot jne.

Muttamutta....

Minusta on outoa katsella suomalaisia veneilijöitä liivit ja turvavaljaat päällä sisäsaaristossa, pläkässä, keskellä pilvetöntä kaunista kesäpäivää koneella ajettaessa. Ja näitä on PALJON.

Ei turvallisuuttakaan tarvitse liioitella, ja tehdä omasta ja miehistönsä elämästä helvettiä. Tuollaisella kuvaamallani kelillä on parasta nauttia auringosta uima-asussa tai vaikka alasti. Vai?

Lue lisää

Valjaiden pitämisessä myös saaristossa kauniilla kelilläkin voi olla se idea, että kaikki tottuvat toimimaan varusteet päällä. Eikä tule kysymystä siitä, missä kelissä ne pitäisi pukea päälle.

Onko niitä valjaita käyttäviä tosiaan niin paljon? En ole ikinä huomannut toisilla valjaita. Meillä kyllä on tapana olla aina kytkettynä. Vaikka hyvällä kelillä putoamisen riski on lähes nolla, on se riski kuitenkin. Etekin jos purjehtii aivan yksin tai yksi aikuinen lapsi miehistöllä.

Uikkareissa tai nakuna purjehtiessa lähinnä polttaa ihonsa. Ulkona kannella pitää olla pitkät lahkeet ja hihat. Sekä lakki päässä.

Seppomartin Lucky Ladyn kanssa samaan aikaan tuli Thaleia Karibialta Azoreille. Thaleian reitti oli selvästi eteläisempi ja siitä jäi mieleen aurinkoiset purjehduspäivät ja lähes koko matkan reipas oudosti idästä tuleva sivuvastainen tuuli. Azoreita lähestyttäessä kierrettiin myrskymatala eteläpuolelta, kun Lucky Lady meni sen pohjoispuolelta.
Vasta Azoreiden lähellä vesi oli alle 20 asteista.
http://my.yb.tl/thaleia/778/

Thaleialla ruorimiehellä ja varalla olevalla oli tavallisesti liivit ja remmi kiinni, vapaavuorossa olevillakin yleensä ja ainakin pimeän aikaan. Veneessä oli varaliiveinä niitä kiinteätäytteisiä ja lisäksi valjaita.

Viimeinen kuva: täytetty jolla kannella, purjeet ok, valot pelaa ja tuulilasikin pystyssä?

Varmaan hyvää laatua kun noin kauan kestänyt.
Poikkeuksellisen matala syväys(1,4-1,35m) ei paranna merikelpoisuutta/vakautta suurissa aalloissa. Muutenhan veneen kölipaino ja muut speksit vaikuttavat merikelpoiselta.
Mielummin olisin tolla myrskyssä kuin esim Bava match38 tai Firstillä.

Menee vähän ohi aiheen, mutta mitä merlkitystä on, jos on tuulilasit, tai miksi ne ei soveltuisi valtameriveneeseen?

Toi Najad on vakaa,moderni ja nopea. Ja 10 kertaa kalliimpi.
Sen knock-downiin tarvitaan paljon kovempi keli.
Hän purjehti sen jälkeen vielä satamaan, korjauksiin.
Suomesta ei löydy Jeanne Socratesin kaltaista purjehtijaa.

Malön jättäminen tuntuu tälleen nojatuolista aika turhalta... mutta hyvä täältä on arvostella.

Oliko Serenalla knock down? Vai olisiko aalto pyyhkäissyt Malö 50:n lasiverannan mennessään? Menikö Serenasta puomi poikki preventerin takia? Yhden aiemman viestin linkki avasi valokuvan merelle hylätystä Serenasta. Kuvasta en nähnyt muuta kuin melko ehjän näköisen veneen, jonka kansivalo paloi kirkkaasti ja joka ei uinut erityisen syvällä. Jopa Serenan kumijolla oli yhä etukannella. Olisikohan se pysynyt kannella rajussa knock-downissa ja säilynyt ehjänä?

Jeanne Socrateksen Najad 380:ssä Nereidassa ei tietenkään ollut samanlaista lasiveranta-rakennelmaa kuin vanhassa Malö 50:ssä, mutta oli suojaa antava "tuulilasi". Varmaankin Nereidan "tuulilasi" rikkoutui hajonnesta puomista, joka lisäksi esti ruffin luukun avaamisen sisäpuolelta. Jos oikein muistan, YM:ssa oli selostus ja kuvia Nereidan knock down -vahingoista. Vain osa lasirakennelmasta oli rikki. Sitä en myöskään tiedä onko Najadien avotilan "lasit" kerroslasia vai polykarbonaattia tai akryyliä.

Ei kai seppomartti 70 sentään viittaa siihen, että hänkin kuvittelisi olevansa yhtä kova purjehtija kuin yksinpurjehtija mrs. Socrates 70 on (kolme pallonkiertoa yksinään Kap Hornin ja Hyväntoivon niemen eteläpuolitse)?

On hienoa, että muutkin eläkeläiset yhä purjehtivat valtameriä! Snoopyn kippari Matti taitaa olla iäkkäin suomalainen yksinpurjehtija, joka on omalla veneellään kiertänyt maapallon? Vai olisiko niin, että ikäennätys tulee vasta hänen seuraavalla pallonkierrollaan (mikäli projekti toteutuu)?

Opiksi on hyvä ottaa kaikki tapahtumasta esitetty asiallinen kritiikki! Kuuluisa ja useimmille tuttu "Heavy weather sailing" on siinäkin mielessä hyvä kirja, että siinä myös analysoidaan minkälainen sää oli oikeasti ja miten missäkin tapauksessa meneteltiin ja mitä kustakin tapauksesta opittiin.

Myös Serenan tapauksesta opittiin, ettei keli sittenkään ollut aivan sellainen miltä se veneestä käsin tuntui ja, ettei vene sittenkään ollut välittömässä uppoamisen vaarassa.

Muistamme Fastnet-katastrofista sen, että ihmishenkiä olisi säästynyt, jos paniikista huolimatta olisi pysytty veneissä. Monta tyhjänä kelluvaa venettä löytyi myrskyn jälkeen, vaikka niiden luukut oli jätetty auki. Pelastuslauttaan siirtyminen ja helikopterien odottelu muodostui monien kohtaloksi. Paniikki, väsymys ja meritauti voivat johtaa vääriin ratkaisuihin.

