Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    RABARBERIN BERBERI ARCADIAN AUDITORION NAULAKKOON!

    Rabarberin berberi on viel Arcadian auditorion naulakossa, kun Rabarberi on täysistunnossa!
    379652
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 379

    Vanhimmat

    • Ot lääkkees.

      Äänestä

    • Tosi kiitos linkkaajalle! Tämä on parasta antia, mitä näillä palstoilla voi saada! Kultahippu oikein!

      Äänestä

    • Radio-Rauni kirjoitti:

      Pöydän äärellä jutskattua:
      http://areena.yle.fi/radio/2627212/#/play

      Tosi terävä muija toi Hazard, kun analysoi noita höyrypää Stubin twiittejä, joiden tarkoitus englanninkielisinä hämätä ihmisiä, että niinku niissä olisi jotain sisältöä. Vaikka ovat pelkkää siignafuuliaa. Sannikin hihkuu ihastuksesta. Ku ministerin pestikin tuli.
      http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/grahn_2_edit.jpg

      Äänestä

    • Terävä huomio! Kiitos, joku vielä bonjaa, ettei ole kokonaan boltsi sekasin

      Äänestä

    • KYLLÄPÄ SIIN TYKKENÄÄN SEISAHTUU JUNTTIPUOLUEPUKAROIJIEN VERI,

      KUN EDUSKUNTAAN ENTÄÄ KOMEASTI MEIDÄN RAKAS RABARBERI!


      MAAILMAMME NYT TARVII SYDÄNTÄ JA SIELUA,

      LIIKAA ETUOTILLA PITÄNEET JO OOMME AHNEUDENANGSTIN NIELUA!


      SIX NYT ONKIN SEKÄ HENGEN ETTÄ RAHAN VARARIKKO,

      SUUNNAN ON VAIHDUTTAVA, SIIS RABARBERILLE ÄÄNES ANTASIKKO!


      TSIIGAAPA VAIKKA VELKAKELLOO http://velkakello.fi/

      KOHT VAANII VASARAMIES JO GOODMANNEI, IDIOOTTIPARKKEI ISOI OMENOIT SUM MUUT SELLOO


      LISÄÄPÄ VELKAKELLOON VIELÄ OSUUTESI KUNTASI VELOISTA SEKÄ VELAT IHAN OMAT,

      NIIN LIE ONKO ENÄÄ NÄKYMÄT FANSTASTISEN KIVAN SOMAT?!


      RINTAMAKARKURI -KATAISET SUN KUNTA-HENNAT TRIATLONPOINTTI -STUBAN KAA VAA
      MEILLEN TASKUT HYNÄÄ TÄYNN PÄIN NAAMAA NAURAA,
      EI PUHETTAKAAN ETT HITUSTAKAAN HÄVETTÄÄN ALKAS RUPEEMAA!


      TÄLLAINEN VOI EI ENÄÄ OLLA ELOMME PERIMMÄINEN MALLI:

      SIIS EI LEEGOI LYNYYN POIKITTAISELLA, EI FORMULA-, EIK RALLITALLI!


      ZÖZZÖ ZYZZE SIELL JO TARJOO MAAiLMANLOPUN LEIKKAUSLISTAA,

      VAIKK TÄÄLL JO TAPSUN EX:än FIRMASS SOVITTAMASS KÄYDÄÄN KISTAA (ruåts.)! *)


      *) Vrt. hyvin tuottaneiden sähköyhtiöidemme (Hämeen Sähkö ja HML:n Energia) myynti

      ruåttalaiselle Vattenfallille!!! Tyhmintä ikinä!

      .

      Äänestä

    • Ei vain Rabarberin berberi, vaan myös baskeri ovat Arcadian auditorion aulassa naulassa!

      Äänestä

    • Rapsutapa Rapsun nummero vaalilappuun,
      niin aivan uuteen kevääseen heräät ja vappuun!

      Äänestä

    • Huomaatteko, Hämeenlinnan jantelaisella tähtitaivaalla kirkkaimmain kiintotähden paikan on Ritarikuomalta perinyt nyt loistava autokyttä Kulmala? Kiiltäviä autoja betonikarsinoihin puomien taakse ja toreinalusbunkkerihin sullomalla ja Patriaritaripyhätössä kaljajurrissa törkeyksiä huutamalla saadaan HPK kilpailukykyiseksi globaaleilla kiristyvillä markkinoilla.

      Autoilua lisäämällä maailma laajemminkin pelastuu. Hämeenlinnan päättäjien (HPK) sormi on taas kerran oivaltavasti ja trendikkäästi ajan hermon valtimon hampaankolossa.

      Tän päivän Hämeenlinnajajaska Pravdassa päätoimitsija itse kehuu sodanajjaan Väinö Tannerin tiukkaa talousmeininkiä, jolle vertaansa ei vedä kuin juur julkistettu Zözzö Zyzzen köyhät lopullisesti telaketjun alle -linja.

      Sitä päätoimitsija ei sattunutkaan huomaamaan, jotta ulkoministerin osaaminen oisi ehkä ollut siinä tilanteessa vielä ratkaisevampi kuni Tannerin leikkauslistat konsaan.

      Nimittäin sotahan on seurausta epäonnistuneesta ulkopolitiikasta. No, kuka oli ulkoministeri sitten talvisodan alla? Aatos ja Patricia Erkon isä Eljas Erkko. 'Kallavesj, Kallavesj, siell Eljas mustoo paitoo pes!' Että kuka vielä yrittää väittää, etteikö lehdistön merkitys ole suuri yhteiskunnassa. Tai on ainakin ollut.
      Sitä varten minulle tämän sodan aiheuttaman kodin menetyksen ja evakkouden takia on tosi vaikeata lukea Helsingforskaja Pravdaa, kuten tätä paikallistakin.

      http://richardjarnefelt1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119734-lansisuuntauksen-taustaa-erkon-sota-ryssaviha

      Äänestä

    • Soininvaara on tolkun mies

      Äänestä

    • Kiitos näistä! Ei uskos, että täältä voi löytää tälläistä!

      Äänestä

    • !!

      Äänestä

    • Niin että Forssassakin tutkivaa ympäristöjournalismia! Ja taas riistokapitalistien kätyrit eli kokkarit asialla. Minut olette ainakin totaalisesti pettäneet. En enää virtsaakaan Kokoomukseen päin. Koska se olisi liian ylentävää teille!

      Äänestä

    Rabarberi Intiassa nyt kerää voimia,
    jaksaaksens laskea äänisaaliitaan roimia!

    Äänestä

    • No Hei, eiköhän se nyt ole Iisakki, joka valitaan? Rapsun vuoro tulee kyllä.

      Äänestä

    • Ei käy, ei mitenkään

      Äänestä

    • JärkiKäteen kirjoitti:

      No Hei, eiköhän se nyt ole Iisakki, joka valitaan? Rapsun vuoro tulee kyllä.

      No ei! Mikään ei ole niin vahva kuin ajatus, jonka aika on tullut.
      Nyt on Rapsun aika! Kiitos!

      Äänestä

    • No joo kyllähän se pistää miettimään kumpi pitää ensin valita, demantiahoitaja Hämeenlinnalaisvanhuksille vaiko dementiahoitaja Youngin veljeksille?

      Äänestä

    Oikea, hyödyllinen, luova ja voimakas ajattelu


    Ajattelemisessa on välttämätöntä, että mielessä on vain oikeita ajatuksia. Ajatus on oikea, kun se tuottaa hyvän, sopusointuisen, hyödyllisen ja elämää ylläpitävän vaikutuksen tekijään ja koko maailmankaikkeuteen nyt ja kaikkina aikoina. Ajatus on oikea, kun se on evoluution luonnollisen tapahtuman mukainen eikä tuota vahingollista vaikutusta tekijään eikä kehenkään muuhun.

    Tarkastellessamme kosmista lakia olemme todenneet, että mielen ollessa transsendenttisen "Olemisen" tilassa se saavuttaa kaikkien luonnonlakien perustana olevan tietoisuuden tason. Meditaation avulla voidaan vakiinnuttaa mieli luonnollisella tavalla sellaiseen tilaan, jossa syntyy vain rakentavia, oikeita ajatuksia. Jos mieli ei ole vakiintunut kosmisen lain, luonnon lakien tasolle, se tyytymättömänä ja lyhytnäköisenä ei onnistu tuottamaan pelkästään oikeita ajatuksia. Ensinnäkään ei ole keinoa varmistua älyllisesti siitä, mikä ajatus on oikea. Toiseksi vaikka älyllisesti voitaisiinkin arvioida, että ajatus on oikea, se tapahtuisi vasta sitten, kun ajatus on jo syntynyt. Silloin ajatusta voitaisiin arvioida ja havaita, onko se oikea vai väärä, mutta siihen mennessä ajatuksen laatu olisi jo vaikuttanut ajattelijaan ja ilmapiiriin. Ei siis ole mahdollista pystyä ajattelemaan vain oikeita ajatuksia, jollei ainoastaan oikeita ajatuksia tuottavaa tilaa synny mielessä.

    Olemme jo todenneet edellä, että tällainen mielentila ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan myös jokaisen helppo saavuttaa. Jokainen ajatus tarvitsee elämänenergiaa syntyäkseen ja kehittyäkseen. Ajatuksen syntyminen kuluttaa energiaa. Kun ajatus on kehittynyt, se tajutaan mielen tietoisella tasolla. Jollei ajatus ole edullinen, siihen kulunut elämänenergia on mennyt hukkaan. Jos ajatuksella ei ole hyödyllistä ja luovaa vaikutusta, se on hyödytön, jopa vahingollinen. Koska energiaa on kulunut, ajatuksen on täytynyt vaikuttaa ympäristöön. Siksi on aivan välttämätöntä, että mielessä syntyy vain hyödyllisiä ja luovia ajatuksia. Jotta ajatus olisi hyödyllinen sen tulisi olla luova ja rakentava. Ajatusta pitäisi pystyä kehittämään ja käyttämään jonkin toiveen toteuttamiseen. Ajatus on vain toimintaa edeltävä vaihe. Jos ajatus on hyödyllinen, tulee toiminnastakin hyödyllistä, ja se tuottaa myönteisyyttä. Mielen pysyminen tyytyväisenä oman "Olemisensa" yksipuolisuudessa on paljon edullisempaa kuin hyödytön ajattelu. Jos mieli on vakiintuneena tyytyväisyyden tilaan "Olemisen" tasolla, syntyy luonnostaan ajattelijalle ja ympäristölle hyödyllisiä ajatuksia Yksikin tällainen ajatus on paljon arvokkaampi kuin henkisen energian tuhlaaminen hyödyttömiin ajatuksiin. Tällaisen ajattelemisen taito perustuu Transsendenttisen Meditaation säännölliseen harjoitukseen, joka kehittää "Olemisen" tilan mielen olennaisessa luonteessa. Kun mieli näin pysyy tyytyväisenä, sillä on vain hyödyllisiä ajatuksia, jotka kulloinkin tyydyttävät tekijän ja koko ympäristön tarpeet. Tällaiset ajatukset toteuttavat tekijän ja koko kosmisen elämän evoluution päämäärän.

    Äänestä

    • Ajattelemisen taito tuottaa voimakkaita ajatuksia. Jotta ajatus voisi olla mahdollisimman voimakas, kaksi seikkaa näyttää olevan välttämättömiä. Ensiksikin mielen pitäisi ylläpitää ajatusta, jolla on täysi potentiaali. Toisin sanoen mielen kaikkia kykyjä pitäisi käyttää ajatuksen luomiseen ja kehittämiseen. Toiseksi kaikkien luonnonvoimien pitäisi osaltaan vahvistaa ajatusta. Ajatus on voimakkain vasta sitten, kun sekä ajattelija että hänen maailmansa asettavat kumpikin käytettäväksi mahdollisimman suuren määrän voimaa. Jos ajatus käyttää mielen koko potentiaalia, mutta ympäristö, ilmapiiri tai luonto ei suosi ajatusta, sen voima - vaikka se perustuisi ajattelijan kaikkiin voimavaroihin - ei ole kyllin vahva lopullisen päämäärän saavuttamiseksi. Jotta ajatus perustuisi mielen kaikkiin kykyihin, on välttämätöntä, että mieli tulee tietoiseksi ajatuksesta aivan sen syntyvaiheessa.

      Tarkastellessamme mielen tietoista kapasiteettia olemme havainneet, että kun ajatuksen alkulähde tulee tietoisen mielen piiriin, vasta silloin mielen tietoinen kapasiteetti on kasvanut mahdollisimman laajaksi, ja mieli voi käyttää kaikkia kykyjään. Jos mieli ajatuksen kehityksen joikaisessa vaiheessa säilyttää kehityksen tapahtuman tietoisella tasolla, niin kehitystapahtuma etenee mielen täysien kykyjen perustalla. Tällä tavalla tietoinen mieli tutustuu koko ajattelutapahtumaan Transsendenttisen Meditaation avulla. Säännöllinen harjoitus luo mielentilan, missä mielen koko potentiaali tukee kaikkia ajatuksia niiden kaikissa synty- ja kehitysvaiheissa. Edelleen olemme todenneet, että meditaation avulla on myös mahdollista valita oikeita, luontoa tukevia ajatuksia. Tällaiset ajatukset tuottavat hyvän, sopusointuisen, elämää ylläpitävän vaikutuksen koko maailmankaikkeuteen sopusoinnussa kaikkien luonnonlakien kanssa. Tällä tavalla voidaan luoda tila, jossa jokainen ajatus on voimakas, ja jonka evoluutiotapahtumaa toteuttavat luonnonlait voivat hyväksyä.

      Ajattelemisen taito edellyttää myös, että ajatukset eivät saisi sitoa ajattelijaa, vaan niiden tulisi päinvastoin osoittautua keinoksi vapautua sidonnaisuudesta. Olemme havainneet, että mieli samaistuu ajatukseen. Tämä mielen samaistuminen ajatukseen kumoaa "Olemisen" tilan. Tällaisen ajatuksen valtaaman "Olemisen" luonnetta vailla olevan mielen sanotaan olevan kahlittu. Mieli on kahlittu, kun siltä puuttuu "Olemisen" luonne. Siksi mielen vapauttaminen täydellisesti ajatuksen ja tai ajattelun sitovasta vaikutuksesta perustuu "Olemisen" tilan valamiseen mielen luonteeseen meditaatiolla. Ajattelijan kokiessa ajatuksen sen alkulähteillä ajatuksesta tulee vapautumisen väline. Ajatuksen jäädessä tajuamatta alkulähteellään se tajutaan vasta sitten, kun se on niin kehittynyt, ettei sitä enää voi olla havaitsematta. Tällöin ajatus valtaa mielen ja saattaa sen sidonnaisuuteen. Ajatus on kuin lapsi, josta äiti huolehtii hyvin tämän ollessa pieni. Tällainen lapsi kasvaa luonnostaan palvelemaan ja kunnioittamaan äitiään. Jos lapsesta ei välitetä, hän kasvaa välittämättä äidistään tullen taakaksi ja aiheuttaen murhetta .

      Maharishi Mahesh Yogi: Olemisen tiede, elämisen taito, 1996 Lootus Kirja Oy

      Äänestä

    • ”Rauhan ja rakkauden tie” – Mohandas Gandhi (Karisto):

      ”Kun kokemuksemme Sisäisestä Valosta yhtyy Hiljaisen Äänemme kuiskeeseen, se merkitsee inspiraation leimahdusta ... Vaikka koko muu maailma yksimielisesti väittäisi minua vastaan, se ei pystyisi horjuttamaan uskoani siitä, että se mitä kuulin, oli Jumalan ääni…minulle se ääni oli todellisempi kuin oma olemassaoloni …

      Niinpä se, mitä meidän tehtävissämme on, on että välittömästi panemme ulkoisen käyttäytymisemme järjestykseen ja sen jälkeen
      aloitamme lannistumattoman kilvoittelumme saadaksemme myös ajatusmaailmamme hallintaamme …..”

      Äänestä

    • "Kun viimeinen eläin on tapettu, viimeinen järvi saastutettu ja viimeinen puu kaadettu.
      Silloin ihminen toteaa, ettei hän voi syödä rahaa."

      - Intiaanien sananlasku -

      Äänestä

    • Matti Wuori
      Tekohengitystä
      26.4.2005 20:14


      Elämme merkillisessä maailmassa. Tarkoitan ennen muuta länsimaista elämänmuotoa,
      jota viemme miekalla ja modeemilla maapallon ääriin.

      Tosiasiassa sen siunaukset ovat vain ihmiskunnan pienen vähemmistön ulottuvilla.
      Useimmille niin puhelimet kuin tietokoneetkin ovat tuntemattomia.

      Läntisen hegemonian voittokulku ei myöskään ole niin vanhaa perua kuin kuvitellaan.
      Kiinan kansantuote oli vielä 1800-luvun alussa ainakin samaa luokkaa kuin
      Euroopan ja Yhdysvaltain yhteensä. Vuosisadan lopulla taas maapalloistuminen
      oli pitemmällä kuin nyt, kunnes ensimmäinen maailmansota pani sille pisteen.
      Globalisaatio Kiina-ilmiöineen on vielä muutenkin kovin ylimainostettu.

      Varsinkin kulttuurin saralla vyörytys on silti ollut ripeää. Olemme myös
      levittäneet kemialliset saasteemme maapallon joka kolkkaan. Entropiaa torjumme
      anastamalla fossiilista energiaa, mistä sitä vain löytyy. Keinoja kaihtamatta.
      Käytämme kernaasti toki verukkeita. Juuri nyt öljynarkomanian paras peitenimi
      lienee terrorismin vastainen sota.

      Luonnoton elämänmuotomme ei läheskään aina kestä vertailua niihin, jotka
      jäävät sen jalkoihin.

      Elämme yhä enemmän korvikkeiden ja proteesien varassa. Edellisiin kuuluu
      teollisesti tuotettu keinotekoinen ruoka, laajassa mielessä myös psyyken
      lääkkeet ja ohjattu elämänhallinta perinteisten päihteiden ohella. Proteesien
      ylivalta taas näkyy kasvavana riippuvuutena kännyköistä, tietokoneista,
      satelliiteista, televisiosta, autoista ja muista kainalokepeistä, kuten
      lentokoneista tai luotijunista. Raja ihmisruumiin ja sen keinolisukkeiden
      välillä hämärtyy sekin sitä mukaa kun silikonitäytteet raivaavat tietä kehoon
      ympättäville mikrosiruille ja geneettinen manipulaatio ulottuu omaan perimäämme.

      Ratkaiseva käänne tapahtui 1960-luvun puolivälissä, jolloin maailman teollisuustuotanto
      ylitti ensi kerran kysynnän. Tarvittiin mainontaa ja markkinointia, nopeasti
      vaihtuvia muoteja ja ylhäältä luotuja tarpeita, jotta kaikki krääsä kävisi
      kaupaksi.

      Meidän aikamme ihanneihminen on lapsen tasolle taantunut tunneköyhä narsisti,
      joka kuluttaa kuuliaisesti ja loitontuu yhä kauemmas aidosta elämänrytmistään.
      Luonnonkansojen animismi, idolatria ja fetissien palvonta kalpenevat logojen,
      henkilökulttien ja massaviihteen rinnalla. Sen sisällön määräävät myyntikate
      ja katsojaluvut.

      Yhteiskunta alkaa muistuttaa jättiläismäistä huvipuistoa, jossa karamelliväreissä
      kimalteleva tiedonvälityksen ja hömpän sekoitus houkuttelee yhä uusiin vempaimiin.
      Kaikki on kuin yhtä Linnanmäkeä, tamperelaisittain Särkänniemeä. Visulahden
      vahaukotkin löytyvät politiikan puolelta.

      Samalla syrjäytyminen syvenee. Jotkut altistuvat biovallan mykiksi kohteiksi.
      Yhdysvaltain ympäristövirastolla on ohjelma, jossa köyhille perheille maksetaan
      siitä, että heidän lapsiaan käytetään koekaniineina tutkittaessa hyönteismyrkkyjen
      vaikutuksia. Maailmanpankin Lawrence Summers taas esitti jo vuosia sitten,
      että kaikki likainen ja vaarallinen toiminta siirretään köyhiin kehitysmaihin,
      joiden väestön elinikäennuste ja elämän laatu ovat jo valmiiksi kehnot.

      Onneksi runollinen loppu häämöttää. Tämäkin tenavatuokio tyssää kulttuurimme
      luonnonehtojen luhistuessa. Sitä kutsutaan myös poeettiseksi oikeudeksi.

      Äänestä

    • Kiitos Matti Wuori kirjoituksesta. Arvostan erityisesti kun kirjoitit omalla nimelläsi!

      Äänestä

    • Intiaanien käsityksen mukaan puhuttu sana ei häviä, päinvastoin se lähtee
      lentoon ja elää ikuisesti. Koska sanat ovat kuolemattomia, pidetään huolta
      siitä, että niitä ei käytetä väärin ja harkitsematta. Tästä syystä intiaanit
      eivät lakkaa ihmettelemästä niitä räikeitä valheita, joita esiintyy mainoksissa,
      sanomalehdissa ja poliitikkojen puheissa.

      - Sh. H. Witt (irokeesi): Tie -

      Äänestä

    • Helsingin Sanomat s. C 6
      5.3.08
      Kemijärven tehdas osa ympäristötuhon kulttuuria

      "Hyväksymällä, lähtemällä mukaan kekkosten kelkkaan on kemijärveläinen ja ihmisten enemmistö samalla uhri ja syyllinen."

      Nyt luonnon ja elämän ystävä rukoilee, että Stora Enso kestäisi lujana järjissään ja panisi todella lopullisesti putiikkinsa kiinni Kemijärvellä, jotta raadellut metsät edes Koillis-Suomessaehkä pääsisivät toipumisen alkuun. Ja panisi alulle muidenkin turhan paperin, pahvin ja pakkausten törsäystä syytävien tehtaiden alasajon, toisen toisensa jälkeen.

      Ensiksi kuitenkin on herännyt ihmetys, mitä Kemijärvellä tehtiin ennen tehdasta, miten siellä silloin tultiin toimeen.Tehdashan perustettiin niin vastikään, että olin jo vanha mies, kun sattumoisin jouduin puheisiin sen fanaattisen puuhamiehen, kansanedustaja Olavi Lahtelan kanssa, ja koetin vannottaa jukuripäätä luopumaan älyttömyydestä.

      Tiedän kyllä vastauksen kysymykseen.

      Kemijärven duunarien vanhin polvi ja heidän isänsä, äitinsä, setänsä ja tätinsä elivät täysipainoista elämää muissa ammateissa, kunniallista työtä tehden ja nälkää näkemättä, tosin ilman jokamiehenautojen ja mönkijöiden kimallusta ja ilman neljää vuosittaista lentomatkaa Intiaan, Thaimaahan, Brasiliaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.

      Mutta sitten hävitettiin Urho Kekkosen johdolla (kauhistuttava, törkeä kirja "Onko maallamme malttia vaurastua?"), jäntevä suomalainen elämänmuoto, tuhottiin Suomi.

      Ajettiin kodeistaan kuin hullut koirat miljoona maanviljelijää, karjakkoa, maatyömiestä, sekatyömiestä, metsätyömiestä, hevosmiestä, kalastajaa, kyläkauppiasta, kulkukauppiasta,
      kyläpoliisia, nimismiestä, kunnanlääkäriä, meijerikköä, maitoautonkuljettajaa, linja-autonkuljettajaa, autonapumiestä, ompelijaa, puuseppää, läkkiseppää, tinuria, veitsenteroittajaa.
      Se oli vankka, ihmisten mittainen yhteisö ja yhteiskunta, jossa ei tunnettu identiteettikriisiä, jokainen tiesi ja tunsi itsensä tärkeäksi.

      Heille ei valtio tarjonnut pennin hyrrää tueksi ja hyvitykseksi, kuten nyt kemijärven duunareille. Itse he saivat hakea paikan saastaisista, pauhaavista ja jymisevistä tehtaista ja kodin niiden slummeista, kelvottomista hometaloista, suuri osa vasta Boråsista, Eskilstunasta, Kanadasta, Australiasta.

