i 20 Taas pajalla

Se on se mittariston ympärillä oleva muovikehys, kun särisee. Niitä särinöitä ja nitinöitä tässä kyllä piisaa. Ensimmäinen puoli vuotta meni niitä jäljittäessä ja vaimentaessa, mutta nyt alkaa olla jo siedettävä. Juuri tuo reilu 80 vauhti (moottorin kierrokset noin 2500) on se, kun koko laitos tärisee ja tutisee ja muovit resonoi.

Suuttimet ruiskutti aivan lasin alareunaan yhteen pisteeseen (max 10cm alareunasta) vaikka auto oli stopissa. Eivät ole säädettävät suuttimet niin vaihtoivat uudet. Eivät uudetkaan kovassa vauhdissa kovin korkealle ruiskuta, mutta nyt ainakin stopissa hajottavat veden isommalle alalle ja vähän korkeammalle.

Taitaa mennä pajalle omakin kaara samasta syystä, on meinaan tullut viimeaikoina sellainen olo että tuo suuttimien paine olisi hieman tippunut liian alas.
Joskus tuonkaltainen vika johtuu suuttimessa olevan suuntaisventtiilin jumittamisesta.

Relluissa on on 4 vuoden takuu, että eipä ne Hyundain takuista käytännössä paljoa jää.
Japanilaisilla on aina ollut 3 vuoden takuut Mitsua lukuunottamatta ja väittäisin, etteivät ne ole kestävyydeltään sen huonompia kuin nämä Hyundait tai edes Rellut.
Takuu on markkinointikeino, ei sen enempää. Suomalainen junttieinari sitten tosissaan luulee, että takuu määräytyy suoraan auton kestävyden mukaan.
Eri automerkeillä on vaihtelevia takuukäytäntöjä eri maissakin.

"Tosin takuut ylensäkään ei koske kuluvia osia, mutta moottorit ja vaihdelootathan ne kalliita remppoja on jos semmonen hajoaa."

-Tekniikan Maailman kestotestissä Hyundai i40:sen vaihdelaatikko jouduttiin purkamaan vikaantumisen takia.
-Tuulilasissa vastaavan i40:sen laatikko alkoi rusahtelemaan 3:lle vaihtaessa. Synkronoinnissa todettiin olevan vikaa.
-Muutamaa vuotta aikaisemmin Tuulilasin kestotestissä olleen Hyundai Getzin vaihdelaatikko niinikään hajosi ja jouduttiin avaamaan.
-Saman konsernin Kia cee´dissä, jossa samaa tekniikkaa kuin i30:sessä, hajosi TM:n kestotestissä vaihteistosta kaksoiskytkimen hammaskehä.
Toisaalta moni testi on mennyt hyvinkin.

Yhteenvetona todettakoon, että nykyisten autojen todelliset kestot ja laatuerot ovat pieniä. Pitkä takuu on yksinkertaisesti sanottuna puhdas markkinointikikka, ei se ole todellakaan suoranainen tae merkin muita paremmasta kestosta. Samaa markkinointikeinoa ovat viimevuosina käyttäneet monet autovalmistajat pidentäessään takuitaan, tuotteita muuttamatta.
Kilpailu on kovaa, hinnat vedetään alas ja lopputuotteiden hinnat niin lähellä toisiaan, ettei kellään ole varaa tehdä toisia ylivoimaisesti kestävempiä tuotteita samaan hintaan. Tämä on totuus. Alihankkijatkin ovat monessa tapauksessa samoja.


"Hyundailla on takuu 5v ilman kilometrirajoitusta rellut ym on 100000km katto."

Useimmissa takuissa 100 thk:iin rajattu matkaraja riittää useimmille. Se vastaa useimman suomalaisen perusautonkäyttäjän noin 5 vuoden keskimääräistä 20 thkm vuosiajosuoritetta. Toisinsanoen esim. Mitsubishin 5vuotta/100 thkm takuu on useimmille käytännössä yhtä hyvä kuin Hyundainkin.
Kilometrirajaus myös selventää sitä rajaa, jonka alapuolella takuuseen menevät yleensä myös ns. kuluviksikin katsotut osat. Hyundailla tulee taatusti isommilla kilometreilla vääntöä, mikä menee normaalin kulumisen piikkiin, jolloin takuun kattavuus ei ole niin suoraselkoista. Tietenkin suurimmat ja kalliimmat komponentit pitävät takuunsa Hyundailla aikarajan loppuun asti, mikä on hyvä asia. Tosin noin pitkä aikaraja ,hyödyttää usein vasta auton toista omistajaa. Jälleenmyyntiarvoon noi pitkät takuut eivät ole mitenkään erityisesti tuntuneet vaikuttavan.