Tietysti Serenan kipparin päätös oli siinä mielessä oikea, että kaikki pääsivät pois julmalta mereltä. Emme voi tietää kumpi riski oli suurempi, veneeseen jääminen vai meren kautta helikopteriin nostaminen. Omasta puolestani toivon, että heidän purjehduksensa jatkuvat. Uusia veneitä saa rahalla.

aina on opiksi kirjoitti:

Opiksi on hyvä ottaa kaikki tapahtumasta esitetty asiallinen kritiikki! Kuuluisa ja useimmille tuttu "Heavy weather sailing" on siinäkin mielessä hyvä kirja, että siinä myös analysoidaan minkälainen sää oli oikeasti ja miten missäkin tapauksessa meneteltiin ja mitä kustakin tapauksesta opittiin.

Myös Serenan tapauksesta opittiin, ettei keli sittenkään ollut aivan sellainen miltä se veneestä käsin tuntui ja, ettei vene sittenkään ollut välittömässä uppoamisen vaarassa.

Muistamme Fastnet-katastrofista sen, että ihmishenkiä olisi säästynyt, jos paniikista huolimatta olisi pysytty veneissä. Monta tyhjänä kelluvaa venettä löytyi myrskyn jälkeen, vaikka niiden luukut oli jätetty auki. Pelastuslauttaan siirtyminen ja helikopterien odottelu muodostui monien kohtaloksi. Paniikki, väsymys ja meritauti voivat johtaa vääriin ratkaisuihin.

Tietysti Serenan kipparin päätös oli siinä mielessä oikea, että kaikki pääsivät pois julmalta mereltä. Emme voi tietää kumpi riski oli suurempi, veneeseen jääminen vai meren kautta helikopteriin nostaminen. Omasta puolestani toivon, että heidän purjehduksensa jatkuvat. Uusia veneitä saa rahalla.

Lue lisää

Mielenkiintoista keskustelua.

Tuulilasien, luukkujen ja ovien kanssa on siis oltava erityisen neuroottinen kun valmistaa venettä valtamerelle. Pari ajatusta tästä heavy weather-varustelusta:
- Sitloodan luukkujen arviointiin ei riitä, että saranat ovat kiinni läpipulteilla. Sarana itsessään on oltava raskaampitekoista sorttia kuten salvatkin. Luukun mukanapysyminen olisi helppoa varmistaa sisäpuolella olevalla vahvalla köydellä. Jonkinlainen lisä'säppi' voisi olla hyvä, ainakin suuren anopinlaatikon kanssa. Siis sellainen joka telkeää kannen paikalleen vaikka sisältä lyötäisiin lujaa irronneella akulla/jerrykannulla tms.
- Mahdollisten tuulilasien kehysrakenteeseen tarvitaan lisää kestävyyttä. Tämän joutunee toteuttamaan ulkopuolella olevalla putkistolla, joka on samalla kahva
- Samoihin tukiin voisi olla kiinnitettävissä esim. vanerit joilla tuulilasit peitetään ja jätetään vain kurkistusreikiä. Saaristomökkien perinteinen ikkunaluukkuratkaisu siis.

Aluksen jättäminen on varmasti rankka päätös ja onnistuneen pelastuksen jälkeen voi vain jossitella mikä olisi tilanne jos olisi jäänytkin merelle. Olisiko tullut henkisiä tai fyysisiä vammoja tai olisivatko kaikki tai jotkut kuolleet alkavana yönä? Kipparin tilannetaju oli kohdallaan joten he ehtivät pelastautumaan vielä valoisaan aikaan. Hienosti näyttää toimivan pelastusorganisaatioiden yhteistyökin EU:ssa.

Pelastusliivien/valjaiden vähyys ja säilytyspaikka (tuulilasin suojassa?) oli ilmeinen kömmähdys ja opiksi kaikille.

gh34- kirjoitti:

Mielenkiintoista keskustelua.

Tuulilasien, luukkujen ja ovien kanssa on siis oltava erityisen neuroottinen kun valmistaa venettä valtamerelle. Pari ajatusta tästä heavy weather-varustelusta:
- Sitloodan luukkujen arviointiin ei riitä, että saranat ovat kiinni läpipulteilla. Sarana itsessään on oltava raskaampitekoista sorttia kuten salvatkin. Luukun mukanapysyminen olisi helppoa varmistaa sisäpuolella olevalla vahvalla köydellä. Jonkinlainen lisä'säppi' voisi olla hyvä, ainakin suuren anopinlaatikon kanssa. Siis sellainen joka telkeää kannen paikalleen vaikka sisältä lyötäisiin lujaa irronneella akulla/jerrykannulla tms.
- Mahdollisten tuulilasien kehysrakenteeseen tarvitaan lisää kestävyyttä. Tämän joutunee toteuttamaan ulkopuolella olevalla putkistolla, joka on samalla kahva
- Samoihin tukiin voisi olla kiinnitettävissä esim. vanerit joilla tuulilasit peitetään ja jätetään vain kurkistusreikiä. Saaristomökkien perinteinen ikkunaluukkuratkaisu siis.

Aluksen jättäminen on varmasti rankka päätös ja onnistuneen pelastuksen jälkeen voi vain jossitella mikä olisi tilanne jos olisi jäänytkin merelle. Olisiko tullut henkisiä tai fyysisiä vammoja tai olisivatko kaikki tai jotkut kuolleet alkavana yönä? Kipparin tilannetaju oli kohdallaan joten he ehtivät pelastautumaan vielä valoisaan aikaan. Hienosti näyttää toimivan pelastusorganisaatioiden yhteistyökin EU:ssa.

Pelastusliivien/valjaiden vähyys ja säilytyspaikka (tuulilasin suojassa?) oli ilmeinen kömmähdys ja opiksi kaikille.