      Inhimillinen katastrofi syveni sitten edelleen. Nyt pienviljelijän ja kalastajan pojanpojat ja tyttärentyttäret pyörivät liikalihavina, pöhöttyneinä, juurettomina ilmassa leijuvissa ja ilmaan haihtuvissa, mihinkään johtamattomissa atk- ja pörssikuplissa, siirtelemässä rahaa rahastosta toiseen ja takaisin, mainostoimistoissa epätoivoisesti myymässä tyhjää.

      Häiriintyneet äidit, häiritsevät isät ja häiriköivät lapset. Siinä maailmassa suurin liikeyritys on valmistanut miljoonia tyhjänpäiväisiä rakkineita ja luonut kokonaisen roskanpuhumis- ja höpöttelykulttuurin. Jotakin elämänsisältöä kouristuksenomaisesti tavoitellen on rakennettu meren, järvien ja lampien rannat ja jokivarret täyteen, vihreän maan peitteeksi, röttelöitä ja tötteröitä, joiden ainoa tarkoitus on niiden rakentaminen.

      Valmiina ne ovat paljastuneet turhautumisen monumenteiksi, joiden omistajat liittyvät päättömästi paikasta toiseen säntäileviin turistilaumoihin. Siinä maailmassa terapeutit terapoivat terapeutteja. Sen maailman avainsana on depressio.Mutta raskain seuraus ei ollut ihmisen hätä, inhimillisen kulttuurin luhistuminen. Raskainta oli, että muut elävät olennot, luontokappaleet, litistyivät ja nitistyivät ihmisen anturan alla.

      Suomalainen metsä, taiga, muuttui Hangosta tunturien juurelle kahdenkymmenen miljoonan hehtaarin autiomaaksi, kannokoiksi ja taimipöheiköiksi, jossa vain kartalla kärpäsen kakankokoiset luonnonpuistojen ja kansallispuistojen täplät yrittävät vielä kantaa muistoa Suomesta. Vielä äskettäin maanosan loistavimmat lintu-, perhos- ja marjasuot lakaistiin pois, mahtavat virrat tapettiin padoilla.

      Yhäkin kehitys kehittyy, edistys edistyy, uudistus uudentuu. Ja vaikka Suomi kaikilla mittareilla mitaten onkin maailmantuhon kärjessä, niin parhaansa tekevät muidenkin maiden kekkoset, sailakset ja wahlroosit. Muutkin lentoyhtiöt kuin Finnair raahaavat liikemiesten armeijoita Kiinaan ja Uruguayhin ihmiskunnan kollektiivista itsemurhaa varmistamaan.

      Hyväksymällä, lähtemällä mukaan kekkosten kelkkaan on kemijärveläinen ja ihmisten enemmistö samalla uhri ja syyllinen.Erehdyksen monumentaalinen karmeus on jo selvillä. Sukupuutot räjähtävät, kunnes ei ole sukupuuttoon menijöitä. Ilmastonmuutos, joka paraikaa litisee ja lotisee ympärillämme, kiirehtii ohi kaikkien ennusteiden, vaikka meteorologit koettavatkin korjata aikataulujaan nopeammiksi joka päivä. Kun sulavien mannerjäätiköiden metaanikylpy vapautuu ja hiilen sitoutuminen meriin hyytyy, muuttuu Risto Isomäen scifi äkkiä todellisuudeksi.

      Murheet kyllä loppuvat, ei ole murehdittavaa eikä murehtijoita. Ei kirjoiteta tällaisia historiikkeja, ei kirjoiteta mitään.


      PENTTI LINKOLA
      kalastaja
      Valkeakoski

      Äänestä

    • No, nyt tuli kyllä asiaa.

      Äänestä

    • Ihmisen suuruus mitataan sillä,
      miten hän kohtelee ihmistä,
      josta ei ole hänelle kerrassaan
      mitään hyötyä.

      - Positiivarien aamun ajatus -

      Äänestä

    • Oliko tässäkin asialla Matti Wuori?

      Äänestä

    • Minusta tärkeintä on asia. Sitten vasta ehkä se, että kuka on siinä asian takana,

      Äänestä

    • Pekka Aholan kirje sanomalehti Nevan toimituxelle joskus toista sataa (100 ) vuotta sitten:

      Nevan toimitukselle!

      Pyydän tälle sijaa lehtenne palstoille. Katson tämmöisen tarpeelliseksi nykyhetkenä täällä Inkerin kansalaisten kesken.

      Todellakin kirottu neste!

      Kukapa ei olisi kokenut juoppouden tuomia vahinkoja, joka vain on vähänkin nauttinut viinaa ... tai kirjakielellä nimitettyä "alkoholia".

      Juoppous hävittää nuorison kukoistuksen, miehuuden voimat ja vanhuuden säästyneen tarmon. Se murtaa isän sydämen, syöksee lempeän äidin suruun, masentaa tahdon voimat, sammuttaa rakkauden puolisoiden välillä, kuolettaa lapsen luottamuksen, hävittää vanhempien kauniit toiveet, ja sysää huolilla isän hautaan. Se muuttaa voiman voimattomuudeksi, terveyden sairaudeksi ja elämän kuolemaksi. Juoppouden takia vaimot usein tulevat leskiksi, lapset orvoiksi ja joutuvat kodista mieron tielle.

      Se tuottaa luuvalon ja monta muuta sairautta, sekä raivaa tien ruttotaudeille. Se täyttää maan paheilla ja rikoksilla, vankilat vangeilla sekä sairashuoneet hengellisesti ja ruumiillisesti vaivatuilla ja raajarikoilla. Juoppous vaikuttaa epäsopua, synnyttää riitaa, elättää vihaa, kiihottaa tappelua, saattaa ihmisjoukkoja rangastushuoneisiin ja viepi osan heistä mestauslavalle.

      Se on vääränpelin sydänveri, murtovarkauteen saattaja, ryövärin ja murhapolttajien yöllinen kumppani. Se löyhkää valehtelijan suusta. Se tekee pilkkaa armeliaisuudelle, vihaa rakkautta, halveksii hyvettä ja panettelee viattomuutta. Se panee isän käteen aseen omaa poikaansa vastaan, kiihottaa miestä rääkkäämään vaimoansa ja paaduttaa lapsen vanhempiansa vastaan. Se saattaa miehet turmion partaalle, naiset sanomattomaan viheliäisyyteen, tekee elämän taakaksi, pilkkaa ihanteita, tekee ivaa ihmisyydestä. Saattaa kansalaisensa ala-arvoon, lainsäätäjän poikkeamaan kauas siveyden vaatimuksista, ja tekee isänmaan ystävän aseettomaksi.

      Se tuottaa häpeää eikä kunniaa, pelkoa eikä rakkautta, epätoivoa eikä toivoa. Sanalla sanoen: se myrkyttää uskollisuuden, poistaa rauhan, hävittää hyvyyden, tekee luottamuksen tyhjäksi, kuolettaa hyvän maineen, kiroilee maailmaa ja nauraa pilkalla uhriensa ruumiille.

      Juoppous tekee kaikkea tätä ja on kaiken paheen pääsumma, hirvittävimpien rikosten isä ja inhottavimpien paheiden äiti. Juoppouden tähden saa kärsiä nykyinen sekä tuleva yhteiskunta. Elä juo tuota kirottua nestettä! Niin on kansamme pelastunut turmiosta!

      "Kokenut"

      Edellä oleva on Ritva Aholan teoksesta:
      Aika laulaa laulujaan
      Kertomus suomalaisen suvun vaiheista Pietarissa ja Inkerinmaalla 1860-luvulta vuoteen 1919
      Elpo ry 2007

      Pekka Ahola oli Aleksanteri Ahola-Valon isä.

      Äänestä

    • Kulta ja korkeus jäähdyttää,
      yksin rakkaus lämmittää.
      Kulta, kunnia kurjuutta tuo,
      lempi yksin onnen suo.

      - Z. Topelius -

      Äänestä

    • Itämaisia aforismeja



      1) Rikas on se, joka tietää omistavansa riittävästi.

      2) Ihminen muodostaa mielipiteen toisesta ihmisestä tai jostakin asiasta. Tämä taipumus muodostaa mielipiteitä on tuonut maailmaan enemmän vaikeuksia kuin kaikki taudit ja maanjäristykset yhteensä.

      3) Taipumaton puu katkeaa helposti.

      4) Jos alkaa rakentaa viisautta itselleen, ei kannata rakentaa sitä korkeiden tornien päälle, vaan tukevalle maapohjalle yksinkertaisista rakennusaineista.

      5) Viisas osaa toimia, mutta hänen onnistumistaan ei mittaa kilpailu ja siinä menestyminen.

      6) Viisauden alku on tietää, mistä asiasta emme tiedä, oman tietämättömyytensä havaitseminen.

      7) Aloittelijan mieli on siinä vahvoilla, että se on avoin monille mahdollisuuksille.

      8) Elämässä ei voi tehdä sekä pahaa että hyvää, sillä elämä on jakamaton kokonaisuus.

      9) Hallitse tunteitasi tai ne hallitsevat sinua.

      10) Arvoasteikot ja riidat päättyvät, kun tiedostamme, että me käymme loppuamme kohden kaikki ja melko samanlaiseen penaaliin jokainen.

      11) Mikään kärsimys ei osu siihen, joka ei kutsu mitään omakseen. Kun pitää jotakin omanaan, nukkuu huonosti, kun pelkää menettävänsä sen.

      12) Suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä ei pitäisi tulkita heikkoudeksi, sillä ne ovat merkkejä lujuudesta.

      13) Ihminen kadottaa hyvyytensä pitäessään itseään hyvänä, hän menettää taitavuutensa pitäessään itseään taitavana.

      14) Se mikä on tänään huomenna, on huomenna ylihuomenna.

      15) Ymmärtäminen merkitsee vain näkemänsä asian nimen unohtamista.

      16) Maailmankaikkeus muodostuu tarinoista, ei atomeista.

      17) Tietäminen ja toimiminen ovat yhtä ja samaa.

      18) Totuuden tietämiseen kuuluu myös hairahdusten sietäminen.

      19) Ei toivo eikä pelko voi muuttaa vuodenaikaa.

      20) Näkemästäsi usko vain vähän, kuulemastasi älä mitään.

      21) Pitää tehdä jotain, jotta tulisi joksikin, mutta mitä tulee tehdä, jos haluaa ei miksikään.

      22) Sielu on periaate.

      23) Mutta joka itsensä ylentää, hänet alennetaan; mutta joka itsensä alentaa, hänet ylennetään.

      24) Heti kun ihmisellä on oppi, hän vajoaa joko-tai -ajatteluun.

      25) Kaikki paha tulee paljosta suun aukomisesta.

      26) Jos rauhallista olotilaa nyt onkaan, se saavutetaan olemalla, ei omistamalla.

      27) Suvaitsevaisuus, kärsivällisyys ja anteeksianto ovat vihan vasta-aineita, näiden harjoittamisessa on meille vihamiehestämme hyötyä.

      28) Typerys, joka tietää tyhmyytensä, on siihen mittaan viisas.

      29) Ymmärryksen alku on se, kun hämmästelee ja ihmettelee. Ihmettelyn voima on siinä, että silloin asia on huomioitu ja alkaa henkinen vaivannäkö.

      30) Synti on väärässä uomassa virtaavaa energiaa.

      31) Yksikään lumihiutale ei ikinä putoa väärään paikkaan.

      32) Aarteiden kokoamisesta luopuminen estää varkaudet.

      33) Kun kävelet, tutki kävelemistä. Kun istut, tutki istumista.

      34) Jumalalla ei ole uskontoa.

      35) Mieli on kaikki kaikessa. Mitä ajattelet, siksi tulet.

      Äänestä

    • LinkolanSeuraaja kirjoitti:

      Helsingin Sanomat s. C 6
      5.3.08
      Kemijärven tehdas osa ympäristötuhon kulttuuria

      "Hyväksymällä, lähtemällä mukaan kekkosten kelkkaan on kemijärveläinen ja ihmisten enemmistö samalla uhri ja syyllinen."

      Nyt luonnon ja elämän ystävä rukoilee, että Stora Enso kestäisi lujana järjissään ja panisi todella lopullisesti putiikkinsa kiinni Kemijärvellä, jotta raadellut metsät edes Koillis-Suomessaehkä pääsisivät toipumisen alkuun. Ja panisi alulle muidenkin turhan paperin, pahvin ja pakkausten törsäystä syytävien tehtaiden alasajon, toisen toisensa jälkeen.

      Ensiksi kuitenkin on herännyt ihmetys, mitä Kemijärvellä tehtiin ennen tehdasta, miten siellä silloin tultiin toimeen.Tehdashan perustettiin niin vastikään, että olin jo vanha mies, kun sattumoisin jouduin puheisiin sen fanaattisen puuhamiehen, kansanedustaja Olavi Lahtelan kanssa, ja koetin vannottaa jukuripäätä luopumaan älyttömyydestä.

      Tiedän kyllä vastauksen kysymykseen.

      Kemijärven duunarien vanhin polvi ja heidän isänsä, äitinsä, setänsä ja tätinsä elivät täysipainoista elämää muissa ammateissa, kunniallista työtä tehden ja nälkää näkemättä, tosin ilman jokamiehenautojen ja mönkijöiden kimallusta ja ilman neljää vuosittaista lentomatkaa Intiaan, Thaimaahan, Brasiliaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.

      Mutta sitten hävitettiin Urho Kekkosen johdolla (kauhistuttava, törkeä kirja "Onko maallamme malttia vaurastua?"), jäntevä suomalainen elämänmuoto, tuhottiin Suomi.

      Ajettiin kodeistaan kuin hullut koirat miljoona maanviljelijää, karjakkoa, maatyömiestä, sekatyömiestä, metsätyömiestä, hevosmiestä, kalastajaa, kyläkauppiasta, kulkukauppiasta,
      kyläpoliisia, nimismiestä, kunnanlääkäriä, meijerikköä, maitoautonkuljettajaa, linja-autonkuljettajaa, autonapumiestä, ompelijaa, puuseppää, läkkiseppää, tinuria, veitsenteroittajaa.
      Se oli vankka, ihmisten mittainen yhteisö ja yhteiskunta, jossa ei tunnettu identiteettikriisiä, jokainen tiesi ja tunsi itsensä tärkeäksi.

      Heille ei valtio tarjonnut pennin hyrrää tueksi ja hyvitykseksi, kuten nyt kemijärven duunareille. Itse he saivat hakea paikan saastaisista, pauhaavista ja jymisevistä tehtaista ja kodin niiden slummeista, kelvottomista hometaloista, suuri osa vasta Boråsista, Eskilstunasta, Kanadasta, Australiasta.

      Inhimillinen katastrofi syveni sitten edelleen. Nyt pienviljelijän ja kalastajan pojanpojat ja tyttärentyttäret pyörivät liikalihavina, pöhöttyneinä, juurettomina ilmassa leijuvissa ja ilmaan haihtuvissa, mihinkään johtamattomissa atk- ja pörssikuplissa, siirtelemässä rahaa rahastosta toiseen ja takaisin, mainostoimistoissa epätoivoisesti myymässä tyhjää.

      Häiriintyneet äidit, häiritsevät isät ja häiriköivät lapset. Siinä maailmassa suurin liikeyritys on valmistanut miljoonia tyhjänpäiväisiä rakkineita ja luonut kokonaisen roskanpuhumis- ja höpöttelykulttuurin. Jotakin elämänsisältöä kouristuksenomaisesti tavoitellen on rakennettu meren, järvien ja lampien rannat ja jokivarret täyteen, vihreän maan peitteeksi, röttelöitä ja tötteröitä, joiden ainoa tarkoitus on niiden rakentaminen.

      Valmiina ne ovat paljastuneet turhautumisen monumenteiksi, joiden omistajat liittyvät päättömästi paikasta toiseen säntäileviin turistilaumoihin. Siinä maailmassa terapeutit terapoivat terapeutteja. Sen maailman avainsana on depressio.Mutta raskain seuraus ei ollut ihmisen hätä, inhimillisen kulttuurin luhistuminen. Raskainta oli, että muut elävät olennot, luontokappaleet, litistyivät ja nitistyivät ihmisen anturan alla.

      Suomalainen metsä, taiga, muuttui Hangosta tunturien juurelle kahdenkymmenen miljoonan hehtaarin autiomaaksi, kannokoiksi ja taimipöheiköiksi, jossa vain kartalla kärpäsen kakankokoiset luonnonpuistojen ja kansallispuistojen täplät yrittävät vielä kantaa muistoa Suomesta. Vielä äskettäin maanosan loistavimmat lintu-, perhos- ja marjasuot lakaistiin pois, mahtavat virrat tapettiin padoilla.

      Yhäkin kehitys kehittyy, edistys edistyy, uudistus uudentuu. Ja vaikka Suomi kaikilla mittareilla mitaten onkin maailmantuhon kärjessä, niin parhaansa tekevät muidenkin maiden kekkoset, sailakset ja wahlroosit. Muutkin lentoyhtiöt kuin Finnair raahaavat liikemiesten armeijoita Kiinaan ja Uruguayhin ihmiskunnan kollektiivista itsemurhaa varmistamaan.

      Hyväksymällä, lähtemällä mukaan kekkosten kelkkaan on kemijärveläinen ja ihmisten enemmistö samalla uhri ja syyllinen.Erehdyksen monumentaalinen karmeus on jo selvillä. Sukupuutot räjähtävät, kunnes ei ole sukupuuttoon menijöitä. Ilmastonmuutos, joka paraikaa litisee ja lotisee ympärillämme, kiirehtii ohi kaikkien ennusteiden, vaikka meteorologit koettavatkin korjata aikataulujaan nopeammiksi joka päivä. Kun sulavien mannerjäätiköiden metaanikylpy vapautuu ja hiilen sitoutuminen meriin hyytyy, muuttuu Risto Isomäen scifi äkkiä todellisuudeksi.

      Murheet kyllä loppuvat, ei ole murehdittavaa eikä murehtijoita. Ei kirjoiteta tällaisia historiikkeja, ei kirjoiteta mitään.


      PENTTI LINKOLA
      kalastaja
      Valkeakoski

      Valitettavasti Linkola on oikeassa! Ja miten tämä röyhkätalous on häneenkin suhtautunut! Nyt oppi tulee raskaimman kautta.
      http://yle.fi/uutiset/ilmastotutkija_jos_metaani_vapautuu_ilmakehaan_niin_peli_on_pelattu/6317948

      Äänestä

    • Älä seuraa väärää profettaa.

      Äänestä

    • MENANDROS









      (340–290 eKr.), kreikkalainen kirjailija


      Keräsin muutaman aforismin antiikin Kreikan ajattelijoita käsittelevästä kirjasta. Kyseessä ovat Menandroksen lauseet, joihin laadin oman ymmärrykseni mukaisia kommentteja. Joka kohdassa on ensin kyseisen henkilön ajatus ja sen jälkeinen osa on oma tulkintani. Valitsin kahdeksan arvostamaani ajatusta.



      Voitto, jonka vääryys tuo, tuottaa vahinkoa.


      Menestykseen tulee tähdätä, kunhan vain tajuaa olla antamatta koko elämäänsä haavekuvien tavoittelulle. Sodankäynnissä keinot ovat vapaat, mutta muuten väärä voitontavoittelu on kokonaisuuden kannalta vahingollista. Maailma on täynnä väärän voiton tavoittelua ja siksipä moni asia on mutkallisempi kuin on tarpeen.




      Muistuta aina itsellesi, että olet ihminen.


      Se, että on ihminen tarkoittaa, että on samalla arvokas. Toisaalta ihmisenä olo tarkoittaa sitä, että olet tosiaankin vain ihminen. Arvokas, inhimillinen, erehtyväinen ja osallinen ihmisoikeuksiin. Ihmisyys sisältää velvollisuuksia, mutta myös oikeuksia. Ihmiskulttuuri on monipuolinen ja laajasti meihin vaikuttava ilmiö. Emme elä luonnonlakien mukaan, vaan meidät erottaa siitä ohut kerros ihmiskulttuuria, eli talous, tavat, työnjako, osaaminen ja moraali.



      Ihminen on eläimistä juonikkain.


      Luottamus on tärkeimpiä asioita kulttuurin ylläpitämisessä. Oikeastaan koko yhteisöelämä perustuu luottamukseen. Voi sanoa, että ihmisen juonikkuus ja itsekkyys vaikeuttavat yhteisöelämää. Toisaalta yhteisöjen dynamiikkaan kuuluu omista eduista huolehtiminen ja siksipä meidän kaikkien on tietyllä tavalla juoniteltava. Luottamus kärsii ihmisten tavasta pelata etuja itselleen. Yhteisö kärsii, mutta ihminen on inhimillinen olento ympäristössä, jossa on vain tultava toimeen.



      Liiallinen nautinto johtaa vahinkoon.


      Tuntuu siltä, että elämässä vallitsee tasapaino nautinnon ja kärsimyksen suhteen. Nautinto saa aikaan kärsimystä, mutta kärsimyksen sietäminen mahdollistaa nautintoa myöhemmin. Tätä tasapainon lakia on vaikea huijata. Yritys tuottaa itselleen ansiotonta nautintoa johtaa vieroitushoitoihin. Toisinpäin huomataan, että vaivannäkö ja rasituksen sietäminen johtaa saavutuksiin ja nautintoihin, jotka ovat ansaittuja.




      Kätke ystäviesi salaisuudet myös vihaisena.


      Menandros kehottaa hillitsemään tunteitaan, jotta ne eivät saisi ihmistä äkkipikaisen ajattelemattomaksi. Antamalla tunteille ylivallan ihminen voi menettää konkreettisia ja arvokkaita asioita. Jos sinulle uskotaan asioita, älä anna vihanpurkausten tehdä sinua petturiksi. Sama pätee muihinkin tunteisiin, jotka saavat aikaan vahinkoa. Toinen tulkinta on se, että ystävyys on kestävämpää ja arvokkaampaa kuin hetkelliset mielialat. Vihan tunteen hillitseminen on tärkeämpää kuin mielensä purkaminen vahingoittamalla toisia.




      Joka tervehtii kauniisti, sitä rakastetaan.


      Jos ihminen kokee, että hän on arvostettu ja hänen tapaamisensa on ilahduttavaa, hän tulee hyvälle tuulelle. Tullessaan tervehdityksi aidon myönteisesti ihminen tuntee itsellään arvoa ja hyväksyntää. Kontakti tervehtijään ja hyvien eleiden ja sanojen lähettäjään muodostuu virkistäväksi ja saa aikaan halun osallistua tilanteeseen. Motivoituminen tilanteisiin syntyy osaltaan odotuksista, joita toiset ihmiset luovat.




      Kuuntele kaikkien neuvoja ja valitse sopiva.


      Materia tottelee ajatusta. Ajatuksia syntyy omasta luovuudesta ja sisäisistä malleista, mutta tärkeä lähde ajatuksille on myös toisten ihmisten palaute ja ideamaailma. Oma sisäinen toiminta on taipuvainen pyörimään jonkin satunnaisen mielipiteen ympärillä ja silloin on avartavaa, kun käytettävissä on toistenkin mielipiteet ja käsitykset. Jo muutama uusi ajatus voi kehittää uudenlaisia ideoita ja nämä työstettynä voivat osoittautua hyvinkin viisaiksi toimintamalleiksi. Ympäristöstä saadut vaikutteet rikastuttavat ymmärrystä, jos näitä vaikutteita mielessään oikein työstää.




      Ole tasaveroinen kaikkien kanssa, vaikka sinulla olisi enemmän omaisuutta.


      Elämän tärkein oppi on yhtä aikaa sekä johdonmukainen ja ristiriitainen. On selvää, että ihmiset ovat erilaisia, joten tasaveroisuus ei voi perustua ihmisten samanlaisuuteen tai erilaisuuteen. Tasaveroisuus ei ole luonnonlaeista lähtöisin, vaan se on kulttuurinen ilmiö, vaikkakaan ei kaikissa kulttuureissa samantapainen normi. Tasaveroisuus on moraalinen ja asenteellinen asia, jota tavataan viisaina pidetyillä ihmisillä. He tajuavat yhteisen meidän kaikkien ihmisten välillä. Epätasa-arvo on alkukantainen refleksi, joka liittyy statuskamppailuun ja yhteisön rikkonaisuuteen.