Taksikäytössähän Hyundaissakin on sama lyhyt 2 vuoden takuu kuin euroautoissa.
Kovassa ammattikäyttössä, jossa kilometrejä tulee nopeasti ja paljon, Hyundai ei siis takaa sen kummempaa takuuta kuin muutkaan valmistajat, sekin kertoo jo siitä, että takuu on lähinnä yksityiskäyttäjiä houkutteleva markkinakikka.

Tarkoitus ei ole mollata Hyundaita, vaan todeta se tosiasia, ettei takuu ja auton kestävyys korreloi toisiaan.
Loppuun: Kiinassa Volkkari pidensi takuita 10 vuoteen vaihteistojen osalta, kun niitä alkoi hajoamaan tavallista enemmän ja asiasta nousi kohu. Suomessa samojen rakkineiden takuu on edelleen 2 vuotta. Eikö sekin ole vähän ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että takuu sokeasti kertoo auton kestävyydestä??

http://www.hyundai.fi/takuu/

Harva valmistaja varmaankaan itse myöntää tuotteensa niin heikkolaatuiseksi, että takuu on lyhyt sen takia. Esim. Mercedeksessä tai BMW:sä on aina ollut lyhyt takuu, vaikka nämä merkit varsinkin ennen vanhaan tunnettiin kestävinä. Kyseessä ovat merkit, joiden asiakasryhmää tuskin kiinnostaa millainen takuu siinä on. Imago riittää, sitä ei tarvitse paikata takuulla. Myynti sujuu ilman pitkiä takuitakin. Eikä tällä ole tekemistä auton kestämisen kanssa.
Huomattakoon, että myös Skodassa on ollut aina lyhyt takuu, mutta myynti on sujunut erittäin hyvin. Myös silloin 90-luvulla, kun merkki teki uutta tulemista.
Sekin tulee muistaa, ettei automerkki pääse tuotevastuustaan, vaikka varsinainen takuu olisi kuinka lyhyt tahansa. Takuu sinäänsä helpottaa asioiden käsittelyä asiakkaan kannalta.

Usein vikaantuminen uuden auton kanssa meneekin juuri kuin kommenttisi loppuun totesit. Eniten vikoja tulee jos on tullakseen parin kolmen ensimmäisen vuoden ja ehkä 0-30 thkm:n aikana, kun kaikki vuodenajan vaihtelut ja sisäänajot on ajettu. Tuossa ajassa yleensä paljastuu valmistusvialliset komponentit ja huonosti kasatut kohteet. Sitten voi mennäkkin todella pitkään n. 30 thkm - 150 thkm, ettei mitään isompaa ylimääräistä korjattavaa ilmene. Tämän jälkeen alkaa ensimmäiset kulutusosat antamaan periksi ja vähitellen käytön mukaan korjattavaa pikkuhiljaa ilmenee yhä enemmän kilometrien myötä.
Sanoisin, että käytetty auto on parhaimmillaan juuri 30 - 50 thkm ajettuna: kulkee parhaiten, mahdollinen öljynkulutus tasaantunut, huollettu pari kertaa, lastentaudit korjattu takuuseen ja käytön jälkiä ei vielä pahemmin ole.

takuista- kirjoitti:

Harva valmistaja varmaankaan itse myöntää tuotteensa niin heikkolaatuiseksi, että takuu on lyhyt sen takia. Esim. Mercedeksessä tai BMW:sä on aina ollut lyhyt takuu, vaikka nämä merkit varsinkin ennen vanhaan tunnettiin kestävinä. Kyseessä ovat merkit, joiden asiakasryhmää tuskin kiinnostaa millainen takuu siinä on. Imago riittää, sitä ei tarvitse paikata takuulla. Myynti sujuu ilman pitkiä takuitakin. Eikä tällä ole tekemistä auton kestämisen kanssa.
Huomattakoon, että myös Skodassa on ollut aina lyhyt takuu, mutta myynti on sujunut erittäin hyvin. Myös silloin 90-luvulla, kun merkki teki uutta tulemista.
Sekin tulee muistaa, ettei automerkki pääse tuotevastuustaan, vaikka varsinainen takuu olisi kuinka lyhyt tahansa. Takuu sinäänsä helpottaa asioiden käsittelyä asiakkaan kannalta.