Lue lisää

Minulla on paukkuliivit päällä vapaavahdilla pitkillä legeillä. Useamman kerran olen joutunut tulemaan kannelle juoksujalkaa, ja silloin on hyvä, kun liivit on valmiiksi päällä. Unia ne ei haittaa, sillä saan kunnon unet ylipäänsä vasta parin kolmen päivän purjehduksen jälkeen ( jolloin siis on jo niin väsynyt, etteivät liivit haittaa mitään).
Mainittakoot, että Fastnetissä kuoli miehiä veneisiin ja sitlooriin, ei siis pelkästään lautoille ja yli laidan. Olen kerran joutunut nousemaan tuuleen olosuhteissa, jossa minun vajaa 14m purjeveneen sitloorassa oli peräti vaikea hengittää pärskeiden ja ylikaatuvien aaltojen johdosta. Ensin mainitut lentää kovassa tuulessa taukoamatta vasten naamaa ja ilmeisesti nämä pärskeet taivuttivat Nooan hevosenkenkätelineetkin vakaatasoon. Ymmärrän hyvin kipparia, joka kokee pelastuslautan turvasatamaksi hirvittävissä oloissa, mutta silti, oppikappale sanoo toista. Huomionarvoista Serenan tapauksessa oli se, että taas ihmisten nosto suoritettiin lautalta. Mies yli laidan tilanteissa, jotka ovat hätätilanteita, niin lautta veteen ja mies siihen auttamaan onnetonta takaisin. Jos tilanne siitä esimerkiksi huononee niin, ettei kaveria saada enää veneesen, niin sekä auttaja että pelastteva saadaan todennäköisemmin nostettua helikopteriin tai laivaan lautalta kuin niin, että koko muu miehistö on veneessä ja mob kelluu veneen vierellä.

hidas ystävä kirjoitti:

Minulla on paukkuliivit päällä vapaavahdilla pitkillä legeillä. Useamman kerran olen joutunut tulemaan kannelle juoksujalkaa, ja silloin on hyvä, kun liivit on valmiiksi päällä. Unia ne ei haittaa, sillä saan kunnon unet ylipäänsä vasta parin kolmen päivän purjehduksen jälkeen ( jolloin siis on jo niin väsynyt, etteivät liivit haittaa mitään).
Mainittakoot, että Fastnetissä kuoli miehiä veneisiin ja sitlooriin, ei siis pelkästään lautoille ja yli laidan. Olen kerran joutunut nousemaan tuuleen olosuhteissa, jossa minun vajaa 14m purjeveneen sitloorassa oli peräti vaikea hengittää pärskeiden ja ylikaatuvien aaltojen johdosta. Ensin mainitut lentää kovassa tuulessa taukoamatta vasten naamaa ja ilmeisesti nämä pärskeet taivuttivat Nooan hevosenkenkätelineetkin vakaatasoon. Ymmärrän hyvin kipparia, joka kokee pelastuslautan turvasatamaksi hirvittävissä oloissa, mutta silti, oppikappale sanoo toista. Huomionarvoista Serenan tapauksessa oli se, että taas ihmisten nosto suoritettiin lautalta. Mies yli laidan tilanteissa, jotka ovat hätätilanteita, niin lautta veteen ja mies siihen auttamaan onnetonta takaisin. Jos tilanne siitä esimerkiksi huononee niin, ettei kaveria saada enää veneesen, niin sekä auttaja että pelastteva saadaan todennäköisemmin nostettua helikopteriin tai laivaan lautalta kuin niin, että koko muu miehistö on veneessä ja mob kelluu veneen vierellä.

Lue lisää

Ei pelastusoperaatio helikopteriin liene koskaan riskitön.Serenan tapauksessa henkilöitä siirtyi aallokossa veden varaan ilman pelastusliivejä! Onneksi kaikki meni hyvin.

Tiedän tapauksen, jossa pelastettava naishenkilö putosi mereen nostotilanteessa eikä kopterin polttoaine olisi riittänyt hänen etsimiseensä kuohuavasta merestä. Löytämistä pidettiin myös epätodennäköisenä huonon näkyvyyden takia. Toinen pelastettavista selvisi hengissä (samoiin kuin meripelastajat). Vene oli uponnut ennen pelastusoperaatiota.

hidas ystävä kirjoitti:

Minulla on paukkuliivit päällä vapaavahdilla pitkillä legeillä. Useamman kerran olen joutunut tulemaan kannelle juoksujalkaa, ja silloin on hyvä, kun liivit on valmiiksi päällä. Unia ne ei haittaa, sillä saan kunnon unet ylipäänsä vasta parin kolmen päivän purjehduksen jälkeen ( jolloin siis on jo niin väsynyt, etteivät liivit haittaa mitään).
Mainittakoot, että Fastnetissä kuoli miehiä veneisiin ja sitlooriin, ei siis pelkästään lautoille ja yli laidan. Olen kerran joutunut nousemaan tuuleen olosuhteissa, jossa minun vajaa 14m purjeveneen sitloorassa oli peräti vaikea hengittää pärskeiden ja ylikaatuvien aaltojen johdosta. Ensin mainitut lentää kovassa tuulessa taukoamatta vasten naamaa ja ilmeisesti nämä pärskeet taivuttivat Nooan hevosenkenkätelineetkin vakaatasoon. Ymmärrän hyvin kipparia, joka kokee pelastuslautan turvasatamaksi hirvittävissä oloissa, mutta silti, oppikappale sanoo toista. Huomionarvoista Serenan tapauksessa oli se, että taas ihmisten nosto suoritettiin lautalta. Mies yli laidan tilanteissa, jotka ovat hätätilanteita, niin lautta veteen ja mies siihen auttamaan onnetonta takaisin. Jos tilanne siitä esimerkiksi huononee niin, ettei kaveria saada enää veneesen, niin sekä auttaja että pelastteva saadaan todennäköisemmin nostettua helikopteriin tai laivaan lautalta kuin niin, että koko muu miehistö on veneessä ja mob kelluu veneen vierellä.

Lue lisää

Ehkä vertauksesi Fastnetin vuoden 1979 myrskyyn oli riskien suhteen tarpeeton, koska Serenan tapauksessa vesi oli lämpimämpää eikä kysymyksessä ollut varsinainen myrsky kuten Fastnetissa oli.

Fastnetissa vallitsi F 10 myrsky ja aallot olivat murtuvia. Fastenetin myrsky on erittäin hyvin dokumentoitu paitsi satelliittikuvin, myös mittauksin ja pelastusalusten havainnoin. Haverit on analysoitu paitsi mm. YW:ssä myös esim. John Rosmanieren kirjassa "Fastnet Force 10".
Serenan tapatuksessa tuulen voimakkuudeksi oli todettu 20 m/s ja aallonkorkeudeksi arvioitu 6 m (ks pelastuskopterin havainto).
Kysymyksessä oli "gale". Myrskynä pidetään, kun keskituuli on 28-32 m/s (56-65 kn). Meillä myrskyn virallinen raja on alhaisempi 21 m/s eikä "gale":lle taida olla suomenkielistä vastinetta.

Fastnet F 10 kirjoitti:

Ehkä vertauksesi Fastnetin vuoden 1979 myrskyyn oli riskien suhteen tarpeeton, koska Serenan tapauksessa vesi oli lämpimämpää eikä kysymyksessä ollut varsinainen myrsky kuten Fastnetissa oli.