      Äänestä

    • On hyvä esitys tasa-arvosta!

      Äänestä

    Ei tajunnan rajoilla ole parinoivaa horisonttia.
    Pahuus istuu vertikaalissa eikä ihminen huomaa sitä kuin valaistuneena,
    Toisen kohta irretaalissa voi olla avautuneen elämisen alku,
    kun sen Jumalan Laista etsii, polarisoitua ja löytää.
    Luonnon kulku voi olla hankalaa ymmärtää,
    mutta sen etsimisessä auttaa aurinkon keskiö,
    mihin jokaisen Jumala Ihmisen pitäisi reflektoitua.

    roomalainen filosofi HELLOFIKUS (233-347)

    Äänestä

    • Kuinka osuvaa tämäkin ... :-)

      Diana Cooper: Hieman vapautumisen tiestä


      Kiitollisuuden kokemus

      Kuulin kerran radiosta tarinan eräästä vanhasta naisesta, joka oli jo
      vuosia yrittänyt tuntea Jumalan läsnäolon. Jumalaa etsiessään hän kävi
      tapaamassa lukuisia oppineita ihmisiä ja kokeili kaikenlaisia
      menetelmiä. Eräänä päivänä hän jutusteli nuoren kirkkoherran kanssa ja
      kertoi tälle etsinnästään. Kirkkoherra sanoi epäröiden: ”En kyllä usko
      pystyväni auttaa sinua, mutta menepä kotiin siihen pieneen huoneeseesi,
      jossa kaikki aarteesi ja muistosi ovat. Istu sitten paikoillasi
      kutomassa, tutkiskele muistojasi ympärilläsi ja kiitä niitä kaikkia.”

      ”Minäpä kokeilen tuota”, nainen vastasi. ”On totta, että huoneessani on
      paljon kaikenlaisia tavaroita, joihin kaikkiin liittyy muistoja.”
      Nainen meni kotiin, istui alas keinutuoliinsa kudin sylissään, ja
      samalla kun puikot helähtelivät, hän katseli ympärilleen ja hänen
      mieleensä palautui monia asioita. Hän lausui kiitoksen kaikille
      kokemuksilleen ja elämänsä hyville hetkille. Jonkin ajan kuluttua
      hänestä tuntui lämpimämmältä, jollakin tavalla kultaiselta ja
      rauhalliselta. Hän tunsi, että joku oli läsnä hänen lähellään. Hän
      palasi nuoren kirkkoherran luo ja kertoi tälle, että kaikkien
      pyrkimystensä ja etsintöjensä jälkeen hän oli vihdoin tuntenut Jumalan
      lähellään istuessaan hiljaa kotona kutomassa ja tuntiessaan
      kiitollisuutta. Kiitollisuuden yksinkertaisuus avaa yhteytemme
      Jumalaan.

      Kysyin Kumekalta, miten voisin saada yhteyden korkeampaan parantavaan
      energiaan. Hänen vastauksensa oli odotettavissa: ”Palaa perusasioihin”,
      hän sanoi.

      ”Pyydä, niin ovi avataan. Ihmiset tuntuvat haluavan asioista
      monimutkaisia, vaikka ne ovat hyvin yksinkertaisia. Tahto
      yksinkertaisesti riittää. Seuraa aikomustasi tässä ja nyt, niin kaikki
      mitä todella haluat, annetaan sinulle. Mutta sinun tulee pyytää ensin.
      Jotkut elämän suurimmat opetukset löytyvät raamatusta. Muista tässä
      tapauksessa tarina ovesta, jossa ei ole kahvaa. Koputa, niin ovi
      avataan sinulle.”

      Hän jatkoi vielä: ”Monet ihmiset elävät leveästi tekemällä asioita
      äärimmäisen mutkikkaasti. Se ei ole tarpeen. Ihmisäly tarttuu
      yksinkertaiseen ja tekee siitä monimutkaista.”

      Heräsin eräänä aamuna ja löysin sänkyni viereltä muistikirjaani
      kirjoittamani sanat: ”Jos jokin on mutkikasta, kyseessä on ego. Henki
      on yksinkertainen.”

      Seuraavassa on muutamia elämän yksinkertaisia perusasioita:

      • - Syö yksinkertaisesti.
      • - Elä yksinkertaisesti.
      • - Siunaa ruokasi.
      • - Nauti kaikesta, mitä teet.
      • - Ole viaton. Se tarkoittaa todellisen minuutesi mukaisesti elämistä.
      - Älä yritä olla sitä, mitä et ole. Ole vain itsesi.
      • - Muista aina, että jos joku ei toimi rakkauden hengessä, hän pyytää
      silloin rakkautta osakseen. Anna sitä hänelle.
      • - Ole tyyni.

      Diana Cooper; Hieman vapautumisen tiestä

      Äänestä

    • Heitä lik.

      Äänestä

    • VOIMA JA VALTA

      Ihmisen tapaa käyttää mieltään voidaan hahmottaa kahdessa eri
      energiamuodossa.

      On energia, jota voi kutsua Voimaksi.
      Voima toimii meissä, kun annamme Itsen tai luonnonlain virrata lävitsemme ja
      ohjata toimintaamme.
      Voima tukee ja ravitsee elämää.
      Kaikki tunteet, myös ne, joita jotkut nimittävät negatiivisiksi ovat Voiman
      virratessa lävitsemme rakentavia.
      Voiman vaikutuksen alla olemme totuudellisia, rehellisiä ja nöyriä.

      Hyvin usein ihmiset haluavat käyttää mieltään toisenlaisen energian
      palveluksessa.
      Tätä energiaa kuvaa parhaiten sana Valta.
      Valta perustuu aina jonkinasteiseen pakottamiseen, manipulaatioon ja
      salailuun.
      Valta liikkuu aina jotain vastaan ja näin luo myös itselleen vastavoiman.
      Vallalle on tärkeämpää positiivisen tai halutun vaikutelman luominen kuin
      totuus.
      Voima tulee syvältä kollektiivisesta tietoisuudesta ja Itsestä kun taas
      Valta on sidoksissa minään.
      Aito ihmisrakkaus on Voimaa kun taas itsekeskeisyys perustuu Valtaan.


      Voiman ja Vallan alaisuudessa tapahtuvan käyttäytymisen seuraukset
      ovat yleensä luonteeltaan vastakkaisia:

      VOIMA VALTA

      Antava Ottava
      Antelias Ahne
      Epäitsekäs Itsekäs
      Hengellinen Uskonnollinen
      Hyväksyvä Torjuva
      Joustava Jäykkä
      Oikeudenmukainen Rankaiseva
      Lempeä Julma
      Tasa-arvoinen Elitistinen
      Vapaa Säännöstelty
      Vilpitön Laskelmoiva
      Vaatimaton Ulkoista asemaa palvova
      Eläytymiskykyinen Hyväksikäyttävä
      Totuudellinen Julistava, propagandaa esittävä
      Kaunis Hohdokas

      Esimerkiksi todellinen kauneus on vaatimatonta.
      Ei lupaa mitään, mutta antaa paljon.
      Hohdokkuus on suurellista ja lupaa paljon antamatta mitään.
      Missä Valta hallitsee siellä ei ole todellista rakkautta.
      Vallan palveluksessa oleva ihminen salaa monia itsessään ilmeneviä
      heikkouksia.
      Hän käyttää älyään julkisivun kiillottamiseen ja rationaaliselta
      kuulostavien perusteiden etsimiseen itsekkäille pyrkimyksilleen.
      Hän on helposti ehdoton ja jyrkkä kannanotoissaan.
      Hän haluaa kieltää ja rajoittaa omaan uskomusjärjestelmään sopimatomanta
      ajattelua.
      Hän ei pysty avoimesti punnitsemaan mielessään erilaisten näkemyksien tai
      uskomusjäjestelmien heikkouksia ja vahvuuksia.
      Hän näkee itsessään olevan pahan ulkopuolellaan, muissa.
      Hän on usein jonkin ainoan oikean opin kannattaja.
      Harjoittaa ns. positiivista ajattelua, koska oman pimeytensä kohtaaminen ja
      tunnustaminen on hänen heikolle itsetunnolleen liian suuri uhka.

      Kun ihminen antaa Voiman virrata lävitseen, hän on totuudellinen.
      Hän ei salaa heikkouksiaan ja puutteitaan.
      Hän käyttää älyään totuuden etsimiseen.
      Hän on mielessään avoin monille eri näkökulmille.


      Ihmisen, joka antaa Voiman virrata lävitseen tunnistaa siitä,
      että kaikki sujuu kuin itsestään hänen läheisyydessään.
      Ihmiset elävät ja toimivat vapaasti tällaisen henkilön vaikutuspiirissä.

      Äänestä

    • Kenenkä ajatukset tällä kertaa varastit omiin nimii?

      Äänestä

    • Paa li.

      Äänestä

    • Paa li.

      Äänestä

    • Autuaita ovat tyhmät koska he vain puhuvat.

      ROHLUS kreikkalainen filosofi (342-211 eKr)

      Äänestä

    • Torstai 05.03.2015

      AAMUN AJATUS
      Oletpa kuinka oikeassa tahansa ja
      olivatpa toiset kuinka väärässä tahansa,
      et koskaan saa heitä puolellesi
      väittämällä heidän olevan väärässä.

      Äänestä

    • Aamun ajatus inttäjälle.

      Oletpa kuinka väärässä tahansa olet väärässä.

      Oikea ei katoa väärää toistamalla vaikka sitä tekee puoluetukirahoilla Perzuikkipäivystäjänä.

      Ei varsinkaan silloin.

      Äänestä

    • Herätkää, Te, junttipuoluepukarointiToivoKorvakokkarit! Te fantastisen kivat fantasioijat. Suomi joutuu Teidän jäljintänne €Urostoliiton taloustarkkailuluokan jälki-istuntoon Kreikan kanssa! Varmaankin fantastista ja kivaa. Eiko verot rikkailta veks, niin alkaa dynaamisten vaikutusten turbulenssi jyllätä! Sitä odottaessa veisatkaamme:

      Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen. Se turmaa ennustaapi, vie kansan kurjuuteen.
      Nyt viekas vilppi on täällä noussut kunniaan. On valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan.
      Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan. Ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.

      Kas köyhän leivän syövät nuo jumalattomat. He viatonta lyövät ja häntä vainoovat.
      He kurjaa ahdistaapi kuin käärme kiukussa, korvansa tukkeaapi tuon raukan huudoilta.
      He armotonna vievät osuudet orpojen. He syövät lesken leivät, on Herra nähnyt sen.
      Hän vanhurskaasti kostaa vääryydentekijät, rankaisee ansiosta nuo viekkaat ryöstäjät.

      Äänestä

    • Teet Suomesta perzyikkineuvostoliittoa. Ei käy.

      Äänestä

    • Arthur Schopenhauer

      (1788-1860), saksalainen tohtoriksi väitellyt akateemisten piirien ulkopuolella vaikuttanut filosofi ja kirjailija


      Pessimistin elämänviisaus–teoksesta poimitut aforismit:

      ”Luonteen hyvyys pidättäytyy kaikesta toiseen henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta ja tarjoaa apuaan siellä, missä näkee lähimmäisensä kärsivän.”

      ”Poroporvari on vailla henkisiä tarpeita. Hän ei halua hengen nautintoja, vaan aistillisia.”


      Kohta yksi

      Schopenhaueriin vaikuttivat vahvasti itämainen ajattelu, Kant ja Platon. Hän edusti vastareaktiota Hegeliin ja hänen vaikutusvaltaiseen järjestelmäänsä. Schopenhauerin mielestä järki ei ohjannut maailmanhistoriaa, vaan tahto. Järki on hänen mukaansa voimaton. Ihminen on viettiensä ohjaama olento. Schopenhauer pohjusti tietä Freudin psykoanalyysille, vaikutti Nietzscheen ja innoitti Wagneria. Kirjailijat, kuten Thomas Mann ja Leo Tolstoi, saivat aatepohjaa kirjalliseen tuotantoonsa tältä saksalaiselta näkijältä.


      Kohta kaksi

      Ihmistä ohjaa sokea ja tiedostamaton tahto, joka ei ole ajallista, paikallista eikä kausaalisuhteen alaista. Kokemuksessa esiintyvä ilmiömaailma on tahdon objektivoitumista. Tahto on sokea olemassaolon vietti. Hetkellisesti ihmisen voi tästä sokeasta pyrkimisestä vapauttaa taiteet ja toisten auttaminen. Suuri taide on aina ajankohtaista, ikuista. Sekä kuvataiteet että musiikki vapauttavat ihmisen. Niiden valtaan antautunut ei ole esine, vaan hän on jotain vapaampaa ja korkeampaa. Taide ja toisten auttaminen hälventävät kivun ja levottomuuden.


      Kohta kolme

      Jos eläydymme omaan tajuntaamme, huomaamme, että varsinainen minämme muodostuu tahdosta. Keho on tahdon objektivoituma. Elämäntahto ohjaa ihmistä tehokkaimpana voimana. Tahdon alkuperiä ovat puute ja ikävöinti. Pysyvän vapautuksen saaminen tahdon mielivallasta ja pakkotyölaitoksesta seuraa elämänvietin kumoutumista. Rauha, onni, tyyneys ja seesteisyys saavutetaan luopumuksella ja kohtaloon alistumisella, irtautumalla omasta minästä ja sen sokeasta pyrkimisestä. Stoalaiseen tyyliin mielenrauhan saavuttaa riippumattomuudella ulkoisista olosuhteista ja ymmärtämällä kohtaloon alistumisen välttämättömyys. Onnellisuuden toteutuminen seuraa irrottautumista elämäntahdon ikeestä. Tässä ilmenevät vahvasti Schopenhauerin itämaiset vaikutteet ja platoninen sielun harmonia.


      Kohta neljä

      Historiassa ei ole kysymys järjen etenemisestä eikä edistyksestä. Historia on pelkkää rikosta, myllerrystä ja sekasortoa. Historia on antanut ihmisille vain kärsimystä ja kuolemaa. Maailmanhistoria on kaaosta. Valtiota tarvitaan lievittämään tätä itsekkyydestä ja ahneudesta nousevaa ilkeyttä ja julmuutta. Valtio hillitsee pahuutta, muuta arvoa sillä ei paljon ole – se on välttämätön paha.



      Kohta viisi

      Kaipaamme päämääräämme, mutta saavutettuamme sen sysäämme sen syrjään ja jatkamme matkaamme. Päämääriä ei ole. On vain ikuinen pyrkimys, elämäntahto, uudistumisen ja synnyttämisen tarve. Näitä värittää kuoleman ja katoamisen pelko, kuten Schopenhauer asian ajattelee. Järjen tehtävänä on palvella elämäntahtoa; järki ei voi asettaa päämääriä, vaan sen tehtävä on etsiä keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Järki on tahdon työkalu. Järki on väline olemassaolon kamppailussa


      Kohta kuusi

      Ihminen tahtoo. Hän tahtoo elää, kokea ja säilyä. Tämä sinänsä hyvä ja mielekäs asia on kuitenkin levottomuuden lähde. Vapautumalla intohimoisesta kokemisen halusta ja kuolemanpelon sävyttämästä elämänhimosta hän vapautuu ja saavuttaa rauhan ja seesteisen elämän.

      Äänestä

    • Pa li idot.

      Äänestä

    • pa li idot

      Äänestä

    • Itämaan aforismeja



      1) Rikas on hän, joka tietää omistavansa riittävästi.

      2) Ihminen muodostaa mielipiteen toisesta ihmisestä tai jostakin asiasta. Tämä taipumus muodostaa mielipiteitä on tuonut maailmaan enemmän vaikeuksia kuin kaikki taudit ja maanjäristykset yhteensä.

      3) Taipumaton puu katkeaa helposti.

      4) Jos alkaa rakentaa viisautta itselleen, ei kannata rakentaa sitä korkeiden tornien päälle, vaan tukevalle maapohjalle yksinkertaisista rakennusaineista.

      5) Viisas osaa toimia, mutta hänen onnistumistaan ei mittaa kilpailu ja siinä menestyminen.

      6) Viisauden alku on tietää, mistä asiasta emme tiedä, oman tietämättömyytensä havaitseminen.

      7) Aloittelijan mieli on siinä vahvoilla, että se on avoin monille mahdollisuuksille.

      8) Elämässä ei voi tehdä sekä pahaa että hyvää, sillä elämä on jakamaton kokonaisuus.

      9) Hallitse tunteitasi tai ne hallitsevat sinua.

      10) Arvoasteikot ja riidat päättyvät, kun tiedostamme, että me käymme loppuamme kohden kaikki ja melko samanlaiseen penaaliin jokainen.

      11) Mikään kärsimys ei osu siihen, joka ei kutsu mitään omakseen. Kun pitää jotakin omanaan, nukkuu huonosti, kun pelkää menettävänsä sen.

      12) Suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä ei pitäisi tulkita heikkoudeksi, sillä ne ovat merkkejä lujuudesta.

      13) Ihminen kadottaa hyvyytensä pitäessään itseään hyvänä, hän menettää taitavuutensa pitäessään itseään taitavana.

      14) Se mikä on tänään huomenna, on huomenna ylihuomenna.

      15) Ymmärtäminen merkitsee vain näkemänsä asian nimen unohtamista.

      16) Maailmankaikkeus muodostuu tarinoista, ei atomeista.

      17) Tietäminen ja toimiminen ovat yhtä ja samaa.

      18) Totuuden tietämiseen kuuluu myös hairahdusten sietäminen.

      19) Ei toivo eikä pelko voi muuttaa vuodenaikaa.

      20) Näkemästäsi usko vain vähän, kuulemastasi älä mitään.

      21) Pitää tehdä jotain, jotta tulisi joksikin, mutta mitä tulee tehdä, jos haluaa ei miksikään.

      22) Sielu on periaate.

      23) Mutta joka itsensä ylentää, hänet alennetaan; mutta joka itsensä alentaa, hänet ylennetään.

      24) Heti kun ihmisellä on oppi, hän vajoaa joko-tai -ajatteluun.

      25) Kaikki paha tulee paljosta suun aukomisesta.

      26) Jos rauhallista olotilaa nyt onkaan, se saavutetaan olemalla, ei omistamalla.

      27) Suvaitsevaisuus, kärsivällisyys ja anteeksianto ovat vihan vasta-aineita, näiden harjoittamisessa on meille vihamiehestämme hyötyä.

      28) Typerys, joka tietää tyhmyytensä, on siihen mittaan viisas.

      29) Ymmärryksen alku on se, kun hämmästelee ja ihmettelee. Ihmettelyn voima on siinä, että silloin asia on huomioitu ja alkaa henkinen vaivannäkö.

      30) Synti on väärässä uomassa virtaavaa energiaa.

      31) Yksikään lumihiutale ei ikinä putoa väärään paikkaan.

      32) Aarteiden kokoamisesta luopuminen estää varkaudet.

      33) Kun kävelet, tutki kävelemistä. Kun istut, tutki istumista.

      34) Jumalalla ei ole uskontoa.

      35) Mieli on kaikki kaikessa. Mitä ajattelet, siksi tulet.

      Äänestä

    • Autuaan tyhmä on se joka muita kopioi.

      Äänestä

    • Synti on väärässä uomassa virtaavaa energiaa

      Äänestä

    • p li iod

      Äänestä

    • Paa l idot

      Äänestä

    • RABARBERIN BERBERI & BASKERI TODELLA TULEVAT ARCADIAN AUDITORION TAMBUURIAULAN NAULAKKOON!
      JA RABARBERIN NÄÄMME MENEVÄN TÄYSISTUNTOON!

      Äänestä

    • Link idot

      Äänestä

    • Lik idot

      Äänestä

    • Pi idot

      Äänestä

    • "Kaikella tiedolla on kolme vaihetta:
      ensin sitä pilkataan; toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti; ja kolmanneksi se hyväksytään itsestäänselvyytenä."

      - Arthur Schopenhauer.


      Tiivistelellen

      1. Keskimäärin tieteellinen tulos, "totuus" on voimassa seitsemän vuotta jolloin uusi tutkimustulos siirtää sen historiaan. Ne, jotka odottavat tieteeltä "lopullisia" ratkaisuja ja ikuisia "totuuksia" siirtyvät myös ennen pitkää historiaan.

      2. Jokaisessa tieteellisessä lausunnossa, varsinkin kun se suunnataan suurelle yleisölle, pitäisi olla varoitustarra tai klausuuli, jossa todetaan kohta 1.

      3. Tiede ei tiedä paljonko se tietää, paljonko on tiedettävää ja paljonko siitä nyt tiedetään. Se ei voi tietää edes sitä, mikä näiden kahden suhde on ja onko se pysyvä vai muuttuva.

      4. Tiede kuuluu inhimillisiin yrityksiin ja vaikka sitä harjoittaisivat kaikki maailman ihmiset ja kaikki mahdollinen arsenaali olisi sen palveluksessa, se olisi silti vain inhimillistä toimintaa, jota rajaavat ihmisenä olemisen rajoitukset, virhemahdollisuudet ja lajinsisäinen ja totuudentavoitteluun kuuluva itsekkyys.

      5. Tiede on inhimillistä toimintaa ja ihmisen luomien yhteiskuntien tarkoitusperien ohjailemaa ja säätelemää. Jokainen aikakausi panostaa tieteeseensä ja ujuttaa siihen mukaan arvoasetelmia, asenteita, sävyjä ja painopisteitä ja rankkoja rajoituksia, jotka estävät kokonaistotuuden näkyvyyden. Sen ansiosta jokainen uusi aikakausi tieteineen voi löytää maailmasta aina jotain uutta. Tämä prosessi tulee jatkumaan mikäli ihmislajilla on tulevaisuutta. Jokaista tietyn ajankohdan mukaista tieteellistä maailmankuvaa voi pitää täsmälleen yhtä epäonnistuneena ja puutteellisena kuin menneitä ja tulevia lausuntoja.

      6. Tiede on sosiaalisesti arvostettua, länsimaisessa kulttuurissa ihannoitua toimintaa. Tiede on muuntumassa uskoksi, se on uusi "iloinen evankeliumi", tieteen tuutista tulee vain hyviä uutisia (kehitys kehittyy kehityksenomaisesti kehittyen). Ihannointi näkyy arvostuspaketissa, jossa ovat mukana mm. aivot, äly, koulutus, oman pikku alueen asiantuntevuus, itse asiassa fakki-idiotismi, elämän hallinta, tietoisuuden ja järjen järjetön ylikorostus, yritys tuhota alitajunnan ja tiedostamattoman käsitteet ja niiden sisältö. Tsekatkaa miten suomalainen "tieteellinen filosofia" halveksii dekonstruktiota, ranskalaista filosofiaa ylipäätään, miten helposti suomalainen tiede nousee kaikkien muiden yläpuolelle. Tämä on pienen maan kulttuurin itseään varten luoma puhdas illuusio ja vinksahtanut kompensaatioyritys, mutta näytöt puuttuvat kansainvälisestä keskustelusta. Vertaa urheilun merkitystä pienille maille, aiemmin sekin toimi hyvin, Suomi pärjäsi hyvin vaan ei enää. Ja Suomi otti kaiken irti tästä uudesta mahdollisuudesta nostaa kansallistuntoa. Tieteisidolien levittäminen on aiemmin mainitun rabies-tartunnan mukaan toimiva. Se pyrkii olemaan kaikki kaikessa ja Yksi, jonka alle kaikki muu alistetaan tai tuhotaan. Se toimii tässä suhteessa täsmälleen samoin kuin kristinusko, joka teki menneinä vuosisatoina samaa. Tätä maailman "kääntämistä" ja alistamista tieteeksi ei voi pitää terveenä ilmiönä. Ihannointi luo tieteellisten toimintojen ja yhteisöjen ja yksilöiden ympärille sädekehää, jota ne tai he eivät ansaitse.

      7. Tiede on ollut ja yhä on yksipuolisen sukupuolijakautuman tuottamaa toimintaa. Se on miesten luoma järjestelmä, jossa naisilla, 50% ihmiskunnan jäsenistä, on ollut vain avustava – ei ymmärtävä eikä juuri uutta luova rooli. Tiede on miesten pakopaikka - ehkä viimeinen abstrakti linnake. Tähän turvapaikkaan kohdistuu kovia paineita - älä koskaan ikinä muutu.

