Laki potilaan oikeuksista ei toteudu

Laki potilaan oikeuksista on melkoisen kattava ja antaa kansalaiselle mielikuvan, että hän on turvassa ja saa tarvittaessa oikeudenmukaisen kohtelun, jopa korvauksia, jos jotain menee pieleen. Näin ei kuitenkaaan tosiasiassa ole, sillä lääkärin oikeudet ja muu byrokratia mitätöi järjestelmällisesti potilaan oikeuksista annetun lain pykälineen.

Tässä esimerkkejä, jotka pohjautuvat tositapahtumiin OYS:ssa noin 15 vuotta sitten.

Potilaalla on oikeus itse päättää hoidostaan ja saada halutessaan toisen lääkärin mielipide, tarvittaessa vaikka kolmannen. Kuitenkin varsinaisen hoidon (esim leikkaus) voi suorittaa neljäs lääkäri, jolla on oikeus itse päättää miten hoidon toteuttaa riippumatta siitä mitä potilaan kanssa on aiemmin sovittu ja suunniteltu. Tämä ei ole virhe. Omalla kohdallani hankin vaivaani kolmen eri lääkärin erilaiset mielipiteet, kolmannen kanssa löytyi yhteinen näkemys ja suunnitelma, leikkaushoito sovittiin osastolle. Leikkauspäivänä toimenpidettä suorittavana lääkärinä oli kuitenkin neljäs lääkäri, joka päätti toimia täysin oman näkemyksensä mukaan, vaikka ei ollut ikinä aikaisemmin potilasta tavannut saatika tutkinut. Lääkäri saneli ympäripyöreät tekstit, joiden mukaan kaikki on sujunut täydellisesti. Teksteistä on jätetty pois oleellisia asioita, lisäksi teksteissä kuvattua lopputulosta on kaunisteltu jättämällä mainitsematta useita todellisuudessa olleita asioita. Potilas on kotiutettu ja hoito kirjattu päättyneeksi, eikä kontrolleja. Lopputulos oli kuitenkin totaalisesti pielessä, vaikka tätä ei teksteistä esille tullut. Potilas ei päässyt takaisin sairaalaan, vaikka kotiutumisen jälkeen oli runsaasti ongelmia alkaen vuotavasta haavasta muihin ongelmiin. Tämä ei kuitenkaan ollut väärin, koska papereiden mukaan kaikki oli täysin kunnossa, eikä kontrolleja oltu sovittu. Potilas jäi tässsä täysin oman onnensa nojaan.

Mikäli pieleen menneestä hoidosta tehdään potilasvahinkoilmoitus, se käsitellään täysin potilasasiapapereissa olevien tiettojen perusteella, potilaan antamalla näkemyksellä ei ole merkitystä potilasvahinkokäsittelyssä. Myös potilaan hoidosta vastannut yksikkö (sairaala) antaa vastineensa ja näkemyksensä potilasasiakirjojen perusteella, jos ja kun nämä asiakirjat on kaunisteltu "täydellisiksi", sairaalan antamassa lausunnossa ja vastineisssa todetaan kaiken olevan täysin kunnossa ja potilas valittaa aiheettomasti, kyse on vain potilaan ja lääkärin välisestä näkemyserosta. Tämä tuli koettua omakohtaisesti, kun vahinkoilmoituksesta tuli kielteinen päätös, vein asian potilasvahinkolautakunnan käsittelyyn ja luonnollisesti myös sieltä tuli vastaavilla perusteilla kielteinen päätös. Sillä ei ole merkitystä, ettei potilasasiakirjat ole totuuden mukaisia, koska lääkärillä on oikeus itse päättää mitä asiakirjoihin kirjaa ja mitä jättää kirjaamatta.

Potiaalla on oikeus vaatia potilasasiakirjoissa oleviin puutteellisiin tai virheellisiin merkintöihin täydennystä ja korjausta. Lääkärillä on kuitenkin oikeus päättää itse, täydentääkö ja oikaiseeko näitä merkintöjä vai ei. Mikäli lääkäri katsoo olla oikaisematta ja täydentämättä näitä merkintöjä, ei potilas voi asialle mitään. Lääkäri voi antaa perusteluksi tietojen korjaamisesta kieltäytymiselleen esimerkiksi aiemman pitilasvahinkolautakunnan päätöksen, jossa ei todeta mitää virhettä tapahtuneeksi. Sillä ei ole merkitystä, että tuo päätös perustuu virheeellisiin potilasasiakirjamerkintöihin.

Toisella lääkärillä ei myöskään ole oikeutta puuttua kollegan tekemiin merkintöihin, tämän kieltää lääkäriliiton kollegiaalisuusohje. Toinen lääkäri ei myöskään saa kyseenalaistaa, tai kritisoida kollegan hoitoratkaisuja, myös tämän kieltää lääkäriliiton kollegiaaalisuusohje. Potilaalla siis ei ole näin ollen todellista mahdollisuutta saada virheellisiä potilasasiakirjoja oikaistua, mikäli ne tehnyt lääkäri ei näin halua toimia. Potilaalla ei ole tässä tilanteessa myöskään mahdollisuutta saada toiselta lääkäriltä todellisuudenmukaista näkemystä, koska lääkäriliiton ohje kieltää toista lääkäriä sellaista tekemästä.