Fastnetissa vallitsi F 10 myrsky ja aallot olivat murtuvia. Fastenetin myrsky on erittäin hyvin dokumentoitu paitsi satelliittikuvin, myös mittauksin ja pelastusalusten havainnoin. Haverit on analysoitu paitsi mm. YW:ssä myös esim. John Rosmanieren kirjassa "Fastnet Force 10".
Serenan tapatuksessa tuulen voimakkuudeksi oli todettu 20 m/s ja aallonkorkeudeksi arvioitu 6 m (ks pelastuskopterin havainto).
Kysymyksessä oli "gale". Myrskynä pidetään, kun keskituuli on 28-32 m/s (56-65 kn). Meillä myrskyn virallinen raja on alhaisempi 21 m/s eikä "gale":lle taida olla suomenkielistä vastinetta.

Lue lisää

tuulen nopeus ja aallonkorkeus
http://www.metoffice.gov.uk/weather/marine/guide/beaufortscale.html

20-metrisiä aaltoja toki esiintyy. Niistä on varoitus mm. Algulhasin virran alueella Afrikan itärannikolla, jonne on uponnut useita laivoja. Varoitus on painettu merikarttaan.

Serena on purjehtinut yksinään noin 2000 merimailia, lähti toiselle Karibian kierrokselle sitä perinteistä reittiä Portugalista Kanarian ja Kap Verden ohi, sitten länttä kohti. Vene on nyt noin 400 nm Kap Verden länsipuolella.

Pian taas Karibialla kirjoitti:

Serena on purjehtinut yksinään noin 2000 merimailia, lähti toiselle Karibian kierrokselle sitä perinteistä reittiä Portugalista Kanarian ja Kap Verden ohi, sitten länttä kohti. Vene on nyt noin 400 nm Kap Verden länsipuolella.

Lue lisää

Pian lähtee 280 ARC-venettä muita iso liuta. Toivotaan, että Serena uppoaa ennen sitä. Ihme kun ei ole tavattaessa upotettu jo.

seppomartti kirjoitti:

Pian lähtee 280 ARC-venettä muita iso liuta. Toivotaan, että Serena uppoaa ennen sitä. Ihme kun ei ole tavattaessa upotettu jo.

Senhän voisi joku ottaa haltuun matkalla. Pari henkeä jostain miehistöstä menisi kyytiin, pelastaisivat mesaanimaston ja täyttäisivät tankit dieselillä. Millaisenkohan palkinnon saisi? Onko vene vakuutusyhtiön omaisuutta? Saako löytäjä pitää?

Bossu kirjoitti:

Senhän voisi joku ottaa haltuun matkalla. Pari henkeä jostain miehistöstä menisi kyytiin, pelastaisivat mesaanimaston ja täyttäisivät tankit dieselillä. Millaisenkohan palkinnon saisi? Onko vene vakuutusyhtiön omaisuutta? Saako löytäjä pitää?

Lue lisää

Löytäjän omaisuutta aika varmasti mutta enemmän ajattelin valaisemattoman veneen riskiä muille purjehtijoille säkkipimeässä yössä vauhdikkaassa pasaatipurjehduksessa. Todennäköisyys osua on tietenkin olemattoman pieni mutta epämiellyttävä tieto joka tapauksessa. Jos sopivasti sattuu näköpiiriin niin varmaan joku vapaaehtoinen löytyy omistajaksi ja jury rigillä Karibialle

Bossu kirjoitti:

Senhän voisi joku ottaa haltuun matkalla. Pari henkeä jostain miehistöstä menisi kyytiin, pelastaisivat mesaanimaston ja täyttäisivät tankit dieselillä. Millaisenkohan palkinnon saisi? Onko vene vakuutusyhtiön omaisuutta? Saako löytäjä pitää?

Lue lisää

Hylätty alus kansainvälisillä vesillä on aina löytäjänsä omaisuutta.

Kansallisilla aluevesillä pätevät kyseisen valtion lait.

Portugalin meripelastushelikopteri arvioi aallut 6 m korkuisiksi ja tuulen 20 m/s.

Toisen omaisuutta on paha mennä tuhoamaan upottamalla ilman lupaa. Usein vastaavissa tilanteissa jo venettä hylättäessä kysytään vakuutusyhtiöltä, upotetaanko vai jätetäänkö kellumaan.

Sääinfo on saatu kirjoitti:

Portugalin meripelastushelikopteri arvioi aallut 6 m korkuisiksi ja tuulen 20 m/s.

Toisen omaisuutta on paha mennä tuhoamaan upottamalla ilman lupaa. Usein vastaavissa tilanteissa jo venettä hylättäessä kysytään vakuutusyhtiöltä, upotetaanko vai jätetäänkö kellumaan.

Lue lisää

Juurihan on moneen kertaan todettu että kv. vesillä oleva hylätty alus ei ole enää alkuperäisen omistajan. Eiköhän sen saa silloin upottaa jokainen. Löytäjä on omistaja ja kai omistaja saa omansa upottaa.

Samoja piirteitä lähes samalla paikalla Portugalin edustalla oli ruotsalaisilla purjehtijoilla, kun pyysivät apua ja hylkäsivät veneensä. Osa miehistöstä oli nukkumassa ja piti hellästi herättää "myrskystä" pelastautumaan. Lähes surkuhupaisa juttu.
http://www.dananne.se/loggbok20081004.html

Ruotsalaiset olivat matkalla Portugalista Porto Santolle ja Madeiralle, jonne vene sitten purjehti yksinään. Omistajat lensivät perässä, kun saivat tiedon veneen perille tulosta.

Kära ”Sun Chaser” du ”seglar” stolt ute på havet och vi sitter här och kan inget göra!!! Dan har hela tiden sagt att du är ”osänkbar”! ”Kämpa på” vi håller tummarna att vi ses snart!

Älä turhaan mellasta selvästä asiasta. Portugalin pelastuskeskuksen raportin mukaan aallonkorkeus oli 6 m ja tuulta 40 kts eli 20 m/s, Säätilaa luonnehditaan epäsuotuisaksi:

Both the Spanish and Portuguese authorities, during the end of the day yesterday, received information that a sailboat with four Finnish citizens was in extreme difficulty navigating off the Iberian Peninsula.