      Äänestä

    • SKEPTIKON PERSOONALLISUUSPROFIILI?


      Berkeleyn yliopistossa kehiteltiin kiisteltyä teoriaa kahdesta persoonallisuustyypistä, joita kutsutaan "autoritaarinen" ja "demokraattinen" persoonallisuus. (33) Tyyppeihin päädyttiin haastattelemalla 2000 amerikkalaista kadun tallaajaa. Testin tarkoitus oli löytää piirteitä, jotka viittaavat taipumuksiin kohti fasismia, antisemitismiä, etnosentrisyyttä ja konservatiivisuutta. Taipumusta mitataan ns. F-skaalalla.

      F-skaalalla "hyvin menestyneet" ihmiset ovat keskimääräistä enemmän taipuvaisia:

      Sovinnaisuuteen - jäykkä pitäytyminen keskiluokan arvoihin
      Autoritaariseen alistumiseen - alistuva, kritiikitön asenne oman ryhmän ihannoituja moraalisia auktoriteetteja kohtaan
      Autoritaariseen aggressioon - taipumus olla valppaana arvostellen, tuomiten ja hyläten niitä, jotka loukkaavat omaksuttuja sovinnaisia arvoja (vrt. Sylvi-Sanni Mannisen typologiseen jakoon muoto- ja väri-ihmiset)
      Anti-intraseptisyyteen (sisältä lähtevien tarpeiden ilmaisuun)- oppositio kaikkea subjektiivista, kuvitteellista ja herkkätunteisuutta kohtaan
      Taikauskoisuuteen ja stereotypioihin - usko kohtalon maagisiin elementteihin ja taipumus ajatella jäykissä kategorioissa
      Voimaan ja kovuuteen - taipumus ajatella pareissa voima-alistuminen, voimakas-heikko, johtaja-seuraaja, samaistuminen johtajiin, minän sovinnaisten kerrosten yliedustus, liioiteltu voiman ja kovuuden esiintuominen
      Tuhoavuuteen ja kyynisyyteen - yleistettyä vihamielisyyttä, ihmisten panettelua
      Projektioiden käyttö - omat alitajuiset villit ja vaaralliset tuntemukset heijastetaan ulkomaailmaan - maailma on vaarallinen, minä olen OK.
      Puritaanisesti vartioituun seksuaalisuuteen - ylenmääräinen seksuaalisuuden tarkkailu



      Norman Dixon yleistää tutkimuksen tuomat tulokset niiden osalta, jotka saivat korkean F-profiilin seuraavasti:

      "Tulokset kuvaavat autoritaarista persoonallisuutta. Ihmiset, jotka ovat juutalaisvastasia, ovat yleensä myös etnosentrisesti ennakkoluuloisia ja vanhoillisia. He ovat taipuvaisia myös aggressioon, taikauskoon, ankaruuteen, kovapäisyyteen ja heitä askarruttaa hallitsevuus-alistuvuus -suhde heidän ihmissuhteissaan. Se, että tämä ominaisuuksien kasautuminen viittaa yhtenäiseen persoonallisuuden rakenteeseen tuli esille kliinisissä haastatteluissa. Näyttää siltä, että autoritaariset ihmiset ovat ahdistuneiden vanhempien lapsia, vanhempien, jotka ajattelivat statusta yhteiskunnassa. Varhaisemmasta lapsuudesta lähtien nämä lapset ovat pakotettuja etsimään statusta, jota heidän vanhempansa jo tavoittelivat."

      Jos vertaamme "kenttähavaintoja" "skeptikoiden" järjestöistä ja yksilöistä, tyylistä ilmaista itseä, asioiden painotuksista, huumorin, itseironian puutteesta ja epämääräisen, tieteellisen X auktoriteetin käyttöä, voi todeta, että psedoskeptikko loksahtaa hyvin F-persoonallisuuden kategoriaan. Ja millä elämänalueilla huumorin puuttuu, sitä voi aina epäillä. Huumori puuttuu selkeästi fundamentalistisista ihmisistä, olipa kyse uskonnollisista hihhuleista tai poliittisesti tai tieteellisesti jäykistyneistä ihmisistä. Huumori puuttuu myös totaalisesti totalitäärisistä liikkeistä. Natsit eivät nauraneet itselleen - eivät ainakaan jääneet henkiin hekottelunsa jälkeen. On mitä ilmeisintä, että siinä missä armeija turvautuu läpinäkyvään auktoriteettiuskoiseen systeemiinsä, tieteeseen on kehittynyt vastaava ilman tieteen sisäsyntyisiä protestiääniä.Muta pitkässä juoksussa skeptismin ei käy hyvin, se on kyllin läpinäkyvästi äärikonsevatiivisten, fanaattisesti tieteenyhtä äärilaitaa edustavien äänitorvi, siinä on ollut liikaa eksentrisiä aineksia.Se alkoi ääriryhmänä ja katoaa marginaaliin kunhan tarpeeksi moni ihminen tiedostaa sen tarpeettoman aseman yhteiskunnan instituutioiden joukossa.

      Äänestä

    • Mikään muu ei loppujen lopuksi selitä skepsismin suosiota kuin "tieteellisen ajattelun" nousu puolijumalalliseen asemaan ja siihen vaaditaan jo ajattelun ja jopa havaintomaailman köyhyyttä. Yhteiskunnan rajattomattomasti tukema tiede myytistyy ja alkaa koota ympärilleen teokraattista harsoa. Ihmisellä pitää olla jotain, johon siirtää odotukset absoluuttisesta ja täysin varmasta. Tiede ei tule täyttämään näitä odotuksia, vaan ihmisten tekemänä, ylläpitämänä ja inhimillisten toiveiden, illuusioiden, erehdysten ja harhaanmenneiden projektioiden kohteena se loppujen lopuksi pudottaa ihmisen takaisin maan päälle teorioiden ja akateemisen itseriittoisuuden pilvilinnoista. Skepsismi tieteen oikeiston äärilaitana osoittaa hyvin tietä, miten tähän tultiin ja tulevat tapaustutkimukset tulevat osoittamaan, miten pieni, mutta hyvin sosiaaliseen tilaukseen vastannut propapagandakoneisto jälleen kerran valtasi ihmisten mielet. Halu yhtenäisyyteen, yhdenmukaiseen "tieteellisyyteen" johtaa siihen, että ajan henkeä on nöyrästi nuoltava ja on valehdeltava ripeästi itselle ja muille tietävänsä elämän totuudet selkeästi - ja onpa suomalaisissa tv-keskusteluissa useampi kuin yksi asiantuntija, joka toistaa puheenvuoroissaan sanaa "selkeästi" noin kymmenen kertaa lauseessa. Se mitä ihmiseltä puuttuu, tulee usein korvattua toistamalla sitä verbaalisesti.

      KEHISSÄ ELÄMISTÄ


      Autoritaarisuuden tuomia ongelmia tieteessä valaisee seuraava kehäpäätelmä-keskustelu, joka tosi elämässä käytiin 1988 eräässä brittiläisessä yliopistossa. Vastakkain olivat psykologian professori ja opiskelija:

      Opiskelija: Hypnoosisin alueella kaivattaisiin hyvää kvalitatiivista tutkimusta.
      Professori: Minun osastollani sellaista ei tapahdu.
      Opiskelija: Miksei?
      Professori: Hypnoosi ei ole arvostettu tieteenala.
      Opiskelija: Miksei ole?
      Professori: Koska siltä alalta ei ole julkaistua kirjallisuutta.
      Opiskelija: Miksei ole?
      Professori: Koska kukaan ei ole sitä tutkinut.
      Opiskelija: Miksei ole?
      Professori: Koska se ei ole arvostettu tieteenala.

      Kirveellä olisi töitä.

      JA HIEMAN KULUTTAJAVALISTUSTA...

      Jos näet Hesarissa tai muussa lehdessä pikku-uutisen (suuria ei ole) jossa esim. astrologia liitetään johonkin omalaatuiseen, typerään tai epämiellyttävään asiayhteyteen...
      Jos kuulet "tutkimuksesta", jossa astrologian on todettu lisäävän harrastajansa masennusta, vieraantuneisuutta, kenties riskiä sairastua ödeemiseen ekseemaan... Jos kuulet arvovaltaisen tieteellisen auktoriteetin puhuvan, esitelmöivän tai laulavan astrologian "maailmankuvan" harhaisuudesta... Jos osallistut kahvi- tai kaljakeskusteluun, jossa joku "tietää" mitä astrologia on...

      Niin kohdista mitä suurinta epäilyä näitä kohtaan, sillä kokemus on osoittanut, että astrologiasta on tehty eräs länsimaisen pintasivityksen saaneen asioita tiedostamattoman ihmisen negatiivinen projektion kohde ilman, että sillä on mitään asiallista syytä olla siinä roolissa. Kun kuulet vastaavia tapauksia, muista, että rajatiedon ja astrologian vastustajilla on oma kulttuurinen, sosiaalinen, ammatillinen tai henkilökohtainen taustansa, joka saattaa pakottaa sanomaan tai kirjoittamaan jotain, jota he eivät itsekään ymmärrä, tiedosta tai eivät ole paremmasta tiedosta ja ymmärryksestä edes tietoisia. Tiedettä on pidetty kynttilänä, joka lepattaa valoa taikauskon pimeyteen, mutta nyttemmin se on yhä selvemmin ihmisen ja elämän laajamittaista typistämistä ja sen merkitys koko maailman muuttamiseseksi länsimaisen ihmisen myytin mukaiseksi jatkuu kiihtyvällä vauhdilla ja brutaalisuudella. Kun tiedon valoa suunnataan yhä tarkennetuin linssein johonkin, jää varjon peittoon yhä suurempia alueita. Tiedettä ei kritisoida juurikaan, se on saavuttanut liian helpon ja itsestäänselvän aseman kulttuurissamme. Musiikkia, kirjallisuutta, politiikkaa saa arvostella vapaasti ja jokaisessa lehdessä on siihen tilaa, mutta missä on tilaa tieteen tulosten ja menetelmien arvostelulle?

      Epäile automaatin lailla suustaan kielteisiä lausuntoja sylkeviä skeptikkoja, sillä heillä on omat ongelmansa, joista suurin on kyvyttömyys tutkia ja tiedostaa oman mentaalisen prosessin sisältämiä rajoituksia, ehtoja ja mielivaltaisia valintoja. Maailma ei suostu pysähtymään tämänkään ajan rajoitteisiin ja keskiarvoisen älyn ja järjen tuotteiden palvontaan - se ainakin on täysin varmaa. Nerokkaat ihmiset, jotka todella muuttavat maailmaamme ja avartavat maailmankuvaamme syntyvät koulutussysteemistä huolimatta (kuten epätyypillinen Albert Einstein), ei sen ansiosta. Älä kiirehdi, maailman ja tieteen prosessit ovat yhä kesken...mahdollisesti tiesitkin...mutta oikeakaan tieto ei aina tee mitään vaikutusta, sen sijaan sosiaalisia käytänteitä ja uskomuksia vahvistava tieto tekee sen minkä tekee...vahvistaa sosiaalisia käytänteitä ja niiden takana olevia uskomuksia...useimmille se riittää ja tiede järjen viihteenä leviää tehokkaasti kritiikittömässä ympäristössä. Rajatiedon ja mm. astrologian vastustajat on helppo paikallistaa kahteen etujaan suojelevaan systeemiin:

      Äänestä

    • li idot

      Äänestä

    • Journalismin vajeesta:


      Kreikkalaisen Kathimerini-lehden päätoimittaja Alexis Papahelas kirjoitti vuosi sitten lehtensä verkkosivuilla journalismivajeesta.

      ”Vuosiin emme ole tehneet työtämme eli paljastaneet nimiä, osoitteita ja pankkitilejä, jotka liittyvät suuriin skandaaleihin sopimusten hankinnassa, asekaupoissa ja niin edelleen”.

      ”Isoimmat skandaalit tulivat julkisiksi, koska ulkomaiset viranomaiset alkoivat tutkia niitä. Emme aivan ole osanneet tehdä tutkivaa journalismia.”

      Papahelasin mukaan media on osaltaan vastuussa Kreikan tilanteesta, sillä osalle media-alasta bisnesvaikuttimet ovat tärkeämpiä kuin velvollisuus kutsua asioita niiden oikeilla nimillä.

      ”Media on kasvanut neljänneksi valtiomahdiksi sumentamalla journalismin ja politiikanteon rajat. Emme enää voineet pitää yllä välttämätöntä etäisyyttä. Lisäksi valtion ilmoittelusopimukset ja tukiaiset muodostivat medialle kultakaivoksen, joka loi yhä enemmän keskinäistä riippuvuutta.”



      ”We are also responsible because many groups within the sector often put their own business interests – invariably linked to the state – above their duty to call it like it is. A typical example is the protection of a particular minister who handled economic affairs, but who also had a reputation for helping move other things along. The few journalists who criticized such behavior were seen as ridiculous and their reaction was attributed to personal dislikes or power games.
      The sector has grown into a fourth power by blurring the lines between journalism and the exercise of politics. We all jumped into the battle of impressions and became so tightly knit that we could no longer maintain the necessary distance. This was helped along by the gold mine of state advertising contracts, subsidies, etc, which created even more interdependence.
      We journalists are also responsible for the quality of public discourse. The day that “serious” television stations invited every Tom, Dick and Harry with an opinion to appear, serious debate was replaced by populist waffle. ”

      Alexis Papahelas

      Äänestä

    • Olkaa hyvä, päätoimittaja Uusi-Kilponen ja lukekaa tämä EDELLINEN. Ja hävetkää!

      Äänestä

    Hellaan pojjaat ouzoo särpii ynnä laakereillans leppää


    Täsä tuoll edellä hiukka filosofioita on, onnex kyä €U:llaki markkinavallan mantroina, direktiiviukaaseina piisaa,
    paratiisiinhan ne kaikk tietä viisaa,
    Utsjoen nunnukanuu -naimha-Aslakin, manjaana-Manoliton ja Zeus-Zorbaxen asjat ku pannaan korriin sammaan,
    ni ei mee finanssit, ei €Urot, ei bisnexet - eik mikkään - konsaan ennään lammaan ...


    Citius, altius, fortius, spiritus fortis, Forsius, Korhola, lyckkijä Rajala, hjallitteleva Hjarkimo, Sarasvuo, Kouri ja Tuunanenki tuo,
    näin syntyy mahtava manin vuo,
    ympäristöämpäristöministerin Talvivaarasta uraanii saahaan, allasta vuottaa Vuotoxen suo,
    Kokkoomus kokkoo, kerrää ja haalii köyhäin killingit verottoman riistorikkaan taskuun, saasteet ja kerskauxen laskut vain saa köyhät nuo ...


    Yht on vahva tää €U kuni Ölumpia-aate, miss maailman terve, döypingvapaa amatöörinuoriso jalon kilvoittelun merkeiss toisens kohtaa,
    voitto ei lain oo pääasia vaan osanotto: voi, voi, voi ku Hellaan laakerit pääss seppeleinä hohtaa, hohtaa, hohtaa,
    urheiluahan leimaa totuudellisuus, rehtiys, raittius, reippaus ja jalous,
    ja mite ollakaan, samat mitat täyttää tää viimesiään vetelevä, ahneuden angstista avautuva narsistinen kerska-, ryöstö-, riisto- ja riskitalous!

    - Karin Lyösti -

    Äänestä

    • Piia-Noora Kauppi ja muutkin jälkipörssiläiset,
      Ja toimittaja Sari Huovinen

      Liputitte voimakkaasti kokoomuksen TYÖLINJAN puolesta. Eikö vieläkään Teille
      ole mennyt läpi, että KASVU EI ENÄÄ LUO TYÖPAIKKOJA, kuten joskus 70-luvulla
      (ks. Liitetiedosto).
      Edellisen laman jälkeen (VV. 1994-2007) Suomen BKT kasvoi 2-3 kertaa
      nopeammin kuin EU-maiden keskiarvo eikä silläkään poikkeuksellisen nopealla
      kasvulla työtunnit kasvaneet vuoden 1990 lähtotason yläpuolelle (ks.
      Liitetiedosto).
      Mörttinen lupasi uusia työpaikkoja jo kaden prosentin kasvulla. Mihin
      moinen uskomus perustuu? Kertoisitteko? (ks. Okunin laki).
      Kyllä televisioon kutsutuilta "asiantuntijoilta" voi edellyttää edes
      perusasioiden osaamista ja tilastojen ymmärtämistä.
      Samoin voisi haastattelua vetävältä toimittajalta edellyttää oikeitten
      kysymysten tekoa, eikä antaa haastateltavien puhua vain "puuta heinää".

      Tässä 12 kysymystä jotka odottavat uskottavia vastauksia.

      Vaalit lähestyvät ja taas on vaalilupausten aika. Keskustan Juha Sipilä
      lupaa 200 000 tuhatta uutta työpaikkaa kuten Paavo Lipponen valtakaudellaan.
      Matti Vanhanen puolestaan lupasi 100 000 uutta työpaikkaa ja Jyrki Katainen
      lupasi painaa työttömyyden alle viiteen prosenttiin.
      Tosielämäässä tehtyjen työtuntien määrä on kuitenkin pienempi kuin 25
      vuotta sitten, vaikka BKT on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi.

      Hesarissa tapahtui 10.12 2014 historiaa. Silloin ensimmäinen suomalainen
      yritysjohtaja Jorma Ollila sanoi julki sen, jonka jo lähes puoli miljoomaa
      suomalaista tietää ja tuntee nahoissaan:

      "Suurin pulma Suomen teollisuudelle on Ollilan mukaan silti pitkän ajan
      kuluessa tekninen kehitys, joka lyö lävitse kaikilla toimialoilla.
      Hänen mukaansa merkittävimmät muutokset ovat robotit, nanotekniikka,
      3D-tulostus, esineiden internet ja tekoäly. Ne muuttavat todennäköisesti
      hyvin voimakkaasti erilaisia tavaroiden ja palveluiden tuotantotapoja.
      Valmistavan teollisuuden työpaikkojen väheneminen siis jatkuu edelleen.
      Aikaisemmin verraten yksinkertaista teollisuustyötä siirrettiin etenkin
      Kiinaan ja muualle Aasian halvempiin työvoimakustannusten takia.
      Tulevaisuudessa nämä työtehtävät automatisoidaan. Euroopassa myytävät
      tuotteet valmistetaan Euroopassa, mutta automaatiotekniikalla. Osaamisen
      merkitys uusissa työpaikoissa kasvaa² - visioi Ollila.

      Poliittiset päättäjät, talousprofessorit, työelämän tutkijat eikä ay-liike
      ole sanoneet sanaakaan julkisuudessa rakenteellista järjestelmäviasta (ks.
      Alla oleva linkki), jossa syntyy työtuntien katoamisen, verotulojen
      hiipumisen, palkkapotin pienenemisen (BKT:sta) ja sitä kautta ostovoiman
      katoamisesta digitalisaation seurauksena.
      Kuinka teknologialla aikaansaatu tuottavuus ja sitä kautta saadut tuotot
      ohjautuvat/ohjataan takaisin markkinoiden ostovoimaksi? Ostovoiman kasvu on
      kuitenkin kaiken talouskasvun, yritystoiminnan ja (mahdollisten?) uusien
      työpaikkojen syntymisen tärkein edellytys.

      http://ariojapelto.blogspot.fi/2014/11/pelaistaisiko-protektionismi.html

      Edellä olevasta esityksestä professoreiden, työelämän tutkijoiden,
      poliittisten päättäjien ja ay-liikkeen velvollisuus on vastata
      kansalaisille seuraaviin kysymyksiin - ja toimittajien velvollisuus on
      kysyä:

      1. Kun Suomesta on hävinnyt finanssikriisin aikana lähes 80 000 teollista
      työpaikkaa, miksi ei digimaailma ei ole syntynyt vastaavaa määrää uusia
      työpaikkoja?

      2. Digitekniikan sovelluksista 2/3 osaa liittyy tuotantotekniikan ja
      internet-pohjaisen itsepalvelun kehittämiseen. Se luo muutaman uuden
      työpaikan, mutta hävittää vanhoja työpaikkoja monin verroin enemmän.

      3. Digitekniikka lisää toki tuottavuutta. Kun tuottavuus kasvaa nopeammin
      kuin markkinat, miten se voi kasvattaa työpaikkoja?

      4. Miten on mahdollista, että työ (=työtunnit) eivät ole lisääntyneet
      Suomessa, vaikka Suomen talous on kasvanut 2-3 kertaa nopeammin kuin
      EU-maiden keskiarvo (BKT lähes kaksinkertaistunut) 90-luvun laman jälkeen
      aina finanssikriisin alkuun asti (15v)?

      5. Miksi talouden kasvu ei enää luo työpaikkoja, vaikka kaikki poliitikot,
      EK, ay-johtajat ja taloustoimittajat niin väittävät? Työpaikat eivät ole
      kasvaneet 70-luvun puolenvälin jälkeen tuotannon kasvun suhteessa. Miksi
      toimittajat eivät ota tätä julkisuudessa ylläpidettyä valhetta esille?

      6. Miksi maailman ylivoimaisesti parhaan vientimaan Saksan talouskasvu on
      lipsahtanut pakkasen puolelle? Markkinaosuuden ryöstö toisilta mailta
      nollasummamarkkinoilla ei kasvata markkinoiden kokonaiskysyntää.

      7. Kun teollisten työpaikkojen tilalle on syntynyt pääasiassa palvelualojen
      ns. "paskatyöpaikkoja" joilla ei enää elä, miten se kasvattaa ostovoimaa?
      Suomessa uusista työpaikoista on 80% on näitä ns. ²paskatyöpaikkoja².

      8. Yrittäjille on annettu lukuisia verohelpotuksia, varallisuusvero ja
      kelamaksut poistettu, yhteisövero alennettiin 26 prosentista 20 prosenttiin
      ja siitä huolimatta uusia työtunteja ei ole syntynyt vaikka niin luvattiin.
      Missä olikaan veronalennusten dynaamiset vaikutukset?
      http://ariojapelto.blogspot.

      Äänestä

    li ido

    Äänestä

    Kaikissa vaalikoneissa raparperi on ollut kymmenen parhaan joukossa ja paras demari.Kiemunki on ollut peräpään ratsastaja,enkä tarkoita sitä mitä luulette.

    Äänestä

    • ERILLISYYS - IHMISEN SYVÄ UNI

      Elämän pyhimmät kokemukset lienevät hämäriä aavistuksia valvetilasta. Mutta niistä huolimatta uni jatkuu syvänä, pimittävänä.
      ________________



      EMME OLE HERÄNNEET TÄYTEEN IHMISYYTEEN

      Arki on vain meissä oleva unitila

      On aloitettava tästä tietoisuudesta: minä nukun. Minun täytyy tiedostaa tämä tila, olla koko ajan tietoinen ja katsoa kriittisesti itseäni, omia varmuuksiani.

      ~ ~ ~

      Me nukumme, ihmiset ympärillämme kulkevat unessa ja toistelevat heille annettuja lauseita.

      ~ ~ ~

      Arkea ei ole. Se on vain meissä oleva unitila.

      ~ ~ ~

      Me emme tunne itseämme. Me olemme eksyksissä. Me nukumme. Me emme ole heränneet täyteen tietoisuuteen. Ihminen on vasta kehkeytymisvaiheessa oleva olento. Me koemme tyhjyyttä, osattomuutta, tarkoituksettomuutta. Törmäilemme sinne ja tänne. Haemme keinotekoisesti jotain sisältöä itseemme. Entinen ei enää tyydytä, ja uutta ei ole löydetty. Ja kuitenkin se on meissä.



      Unessa kuljemme toistemme ohi

      Voin katsoa lähimmäistäni silmiin ja haukotella tai tähtitaivasta ja haukotella. En näe siinä mitään ihmeellistä. Minä en tiedä mitään, jos näin tunnen. Olen unessa.

