Sydän palasina

Oon joskus maannut selälläni ja yrittänyt hengittää. Mennyttä aikaa. Kestää aikansa. Jos ajattelet tehdä itsellesi jotain yritä tajuta ettet selvässä mielentilassa tekisi mitään. Älä takerru yhteisiin hetkiin väkisin. Muista että mikään ei pyyhi niitä pois. Ne on aina sinun. Enhän mä sinun tilanteesta tietenkään tiedä. Voimia kuitenkin. Et kuole noihin tunteisiin vaikka tuntuu siltä. Muuta en sano. Ei tässä vaiheessa hyötyä liikaa viisastella kun toisesta tuntuu että järki lähtee päästä. Yritä olla käpertymättä.

Hei-Vajoaja.
Tiedän kuule tunteesi,olen itse ollut samassa tilanteessa n,10-vuotta sitten,kun Iso-Aalto iski Tapanina.(Thaimaassa)
Menetin silloin Vaimoni ja 10-vuotiaan Poikani ja itse makasin Khao Lakin Sairaalassa 2-viikkoa ja voin sanoa että ELÄMÄ OLI PIRSTALEINA!!
Sinun tilannettasi en tiedä,mutta kaikesta voi selvitä!! Niin myös minulle tapahtui,vaikka tosi kauan se kesti(vuosia)

Voimia Sinulle!!

Hei! Täällä toinen :(
Katson kelloa että tämä päivä menisi ohi ja huomenna olisi helpompaa. Onneksi on pakko jaksaa.. kaksi lasta ja työ. Yritin olla etäsuhteessa ihmisen kanssa jolle se ei sopinut. Rakastettiin molemmat aivan hulluina toinen toisiamme mutta mies ei kestä välimatkaa ja ikävää. Sille asialle en voi yhtään mitään. Järkyttävä paha olo koko ajan..pelkään kesää ja yksinäisyyttä ja sitä etten tästä jaksa nousta :( Haluaisitko jakaa ajatuksia (vaikkei ne aina niin järkeviä olekaan kun mieli on maassa)? Itse yritän keksiä kaikki mahdolliset keinot toipua ja yksi voisi olla kirjoitella toisen samassa tilanteessa olevan kanssa joka jaksaisi lukea ja toisaalta purkaisia omia tuntoja. Ei me tähän kuule kuolla! :)

Hei!

Olen itse samassa tilanteessa. Tuntuu aivan samalta kuin mitä kirjoitit. Jos haluat jakaa kanssani ajatuksia niin kirjoita [email protected]. Olen yleensä iltaisin koneen ääressä, päivät yritän jaksaa töissä. Kyllä se elämä joskus meillekin alkaa hymyilee -tosin vielä ei tunnu siltä.