Were immediately activated means the Portuguese Air Force taking off from Air Base No. 6, Montijo, a C-295 Fleet 502 and EH-101 "Merlin" of 751 Squadron. EH-101 "Merlin" taken off at around 19:00 local towards SERENA which was substantially the nautical Montijo 340 miles. Upon reaching the zone of operations the crew of 751 Squadron encountered adverse weather conditions: winds of around 40kts and waves of 6 meters. The recovery of the four individuals was completed after about half an hour with the EH-101 "Merlin" directed at the AM1 Ovar.

The mission was completed after five hours of flight.

(Käännetty Portugalista englanniksi Googlen kääntäjällä)

Pysytään asiassa kirjoitti:

Älä turhaan mellasta selvästä asiasta. Portugalin pelastuskeskuksen raportin mukaan aallonkorkeus oli 6 m ja tuulta 40 kts eli 20 m/s, Säätilaa luonnehditaan epäsuotuisaksi:

Both the Spanish and Portuguese authorities, during the end of the day yesterday, received information that a sailboat with four Finnish citizens was in extreme difficulty navigating off the Iberian Peninsula.

Were immediately activated means the Portuguese Air Force taking off from Air Base No. 6, Montijo, a C-295 Fleet 502 and EH-101 "Merlin" of 751 Squadron. EH-101 "Merlin" taken off at around 19:00 local towards SERENA which was substantially the nautical Montijo 340 miles. Upon reaching the zone of operations the crew of 751 Squadron encountered adverse weather conditions: winds of around 40kts and waves of 6 meters. The recovery of the four individuals was completed after about half an hour with the EH-101 "Merlin" directed at the AM1 Ovar.

The mission was completed after five hours of flight.

(Käännetty Portugalista englanniksi Googlen kääntäjällä)

Lue lisää

Linkki unohtui:
https://pt-br.facebook.com/pages/Ordem-da-Torre-e-Espada-para-a-Esquadra-751-JÁ/338122696208773?sk=map&activecategory=Fotos&session_id=1334131431

O EH-101 "Merlin" descolou por volta das 19H00 locais em direcção ao SERENA que se encontrava a sensivelmente 340 milhas náuticas do Montijo. Ao chegar a zona de operações a tripulação da Esquadra 751 encontrou condições meteorológicas adversas: ventos na ordem dos 40kts e vagas de 6 metros.

Täällä kuvia helikopteriin nostosta ja mereen jätetystä Serenasta
http://www.emfa.pt/www/noticia-336-forca-aerea-resgata-tripulantes-de-veleiro-a-deriva

Fakta on kuitenkin se että s/y Serena ei ollut uppoamassa koska on pysynyt 3 kk pinnalla ilman miehistöäkin. Eli veneellä ei ollut mitään hätää, miehistöllä loppui vain usko kesken. Mutta ei siinä mitään häpeämistä ole, faktat kuitenkin faktoina.

vakuutusyhtiö maksaa kirjoitti:

Fakta on kuitenkin se että s/y Serena ei ollut uppoamassa koska on pysynyt 3 kk pinnalla ilman miehistöäkin. Eli veneellä ei ollut mitään hätää, miehistöllä loppui vain usko kesken. Mutta ei siinä mitään häpeämistä ole, faktat kuitenkin faktoina.

Lue lisää

Siis edelleen joidenkin mielestä pitää toistaa aiemmin todettuja asioita. Onko siinä väliä, olivatko ne faktaa vai fiktiota?

mitä uutta? kirjoitti:

Siis edelleen joidenkin mielestä pitää toistaa aiemmin todettuja asioita. Onko siinä väliä, olivatko ne faktaa vai fiktiota?

Niin, mikä tekstissäni on fiktiota? Vene hylättiin ja sen jälkeen se on purjehtinut itsekseen uppoamatta kolme kuukautta. Missä kohtaa se fiktio on?

vakuutusyhtiö maksaa kirjoitti:

Fakta on kuitenkin se että s/y Serena ei ollut uppoamassa koska on pysynyt 3 kk pinnalla ilman miehistöäkin. Eli veneellä ei ollut mitään hätää, miehistöllä loppui vain usko kesken. Mutta ei siinä mitään häpeämistä ole, faktat kuitenkin faktoina.

Lue lisää

Kippari itse lehdessä sanoi, että he olisivat vaimon kanssa voineet jatkaa purjehdusta, mutta huoli miehistöstä sai heidät jättämään veneen.

Bossu kirjoitti:

Kippari itse lehdessä sanoi, että he olisivat vaimon kanssa voineet jatkaa purjehdusta, mutta huoli miehistöstä sai heidät jättämään veneen.

Niinpä, piti perustella päätöstä lehden toimittajalle.

Vene ei ollut uppoamassa eikä kulkukelvoton, joten siitä poistuminen aallokkoiseen mereen ja merestä helikopteriin sisälsi kenties suuremman riskin kuin olisi ollut veneessä pysyminen.
Tiedän tapauksen, jossa pelastettava naishenkilö luiskahti nostovaiheessa ja menehtyi. Ko tapauksessa vene oli uppoamassa, joten muutakaan mahdollisutta ei enää ollut kuin helikopteri.
Ehkä toisten tekemisistä voi oppia jotakin. Tietysti arviointia on helpompi tehdä tietsikan ääressä kotona kuin pimeällä merellä 20 m/s tuulessa...mutta silti hyvä keskustella!

vakkutusyhtiö maksaa kirjoitti:

Niin, mikä tekstissäni on fiktiota? Vene hylättiin ja sen jälkeen se on purjehtinut itsekseen uppoamatta kolme kuukautta. Missä kohtaa se fiktio on?

Onko siinä väitetty olevan fiktiota? Takuuvarmasti osa aikaisemmasta ketjusta sisältää silti myös fiktiota. Ja nyt kaikkea sitä lähdettiin toistelemaan, kun jo muuten unohduksiin painunut ketju heräsi uudestaan henkiin. Siis: mitä uutta oli tarjolla veneen hylkäämiseen johtavista tapahtumista?

mitä uutta kirjoitti:

Onko siinä väitetty olevan fiktiota? Takuuvarmasti osa aikaisemmasta ketjusta sisältää silti myös fiktiota. Ja nyt kaikkea sitä lähdettiin toistelemaan, kun jo muuten unohduksiin painunut ketju heräsi uudestaan henkiin. Siis: mitä uutta oli tarjolla veneen hylkäämiseen johtavista tapahtumista?

Lue lisää

Uutta on ainakin se, että vene löytyi ja oli purjehtinut jo tuhansia maileja yksikseen kohti Karibiaa. Ja on nyt vaarana satojen pian Kanarialta Karibialle lähtevien veneiden reitillä.