      ~ ~ ~

      Tämä yhteiskuntamme, tämä elämämme, on kulkenut minuuden lumoissa. Ihminen pyrkii elämään erillistä minuutta. Ja kuitenkin, kun ihminen tulee normaalitilaan, hän kykenee tuntemaan spontaania myötätuntoa, rakkautta, toista ihmistä, lasta, kissanpoikaa, kaikkea olevaista kohtaan. Tuo totuus, tuo perusolemus, tuo ihmisen sisin, jumalallisin, mitä ihmisessä on, on aina läsnä.

      ~ ~ ~

      Rikkimeno, erillisyys, näkyy ihmisen ja ihmisten välillä. Me emme ole enää yhtä, niin kuin me todellisuuden kannalta olemme.

      ~ ~ ~

      Meidän on herättävä tästä unesta ja nähtävä arvo tässä arkitodellisuudessa, ihmisessä, joka on meidän edessämme. Hän on mysteeri. Hän on jumalallinen ihme.



      Erillisyydentunto on erehdys

      Meidän perusonnettomuutemme on eristyminen, minän ja ei-minän vastakohta, subjektin ja objektin vastakohta. Me olemme kadottaneet alkuyhteytemme.

      ~ ~ ~

      Minä tunnen erillisyyden, ja voin sitä erillisyyttä korvata keinotekoisella hyveellä - rakastan lähimmäistäni vähän hammasta purren, kun on käsketty. Ja se käy huonosti.

      ~ ~ ~

      Sen, että me ihmiset asumme eri seuduilla, että me valitettavasti emme aina ymmärrä toistemme kieltä, että meillä on erilaisia tapoja ja tottumuksia, ei suinkaan tarvitse merkitä yhteydentunnon rikkoutumista. Toisaalta taas voidaan mikä tahansa erikoispiirre ottaa eristyksen perustaksi, alkaa tehostaa sitä, kunnes ihmiset itsekin uskovat sen olevan jotain oleellista, auttamattomasti jakavaa.

      ~ ~ ~

      Niin kauan kuin haen onnea itselleni, en sitä koskaan löydä. Jos pyrin vain selville pääsemiseen oman itseni iloksi, se osoittaa, etten ole päässyt selville alkuunkaan. Selville pääsemistä seuraa itsestään myötäelämisen kyky. Ihminen elää toista ihmistä, toinen ihminen on minä; raja sinun ja minun väliltä katoaa. Ja minulle on yhtä tärkeätä toisen ihmisen elämä kuin oma elämäni.



      AJATUSTOTTUMUKSET KAHLITSEVAT MEITÄ

      Elämämme on ajatusuurteissa

      Kun me luulemme ajattelevamme, me itse asiassa siirtelemme jähmettyneitä ajatusosia tajunnassamme, rakentelemme niistä selityksiä niin kuin lapset palikoista taloja, ja luulemme tämän olevan ajattelua. Se ei ole ajattelua. Se on valmiilla ajatuksilla leikkimistä.

      ~ ~ ~

      Olemme eläneet vuosituhansia siinä yksinkertaisessa ja hyvin ymmärrettävässä uskossa, että se, mikä on omassa ympäristössämme, missä tahansa annetussa ympäristössä - sanottakoon sitä kulttuuripiiriksi tai miksi tahansa - on yleisesti hyväksyttyä, oikeaksi todettua, pysyvästi iankaikkisesti totta ja oikeata.

      ~ ~ ~

      Meidän ihmisten elämä on ajatusuurteissa. Se kiertää vain omaa uraansa.

      ~ ~ ~

      Tarkasti havaiten ovat useimmat ihmisten tunnustamat ja tavoittelemat, juhlavimmat arvot jotakin, jotka "niin ajattelemalla" on tehty arvoiksi ja toisin ajattelemalla lakkaavat olemasta arvoja.

      ~ ~ ~

      Olemme sidottuja perinnäisiin ajatus- ja tunnetottumuksiin. Niiden pohjalta järkeillen ja tunteillen aina päädymme vanhoihin ristiriitoihin vain muodollisesti uusin asetelmin.

      ~ ~ ~

      Pohdinta, joka noudattelee sovinnaisia, totunnaisia ratoja, ei ole entistä hajottavaa ja uutta vapauttavaa pohdintaa, jatkettakoon sitä vaikka tuhat vuotta ja harjoittakoot sitä miten lahjakkaat aivot tahansa.



      Todellisuus on lahjomaton

      Entiset arvostukset, varmuudet, uskomukset, jotka ovat hallinneet maailmaa ja johtaneet kansakuntien historiaa, eivät enää käy. On herättävä kuin unesta. On nähtävä valhe valheeksi, erehdys erehdykseksi, julmuus ja tunnottomuus julmuudeksi ja tunnottomuudeksi, pelkuruus pelkuruudeksi.

      ~ ~ ~

      Kaikkinainen huoli ja murhe kaikissa oloissa ja kaiken tapahtumisen keskellä johtuu vain ja yksinomaan tietämättömyydestämme: vääristä, erheellisistä ajatustottumuksistamme.

      ~ ~ ~

      Kehitys edellyttää nimenomaan vakiintuneimpien arvostusten kriittistä tarkastelua - ei niiden hylkäämistä vain siksi, että ne ovat vanhoja, vaan niiden sisällyksen kirkasta näkemistä.

      Äänestä

    • Epilogi

      ~ YRJÖ KALLISEN AJATUKSIA ~

      Elämys alkaa siellä, missä sanat loppuvat. Ja kuitenkin sanat saattava johdatella ihmistä sanomattomaan tuntumaan.

      PROLOGI

      Yksinkertaista ja luonnollista on ystävyys, avuliaisuus, oma ja yhteinen huolenpito asioista ilman kilpailua, ilman etuilua, ilman taistelua.

      - Vaikeata on tajuta tämä ympäristössä, joka rakentuu kilpailusta, etuilusta ja taistelusta.

      Yksinkertaista ja luonnollista on myötäelää jokainen kohdalle tuleva ihminen, tuntea hänen ilonsa ja surunsa omina iloina ja suruina.

      - Vaikeata on todellistaa nämä tunnot käytännöksi maailmassa, joka on eturyhmien, mielipiteiden, puolueiden, uskontojen ja kansallisuuksien pirstoma, juopia, rajoja ja vastakohtia täynnä.

      Yksinkertaista ja luonnollista on ahkeroida ja suorittaa sitä, mikä on tarpeellista, elämänmyönteistä.

      - Vaikeata on kaikki siellä, missä aherruskin on alistettu kilpailun, etuilun, keinottelun ja taistelun välivaiheeksi.

      Rehellisyys on yksinkertaista; valehteleminen monimutkaista.

      Molemminpuolinen avuliaisuus on helppoa; molemminpuolinen pyrkimys etuilla toisten kustannuksella, pelata, pettää ja voittaa on näännyttävän vaikeata.

      Äänestä

    • Tällainen näkeminen vapauttaa ihmisen ilman muuta arvottomasta, meluttakoon sen puolesta miten äänekkäästi tahansa.

      ~ ~ ~

      Ottakaa jokainen sukupolvien lujan uskon vakiinnuttama käsite siihen liittyvine arvoineen perinpohjaisen tarkastelun alaiseksi. Älkää tyytykö käsittelemään noita käsitteitä ja arvoja valmiina, lopullisina, itsestään selvinä, jollaisina miljoonat ne ottavat, vaan kaivautukaa niihin ja tutkikaa, onko niissä jokin realiteetti pohjalla, realiteetti, joka on todella arvokas, tosi, ainakin todella arvokkaan ja toden kannalta edelleen ja jatkuvasti tarpeellinen.

      ~ ~ ~

      Todellisuuden näkeminen on pohjimmiltaan äärimmäisen lahjomatonta realismia. Pitää katsoa tosiasioita silmästä silmään eikä uiskennella ideologisten varmuuksien varassa.

      ~ ~ ~

      Vapautuminen aikakausien ajatusvirroista ja ympäristön ajatustottumuksista on vaikein ponnistus, mikä ihmisen osalle voi tulla. Sekä pelottavassa että meitä nöyryyttävässä määrin pitää paikkansa lause: Ihminen ei ajattele, vaan hänen ympäristönsä ajattelee hänessä.



      Ajattelun vapautuminen on heräämistä

      On mahdollista, joskin vaikeata, irtautua sen verran kaikesta opetetusta, annetusta, mieleen syövytetystä, että alkaa toden teolla kysyä, mitä tämä kaikki oikeastaan on, mistä se johtuu ja mihin se vie. Jos pääsee alkuun, jos saa edes toisen kätensä siteistä irti, saattaa tapahtua ihme. Perinteiden, annettujen arvokäsitysten mahti raukeaa. Harha, joka tajutaan harhaksi, lakkaa olemasta. Lumous, jonka olemus oivalletaan, lakkaa vaikuttamasta. Jos näin tapahtuu minussa, sinussa, yhä useammassa, muutos on mahdollinen.

      ~ ~ ~

      Jos maailmanhistoria voi osoittaa meille puhtaasti inhimillisen onnen lisääntymisen maailmassa yleensä tai maailman jossakin osassa, vaikkapa pienessäkin, jos yleensä on mahdollista aikaansaada joko yksilöllistä tai yleistä onnellisuuden lisäystä, niin se on tapahtunut ja tapahtuu vain sikäli, kuin ihmisten perusajatuksissa, elämänasenteessa, on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia.

      ~ ~ ~

      Mikään ei ole vaikeampaa kuin vapautuminen perinteiden ja arvovaltojen mahdin alaisuudesta. Mutta siellä, missä vapautuminen tapahtuu, siellä pääsee esille se tunto, joka saa meidät ystävystymään ihmisen, eläimen, kukan ja iltaruskon kanssa.

      ~ ~ ~

      Jos me tulemme kohdalle, jossa tapahtuu kaikkien arvojen uudelleen arviointi, saattaa tapahtua, että se lahjomaton tosi, totuus, ihmisten mielipiteistä riippumaton totuus, pääsee esille. Siinä on meidän toivomme.

      ~ ~ ~

      Uskon sittenkin ihmisten vähitellen heräävän perinteellisten ajatustottumusten unesta. Tiedän, että se on mahdollista, sillä siellä täällä on ihmisiä, jotka ovat täysin hereillä.

      ~ ~ ~

      Elämänmyönteinen, periytyneistä pakkomielteistä vapautuva ajattelu ilmenee monivivahteisena ja eriasteisena, milloin syvänä filosofian, milloin vain uutena ja itsestään taukoamatta uudistuvana sielunelämänä.

      Äänestä

    • SYVIN MEISSÄ ON KAIKKIEN ILMAISUJEN TUOLLA PUOLEN

      Asioiden nimittäminen ei selitä niitä

      Yhtä tärkeää kuin on valmiina annetuista ajatustottumuksista vapautuminen, on myöskin sen seikan oivaltaminen, että jonkin asian nimittäminen ei ole samaa kuin sen selittäminen. Ellei tätä oivalleta, tajunta kyllä täyttyy nimien ja sanojen paljoudella, mutta elämän ymmärrys ei lisäänny eikä syvene.

      ~ ~ ~

      Lauseet, määritelmät, peittävät itse asian ja sen tähden lausutut teoriat voivat olla nukuttavia, ajatusta ehkäiseviä.

      ~ ~ ~

      Meidän sanalliset ilmaisumme ja käsitteemme ovat merkillisen hataria ja sekavia. Ihmisessä on tarve hahmottaa asiat, nähdä ne kokonaisuuksina ja ilmaista ne sanalla. Ilmaisu palvelee meitä hyvin konkreettisissa asioissa, mutta käsitteellisyydessä se ei lainkaan päde. Siitä johtuu, että ideologiat, olkoonpa ne uskonnollisia, poliittisia tai mitä tahansa aateryhmityksiä, voivat kaikki sisältää mitä vain suurimmasta julmuudesta kauneimpaan rakkauteen. Ihmiset ryhmittyvät käsitteiden ympärille ja taistelevat keskenään. Ja ne, jotka eniten taistelevat, kaikkein vähiten tietävät, minkä puolesta he taistelevat.

      ~ ~ ~

      Useimmat inhimilliset käsitteet ja etenkin niiden sanailmaisut ovat toivottoman epämääräisiä. Tästä johtuu, että monia sanoja voidaan käyttää ja myöskin väärinkäyttää milteipä rajattomasti.

      ~ ~ ~

      Inhimillisten elämäntuntojen moninaisuus on rajaton, ja niitä koskevat sanailmaisumme ovat vain avuttomia, epätäsmällisiä viittauksia.

      ~ ~ ~

      Jokaisella tilanteella, hetkellä ja ongelmalla täytyy olla ratkaisu ikään kuin itsessänsä. Ei ole mitään kaavamaista ratkaisua. Meillä on perinnäinen taipumus etsiä ja löytää kaavamaisia ratkaisuja ja kaavoja. Ne antavat turvallisuuden tunnetta. Mutta todellisuus ei tunnusta niitä. Kaikki on hetkestä hetkeen uutta.

      ~ ~ ~

      Tarkemmin ajatellen meidän sielunelämämme on melua täynnä. Siellä puhuvat vakaumukset ja varmuudet. Tämän maailman meteli elää minussa, jos annan sen elää.



      Sanat eivät tavoita totuutta

      Kas, yksi peruseksytyksistä on juuri siinä, että yritetään teoretisoida totuutta, lausua sanoin jotakin, joka olisi yleensä totta. Se käynee jossain määrin laatuun matematiikassa ja jossakin käytännöllisissä asioissa, mutta elämän ytimen ymmärtämisestä puheen ollen se on mahdotonta. Elämä, veljeys, rakkaus ja totuus eivät ole formuloitavissa. Formulat, kaavat ja säännöt ovat poistettavissa, harhakuvitelmat hajotettavissa ja se, mitä jää jäljelle, on elämää, veljeyttä, rakkautta ja totuutta.

      ~ ~ ~

      Mitään todellista totuutta ei koskaan ratkaista järkeillen eikä määritellen. Totuus on nimittäin kaiken määrittelymme tuolla puolen. Sitä ei voida sanoa, ei edes ajatella, se voidaan vain elää.

      ~ ~ ~

      Jokainen yleinen teoria on harmaata ja elotonta. Vain elämä on ikivihreä.

      ~ ~ ~

      Määritelmä voi korkeintaan piirittää totuutta, mutta ei sitä ilmaista. Nimittäin elämän totuutta. Junan lähdön se voi ilmaista moitteettomasti.

      ~ ~ ~

      Toistan zen-mestarien lauseen: Sana on kuin sormi, joka viittaa kuuhun, mutta sormi ei ole kuu. Jos ihmisellä on sellainen sisäinen tila, että hän voi nähdä sen kuun, niin se sormi on tehnyt tehtävänsä. Mutta joka tuijottaa siihen sormeen on erehtynyt.

      ~ ~ ~

      Elämäntotuutta ei ole kukaan milloinkaan sanoin julistanut, sitä ei löydy yhdestäkään pyhästä kirjasta. Yksikään inhimillinen sana ei ole rakentanut sitä ilmaisemaan, mikään määritelmä ei siihen sovellu. Vain viitteitä siitä voimme saada, mutta vain viitteitä, jotka eivät ole samaa kuin elämäntotuus.

      ~ ~ ~

      Totuus - ikuista oleva - ei ole ilmaistavissamme. Se on käsiteajattelun tuolla puolen. Me liikumme edelleenkin pinnalla. Vasta naarmun olemme vetäneet salaisuuden ytimen pintaan.

      Äänestä

    • Elämys alkaa siellä, missä sanat loppuvat

      Syvin meissä on kaikkien ilmaisujen tuolla puolen.

      ~ ~ ~

      Näkymätön todellisuus lakkaisi olemasta todellisuutta, jos yrittäisimme vangita sen sanoillamme. Käsitteemme symboleineen eivät kerta kaikkiaan ole rakentuneet ilmaisemaan näkymätöntä todellisuutta.

      ~ ~ ~

      Uskonnollisen hengenelämän ydinoivallukset ja -kokemukset ovat hahmottomia. Ne kumpuavat käsitteellisen ajattelun ja määrittelyn alueen tuolta puolen. Mutta me pyrimme tajuamaan ne ajatuskuvina, pukemaan ne sanoin ilmaistaviin käsitteisiin. Täten ovat syntyneet myytit, määritelmät, opit ja dogmit.

      ~ ~ ~

      Dogmit, uskonkappaleet, ideologiat, ovat enemmän tai vähemmän staattisia. Siinä on niiden voima ja heikkous. Syvimmät ja todella elävät totuus kokemukset ovat, ilmeisesti, ainutkertaisia.

      ~ ~ ~

      Tietystikään emme voi luopua ajattelunvälineistämme, käsitteistä ja niiden ilmaisuista. Mutta ne saattava lakata vangitsemasta ymmärrystämme. On mahdollista oivaltaa sanattomasti ja tavalla, jolle ei löydy sanallista ilmaisua.

      ~ ~ ~

      Jos ihminen pääsee käsitteellisen ajattelunsa rajoille ja kokee elävästi ja syvästi, varmaankin varmemmin, että nyt hän vasta on todellisuuden tuntumassa, silloin ei ole kysymyksessä pako mihinkään. Pikemminkin se on unesta heräämistä.



      ELÄMÄ ON LOPUTON KILPAKENTTÄ

      Olemme noidutussa kehässä

      Kilpailun, etuilun ja taistelun tuntuu pakottavan kaikki kilpailemaan, etuilemaan ja taistelemaan. Me synnymme maailmaan, jossa tämä tila vallitsee.

      ~ ~ ~

      Enemmistö uskoo ja tahtoo uskoa, että elämä on taistelua, kilpailua, väkevämmän voittoa heikommasta. Sen vuoksi kilpailun ja taistelun henkeä ylistetään. Voittajia kunnioitetaan ja kumarretaan, voitettuja ivataan, joskus säälitään.

      ~ ~ ~

      Olemme noidutussa kehässä. Kuta kiihkeämmin tavoittelemme voittopisteitä ulkonaisten saavutusten, näkyvyyden, huomion, vallan, menestyksen, etevyyden ja pysyvyyden kilpakentällä, sitä enemmän ehtyvät spontaanin ilon lähteet ja samalla myös positiivisen toiminnan energialähteet sielussamme. Mitä ehtyneemmäksi, juurettomammaksi sisäinen elämämme käy, sitä kiihkeämmin yritämme täyttää tyhjän elämämme ulkonaisin saavutuksin ja korvikkein. Ja kaiken tämän väistämättömänä seurauksena on alati kiristyvä taistelu ihmisten kesken kotona, koulussa, yhteiskunnassa, politiikassa, kansojen ja etupiirien kilpakentillä.

      ~ ~ ~

      Ihmiset voisivat elää rauhaa - mutta eivät voi, koska heidät lapsesta saakka kasvatetaan kilpailemaan ja taistelemaan, voittamaan, kukistamaan, alistamaan ja tappamaan toisiaan. Tämä kasvatus ja siihen pohjaava elämänkäsitys todellistaa itsensä: Syntyy ja säilyy asiaintila, jossa on kilpailtava, taisteltava ja tapettava.

      Äänestä

    Elämys alkaa siellä, missä sanat loppuvat

    Syvin meissä on kaikkien ilmaisujen tuolla puolen.

    ~ ~ ~

    Näkymätön todellisuus lakkaisi olemasta todellisuutta, jos yrittäisimme vangita sen sanoillamme. Käsitteemme symboleineen eivät kerta kaikkiaan ole rakentuneet ilmaisemaan näkymätöntä todellisuutta.

    ~ ~ ~

    Uskonnollisen hengenelämän ydinoivallukset ja -kokemukset ovat hahmottomia. Ne kumpuavat käsitteellisen ajattelun ja määrittelyn alueen tuolta puolen. Mutta me pyrimme tajuamaan ne ajatuskuvina, pukemaan ne sanoin ilmaistaviin käsitteisiin. Täten ovat syntyneet myytit, määritelmät, opit ja dogmit.

    ~ ~ ~

    Dogmit, uskonkappaleet, ideologiat, ovat enemmän tai vähemmän staattisia. Siinä on niiden voima ja heikkous. Syvimmät ja todella elävät totuus kokemukset ovat, ilmeisesti, ainutkertaisia.

    ~ ~ ~

    Tietystikään emme voi luopua ajattelunvälineistämme, käsitteistä ja niiden ilmaisuista. Mutta ne saattava lakata vangitsemasta ymmärrystämme. On mahdollista oivaltaa sanattomasti ja tavalla, jolle ei löydy sanallista ilmaisua.

    ~ ~ ~

    Jos ihminen pääsee käsitteellisen ajattelunsa rajoille ja kokee elävästi ja syvästi, varmaankin varmemmin, että nyt hän vasta on todellisuuden tuntumassa, silloin ei ole kysymyksessä pako mihinkään. Pikemminkin se on unesta heräämistä.



    ELÄMÄ ON LOPUTON KILPAKENTTÄ

    Olemme noidutussa kehässä

    Kilpailun, etuilun ja taistelun tuntuu pakottavan kaikki kilpailemaan, etuilemaan ja taistelemaan. Me synnymme maailmaan, jossa tämä tila vallitsee.

    ~ ~ ~

    Enemmistö uskoo ja tahtoo uskoa, että elämä on taistelua, kilpailua, väkevämmän voittoa heikommasta. Sen vuoksi kilpailun ja taistelun henkeä ylistetään. Voittajia kunnioitetaan ja kumarretaan, voitettuja ivataan, joskus säälitään.

    ~ ~ ~

    Olemme noidutussa kehässä. Kuta kiihkeämmin tavoittelemme voittopisteitä ulkonaisten saavutusten, näkyvyyden, huomion, vallan, menestyksen, etevyyden ja pysyvyyden kilpakentällä, sitä enemmän ehtyvät spontaanin ilon lähteet ja samalla myös positiivisen toiminnan energialähteet sielussamme. Mitä ehtyneemmäksi, juurettomammaksi sisäinen elämämme käy, sitä kiihkeämmin yritämme täyttää tyhjän elämämme ulkonaisin saavutuksin ja korvikkein. Ja kaiken tämän väistämättömänä seurauksena on alati kiristyvä taistelu ihmisten kesken kotona, koulussa, yhteiskunnassa, politiikassa, kansojen ja etupiirien kilpakentillä.

    ~ ~ ~

    Äänestä

    • Ihmiset voisivat elää rauhaa - mutta eivät voi, koska heidät lapsesta saakka kasvatetaan kilpailemaan ja taistelemaan, voittamaan, kukistamaan, alistamaan ja tappamaan toisiaan. Tämä kasvatus ja siihen pohjaava elämänkäsitys todellistaa itsensä: Syntyy ja säilyy asiaintila, jossa on kilpailtava, taisteltava ja tapettava.



      Elintason nousu ei lisää onnea

      Jotakin meissä itsessämme on vinossa. Elintason nousu ei olekaan lisännyt elämän onnellisuutta, elämän rauhaa, elämän iloa.

      ~ ~ ~

      Ihmisten valtava enemmistö näkee unia voitoista, mutta ei voita. Jokaista voittajaa vastaan on vähintään sata voitettua, jälkeenjäänyttä. Ihmisen luonnollinen, lämmin suhde, alkaa viiletä.

      ~ ~ ~

      Mitä vimmatumpi elintasokilpa, sitä herkemmin nähdään toinen ihminen mahdollisena kilpailijana, jonka ylipuolelle pitäisi päästä.

      ~ ~ ~

      Ihmisiä hallitsee etäisyyden illuusio. He luulevat, että päämaali, täyttymys, on jossakin etäällä, korkealla, ja niin he juoksevat kuin orava rattaassaan pääsemättä milloinkaan mihinkään.

      ~ ~ ~

      Kuta korkeampi elintaso on, sitä enemmän alkavat merkitä ns. statussymbolit, sosiaaliset arvonmitat. Ihmisen arvoa aletaan mitata ulkoisilla seikoilla: Ihminen sinänsä ei ole arvo. Ihmisen rehellinen aherrus ei ole arvo.

      ~ ~ ~

      Ihmiset voisivat olla onnellisia ja onnellistaa toistensa elämää - mutta eivät voi, koska heitä hallitsee yleinen usko, jonka mukaan kunkin on taisteltava oman onnensa puolesta, riistettävä se toisilta sekä varjeltava omaa onnea suhtautumalla piittaamattomasti toisten onnettomuuteen. Juuri täten saadaan sydän kuivaksi ja kovaksi, ehdytetään sisäiset onnenlähteet.



