Kesä on vaikeaa aikaa yksinäiselle

samat ajatukset minullakin

Miksi pitäisi olla joku jonka kanssa nauttia kesästä?
Kesä voi olla hyvää aikaa yksinkin.

Ala viljelemään maapalstaa.

kun suksi ei luista... huonot vanhemmat----

Minulle kyllä kaikki nuo elämykset riittävät oleskellessa luonnossa. Jos se kaveri olisi vierellä höpöttämässä, niin ei sitä edes huomaisi mitä ympärillä tapahtuu. Kaverit ja kumppani ovat enemmän talvella tarpeen.

Niin se menee nyky- yhteiskunnassa. Täällä on paljon sinkkuja ja enemmän kuin arvaatkaan ihmisiä viettää aikaansa yksin. Minäkin juuri siivoan ihan yksin kotona ja latan kohta pyykit koneesen. Suku on sangen suuri, mutta kellään ei ole aikaa tai halua edes soittaa minulle saatikka tulla käymään.

Olen samaa mieltä kuin aloittaja että kesä vetää mielen entistä synkemmäksi kun joutuu aina yksin olemaan ja varsinkin kun tätä samaa kurjuutta on jatkunut jo pian 10 vuotta. Ei ihmisen ole hyvä loputtomiin olla yksin vaikka on niitä varmaan joitakin harvoja poikkeustapauksia jotka eivät koskaan ketään kaipaakkaan ympärilleen.

Kevät on meikälle kuten yleisestikin tunteiden myllerrysaikaa. Ahdistava pimeän ja kylmän aika on takana.
Keskikesällä , luontohullu kun olen palaudun nopeammin depislaaksoista. Yleensä koulujen alkaessa ahdistava aika alkaa.

Ihme kyllä tosi talven tultua hiukan piristyn, mutta palautuminenkin on hidasta. Alakuloa syventää heikko taloudellinen tilanne.
Vuosien sitkistely siinä ja siinä tilanteessa jättää jälkensä. Nykyään yksinäisyys syventää ahdinkoa. Kesä on kuitenkin ok.

Kyllä mäkin aina kesällä kärsin jos ei ole ihmisiä joiden kanssa tehdä asioita. Näin se on ollut teinistä saakka. Tosin nykyään koitan ehdotella tekemistä (lettukesteistä Lintsireissuihin) ihmisille, sukulaisista puolituttuihin, niin tulee lievitettyä sitä. Olen viime kuukausina huomannut, että on paljon juttuja mihin voisi mennä mukaan ilman ennakkoseuraakin, olen vain ollut niin suuressa illuusiossa, että "kesällä hengataan kavereiden kanssa ja mennään niiden kanssa tapahtumiin". Mutta on sellaistakin tekemistä, mihin voisi mennä tutustumaan ihmisiin, itse olen innostunut kielikahviloista

Täytyy kyllä sanoa, että muut elämän ihmiset eivät juuri ole aktiivisia mun kutsumisessa, valitettavasti. En sitä muuten tulkitse enää niin ettei mua haluttaisi mukaan, mutta jos on tällainen masennuskausi päällä kuin nyt niin jää vähemmälle tekemiset jos on niiden toteuttamisesta vain itse vastuussa.

Minulla ihan päinvastoin. Kevät ja kesä ovat ainoat vuodenajat kun tuntee olevansa elossa ja on virtaa. Yksinkin on mukava liikkua luonnossa, uida, syödä puistossa jäätelöä, käydä naku-uinnilla, vetää pitkiä lenkkejä raikkaassa aamusäässä jne jne. Masentavampaa se on talvisin jossain loskasohjossa talsia.