Kun kerran vene on nyt todistttavasti yksikseen purjehtinut 3 kk, on aika luontevaa miettiä uudelleen veneen hylkäämiseen johtaneita syitä ja niiden relevanssia.

Muuten, kuultaako kirjoittamastasi jonkinlainen kiihko? Eikö tätäkin aihetta voi ihan rauhassa tutkiskella puolelta jos toiseltakin. Minua ainakin moni täällä esitetty näkökulma on jäänyt mietityttämään, kun pitkä reissu on edessä. Esimerkiksi liivien säilytys ja ne varaliivit.

Reissu edessä kirjoitti:

Uutta on ainakin se, että vene löytyi ja oli purjehtinut jo tuhansia maileja yksikseen kohti Karibiaa. Ja on nyt vaarana satojen pian Kanarialta Karibialle lähtevien veneiden reitillä.

Kun kerran vene on nyt todistttavasti yksikseen purjehtinut 3 kk, on aika luontevaa miettiä uudelleen veneen hylkäämiseen johtaneita syitä ja niiden relevanssia.

Muuten, kuultaako kirjoittamastasi jonkinlainen kiihko? Eikö tätäkin aihetta voi ihan rauhassa tutkiskella puolelta jos toiseltakin. Minua ainakin moni täällä esitetty näkökulma on jäänyt mietityttämään, kun pitkä reissu on edessä. Esimerkiksi liivien säilytys ja ne varaliivit.

Lue lisää

Eikö laivastolla ollut mitään paikannuslaitetta jättää veneelle lähettämään signaalia vaikka aurinkokennolla niin omistaja laittaa jonkun Arciin mukaan joka virittää myötätuulipurjeen ja veisi veneen Karibialle korjattavaksi.

Reissu edessä kirjoitti:

Uutta on ainakin se, että vene löytyi ja oli purjehtinut jo tuhansia maileja yksikseen kohti Karibiaa. Ja on nyt vaarana satojen pian Kanarialta Karibialle lähtevien veneiden reitillä.

Kun kerran vene on nyt todistttavasti yksikseen purjehtinut 3 kk, on aika luontevaa miettiä uudelleen veneen hylkäämiseen johtaneita syitä ja niiden relevanssia.

Muuten, kuultaako kirjoittamastasi jonkinlainen kiihko? Eikö tätäkin aihetta voi ihan rauhassa tutkiskella puolelta jos toiseltakin. Minua ainakin moni täällä esitetty näkökulma on jäänyt mietityttämään, kun pitkä reissu on edessä. Esimerkiksi liivien säilytys ja ne varaliivit.

Lue lisää

Että myrskyssä hylätty selviää kelistä yksikseen, ei ole mitään uutta. Kuten jo edellä kerrottu, todettiin jo 70-luvulla veneen olevan turvallisin paikka niin kauan, kun välitön uppoaminen ei uhkaa. Vuoden -79 Fastnet Racessa muutama ihminen hukkui pudottuaan veneestä ja paljon useampia menehtyi siirryttyään veneistä pelastuslautoille. Kaikki hylätyt veneet pysyivät pinnalla ja löytyivät myrskyn jälkeen. Ja se myrsky oli todella paha.

On tietysti toinen asia miettiä helikopteriin tai muuhun meripelastusorganisaation välineeseen pelastautumista verrattuna pelastuslauttaan pohjoisella Irlannin Merellä. Mutta edelleen, mikä on jäänyt sanomatta jo ennestään varsin pitkässä ketjussa? Liivien säilytys ja varaliivitkin on aika perusteellisesti käsitelty. Ei tässä ole vähääkään kiihkoa, vain kyllästymistä noin kaluttuun aiheeseen.

mitä uutta kirjoitti:

Että myrskyssä hylätty selviää kelistä yksikseen, ei ole mitään uutta. Kuten jo edellä kerrottu, todettiin jo 70-luvulla veneen olevan turvallisin paikka niin kauan, kun välitön uppoaminen ei uhkaa. Vuoden -79 Fastnet Racessa muutama ihminen hukkui pudottuaan veneestä ja paljon useampia menehtyi siirryttyään veneistä pelastuslautoille. Kaikki hylätyt veneet pysyivät pinnalla ja löytyivät myrskyn jälkeen. Ja se myrsky oli todella paha.

On tietysti toinen asia miettiä helikopteriin tai muuhun meripelastusorganisaation välineeseen pelastautumista verrattuna pelastuslauttaan pohjoisella Irlannin Merellä. Mutta edelleen, mikä on jäänyt sanomatta jo ennestään varsin pitkässä ketjussa? Liivien säilytys ja varaliivitkin on aika perusteellisesti käsitelty. Ei tässä ole vähääkään kiihkoa, vain kyllästymistä noin kaluttuun aiheeseen.

Lue lisää

Kun olet noin kyllästynyt tähän aiheeseen, saat ystävän neuvon:
Säästä iseäsi äläkä klikkaa ketjua auki vaikka tähän "S/Y Serenan tilanteesta" keskusteluun tulisi vielä uusia viestejä. On parempi niin sekä simulle että ehkä meille muillekin.

Reissu edessä kirjoitti:

Kun olet noin kyllästynyt tähän aiheeseen, saat ystävän neuvon:
Säästä iseäsi äläkä klikkaa ketjua auki vaikka tähän "S/Y Serenan tilanteesta" keskusteluun tulisi vielä uusia viestejä. On parempi niin sekä simulle että ehkä meille muillekin.

Lue lisää

Minäpä annan sinulle ystävän neuvon. Älä odota saavasi täältä muuta kuin aitoa nettipurjehtijan antia reissuusi. Oikeaakin on joukossa, mutta jos oikeasti tietoa tarvitset, miten erotat oikeat neuvot oikean näköisistä? Ja ennen kaikkea, miten erotat oleellisen epäoleellisesta? Sen verran voin neuvomisen lisäksi vakuuttaa, spekulointi täällä monen tuhannen mailin ja monen kuukauden päässä tapahtumista muutaman hyvin hajanaisen tiedon valossa ei tuo esiin mitään arvokasta. Keskustelu nokakkain asianosaisten kanssa voisi sitä tuoda. Asianosaisia tässä ovat Serenan miehistö ja heitä pelastamassa ollut miehistö.

6+7 kirjoitti:

Eikö laivastolla ollut mitään paikannuslaitetta jättää veneelle lähettämään signaalia vaikka aurinkokennolla niin omistaja laittaa jonkun Arciin mukaan joka virittää myötätuulipurjeen ja veisi veneen Karibialle korjattavaksi.

