Perinnönjako

"Mitä_on_määrätty" tarkoittanee erityisesti sitä, oliko vanhempiesi keskinäinen testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Mutta - ihan totta - se on tärkeä tieto ja selviää, jos kerron tarkemmin testamentin sisällön tältä osin. Ja - ihan totta - se tieto tarvitaan asiallisen vastauksen saamiseksi.

Lisäsi testamentissa voi olla toissijaismääräyksiä, se voi koskea vain osaa omaisuudesta jne.

>>Hallintaoikeustestamentissako vaan hallitaan ja käytetään. Saako määrättömästi käyttää?<<

Niinhän siinä päällisin puolin tehdään. Perintökaaren 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12

>>Saako omistusoikeustestamentissa tehdä mitä huvittaa? Vaikka tunkeaa rahat suohon tai testamentata kummin kaimalle?<<

Kyllä omansa kanssa saa menetellä miten tahtoo. Testamenttausta kuitenkin rajoittaa rintaperillisen oikeus lakiosaan.

Rintaperillisille kuuluu testamentista huolimatta lakiosa eli puolet lakimääräisestä perintöosasta - sekä isän että äidin jälkeen. Lakiosavaatimus tulee esittää testamentinsaajalle 6 kk:ssa siitä, kun testamentti on laillisesti annettu tiedoksi perillisille (ks. PK 7:5.3 ja 14:4.1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7P5). Olitteko te lapset täysi-ikäisiä isän kuollessa?

Ko. testamentti on otettu isän perukirjan liitteeksi. Saat siitä jäljennöksen verotoimistosta.

>>Äitimme on myynyt asunnon ja hankkinut pienemmän tilalle. Voiko äitimme vapaasti käyttää rahat ja asunnon vaikkapa maailmanympärysmatkaan tai ihan vaan normaaliin elämiseen ja hoitoon.<<

Voi, jos testamentti oli omistusoikeustestamentti ilman toissijaismääräystä (vaikka lapsille). Ilmeisesti oli, kun äiti on pystynyt yksin asunnon myymään.

>>Entäpä jos hän menee uudelleen naimisiin ilman avioehtoa varattoman kanssa. Kun äitini kuolee, miten omaisuus jakaantuu jos sitä vielä silloin on.<<

1. Äiti kuolee ensin
Ositus:
Leski varaton: leski saa tasinkona puolet äidin omaisuudesta
Leski yhtä varakas: ei tasinkoa
Perinnönjako:
Äidin perivät äidin lapset. Leskellä on kuitenkin oikeus elinaikansa hallita yhteistä asuntoa ja asuntoirtaimistoa.
2. Äidin puoliso kuolee ensin
Ositus:
Jos äiti vetoaa lesken tasinkoprivilegiin, hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa puolison perillisille.
Perinnönjako:
Puolison perivät hänen lapsensa.
Jos puolisolla ei ole lapsia, ositusta ei toimiteta ja äiti perii puolisonsa, Äidin kuoltua äidin pesä jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi kumpaisenkin puolison perillisten kesken. Jos puoliso on äitiä oleellisesti varattomampi, äidin kannattaa omien perillistensä edun vuoksi luopua perinnöstä.

Todennäköisintä on, että kyseessä on hallintaoikeustestamentti. Mutta lapset ovat antaneet valtakirjan asunnon myyntiin. Vanhan asunnon omistivat luultavasti puolisot puoliksi, mutta uusi asunto on ostettu joko yksin lesken tai yksin kuolinpesän nimiin. Tämä on hyvin tavallinen moka.

Kun ositukset ja perinnönjaot jätetään hoitamatta ja kaikenlaista huseerataan, niin kyllähän ne asiat solmuun saadaan. Lopulta soppa on sellainen, ettei siitä ota enää kukaan selvää.

Ikävintä näissä sössimisissä on se, että omaisuus päätyy lopulta ihan eri tahoille kuin oli tarkoitettu. Tai lapset joutuvat maksamaan perintöverot samasta omaisuudesta kahteen kertaan.

Perukirjan ja testamentin kopiot saa perittävän kuolinpaikan verotoimistosta.