      Ihmisen sisin ja parhain jää viljelemättä

      Elämään tulee onttous, kun ihmiselämän merkitys ja arvot siirtyvät ulkonaisiin asioihin, joita me emme voi hallita, keskinäiseen kilpailuun. Ja tässä on ydinkohta: ihmisessä jää viljelemättä sisin ja parhain. Ihmisen sieluun tulee tyhjyys. Siellä ei olekaan tarkoitusta, siellä ei ole välitöntä, elämyksellistä sisällystä.

      ~ ~ ~

      Arvostus siirtyy elämää kantavasta arkitodellisuudesta, todella hyödyllisistä asioista, keinotekoisiin asioihin, jotka ovat irti hyödyllisestä elämästä. Ihailua ja arvostusta saa mies, joka voittaa nyrkkeilykehässä tai juoksee sekunnin kymmenesosan nopeammin kuin toiset tai voittaa iskelmäkilpailussa - samantekevää missä, kunhan voittaa. Mutta mies, joka ahertaa tehtaassa, raataa pellolla tai metsässä, on vain tavallinen mies, joka ei ole elämässä mihinkään päässyt.

      ~ ~ ~

      Ihmiset palvovat mitä tahansa, mistä luulevat uhoavan heille arvonkorotusta, etua, aineellista tai henkistä hyötyä, mutta kulkevat ohi köyhän, mitäänantamattoman.

      ~ ~ ~

      Nykyisen yhteiselämämme luonnottomuus on siinä, että me paisutamme, pöhötämme luonnolliset ja sinänsä oikeutetut tarpeemme luonnottomiksi. Meitä villitsee poroporvarillinen paljouden tarve, rellestäminen, pöyhkeilyn, isottelun, upeilun tarve. Ja kuta enemmän rellestämme, maksamme rahaa ja pöyhkeilemme rahankäytöllämme, sitä viheliäisemmäksi käy sisäinen sielunelämämme.

      Äänestä

    • link idot

      Äänestä

    • lin idoot

      Äänestä

    • OIVALLUS - HERÄÄMINEN ON MAHDOLLINEN

      Herääminen on mahdollinen. Se on kuin heräämistä painajaisunesta. Se on yksilöllinen tapahtuma ja sen täytyy tapahtua vastoin koko ympäristön suggeroivaa vaikutusta, vastoin aikakauden arvovaltaisinta vakuuttelua. Ja kuitenkin vain tämän heräämistapahtuman toistumisessa yhä useammissa ihmisissä on ihmisten maailman tulevaisuuden toivo.


      LÖYDÄMME KADOTETUN ITSEMME

      Ihminen meissä murtautuu esille

      Teoreettisesti ja myöskin käytännöllisesti on olemassa pienen pieni mahdollisuus unesta heräämiseen. Ennen sitä on päästävä täysin selville siitä, että todellakin nukumme, vaellamme suggestioiden vallassa, että meissä ajattelevat, tuntevat ja toimivat ympäristömme, perinteet, meille annetut arvostukset, ja että persoonina olemme vain ikäänkuin kaiken tuon summa. Tämä selvyys on järkyttävä. Sen jälkeen saattaa tulla miltei kammottava tyhjyyden tunto. Ihminen kokee, mitä on seisoa tyhjän päällä ja pitää kiinni tuulesta.

      ~ ~ ~

      Siellä täällä ilmestyy ihmisiä, jotka aivan kuin unesta heräten alkavat hengittää uudella tavalla, ovat löytäneet jotakin, joka oli ennen ollut hukassa. Näitä uudenlaisia ihmisiä on kaikkialla.

      ~ ~ ~

      Todellisuus osoittaa, että ihmisessä voi milloin tahansa ja mitä erilaisimmista syistä viritä jopa käänteentekevässä mielessä jotakin aivan uutta, joka näyttää kerta kaikkiaan olevan ristiriidassa kaiken entisen kanssa. Jotakin näennäisesti mitätöntä tapahtuu, ja ihminen ikäänkuin pysähtyy. Jotakin aukeaa hänen sielussansa, ja ihminen muuttuu.

      ~ ~ ~

      On mahdollista kokea elämä myös myönteisesti, valoisasti ja totuudellisesti.

      ~ ~ ~

      Sisäinen uudistumisemme ei edellytä uutta maailmaa ympärillemme. Se on eräässä mielessä sama maailma, ja kuitenkin todellisessa mielessä se on täydellisesti uusi maailma, sillä suhteemme siihen on uusi.

      ~ ~ ~

      Mitä enemmän ihminen herää meissä itse kussakin, sitä ihmismäisemmäksi tämän maailman teemme, sitä enemmän saamme siihen iloa ja valoa.



      Totuudellisuudesta seuraa ymmärtäminen

      Ihmisessä voi viritä totuudellisuus ja sen vaikutuksesta asiallistuminen, hiljentyminen, joka aivan kuin uudestaan avaa spontaanin, itsestään kumpuilevan ilon ja onnellisuuden lähteet.

      ~ ~ ~

      Totuudellisuuden tila merkitsee sitä, että ihminen katsoo jopa kärsimyskokemustakin silmästä silmään: mitä tämä on, voidaanko tätä korjata vai ei. Jos sitä ei voida korjata, niin miten sen kanssa tullaan toimeen?

      ~ ~ ~

      Ihminen saattaa aivan kuin herätä näkemään oman tilansa. Miten hänen ajatusmaailmansa on koostunut, miten vähän hänessä on mitään todellista omaa ja aitoa, miten ihmeen vähän hän todella tietää todella tietämisen arvoista, muistitietojen paljouksista huolimatta.

      ~ ~ ~

      Millä tavalla ongelma todella häviää? Se raukeaa. Sitä ei enää ole. On vain jotakin, jota katsotaan levollisesti, tarkaten, totuudellisesti.

      ~ ~ ~

      Ainoa pelastuksen ehto on tämä: että ihmisessä ihmisen jälkeen viriäisi yhä enemmän ja enemmän totuudellisuuden henkeä, tarvetta nähdä tosiasiat tosiasioina ja vetää niistä tosiasioiden mukaiset johtopäätökset eivät vain hokea jotakin.



      Itsensä kanssa on tultava sinuksi

      Kun ihminen tajuaa: Sinä olet hyväksytty sellaisena kuin sinä olet, tämä tunto vapauttaa ihmisen. Hän pääsee sovintoon oman rikkinäisyytensä kanssa. Tästä seuraa kummallisen uusi asenne: Se, mitä ennen piti epätoivoisesti yrittää, on luonnollista yrittämättäkin - ystävyys, avuliaisuus, käden ojennus, myötäeläminen.

      ~ ~ ~

      Omaa itseään on katsottava totuudellisesti silloin, kun huomaa itsensä vajavaiseksi, katsottava silmästä silmään sitä tosiasiaa, että minussa on nyt vihaa, tunnen kostonhimoa, myönnettävä se, katsottava sitä rauhallisesti, käsiteltävä sitä. Minkä arvoinen tuo tunne on? Miksi tämä elämä muuttuisi, jos kaikilla olisi tuollainen tunne? Kyllä tuon totuudellisen tarkastelun valossa monet ongelmat, hyveen ongelmat ja paheen ongelmat, raukeavat.

      ~ ~ ~

      En yritä muuttaa itseäni, vaan yritän päästä selville, miksi olen sellainen kuin olen. Mitä rehellisemmin ja aidommin yritän katsoa omia heikkouksiani - inhimillisyyksiäni, sillä sitähän ne ovat - sitä suurempaa vapautumista tunnen.

      ~ ~ ~

      Ihmisen on tultava sinuksi itsensä kanssa, tavattava itsensä aivan kuin ensi kertaa.

      ~ ~ ~

      Elävä totuudellisuus hävittää näyttelemisen tarpeen. Ei tarvitse kuvitella olevansa mallikappale.

      Äänestä

    • TOTUUS ON OLEMASSAOLON YDINLUONTOA

      Tosiasioita on katsottava silmästä silmään

      Korkeinta, ylevintä, velvoittavinta kaikessa siveellisessä, eettisessä ja henkisessä elämässämme on uskollisuus totuudelle ja totuudellisuudelle.

      ~ ~ ~

      Mistä lähtee totuus? Se lähtee vain ihmisten totuudellisesta itsetarkkailusta ja tosiasiain tarkkailusta. Riittää, kun ihminen katsoo tosiasioita silmästä silmään.

      ~ ~ ~

      Ihmiset eivät yleensä halua kuulla sitä, mikä on totta, vaan sitä, mikä on mieluista.

      ~ ~ ~

      Jos todellisuuden oikea ymmärtäminen on elämäni vakain pyrkimys, silloin en pohdi kuviteltuja pulmia, vaan yritän tajuta totuuden tässä ja nyt.

      ~ ~ ~

      Tahtoisin olla vaikka vähäisenäkin tekijänä siellä, missä suunta totuutta kohti otetaan mieluummin kuin siellä, missä sitä vain seurataan.



      Elämäntotuus on pulppuavaa elämää

      Elämäntotuus ei ole staattista, se ei ole säilöntätavaraa. Se on pulppuavaa elämää.

      ~ ~ ~

      Totuudella ei ole motiivia. Elävällä totuudella ja todella aidolla rauhalla ja ilolla ei ole syytä. Se on olemassaolon, todellisen ja selkeän olemassaolon ydinluontoa.

      ~ ~ ~

      Älä usko sokeasti, mitä sinulle on uskoteltu, vaan katsele levollisesti itseäsi. Jos näet omaa itseäsi kokevan totuuden, oman sielunelämäsi liikkeitä, tarpeita, pelkoja, yllykkeitä kokevan totuuden, niin se totuus vapauttaa.

      ~ ~ ~

      Elämäntotuus on jotain elämyksellistä, välittömästi, yksilöllisesti koettavaa tässä ja nyt. Sen ehtona näyttää olevan tajunnan vapautuminen kaikesta lainatusta, kaikista sovinnaisista ajatustottumuksista, mielipiteistä, arvokäsityksistä, vapautuminen todella, eikä vain sanoissa, sillä kukapa ei kuvittelisi olevansa sovinnaisuuksista vapaa! On kuin sisäinen valomme pääsisi vasta silloin esille, omaan tajuntaammekin, kun muilta lainattu on omavireisen, kriittisen ajattelun voimalla murrettu ja poistettu.

      ~ ~ ~

      Jokainen totuuden tuntumaan päässyt ihminen elää ja tajuaa totuuden aina syvemmin ja syvemmin, elävämmin ja elävämmin.



      Ihmisessä voi viritä hyvyys

      Mitä on ihminen? Hän on pohjaton mysteeri. Hänessä on salaisuus salaisuuden takana, mahdollisuus mahdollisuuden takana molempiin suuntiin: niin sanottuun pahaan, pimeään, demoniseen, kauhistuttavaan, ja rajattomat mahdollisuudet hyvyyteen, kauneuteen, onneen, jumalalliseen.

      ~ ~ ~

      Hyvyyden idea - ei vain se ihanne, joka usein on ainoastaan illuusio - on tosiasia, johon sanoinkuvaamattomalla tavalla sisältyy kaikki, se on kaiken juuri ja perusta. Kirkastuvan ihmissielun jalokivessä se taittuu kauneudeksi, viisaudeksi, voimaksi, mutta kaikkien niiden olemus on hyvyyttä ja ilman sitä ei ole kauneutta, viisautta eikä voimaa.

      ~ ~ ~

      Ihmisen ei tarvitse hankkia itseensä hyvää, jumalallista ja kaunista: Hänen ei tarvitse sitä tehdä eikä hän voikaan sitä tehdä. Se kaikki on hänessä hänen tosiolemuksenaan.

      ~ ~ ~

      Ihminen saattaa olla jumalallisen hyvä. Ihmisessä voi viritä sellainen hyvyys, että kaikki enkeli- ja jumalmyytit todellistuvat hänessä.

      Äänestä

    • PERUSOLEMUKSEMME ON MYÖTÄELÄMISESSÄ

      Hyvä tahto ylläpitää elämää

      Olemassaolossa on auttamisen tarve, suojelemisen tarve, ystävyyden tarve. Se elää ihmisessä. Joka ikinen on tuntenut sielussansa lämpimän tuulahduksen, auttamisen tarpeen. Eikä ihminen siitä tarpeesta pääse ikinä irti. Se on se tunne, jolle me annamme tuon moniselitteisen, tuon määrättömästi pilatun nimen 'rakkaus' tai 'hyvä tahto', 'avuliaisuus', 'ystävällisyys', tuo positiivinen sieluntila, joka on yhteenkuuluvaisuutta, myötäelämistä. Se on elämän eliksiiri, se on elämän perusvoima, josta riippuu terveys, josta riippuu elämän onni.

      ~ ~ ~

      Kaikki, mikä yhteiskunnassa on rakentavaa, elämää ylläpitävää, elämää sulostuttavaa, lähtee hyvästä tahdosta, toisten ymmärtämisestä.

      ~ ~ ~

      Mikä todella valaisee elämän kasvoja, mikä todella vähentää pahaa ja lisää hyvää, mikä jopa puolueiden, ideologiain ja järjestelmien puitteissa ja avulla saa todellista hyvää aikaan, on ihminen, jonka sydämessä on virinnyt myötäelämisen kyky.

      ~ ~ ~

      Myötäelämisen kykyä ei tarvitse kehittää. Pelkään, että pilaisimme sen, jos ryhtyisimme sitäkin jonkin ansion tai saavutuksen toivossa ahnehtimaan. Se on meissä yhtä luonnollisesti ja yhtä salaperäisesti, mystisesti, kuin elämä.

      ~ ~ ~

      Ihmisellä on täysi mahdollisuus harmoniseen, terveeseen myötäelämiseen toisen ihmisen kanssa. Elämä voi olla onnellisuutta.



      Myötäelämiseen ei tarvita moraalia

      Ei rakkauden tunne tule ihmisestä. Ihmisellä vain on jokin venttiili auki, josta se pääsee sisään. Jos venttiilit ovat auki syvyyden suuntaan, niin sieltä uhoaa jotakin, jonka ihminen ottaa vastaan ja välittää. Se tulee jostakin kuin tuulen leyhähdys, ja ihminen suhtautuu olevaiseen toisin kuin ennen. Luonto on entistä kauniimpi, ja syntyy tarve osoittaa ystävällisyyttä, myötäelää toisen ihmisen tuska.

      ~ ~ ~

      Me emme tarvitse moraalia osataksemme auttaa, rakastaa, olla ystävällisiä, hymyillä, kärsiä toisen tuskaa. Mutta sen sijaan me tarvitsemme kovaa moraalia voidaksemme tehdä pahaa hyvällä omallatunnolla.

      ~ ~ ~

      Jollei toisen kärsimys aiheuta meille kärsimystä, silloin jotakin on pahasti vinossa. Sitä kärsimystä emme saa pelätä. Otetaan veljeä tai sisarta kädestä kiinni ja katsotaan yhdessä, mitä voidaan tehdä.

      ~ ~ ~

      Ehkäpä vain tietämättömyys meissä erottaa toisistaan Jumala - olevaisen ytimen - ja ihmissydämen kyvyn iloita toisen ilosta, kärsiä toisen kärsimyksestä.

      ~ ~ ~

      Myötäelämisen kykyä, hyvää tahtoa ja avuliaisuutta on kaikista sitä estävistä ja vääristelevistä tekijöistä huolimatta hyvin paljon. Ellei olisi, niin viimeinen ihminen olisi jo kauan sitten tuhonnut viimeisen seuralaisensa ja kuollut itsekin.

      ~ ~ ~

      Kaikkialla, missä ihminen myötäelää toisen ihmisen ahdistuksen ja tekee kaikkensa toisten auttamiseksi, on läsnä jotain täydellistä, jumalallista, aivan aidossa, arkisessa asussaan.

      Äänestä

    Parhaat teot tehdään tekemisen ilosta

    Arkitodellisuudessa - siinä todellisuudessa, jota me tavalliset ihmiset elämme - parhain ja siunauksellisin syntyy, kun se suunnitellaan ja tehdään joko toisten hyväksi tai vain tekemisen ilosta.

    ~ ~ ~

    Iloitsen eheästi ja varauksettomasti joka kerta, kun havaitsen tavallisten ihmisen olevan spontaanisti ystävällisiä, avuliaita, ymmärtäväisiä. Aivan kuten aurinko pilvien välitse, säteilee tuolla hetkellä ja tuossa tilanteessa ihmisestä se jumalallinen, joka uskon olevan ihmisen sisäisintä ja todellisinta luontoa.

    ~ ~ ~

    Jokainen ylenkatseellinen, synkkä ja vihamielinen ajatuksemme ja tunteemme, kohdistukoon se mihin tahansa, rakentuu maailmaksemme, ja saamme sen kipeästi kokea; jokainen kunnioittava, valoisa ja rakastava ajatuksemme ja tunteemme rakentuu maailmaksemme, ja me saamme sen iloiten kokea.

    ~ ~ ~

    Vähäisinkään teko ei ole merkityksetön, jos sen tarkoitus on oikea.

    ~ ~ ~

    Olisi viisasta ja onnellista, jos me eläisimme ystävällisesti hyvässä sovussa ja auttaisimme toisiamme. - Täällä on toisia. Siitä itsestään seuraa, että on hyvä olla ystävällinen. Se on meille kaikille ilo.

    ~ ~ ~

    Hetkestä hetkeen minulla on tilaisuus tehdä jotakin aitoa ja hyvää juuri niille ihmisille tai niille asioille, joiden keskellä elän.

    ~ ~ ~

    Jos olen tuntenut surua, se on ollut surua lähimmäisilleni aiheuttamani surun johdosta. Jos askeleeni on tuntunut keveämmältä, sitä on keventänyt jonkun olennon ilo.

    Äänestä

    • Olet keksinyt todella koskettavia ajatuksia. Ajattelen sinua lämmöllä.

      Äänestä

    • (http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm)

      AITOON ONNEEN EI TARVITA SYYTÄ

      Onni ei ole joskus vaan nyt

      Ihminen on rakennettu niin, että hänen perustarpeensa on onnellisuuden tarve. Tämä sana on vain kovin hämärä, sillä onnellisuutta ihminen voi hakea niin monella tavalla, mutta tarkemmin tutkien ihmisellä aina on tarve jonkinlaiseen onnellisuuden elämykseen. Se on aivan luonnollinen ja aivan luvallinen tarve, elämäntalouden kannalta hyvin hyödyllinen tarve.

      ~ ~ ~

      Ihmiset luulevat, että onni löydetään etsimällä, pyrkimällä, kapuamalla, kasaamalla. Näin he yhtä mittaa ajavat takaa omaa varjoaan, eivätkä näe aurinkoa.

      ~ ~ ~

      Inhimillisten perusajatusten ja elämänasenteen ollessa sama ja ydinolemukseltaan muuttumaton tai vain vähän muuttunut, onni tulee väikkymään jossain töyrään takana. Ja kun töyräs on ylitetty, onni väikkyy seuraavan töyrään takana. Mutta nykyhetken onni ei lisäänny.

      ~ ~ ~

      Ihmisen todellinen luonto on onnea. Ihmisen onnenetsintä on hänen oman itsensä tiedotonta etsintää. Sen vuoksi ihminen, joka löytää sen, löytää onnellisuuden, jolla ei ole loppua. Maailma on onneton vain sen vuoksi, ettei se tunne todellista itseään. Tulemme tuntemaan pysyvää onnellisuutta, kun opimme tuntemaan itsemme.



      Onnelle on osattava antaa tilaa

      Aitoon onnellisuuteen ei tarvitse olla mitään syytä.

      ~ ~ ~

      Sisäinen selkeys toteuttaa onnen. Onnellisuus on kuin onkin sisäinen asia. Ihminen ei tavoita onnea etsimällä. Selvyys on onnea.

      ~ ~ ~

      Onnellistuminen ei ole olojen vaan ihmisen muuttumista. Niinpä myöskään onnellisuuden säilyttäminen ei edellytä olosuhteiden säilymistä vaan onnea-antavan suhtautumiskyvyn säilymistä.

      ~ ~ ~

      Minkään, mikä on ihmisen ulkopuolella, ei tarvitse muuttua miksikään, ja kuitenkin ihminen voi saavuttaa yhä suuremman onnellisuuden.

      ~ ~ ~

      Hosuisimme vähemmän ja tekisimme muutoksia vaikuttavammin, jos tajuaisimme, mikä osuus onnentaloudessa on ulkonaisilla asioilla ja mikä taas ihmisellä itsellään.

      ~ ~ ~

      Aito onni kohoaa ihmissieluun, kunhan ihminen vain osaa olla hiljaa, antaa tilaa sille aidolle onnelle.



      Merkitykselliseksi tullut nykyhetki on iloa

      Sisäinen vallankumous on mahdollinen, ja se on ainoa vallankumous, joka todella jotain merkitsee. Ja sen vallankumouksen kautta avautuu tie ihmisyyselämään, joka on luonnollista, rajoittamatonta ystävällisyyttä ja iloa.

      ~ ~ ~

      Miten selittäisimme ilon, joka todellakin voi väreillä hienon hienona tunneliikuntona ilman mitään käsitettävää syytä?

      ~ ~ ~

      Ilon ja myötätunnon kokemuksessa ei herää tarvetta sen teoreettiseen määrittelyyn. Se on jotain itseolevaista.

      ~ ~ ~

      Hiljaisen ilon pysyvästi täyttämä, elämän iltaan saakka ja ehkä ohi siitäkin kestävä, arvokkaista elämyksistä rikas sisäinen tila on sillä suunnalla, missä on kaikista vähimmin kysymys ns. ajanvietteistä, huvituksista, joutoajan tappamisesta.

      ~ ~ ~

      Merkitykselliseksi tullut nykyhetki on alati uudistuvaa rikkautta ja iloa, selkiytymisen ja vapautumisen iloa.

      Elämys alkaa siellä, missä sanat loppuvat. Ja kuitenkin sanat saattava johdatella ihmistä sanomattomaan tuntumaan.

      Äänestä

    • IhailijaHAA kirjoitti:

      Olet keksinyt todella koskettavia ajatuksia. Ajattelen sinua lämmöllä.

      Ja minä sinua! Olet ihana! Toivottavasti huomaavat siellä vaalikinkereissä syventyä näihin Yrjö Kallisen ajatuksiin. Ne ovat kirjasta: Sanat kuin Valo! Olisi arvokasta, jos joku pääsisi eduskuntaan tälläisillä ajatuksilla! Se olisi uuden alku!


      https://www.youtube.com/watch?v=-PLbQTOcMKY

      https://www.youtube.com/watch?v=3isZFZ_nQe0

      https://www.youtube.com/watch?v=IQi5igCNDJs

      https://www.youtube.com/watch?v=Ia7Jwb16DUo

      https://www.youtube.com/watch?v=9OeII2OevRE

      http://www.teosofia.net/muut/kallinen-ajatuksia.htm

      Äänestä

    • Kiitos Yrjö. Jos olisit ehdokkaana, saisit täältä 3 ääntä.

      Äänestä

    On hienoa seurata Huhtikuun vaaleja kun mies Intiasta tulee ja hakkaa pitkätukan mennen tullen äänimäärässä.

    Äänestä

    On hienoa seurata kuinka vähän on raparperin mollaajia on tässä ketjussa.Se osoittaa että tämä mies on saatava eduskuntaan.