Lue lisää

Yleisen turvallisuuden kannalta olisikin hyvä jos partioivilla aluksilla olisi mahdollisuus jättää halpa lähettävä AIS tuollaisiin kohtaamiinsa ajelehtiviin esteisiin.

riskien arviointi? kirjoitti:

Niinpä, piti perustella päätöstä lehden toimittajalle.

Vene ei ollut uppoamassa eikä kulkukelvoton, joten siitä poistuminen aallokkoiseen mereen ja merestä helikopteriin sisälsi kenties suuremman riskin kuin olisi ollut veneessä pysyminen.
Tiedän tapauksen, jossa pelastettava naishenkilö luiskahti nostovaiheessa ja menehtyi. Ko tapauksessa vene oli uppoamassa, joten muutakaan mahdollisutta ei enää ollut kuin helikopteri.
Ehkä toisten tekemisistä voi oppia jotakin. Tietysti arviointia on helpompi tehdä tietsikan ääressä kotona kuin pimeällä merellä 20 m/s tuulessa...mutta silti hyvä keskustella!

Lue lisää

Jälkiviisautta, entäs jos vene olisikin uponnut, mikä on todennäköisyys että vene jäi pinnalle kuten nyt kävi.

seadog kirjoitti:

Jälkiviisautta, entäs jos vene olisikin uponnut, mikä on todennäköisyys että vene jäi pinnalle kuten nyt kävi.

Erittäin suuri. Vene ei ollut myrskyssä eikä veneessä ei ollut vuotoa. Kuinka usein tällainen purjevene uppoaa tässä tilanteessa?

seadog kirjoitti:

Jälkiviisautta, entäs jos vene olisikin uponnut, mikä on todennäköisyys että vene jäi pinnalle kuten nyt kävi.

KIpparin jutuista ymmärsin, että he saivat tilanteen hallintaansa tuon yhden tuhoja aiheuttaneen yllättävän aallon jälkeen. He ajelivat venettä myötäiseen pitkissä surffeissa, purjeet olivat kunnossa, moottori toimi, sähköt olivat päällä. Ainakin minua pelottaisi myös tuo vaihtoehto hypätä pelastuslautalle helikopterin nostettavaksi tai kiivetä myrskyssä rahtilaivan korkealle kannelle, mutta varmaan siinä joku paniikki iski ja tuli ohittamaton halu päästä pois. Eipä tällaisesta suoraan puhuta eikä tietysti meistä kukaan tiedä, miten itse olisi reagoinut.

Jos kippari ja vaimo haluaisivat tilannetta "kaunistella" jälkikäteen he varmaan liioittelisivat teknisiä ongelmia eivätkä ilmoittaisi matkustajia syyksi, näistä yksi kun oli kipparin vaimon poika.

reissu takana kirjoitti:

Minäpä annan sinulle ystävän neuvon. Älä odota saavasi täältä muuta kuin aitoa nettipurjehtijan antia reissuusi. Oikeaakin on joukossa, mutta jos oikeasti tietoa tarvitset, miten erotat oikeat neuvot oikean näköisistä? Ja ennen kaikkea, miten erotat oleellisen epäoleellisesta? Sen verran voin neuvomisen lisäksi vakuuttaa, spekulointi täällä monen tuhannen mailin ja monen kuukauden päässä tapahtumista muutaman hyvin hajanaisen tiedon valossa ei tuo esiin mitään arvokasta. Keskustelu nokakkain asianosaisten kanssa voisi sitä tuoda. Asianosaisia tässä ovat Serenan miehistö ja heitä pelastamassa ollut miehistö.

Lue lisää

Höpö höpö. Luuletko että asianosaiset pystyvät puolueettomaan ja objektiiviseen arvioon tilanteesta? Ulkopuoliset joilla ei ole tunnesiteitä tapahtuneeseen pystyvät parempaan analyysiin, kunhan vain faktat ovat tiedossa.

Etuviisas kirjoitti:

Höpö höpö. Luuletko että asianosaiset pystyvät puolueettomaan ja objektiiviseen arvioon tilanteesta? Ulkopuoliset joilla ei ole tunnesiteitä tapahtuneeseen pystyvät parempaan analyysiin, kunhan vain faktat ovat tiedossa.

Lue lisää

Niin, kunhan vain olisivat ne faktat, mutta kun eivät ole. Esitettiinhän täällä varmana netistä löytyvänä faktana, ettei siellä paljoa yli 10 m/s tuullut, joten aallotkaan eivät ole voineet yli kaksimetrisiä olla. Asianosaiset ovat ainoat, joilla ne faktat todella ovat. Ja voitko vakavalla naamalla väittää, että täällä netissä oltaisiin oltu ulkopuolisia vailla tunnesiteitä. Sanoisin, että tunteet ovat olleet paikoin kuuminakin tässä keskustelussa ja analyysit sen mukaisia.

ne faktat kirjoitti:

Niin, kunhan vain olisivat ne faktat, mutta kun eivät ole. Esitettiinhän täällä varmana netistä löytyvänä faktana, ettei siellä paljoa yli 10 m/s tuullut, joten aallotkaan eivät ole voineet yli kaksimetrisiä olla. Asianosaiset ovat ainoat, joilla ne faktat todella ovat. Ja voitko vakavalla naamalla väittää, että täällä netissä oltaisiin oltu ulkopuolisia vailla tunnesiteitä. Sanoisin, että tunteet ovat olleet paikoin kuuminakin tässä keskustelussa ja analyysit sen mukaisia.

Lue lisää

Vai niin. Asianomaiset ovat kyllä esittäneet ne faktat.

Portugalin meripelastushelikopterin miehistö tehtäväraportissaan:
Tuulta 20 m/s ja aalto 6 m, olosuhteet epäsuotuisat.

Suomalaisissa lehdissä esitetty sää (sanoikohan Serenan miehistökin näin?):
Kova myrsky ja aallot 20 m.

Ja miksikö aluksi oli esillä heikompi tuuli, reilu 10 m/s:
Siksi, että Serenan sijainnin väitettiin aluksi olevan lähempänä Azoreita, 800 km Portugalin rannikosta. Tosiasiassa pelastuskopteri haki heidät vain 300 km rantaviivasta länteen. Azoreiden lähellä ei ollut kova keli, Portugalin rannikon lähelle oli ennustettukin juuri tuo 20 m/s ja 6 m aalto.