Usein vikaantuminen uuden auton kanssa meneekin juuri kuin kommenttisi loppuun totesit. Eniten vikoja tulee jos on tullakseen parin kolmen ensimmäisen vuoden ja ehkä 0-30 thkm:n aikana, kun kaikki vuodenajan vaihtelut ja sisäänajot on ajettu. Tuossa ajassa yleensä paljastuu valmistusvialliset komponentit ja huonosti kasatut kohteet. Sitten voi mennäkkin todella pitkään n. 30 thkm - 150 thkm, ettei mitään isompaa ylimääräistä korjattavaa ilmene. Tämän jälkeen alkaa ensimmäiset kulutusosat antamaan periksi ja vähitellen käytön mukaan korjattavaa pikkuhiljaa ilmenee yhä enemmän kilometrien myötä.
Sanoisin, että käytetty auto on parhaimmillaan juuri 30 - 50 thkm ajettuna: kulkee parhaiten, mahdollinen öljynkulutus tasaantunut, huollettu pari kertaa, lastentaudit korjattu takuuseen ja käytön jälkiä ei vielä pahemmin ole.

Lue lisää

Olen suunnittelemassa auton vaihtoa, ja periaatteessa kiinnostavia vaihtoehtoja löytyy sekä Skodalta, Seatilta, Peugeotilta että Huyndailta.

Olen nyt kuitenkin luettuani paljon merkkifoorumeita (joihin vielä keskimääräistä useammin kirjoittelee merkkiin tykästyneitä käyttäjiä) päättänyt jättää VAG-merkit lopulliselta koeajolistalta pois juuri ihmisten huonojen takuukokemuksien vuoksi - niin paljon on käyttäjien kertoman perusteella laitettu ainakin osittain asiakkaan piikkiin jopa vain 2-3 vuoden normiajosuoritusta vastaavilla kilsoilla tapahtuneita vaihteisto- ja moottoririkkoja. Pösön osalta olen vielä kahden vaiheilla, maine ei ole maailman paras, sähköpuoli arveluttaa vähän, mutta peruskoneet lienevät aika kestäviä ja sisätilat miellyttävät.

Sinänsä sääli, koska VAG:in pikkuturbossa olisi selvästi enemmän potkua kuin Hyundain vaisuissa vaparipannuissa, mutta ei vain kiinnosta ottaa sitä riskiä, että tulee joku parin kolmen tonnin remppa, josta maahantuoja korvaa pitkin hampain ehkä puolet. Sinänsä kuluttaja saattaisi olla tilanteessa vahvoilla, jos tuollaista keissiä lähtisi ajamaan oikeusteitse, mutta mieluummin keksin vapaa-ajalleni kiinnostavampia harrastuksia.

Jenkit ovat palanneet takavetoisiin vehkeisiin. Kaikki-vetoiset liian hentoja, sekä
kalliita korjattavia. Ihmisiltä alkaa olla rahat loppu. Vanhempia malleja on tullut kerättyä muutamia valmiiksi lamaa varten. Suoria kutosia lattiavaihteella, niitä
ei hakkaa mikään. Tarpeeksi heppoja vaikka ravikilpailuihin, ja jos akku on tyhjä
niin loivassakin mäessä lähtee käymään mäkistartilla. Ei ole isoruokainen, ja itse-
korjattavissa. Konepellin alla tilaa seistä maassa kopeloimassa tulppia,heh.

Säilössäni on kaksi -72 -73 mallisia chevy custom pick-up suoralla kutosella,
250 moottorilla. Yksi Ford 350 -68 vuosimallia, kuusipyöräinen lattiavaihteella.
Ykkösvaide on ryömijä vaihde, jolla kiipee vaikka puuhun. Tyhjäkäynnillä vetää
tukkilastia, "ku tyhjää vaa", sano ennen tippavaaran isäntä. Niiden lisäksi neli-
vetoinen "täisikokoinen chevy Blazer " 350, 5,7 litran masinalla. Savuttaa
hieman startatessa, mutta ei haittaa. Korihommat hoituu hitsaten. Kaksi
pakettiautoa jotka eivät ole myynissä. Koppavaa olla jokaiselle päivälle eri vehke.

Kyllä kestää
http://www.nettiauto.com/hyundai/sonata/7173457