    Äänestä

    • YKSEYS - TUNTO KAIKEN YHTEYDESTÄ

      Ihmisessä on syvällä tunto kaiken ykseydestä. Niin kauan kuin hän on erillinen, hänen on paha olla. Hän kaipaa yhteyttä, ja se yhteys on rakkautta, se on ihmisyyttä, avuliaisuutta. Sillä ihminen hengittää olentona - uskaltaisinko sanoa ikuisuusolentona - jonka elinvoima on ystävyys, kontakti, kanssakäyminen.
      ________________

      YKSEYDENTUNTO ON NIMI RAKKAUDELLE
      Elämä on me ja me olemme elämä
      Saattaa olla, että joskus tätä planeettaa - jos tämä säilyy, ettemme hulluudessamme sitä hävitä - asuu sellainen ihmislaji, joka suunnilleen on selvillä siitäkin, mitä ihminen on. Voimme ajatella, että silloin maailma alkaisi olla sitä, mitä me olemme arasti uneksineet: paikka, jossa on hyvä olla, jossa ihminen on herännyt ykseydentuntoon, joka on nimi rakkaudelle.
      ~ ~ ~
      Elämä on yhtä. Niin kauan kuin elämme persoonallisuudessamme, elämme erillisyyden ja jaotuksen piirissä. Kun alamme elää persoonallisuuden yläpuolella, elämme yhteydessä.
      ~ ~ ~
      Ihminen voi intellektuaalisen olemassaolonsa ylittäen jälleen kokea aavistuksenomaisesti, ehkä selkeästikin, ykseyden.
      ~ ~ ~
      Elämä on me ja me olemme elämä. Oikein tarkasti sanoen elämä on minä ja minä olen elämä. Sillä niin se on, että se, mikä sisässäni säteilee tuntona "minä olen", on täsmälleen sama, joka samoin säteilee jokaisessa toisessa.
      ~ ~ ~
      Rakkaus on ykseydentunnon riemua.

      Rajat väliltämme katoavat

      On olemassa kummallinen tila. Se on syvintä ihmistä kuvastava tila, että ihminen on olemassa, mutta sen olemassaolon kukinta, sen elämä, on yhteydentunnossa. Ei ole enää sinä ja minä niiden sanojen tavallisessa mielessä. On vain olento, jota minkä rakastan. Me olemme, ja tämä olemisen tunto on niin vahva, että se sulkee kokonaisuuden piiriinsä. Ja, tiedättekö, tässä tilassa loppuu peruspelko, ja tilalle tulee aivan luonnollinen, ponnistukseton hyvän olon tunne.
      ~ ~ ~
      Maailma alkaa näyttää erilaiselta. Alkaa tapahtua eheytyminen. Alkaa viritä ymmärrys toiseen ihmiseen ja hänen kärsimykseensä. Ei ole enää jyrkkää rajaa minän ja sinän välillä, vaan me olemme eräässä kerrostumassa yhtä.
      ~ ~ ~
      Me olemme yhtä, ja siksi emme voi vahingoittaa toista vahingoittamatta itseämme. Me olemme yhtä, ja siksi emme voi auttaa toista auttamatta itseämme. Me olemme yhtä, ja siksi meidän ainoa autuutemme ja rauhamme on tämän ykseyden tietoisessa elämisessä.
      ~ ~ ~
      Minä olen ihmissuku. Ihmissuku on minä. Sillä mehän olemme aivan sama olento - kurkistelemme vain eri ikkunoista tätä olevaista, mutta katsoja on sama, yksi ja sama. Ihmissuku herää meissä. Ja meitä on kaikkialla.

      On vain yksi todellisuus

      Kaikille niille, joiden mieltä hämmentää näennäinen kahden todellisuuden ristiriita - toisaalta tämän maailman tunnustamien ns. realiteettien todellisuuden, toisaalta hengen todellisuuden - tahtoisin sanoa: ei ole olemassa muuta kuin yksi todellisuus ja se on hengen todellisuus.
      ~ ~ ~
      Ihmisessä avautuva henkinen maailma on samalla kaiken olevaisen henkisen perusta.
      ~ ~ ~
      Näkymätön todellisuus on jokaisen ihmisen todellisinta luontoa, joskin se usein tuntuu peittyvän kaiken katoavaisen alle.
      ~ ~ ~
      Kauneimmalta puoleltaan elämä on kukkiva puutarha, jonka salaperäinen sulo, sanomattoman hienot värit ja tuoksut, voivat sulattaa kyyneliin kauneutta tajuavan sielun, kohottaa hänet pyhään aavistukseen suuresta, alkuperäisestä kauneudesta, jonka peilikuvaa ja heijastusta kaikki ilmennyt kauneus on.
      ~ ~ ~
      Hahmoton on jotakin mittaamatonta - eikä se muutoin olisikaan hahmotonta - ääretöntä, Jumalaa jumalienkin tuolla puolen, mutta samalla se on kaikessa, missä on hyvyyttä. Se on hymy hymyssä, ystävyys ystävällisyydessä, rakkaus rakkaudessa.

      OLEMME TUNTEMATTOMAN TUNTUMASSA

      Uskonto on kohoamista arkipäivän yläpuolelle
      Kaikkeen elämän kohoamiseen arkipäivän keskitason yläpuolelle sisältyy uskontoa.
      ~ ~ ~
      Uskonnosta löytää kukin sitä, mitä joko tietoisesti tai tiedostamattomasti siitä hakee. Se on kuin meri, josta voi pyytää milteipä minkälaisia kaloja tahansa. Julmille tarpeilleen tukea etsivä ihminen löytää uskonnosta oikeutuksen ja pyhityksen julmuudelleen. Mukavuutta etsivä ihminen löytää mukavan päänalusen. Hyvyyttä ja rauhaa etsivä löytää siitä, oikeammin sen merkeissä alkaneiden sisäisten tapahtumien avulla, itselleen ikuisesti kumpuavat hyvyyden ja rauhan lähteet. Yhdelle se on kokoelma opinkappaleita, toiselle sisäistä kokemusta.
      ~ ~ ~
      Usko tapahtumana ja asiantilana voi esiintyä vain ihmisessä ja inhimillisten ehtojen alaisena.
      ~ ~ ~
      Me elämme aikaa, jolloin uskonnollinen hengenelämä elää renessanssin aikakauttansa, ja toivottavaa vain on, että siinä itsessään tapahtuisi vastaavaa syventymistä, että se siirtyisi pois intellektuaalisen dogmatiikan erämaista, että se lakkaisi olemasta älyllisen väittelyn aihe ja kenttä, ja sen sijaan muuttuisi elämän kokemuksen asiaksi.
      ~ ~ ~
      Uskonnollinen elämä parhaimmillaan on ihmishengen syvyyselämää.
      ~ ~ ~
      Hengellisten, ikuisten arvojen ja pyrkimysten piirissä saattaa ihmissydän kokea ja ilmentää rauhaa, sopusointua, rakkautta.

      Äänestä

    • Usko toteutuu hyvinä tekoina

      Uskonto voi saada uuden muodon. Ihminen ikään kuin ymmärtää ja hyväksyy kaikki uskonnon muodot - mikäli ne tekevät hyvää, koettavat auttaa kärsiviä, helpottaa ihmiskunnan hätää. Muodolla ei ole väliä, hedelmistähän puu tunnetaan. Jos se on oikeata jumalasuhdetta, niin se näkyy oikeana elämisenä, auttamisen tahtona.

      ~ ~ ~

      Olen tavannut ja uudestaan tavannut ihmisiä, joille uskonnollinen hengenelämä on tavallista syvempää iloa, miltei spontaania hyvyyttä, jotka puhuvat teoillaan eivätkä vain sanoillaan.

      ~ ~ ~

      Kaikkinainen hyvyys, ystävällisyys, rakkaus, rauha, on välittömimmin Jumalaa kehityksen tällä kohdalla, jossa nyt olen; kaikkinainen viha, kosto, kylmämielisyys, hävittämisen halu, on tällä kehityksen kohdalla Jumalan vastakohtaa.

      ~ ~ ~

      Oikea jumalasuhde näkyy oikeana elämänä. Auttamisen tahtona.

      ~ ~ ~

      Uskokoon ihminen mitä tahansa, jos hyvyys rupeaa sen uskon voimalla hänessä pulppuamaan ja hän odottaa jopa kuolemaa iloisena tapahtumana. Silloin on parasta olla hiljaa. Ei saa häiritä uskoa.



      Jumalaan ei kiivetä vaan pudotaan

      Olemme eristäneet Jumalan jonnekin tuonne pilvien päälle tai ulkoavaruuteen. Jumala on jotakin etäistä.

      ~ ~ ~

      Kaikkialla, missä ihminen asettaa Jumalan taivaaseen ja autuuden hänen taivaallisen istuimensa ympärille, alkaa ennen pitkää armoton tappelu taivaspaikoista ja kiista niiden myynnin monopolista.

      ~ ~ ~

      Ihmisen syvimmät juuret ovat jossakin, josta ehkä parhaiten saamme aavistuksen sanoessamme, että ne juuret ovat Jumalassa. Silloin tietenkin on Jumala käsitettävä kaiken olevaisen perusolemuksena.

      ~ ~ ~

      Elämä, olemassaolo, Jumala ei nähtävästi ole jotain mielemme mukaista. Päinvastoin, juuri ihmismielessä täytyy tapahtua syvällinen muutos, ennen kuin siinä viriää edes aavistus todellisuudesta, elämästä, olemassaolosta, Jumalasta.

      ~ ~ ~

      Ihmiset uskovat, että Jumalaankin on kiivettävä joko opin voimin tai toisen nostamana. Vain joskus, syvimmän epätoivon tai kirkastuksen hetkellä he saattavat hellittää otteensa ja kokea, miten Jumalaan pudotaan.

      Äänestä

    • link idot

      Äänestä

    • TAIVAS ALKAA MAAN PINNALTA

      Pyhyys ei ole taivaanrannan takana


      Meissä on pyhyyden tarve, jumalallisen kaipuu, ikuisuustarve.

      ~ ~ ~

      Elämä ei ole arkinen ja harmaa. Arkinen harmaus on vain meissä. Todellisuus on jumalallinen.

      ~ ~ ~

      Ihmisessä saattaa viritä meille käsittämättömällä tavalla voima, joka on ihmisen persoonallisuuden voimia suurempi, korkeampi, pyhempi ja väkevämpi.

      ~ ~ ~

      Jumalallisuus, pyhyys, ikuisuus eivät ole jossain kaukana taivaanrannan takana. Jumalallisuus, pyhyys ja ikuisuus ovat aina kaikkialla, missä rajallinen alkaa sulautua rajattomaan ja siksi myöskin siellä, missä ihmisen elämä alkaa kohota oman persoonallisuuden yläpuolelle.

      ~ ~ ~

      Taivas alkaa maan pinnalta.



      Hiljaisuus on tie ikuiseen


      Ympäröivän maailman hälinä täyttää mielemme niin, että tuskin tajuamme, mitä on hiljaisuus.

      ~ ~ ~

      Tasapainoinen, avaran ymmärryksen sävyttämä ja myötätunnon rauhoittama sieluntila on luonnollisin esiaste sille hiljaisuudelle, jossa tajutaan asioita sana- ja käsitehelinän tuolta puolen.

      ~ ~ ~

      Mikä meissä on ikuista ja todellista, ei ole kadotettavissa. Se on ikuista ja täydellistä. Siksi siitä ei ole huolta eikä murhetta.

      ~ ~ ~

      Ihminen vaeltaa kohti itseään pisimmän mahdollisen matkan kautta.

      ~ ~ ~

      Sana "hyvyys" on vain symboli. Sen takana on ikuinen elämä. Myös sana "hiljaisuus" on vain symboli. Sen takana on todellisuus, jonka olemus on hyvyyttä. Sen vuoksi hiljaisuus on tie ikuiseen. Tietysti myös se "tie" on vain symboli, sillä ei ole kysymys etenemisestä ajassa eikä paikassa eikä missään ajateltavassa ulottuvuudessa, ei edes sisääntymisestä. Kaikkialliseen ei kuljeta. Se tajutaan, sitä koetaan ja eletään.

      ~ ~ ~

      Herääminen, selkeytyminen, ei ole minäisen mielemme kuvitteleman kasvun, lisääntymisen, täydellistymisen suunnalla. Se on vähenemisen, sisääntymisen, hiljentymisen suunnalla. Ja sillä suunnalla on myös onni, aurinkotietoisuus, ilo, joka ei tarvitse syytä, aihetta, vaan joka on ja pulppuaa itsestään.



      Elämme ikuista nykyhetkeä


      Elämä on, sen koko todellisuus on tässä ja nyt. Sitä koskeva totuus ei ole staattista, vaan se kumpuaa hetkestä hetkeen ja aina juuri nyt.

      ~ ~ ~

      Aina ja hetkestä hetkeen olemme tuntemattoman tuntumassa, mutta joskus tuntematon, sanomaton, kaiken käsitteellisen ajattelun ylittävä pääsee tavallista vapaammin - ihmissielun vireestä riippuen - aivan kuin sisästä käsin hehkuttamaan käsitteellisen mielen luomuksia. Se on jotakin alati läsnäolevaa, todellisinta todellisuutta, mutta vain hetkittäin se pääsee todella vaikuttavasti esille sielunelämämme usvakerrosten lävitse. Tämän todellisuuden, tämän sisäisesti alati läsnäolevan "taivasten valtakunnan" kannalta, ei ole eroa juhlan ja arjen välillä.

      ~ ~ ~

      On mahdollista kokea todellisuudeksi myös tila, jossa levottomuus lakkaa, tila, jossa on elävänä, luonnollisena, yksinkertaisena se mitä ihmiset etsivät väärältä suunnalta, väärin keinoin ja vääränlaatuisena silloin, kun he puhuvat onnesta, rauhasta, tyydytyksestä, turvallisuudesta. Pelkkä älyllinen tietäminen ei tähän tilaan ihmistä johda; tuonpuoleisen tavoittelu, maailman arkitodellisuutta pakeneva kuvittelu ei sitä anna. Se on lähellä jokaista: se on koettavissa tässä ja nyt.

      Äänestä

    • VALAISTUMINEN: KAIKKI ON KOHDALLAAN

      Olemassaolo on mittaamaton ihme

      Jos ihmiset tajuaisivat olemassaolon mittaamattoman ihmeen edes väläyksenomaisesti, tuokion ekstaasina, niin arkipäiväisyyden suomukset eivät enää milloinkaan heidän silmiään tyystin peittäisi.

      ~ ~ ~

      Jokaiseen asiaan auringosta ruohonkorteen ja lapsen hymystä maailmansotaan sisältyy mysteereitä. Ihmiselo on niin tylsän laumamaista, niin surkeata ajelehtimista juuri siksi, että emme ole heränneet ihmettelemään, kysymään, epäilemään.

      ~ ~ ~

      On mahdollista herätä tajuamaan tämän olevaisen ihmeellisyys, ihmisten ja asiain merkillisyys, ja tämän heräämisen voimalla päästä tilaan, jossa kiehtovat ongelmat syntyvät ja selvenevätkin tajussamme, ja jossa tilassa elämämme on sisäisesti rikasta, alati uutta, pulppuilevaa, jännittävää, ilman ikävystymisen häivettäkään.

      ~ ~ ~

      Ihminen voi elää sisäisesti ehtymättömän rikasta elämää, jossa ei ole mitään tuntoa ikävystymisestä, mistään tyhjästä tai tarkoituksettomasta. Elämä on täynnä tarkoitusta.

      ~ ~ ~

      Ihmeellisin tapahtuma on alati yhtä esteettömämmin havaittu elämä.



      Elämän valaiseminen alkaa läheltä

      Soisin kunkin aloittavan elämän valaisemisen, onnen lisäämisen, läheltä: kulloinkin juuri kohdalla olevasta ihmisestä.

      ~ ~ ~

      Me olemme ihmisiä. Ihmisiä olemme sen nojalla, että meillä on sydän, joka voi tahtoa kaikkien hyvää.

      ~ ~ ~

      Mikäli ihminen löytää oman itsensä, hän löytää myös lähimmäisensä, toisen ihmisen.

      ~ ~ ~

      Ystävällisyys ja avuliaisuus selventää kaiken, valaisee kaiken. Ystävällisyys ja avuliaisuus ovat ainoata realismia, elämän ja onnen todellisuutta. Me kukin voimme kasvaa tähän ainoaan todellisuuteen osoittamalla korutonta, yksinkertaista ystävällisyyttä juuri sitä tai niitä olentoja kohtaan, jotka juuri nyt sattuvat olemaan lähettyvillämme. Juuri se lisää onnellisuutta: enemmän ja todellisemmin kuin mikään muu.

      ~ ~ ~

      Maailman auttaminen tapahtuu minussa, ei naapurissa.



      Ihmisen todellinen olemus on valoa


      Kukapa tietää, jos tässä elämässä sittenkin kaikki on kohdallaan, ja siihen virheettömään elämän kulkuun kuuluu myös valaistuminen, vapautuminen, joka merkitsee ilon spontaania pulppuamista.

      ~ ~ ~

      Emme näe todellisuutta. Jos näkisimme, olisimme silmänräpäyksessä valaistuneita, täydellisiä. Olemme erässä mielessä täydellisiä jo tällä hetkellä.

      ~ ~ ~

      On olemassa elämän valaistus, jonka valossa kaikki on hyvin, kaikki on oikein, kaikki on kohdallaan.

      ~ ~ ~

      Ihmisessä voi todella tapahtua joko äkillisesti tai vähitellen muutos, joka aikaansaa sen, että elämästä tulee valoisaa. Kaikki on ennallaan, mutta kuitenkin kaikella on toinen merkitys ja sisältö.

      ~ ~ ~

      Kukaan, jossa valoa on, ei voi estää valoansa vaikuttamasta vaikka menisi vuorenluolaan. Ei auringon eikä kynttilän tarvitse sanoa itselleen: Minä tahdon valaista!

      ~ ~ ~

      Selkeytyminen, herääminen, valaistuminen on kunkin ihmisen kohdalla mahdollinen tässä ja nyt. Hetkestä hetkeen, ja sittenkin vain tässä ja nyt, ei milloinkaan joskus, jossakin. Todellisuus, Jumala, on läsnä tässä ja nyt. Ulkonaisesti ei tarvitse tapahtua mitään, ja kuitenkin puhtaasti sisäinen tapahtuma saattaa avata ihmiselle uuden maailman, uuden elämän, uuden todellisuuden. Tuolla hetkellä ihminen tietää aina olleensa siinä, kotonaan, vaikka hän vasta nyt sen tajuaa.

      ~ ~ ~

      Valoa ei tarvitse mistään hakea, sitä ei tarvitse luoda; se on ihmisen todellinen olemus.

      ~ ~ ~

      Olkoon valo miten sarastavaa tahansa, se on sittenkin valoa.

      Äänestä

    • __Yrjö Kallinen: Sanat kuin valo__

      ERILLISYYDESTÄ KOHTI YKSEYTTÄ - SODAN JA RAUHAN SANAT

      Ihmissuku on vaeltanut ja tulee vaeltamaan alati täydellisemmin toteutettua ihmisyyttä kohden, pimeydestä valoon, sekavuudesta selkeyteen, väkivallasta rauhaan.
      ________________



      SOTA ON NÄYTELMÄ, JOLLE EI TAPUTETA

      Sodan juuret ovat meissä jokaisessa

      Aivan liian usein erehdytään puhuman sodasta jonakin jokapäiväisestä elämänmenosta irrallisena asiana. Tarkemmin havaiten sodan juuret ovat meissä itse kussakin: arvostuksissamme, pyrkimyksissämme, tahdossamme menestyä ja voittaa.

      ~ ~ ~

      Kaiken inhimillisen järjestetyn toiminnan tarkoituksena on tavallisesti taistella, kuten me kuvaannollisesti puhumme, jonkin asian puolesta jotakin asiaa tai asiaintilaa vastaan. On kuvaavaa inhimillisen kielenkäytön sotilaalliselle traditionaalisuudelle, että me käytämme tavallisessa rauhanomaisessa siviilielämässämme hyvin paljon sotilaallisia termejä. Me hyökkäämme ja puolustamme ja me taistelemme. En sano, että tämä nyt on mikään erikoisen suuri kehittyneisyyden merkki meidän kielenkäyttömme kannalta, mutta niin me vain teemme.

      ~ ~ ~

      Vuosituhannesta toiseen on ihmisiä opetettu uskomaan tappamiseen perusteellisimpana keinona suuriin ratkaisuihin pyrittäessä. Usko säilyy, vaikka kohteet ja tarkoitukset muuttuvat.

      ~ ~ ~

      Meidät kasvatetaan elämäntaistelua varten, meitä aseistetaan tiedolla ja taidolla, jotta voittaisimme tuossa taistelussa, saisimme paljon toisten saadessa vähän.

      ~ ~ ~

      Kaikki puhuvat rauhasta ja sovinnosta, mutta ihmissuvun suuren suuri enemmistö ajattelee kansallisesti, tavoittelee taloudellisia etuja, tahtoo selviytyä pelistä voittajana, rakentelee keskenään ristiriitaisia ideologioita ja pitää kunnia-asianaan taistella niiden puolesta vaikkapa kuolemaan saakka. Kaikki uskovat tarkoittavansa ihmissuvun parasta, ja todellakin, ihmissukua uhkaa se vaara, että se hukkuu maailmanparannuksen hirmumyrskyyn.



      Kaikki sodat ovat uskonsotia


      Olemme sotineet ja taistelleet, ja lähemmin tarkastaen aina oikean puolesta väärää vastaan molemmin puolin.

      ~ ~ ~

      Vuosisatoihin ei ole käyty yhtään hyökkäyssotaa; on vain joko ryhdytty aktiiviin puolustukseen tai tuhottu pesäkkeitä, jotka ovat uhanneet rauhaa.

      ~ ~ ~

      Kaikki sodat ovat jo kauan olleet sotia onnen puolesta, pyhien arvojen puolesta, sotien lopettamisen puolesta.

      ~ ~ ~

      Me vihaamme rakkauden nimessä ja menemme sotaan rauhan nimessä.

      ~ ~ ~

      Kaikki sodat ovat uskonsotia, eivät milloinkaan mitään muuta. Jokainen sotaan johtava usko on harhausko.



      Sota on ratkaisuista primitiivisin


      Me olemme kautta aikojen paljon ahkeroineet toistemme tappamisessa, mutta ensi kerran olemme tilanteessa, jossa historiallisen sodankäynnin jatkaminen muuttaa tähänastisen vähittäistappamisen mantereita ja meriä käsittäväksi massatuhoksi.

      ~ ~ ~

      Uutta on sodan totaalisuus. Nyt eivät rintamantakaisen alueet ole enää teatterin katsomoita, joissa taputetaan käsiä rintaman murhenäytelmälle.

      ~ ~ ~

      Voimme todeta omassa ajassamme merkillisesti huipentuneen kaksinaisuuden. Milloinkaan aikaisemmin ei ole tällä planeetalla nähty niin laajamittaisia, niin raivokkaasti käytyjä ja niin tuhoisia sotia kuin ovat olleet oman aikamme maailmansodat. Mutta toisaalta milloinkaan aikaisemmin ei ole sivistyneen ihmissuvun enemmistö ollut niin syvästi selvillä sotien järjenvastaisuudesta.

      ~ ~ ~

      Sota on ratkaisuista primitiivisin, mutta sen nykykeinot ovat mielikuvituksellisen uudenaikaisia.

      ~ ~ ~

      Ikuiset tähdet tulevat joskus ihaillen katsomaan autiota planeettaa, joka sankarien ylväänä hautana vaeltaa radallaan.



      VASTAUS VÄKIVALTAAN ON EI-VÄKIVALTA

      Taistelemalla ei saavuteta mitään pysyvää


      Parhain ja pysyvin on saavutettu toiminnalla, jota on turha nimittää taisteluksi. Se, mitä taistelemalla saavutetaan, tuskin on pysyvää. Taistellen saatu useimmiten menetetään taistellen.

      ~ ~ ~

      Rauhan tie merkitsee siunausta, hyvinvointia, elämää. Sodan tie tietää kärsimystä, kurjuutta, kuolemaa.

      ~ ~ ~

      Tuhat kertaa on lähdetty sotaan vakain tunnoin, että tämän sodan tuloksesta riippuu koko kansan tulevaisuus. Tuhat kertaa on sodan jälkeen solmittu rauha 'ikuisiksi ajoiksi'. Ja tuhat kertaa on jälleen palattu vanhaan tunnukseen: Jos tahdo rauhaa, valmistaudu sotaan. Niin on jatkunut kunnon kansalaisten noidantanssi seuraamuksiltaan yhä planetaarisempana, yhä tuhoisampana, yhä itsemurhamaisempana.