Pelastustilanteesta otetut kuvat näyttävät sään olevan jotain Portugalin meripelastuksen ilmoittaman tapaista. Tai niistä päätellen voisi olla kevyempääkin.

Faktat on kirjattu kirjoitti:

Vai niin. Asianomaiset ovat kyllä esittäneet ne faktat.

Portugalin meripelastushelikopterin miehistö tehtäväraportissaan:
Tuulta 20 m/s ja aalto 6 m, olosuhteet epäsuotuisat.

Suomalaisissa lehdissä esitetty sää (sanoikohan Serenan miehistökin näin?):
Kova myrsky ja aallot 20 m.

Ja miksikö aluksi oli esillä heikompi tuuli, reilu 10 m/s:
Siksi, että Serenan sijainnin väitettiin aluksi olevan lähempänä Azoreita, 800 km Portugalin rannikosta. Tosiasiassa pelastuskopteri haki heidät vain 300 km rantaviivasta länteen. Azoreiden lähellä ei ollut kova keli, Portugalin rannikon lähelle oli ennustettukin juuri tuo 20 m/s ja 6 m aalto.

Pelastustilanteesta otetut kuvat näyttävät sään olevan jotain Portugalin meripelastuksen ilmoittaman tapaista. Tai niistä päätellen voisi olla kevyempääkin.

Lue lisää

Aivan se ja sama, se 10 m/s esitettiin varmana faktana toistuvasti ja tilanne analysoitiin sen mukaan. Faktana pitäisin, että uppoamisvaara oli todellinen, koska Malön olosuhteisiin sopimaton tuulilasirakennelma oli rikki, eikä sen suojassa oleva luukku pitänyt vettä. Entäpä jos olosuhteet olisivatkin kehittyneet pahemmiksi? Mitä muuta emme tiedä? Vai uskommeko tiedotusvälineiden 20 m aaltoja faktana?

mikä on fakta kirjoitti:

Aivan se ja sama, se 10 m/s esitettiin varmana faktana toistuvasti ja tilanne analysoitiin sen mukaan. Faktana pitäisin, että uppoamisvaara oli todellinen, koska Malön olosuhteisiin sopimaton tuulilasirakennelma oli rikki, eikä sen suojassa oleva luukku pitänyt vettä. Entäpä jos olosuhteet olisivatkin kehittyneet pahemmiksi? Mitä muuta emme tiedä? Vai uskommeko tiedotusvälineiden 20 m aaltoja faktana?

Lue lisää

Ok, uskotaan tuo.
"Faktana pitäisin, että uppoamisvaara oli todellinen, koska Malön olosuhteisiin sopimaton tuulilasirakennelma oli rikki, eikä sen suojassa oleva luukku pitänyt vettä."

Lisätään sitten faktoihin täällä tuo jo aiemminkin todettu, että vene ei ollut valtamerikelpoinen (kuten ei sen varustelukaan).

vakuutusyhtiö maksaa kirjoitti:

Fakta on kuitenkin se että s/y Serena ei ollut uppoamassa koska on pysynyt 3 kk pinnalla ilman miehistöäkin. Eli veneellä ei ollut mitään hätää, miehistöllä loppui vain usko kesken. Mutta ei siinä mitään häpeämistä ole, faktat kuitenkin faktoina.

Lue lisää

Veneen kunnosta ja olosuhteista väitteleminen on tässä täysin turhaa. Vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkein tekijä kapteenin arvioidessa tilannetta on miehistön psyykkinen ja fyysinen kunto - onko miehistöllä edellytyksiä jatkaa siinä tilnteessa. Tässä tilanteessa kapteeni päätti pyytää apua ja jättää veneen. Varmasti oikea päätös, koska ihmishenkiä ei menetetty, pahemmilta loukkaantumisilta vältyttiin, eikä kenellekkään toivottavasti jäänyt parantumattomia traumoja. Rohkea ja vastuullinen ratkaisu.

Miehistön kunto ratkaise kirjoitti:

Veneen kunnosta ja olosuhteista väitteleminen on tässä täysin turhaa. Vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkein tekijä kapteenin arvioidessa tilannetta on miehistön psyykkinen ja fyysinen kunto - onko miehistöllä edellytyksiä jatkaa siinä tilnteessa. Tässä tilanteessa kapteeni päätti pyytää apua ja jättää veneen. Varmasti oikea päätös, koska ihmishenkiä ei menetetty, pahemmilta loukkaantumisilta vältyttiin, eikä kenellekkään toivottavasti jäänyt parantumattomia traumoja. Rohkea ja vastuullinen ratkaisu.

Lue lisää

Tuolla perusteella kuka tahansa joka jättää veneensä ajelehtimaan on rohkea ja vastuullinen.

Etuviisas kirjoitti:

Erittäin suuri. Vene ei ollut myrskyssä eikä veneessä ei ollut vuotoa. Kuinka usein tällainen purjevene uppoaa tässä tilanteessa?

Riittääkö siinä tilanteessa suuri todennäköisyys? Hajonneiden tuulilaisen alla oli melko heppoinen ja jo siinä tilanteessa vuotava luukku. Ehkä tuli vain yksi paha aalto, ehkä niitä olisi tullut monta perään ja vene kyllä uppoaa avoimen luukun takia. Ehkä olosuhteet olivat päätöstä tehdessä vielä pahenemassa.

Moneenko ehkä-asiaan osaisit siinä sohvalta käsin etuviisaudellasi antaa varman vastauksen?

Etuviisas kirjoitti:

Tuolla perusteella kuka tahansa joka jättää veneensä ajelehtimaan on rohkea ja vastuullinen.

Vastuullisemmalta tuntuisi, jos kippari ajattelisi tuollaisessa tilanteessa myös muiden purjehtijoiden turvallisuutta ja huolehtisi veneensä upottamisesta!

Ei muutaman runkoläpiviennistä tulevan letkun irrotus tai katkaisu olisi varmaankaan liian iso homma. Niin ARC:ssakin on tiettävästi tehty muiden merenkulkijoiden turvallisuuden takia, kun vene oli ohjailukyvyttömänä hylätty.

Vai mitä mieltä itse olet, jos/kun seilaat Atlantilla? Ei olisi kiva yöllä törmätä johonkin pimeänä ajelehtivaan hylkyyn. Vai riittikö
Serenan sähköt viikkokausiksi ja minkälaiset valot jätettiin palamaan?

Se kerrottiin jo. Vene on seilannut jo yksin ilman purjeita melkein Karibialle asti. Virittämällä mastottomaan jonkun pienen rätin pääsisi sillä perille satamaan.