      ~ ~ ~

      Emme voi lakata puhumasta rauhasta, vaikka näemmekin kaikkialla varustauduttavan sotaan rauhan nimessä.

      ~ ~ ~

      Kaikki puhe rauhantahdosta on silkkaa sananhelinää niin kauan, kun puhuminen tapahtuu tykin takaa.

      Äänestä

    • Sanat kuin valo, Yrjö Kallinen

      Rauhan puolesta ei voi sotia


      Vanha tunnuslause "Jos tahdo rauhaa, valmistaudu sotaan!" on väärä ja tuhoisa, tänään tuhoisampi kuin milloinkaan aikaisemmin. Rauhanasiaa voidaan palvella vain puhtaasti rauhanomaisin keinoin.

      ~ ~ ~

      Tarkasti ottaen rauhan puolesta sen enempää kuin minkään hyvän asian puolesta ei voi milloinkaan taistella, sotimisesta puhumattakaan. Sen puolesta voidaan vain kärsivällisesti työskennellä. Ja loppujen lopuksi kansojen todellisen rauhantahdon ilmaisee niiden halu ja kyky kärsivällisyyteen, sovintoa etsivään työskentelyyn.

      ~ ~ ~

      Viisaasti teemme, jos ryhdymme johonkin positiiviseen. Eläydymme rauhan ja rauhallisen rakennustyön luovaan ajatteluun. Mitä vähemmän puhumme sodasta, sitä parempi; mitä enemmän ja eheämmin suunnittelemme elämää pysyvän rauhan ajatuksen pohjalla, sitä tehokkaammin omalta vähäiseltä osaltamme elvytämme rauhan voimia tässä maailmassa.

      ~ ~ ~

      Kansojen välisen rauhan puolesta ja hyväksi voidaan vaikuttaa ainoastaan puhtaasti rauhanomaisia suhteita lujittamalla. Toiseen suuntaan käyvät keinot merkitsevät kohtalokasta erehdystä - nykyisin kohtalokkaampaa kuin milloinkaan aikaisemmin.

      ~ ~ ~

      Tulevan rauhan puolesta tappeleminen on mahdottomuutta ja itsepetosta, koska se on rauhasta loittonemista, siitä poispäin pyrkimistä.



      Rauhaan varustautuminen on siitä etääntymistä


      Väkivalta voidaan lopettaa ainoastaan ei-väkivallalla

      ~ ~ ~

      Sota merkitsee sekä ihmisluonnon että olosuhteiden saattamista pahimpaan mahdollisen tilaan.

      ~ ~ ~

      Me saamme sotia miten tarmokkaasti tahansa, me saamme kilpailla, etuilla, syrjäyttää toisia miten menestyksellisesti tahansa, ja aina on edessä uusia sotia, uusia ristiriitoja, uusia kärsimyksiä, uusi epävarmuus.

      ~ ~ ~

      Mitä tarmokkaammin valmistaudumme edistämään rauhaa varustautumalla ja väkivallalla, sitä kauemmas etäännymme rauhasta.

      ~ ~ ~

      Elämää säilyttävät voimat aina lopuksi voittavat elämää tuhoavat voimat. Hävittävä toiminta jättää paikkansa rakentavalle työlle.

      Äänestä

    Tulisi pian vaalit että pääsisi antamaan Intian miehelle äänensä.

    Äänestä

    • Yrjö Kallinen: Sanat kuin valo

      Rauhan puolesta ei voi sotia


      Vanha tunnuslause "Jos tahdo rauhaa, valmistaudu sotaan!" on väärä ja tuhoisa, tänään tuhoisampi kuin milloinkaan aikaisemmin. Rauhanasiaa voidaan palvella vain puhtaasti rauhanomaisin keinoin.

      ~ ~ ~

      Tarkasti ottaen rauhan puolesta sen enempää kuin minkään hyvän asian puolesta ei voi milloinkaan taistella, sotimisesta puhumattakaan. Sen puolesta voidaan vain kärsivällisesti työskennellä. Ja loppujen lopuksi kansojen todellisen rauhantahdon ilmaisee niiden halu ja kyky kärsivällisyyteen, sovintoa etsivään työskentelyyn.

      ~ ~ ~

      Viisaasti teemme, jos ryhdymme johonkin positiiviseen. Eläydymme rauhan ja rauhallisen rakennustyön luovaan ajatteluun. Mitä vähemmän puhumme sodasta, sitä parempi; mitä enemmän ja eheämmin suunnittelemme elämää pysyvän rauhan ajatuksen pohjalla, sitä tehokkaammin omalta vähäiseltä osaltamme elvytämme rauhan voimia tässä maailmassa.

      ~ ~ ~

      Kansojen välisen rauhan puolesta ja hyväksi voidaan vaikuttaa ainoastaan puhtaasti rauhanomaisia suhteita lujittamalla. Toiseen suuntaan käyvät keinot merkitsevät kohtalokasta erehdystä - nykyisin kohtalokkaampaa kuin milloinkaan aikaisemmin.

      ~ ~ ~

      Tulevan rauhan puolesta tappeleminen on mahdottomuutta ja itsepetosta, koska se on rauhasta loittonemista, siitä poispäin pyrkimistä.



      Rauhaan varustautuminen on siitä etääntymistä


      Väkivalta voidaan lopettaa ainoastaan ei-väkivallalla

      ~ ~ ~

      Sota merkitsee sekä ihmisluonnon että olosuhteiden saattamista pahimpaan mahdollisen tilaan.

      ~ ~ ~

      Me saamme sotia miten tarmokkaasti tahansa, me saamme kilpailla, etuilla, syrjäyttää toisia miten menestyksellisesti tahansa, ja aina on edessä uusia sotia, uusia ristiriitoja, uusia kärsimyksiä, uusi epävarmuus.

      ~ ~ ~

      Mitä tarmokkaammin valmistaudumme edistämään rauhaa varustautumalla ja väkivallalla, sitä kauemmas etäännymme rauhasta.

      ~ ~ ~

      Elämää säilyttävät voimat aina lopuksi voittavat elämää tuhoavat voimat. Hävittävä toiminta jättää paikkansa rakentavalle työlle.

      Äänestä

    • Yrjö Kallinen:

      SISÄINEN RAUHA HEIJASTUU MAAILMAAN

      Sovinnollisuus on todellista voimaa


      On perin helppoa sopia toisten riitoja. Paljon vaikeampaa ja arvokkaampaa olisi todellistaa rauhantahtomme oman pihamaamme piirissä. Rauhantahto - jota ei tietystikään tarvitse sekoittaa välinpitämättömyyteen eikä kannattomuuteen - ei ole eikä voi olla aitoa, ellei se leimaa suhtautumistamme kaikkeen niin lähellä kuin kaukanakin.

      ~ ~ ~

      Jokaisen meidän ja kunkin omalta kohdaltaan on mahdollista löytää itsessään sisäisen rauhan tila, jossa on voimaa ilman taistelemisen tarvetta, lujuutta ilman haavoittamishalua, myötätuntoa ilman jaottelua ja luokittelua, varmuutta ilman käännytysintoa. Sen olemus on ymmärtämistä, ja todellinen ymmärtäminen, joka kohdistuu yhtä hyvin omaan itseen kuin toisiin, saa aikaan merkillisen tuloksen, ihminen elää rauhantilaa keskellä rauhatonta maailmaa.

      ~ ~ ~

      Kaikki, mikä on omiaan vahvistamaan ihmisyystuntoa heikentäviä ryhmätuntoja, syventämään juopaa ryhmien välillä, tähdentämään niiden vastakohtaisuuksia, johtaa yhä yleisemmin tuhoon. Kaikki, mikä on omiaan vähentämään näiden tuntojen merkitystä ja elvyttämään ihmisyystuntoa, luo edellytyksiä kaikkien hyvinvointiin ja rauhaan.

      ~ ~ ~

      Rauha voidaan ymmärtää ainoastaan sovellettaessa rauhanomaisia keinoja ihmiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.

      ~ ~ ~

      Sovinnollisuus vaatii todellista voimaa monin verroin enemmän kuin jyrkkyys. Vääjäämätön rauhantahto edellyttää lujuutta paljon enemmän kuin aplodien säestämä iskeminen ja haavoittamien.



      Tulevaisuus toteutuu tässä ja nyt


      Maailma on nyt muuttumassa ja muuttumassa siten, että ihmisyys lopultakin voittaa. Luolakauden ihminen saa väistyä modernin ihmisen, planetaarisen ihmisen tieltä, todellisen henkisesti heränneen ihmisen tieltä.

      ~ ~ ~

      Inhimillisten ajatustottumusten mukaista on puhua erikseen pyrkimyksestä sisäiseen rauhaan ja toisaalta pyrkimyksestä ulkoiseen rauhaan.

      ~ ~ ~

      Ihmisessä yleisesti puhuen on mahdollisuudet mitä suurimpaan hyvään, mahdollisuudet mitä täydellisimpään inhimilliseen elämään, rauhan tilaan.

      ~ ~ ~

      Kaikkialla, missä ihminen tarttuu ihmisen käteen lämpimin mielin, on rauhaa ystävyyttä.

      ~ ~ ~

      Jos kysymme, mitä seuraisi, jos kaikki ryhtyisivät harrastamaan vapaaehtoista, sovinnollista yhteistoimintaa yhteiseksi hyväksi, vastaus on selvä. Tie yleiseen hyvinvointiin, rauhalliseen ja turvattuun olotilaan olisi parhaalla mahdollisella tavalla viitoitettu. Vielä enemmän, jo tuo työ sinänsä on todellistunutta ihmisyyttä, jo tuo toiminta sinänsä on jalostuneemman ihmisyyden täyttymystä. Se on tulevaisuuden toteuttamista tässä ja nyt.

      Äänestä

    • Kiitos jälleen Yrjö Kallinen. Sinun tulisi olla eduskuntaan ehdokkaana niin kirjoitat hienoja ajatuksia.

      Äänestä

    • Ainoa tie rauhaan on rauha


      Kerran koittaa aika, jolloin nääntynyt ihmissuku rikkiammuttuine kulttuureineen ei enää jaksa menettää enempää. Silloin tulee rauha.

      ~ ~ ~

      Ainoa tie rauhaan on rauha, ainoa keino aseettomuuteen on aseettomuus. Ainoa todellinen rohkeus on rohkeutta katsoa silmästä silmään sitä, mikä seuraa rauhasta ja aseettomuudesta, ihmisyyden toteuttamisesta omalta kohdalta.

      ~ ~ ~

      Rauhan puolesta voidaan vaikuttaa vain elämällä rauhaa.

      ~ ~ ~

      Vain elämällä rauhaa - ei sitä huutamalla - vahvistamme maailmanrauhan ja yleismaailmallisen järjestyksen valtavaa ajatusta, jonka kerran täytyy todellistua, tietä tai toista.

      ~ ~ ~

      Toivomme on rauhanihmisten lukumäärän ja vaikutuksen lisääntymisessä.

      ~ ~ ~

      Rauha, todellinen ja pysyvä rauha, edellyttää kerta kaikkiaan uutta asennoitumista. Uutta ymmärrystä, uutta rohkeutta, uutta valmiutta kohdata mitä tahansa. Ja mitä jää jäljelle, jos saamme uuden näkemyksen? Jäljelle jää syventynyt ja alati rikastuva elämä, terveessä ihmisessä piilevä luonnollinen, spontaani myötätunto, valveutuneen sielun kyky myötäelää jokainen kohdalle tullut lähimmäinen, ilo ilahduttaa, auttaa, tukea - lyhyesti - olla ihminen.

      Äänestä

    Yrjö Kallinen on kommareitten ehdokkaana Lapin vaalipiirissä joten pelkkä ketku. Kirjoittelee hämäys merkeissä.

    Äänestä

    ~ YRJÖ KALLISEN AJATUKSIA ~

    Elämys alkaa siellä, missä sanat loppuvat. Ja kuitenkin sanat saattava johdatella ihmistä sanomattomaan tuntumaan.

    PROLOGI

    Yksinkertaista ja luonnollista on ystävyys, avuliaisuus, oma ja yhteinen huolenpito asioista ilman kilpailua, ilman etuilua, ilman taistelua.

    - Vaikeata on tajuta tämä ympäristössä, joka rakentuu kilpailusta, etuilusta ja taistelusta.

    Yksinkertaista ja luonnollista on myötäelää jokainen kohdalle tuleva ihminen, tuntea hänen ilonsa ja surunsa omina iloina ja suruina.

    - Vaikeata on todellistaa nämä tunnot käytännöksi maailmassa, joka on eturyhmien, mielipiteiden, puolueiden, uskontojen ja kansallisuuksien pirstoma, juopia, rajoja ja vastakohtia täynnä.

    Yksinkertaista ja luonnollista on ahkeroida ja suorittaa sitä, mikä on tarpeellista, elämänmyönteistä.

    - Vaikeata on kaikki siellä, missä aherruskin on alistettu kilpailun, etuilun, keinottelun ja taistelun välivaiheeksi.

    Rehellisyys on yksinkertaista; valehteleminen monimutkaista.

    Molemminpuolinen avuliaisuus on helppoa; molemminpuolinen pyrkimys etuilla toisten kustannuksella, pelata, pettää ja voittaa on näännyttävän vaikeata.

    Äänestä

    Emmekö voisi Yrjö tavata kahvin merkeissä vaikka olet kommunisti.

    Äänestä

    Esipuhe "Yrjö Kallisen puheenvuoroja Teosofisessa Seurassa"-teokseen


    Vaikka Yrjö Kallisen kuolemasta (1976) on kulunut jo runsaat 20 vuotta, silti hänen persoonansa ei ole päässyt unohtumaan suuren yleisön mielestä. Siitä ovat pitäneet huolen monet hänestä kirjoitetut teokset, artikkelit, tutkimukset, näyttelyt sekä radio- ja televisio-ohjelmat. Vuonna 1995 sai myöskin ensi-iltansa Esa Kirkkopellon näytelmä "Yrjö Kallisen valaistuminen", joka veti katsomon täyteen ilta illan jälkeen ja sai huomattavaa julkisuutta.

    Tuon näytelmän nimi viestitti ihmisille, että Yrjö Kallisen uskomattoman värikkääseen elämään sisältyi jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, jotakin niin ainutlaatuista, että sitä luonnehdittiin ´valaistumisena`.

    Mihin tuo sana viittaa, mitkä olivat sen juuret? Oliko se valon leimahdus, joka sammui ja katosi heti synnyttyään ja haalistui miellyttäväksi muistoksi ajan kuluessa?

    Näihin kysymyksiin on mahdotonta vastata tyhjentävästi, mutta Yrjö Kallinen on itse yrittänyt kuvailla tapahtumaa, joka sattui hänelle nuorena kangaspolulla, Oulussa:

    "Olin silloin nuori, alle kahdenkymmenen ja olin hiljattain tutustunut teosofiaan sekä moniin hienoihin asioihin. Halusin olla yksin ja katsella tätä olevaista... näin vastaani tulevan miehen, joka oli pukeutunut työasuun... katsoin miestä silmiin ja yhtäkkiä salamana näin edessäni mysteerin, sanomattoman pohjattoman ihmeen. - Tämä kokemus ei koskaan haihtunut. Minun tarvitsee hiljentyä vain hetkiseksi ja vastassani oleva ihminen muuttuu jumalaiseksi mysteeriksi. Se tieto säilyy minussa. Olen sen kerran nähnyt ja voin nähdä sen minä hetkenä tahansa uudestaan. "

    (Haastattelu Elonpyörä-lehdessä 1969)

    Kun lukee tuon Yrjön kuvauksen tapahtumasta, jolle on hänen kuolemansa jälkeen annettu ilmaus ´valaistuminen`, ymmärtää miksi vapaussodan pyörteissä vangitun ja kuolemaan tuomitun Yrjö Kallisen telottajat perääntyivät ja tuomio muutettiin elinkautiseksi kuritushuoneeksi. Kuinka paatuneinkaan ihminen voisi vahingoittaa sellaista ihmistä, jonka silmistä loistaa syvä ymmärrys ja rakkaus ampujaa kohtaan.



    Yrjö Kallinen oli teosofi sanan korkeimmassa merkityksessä

    Tutustuttuaan jo vuosisadan alussa teosofiaan hän nopeasti omaksui sen korkeahenkiset, eettiset periaatteet, joista tärkein on ihmisten täydellinen yhdenvertaisuus elämän edessä ulkoisista eroavaisuuksista huolimatta. Niinpä hän liittyikin Suomen Teosofisen Seuran jäseneksi pari vuotta sen perustamisen jälkeen eli v. 1909. Hän sisäisti teosofian niin, että se tuli osaksi hänen minuuttaan, se tuli hänelle eläväksi totuudeksi, joka ei koskaan himmennyt vaan kestä hänen kuolemaansa saakka.

    Hän opetteli englanninkielen ja täydensi sivistystään monilla kursseilla ja opiskelemalla filosofiaa ja muita yleissivistäviä aineita, joita hän tarvitse kansanvalistustyössään osuustoimintaliikkeen parissa. Tästä toiminnasta hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi v. 1957.

    Tähän työhönsä, jonka ulkoinen maailma tunsi hän aina yritti viedä ´tiedon tuosta olevaisesta`, tiedon elämän perimmäisestä mysteeristä piilotettuna sanojen verhon taa.

    Yrjö oli sytyttävä puhuja, joka ei jättänyt ketään välinpitämättömäksi. Hän joutui kuitenkin puhumaan suurelle yleisölle ikään kuin naamarin takaa. Hän ei voinut antaa ulos sitä mitä hän piti arvokkaimpana: tietoa teosofiasta, ajattomasta viisaudesta, joka oli antanut hänelle eväät koko elämää varten, sillä kulttuurimme oli tuolloin valtauskontojen kahlitsema.

    Yrjön persoonaa ovat muutamat tutkijat pitäneet ristiriitaisena, ärsyttävänä ja heilahtelevana. Yrjöhän esimerkiksi erosi kirkosta, liittyi takaisin, erosi ja taas liittyi siihen. Viimeistä liittymistään hän perusteli perhesyillä. Hän ei halunnut puolisonsa joutuvan hankaliin käytännön vaikeuksiin hänen kuolemansa jälkeen.

    Tämä ´heilahtelu` oli kuitenkin hyvin pinnallista, merkityksetöntä. Sisäisesti Yrjössä paloi vakaa liekki, joka ei koskaan sammunut sen jälkeen kun se jo nuorena oli alkanut roihuta hänen sisimmässään. Se oli teosofian valo, jumalaisen viisauden soihtu.

    Yrjön elämä oli täynnä paradokseja. Hän, tunnettu pasifisti, sodan vastustaja, rauhan saarnaaja, oli ainoa henkilö, joka kelpasi Neuvostoliiton valvontakomissiolle sodan jälkeen puolustusministerin virkaan. Tämän tehtävän hän otti vastaan ehdolla, että hänen ei tarvitse ottaa osaa mihinkään, mikä liittyy puolustusvoimain koulutukseen, kokoonpanoon, täydentämiseen jne. (Valtioneuvoston pöytäkirja 28.3.1946). Ehto hyväksyttiin ja tehtävä jaettiin pääministerin kesken.

    Yrjön maine loistavana puhujana ja osuustoimintamiehenä levisi myöskin ulkomaille ja hänet kutsuttiin kansainvälisen osuustoimintajärjestön keskuskomitean jäseneksi. Kveekarit kutsuivat hänet Intiaan v. 1949 rauhankongressiin, jolloin toteutui matka hänen ´unelmiensa Intiaan`. Kun toiset osanottajat lähtivät katselemaan nähtävyyksiä, suuntasi Yrjö matkansa Adyariin, Kansainvälisen Teosofisen Seuran päämajaan, joka merkitsi hänelle yhtä hänen elämänsä tärkeimmistä virstanpylväistä.

    Äänestä

    • Yrjö Kallisen rikos, josta hän kärsi vuosikausien kuristushuonerangaistusta, oli yritys estää sodan syttyminen hänen kotikaupungissaan Oulussa. Hän ponnisteli punaisten ja valkoisten välisen sovinnon aikaansaamiseksi työväestön edustajana. Tätä ennen hän oli toiminut jo vuosia Teosofisen Seuran lähettinä ympäri Suomea, perustanut Ouluun teosofisen Aatto-loosin, kirjoittanut ja luennoinut teosofiasta. Vuonna 1922 hänet valittiin Suomen Teosofisen Seuran varapuheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän palvelu Seuraa vuosikymmeniä. Kiitokseksi uskollisesta työstä Teosofisen Seuran hyväksi hänet kutsuttiin Teosofisen Seuran kunniajäseneksi. Hänen elämänkokemuksena ja viisautensa auttoivat Seuraa selviytymään monista takaiskuista, läpi sotien ja pulavuosien. Hän oli myöskin kahden loosin perustajajäsen Helsingissä: Uranuksen v 1933 ja Septiman v 1941. Septima toimi säännöllisesti koko sodan ajan. Yrjö Kallinen toimi Septiman puheenjohtajana vuoteen 1953 saakka.

      Kiitollisena vuosikymmeniä kestäneestä yhteistyöstä Teosofisen Seuran tehtävissä.

      Kirsti Elo

      Äänestä

    • Loistava Yrjö Kallinen! Minusta on nyt tullut Kallisen aivan rajaton ihailija! Kiitokset tälle palstalle! Vai ettei ole enää hyvää tässä maailmassa, kyllä on!

      Äänestä

    • Minä ihailen Yrjöö suuresti vaikka on kommunistien ehdokkaana. Voisin äänestääkkin.

      Äänestä

    • Paras somepalsta ikinä!

      Äänestä

    • TÄMÄ ONKIN SITTEN MARJATAN TARINA: KOHDALTA 22:50 ALKAEN! TODELLA HILJENTYEN KANNATTAA KUUNNELLA!!!
      ISTUALTAAN JA SYVÄÄN HENGITTÄEN!

      http://areena.yle.fi/radio/2649653

      Äänestä

    • Lukekaa Masaru Omaton kirja: "Veteen kätketyt viestit", niin ymmärrätte, mitä meihin vaikuttaa se suunnaton tuska, joka on jäänyt sinne Ahveniston hiekkaharjuihin niihin itse kaivettuihin hautoihin, jonne lahtarit lahtasivat punikkiraukat.
      Meidän vetemmehän suodattuu sieltä ne tuskaiset tiedot mukanaan. Totuus on ihmeellinen. Ja me täällä aprikoimme, että paljonkos klooria on sopiva annos. Lue enemmän, niin luulet vähemmän!

      Äänestä

    • Älä lue *askaa.

      Äänestä

    • OmatonMasaru kirjoitti:

      Lukekaa Masaru Omaton kirja: "Veteen kätketyt viestit", niin ymmärrätte, mitä meihin vaikuttaa se suunnaton tuska, joka on jäänyt sinne Ahveniston hiekkaharjuihin niihin itse kaivettuihin hautoihin, jonne lahtarit lahtasivat punikkiraukat.
      Meidän vetemmehän suodattuu sieltä ne tuskaiset tiedot mukanaan. Totuus on ihmeellinen. Ja me täällä aprikoimme, että paljonkos klooria on sopiva annos. Lue enemmän, niin luulet vähemmän!

      Sain divarista, Helsingistä tosin. Olen selaillen jo katsellut. Ompa huikeaa luettavaa. Jo tällä kokemuksella voi suositella näille viisaille vesi-insinööreillemme. Ja varsinkin meille, jotka tätä kamalaa tuskavettä juomme!

      Äänestä

    • Kiitos vinkistä! On tämä harvinaisen loistava palsta. Ei voisi uskoa, että täältä löytyy näin hienoja asioita! Ihmeiden aika on täällä!!!

      Äänestä

    Minä äänestän Yrjö Kallista. Yrjö eduskuntaan.

    Äänestä

    Mutta kun se on niin kallis.

    Äänestä

    Talous kasvaa ja hybä se.

    Äänestä

    Suosittelen hoitoon menemistä.Jos et itse sitä ymmärrä niin viranomainen kyllä auttaa.

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Täydelläsydämellä kirjoitti:

    Rabarberin berberi on viel Arcadian auditorion naulakossa, kun Rabarberi on täysistunnossa!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu