Tältä kesältä on Juhannus peruttu, koska ei ole mitään iloa viettää Juhannusta, kun läheisen kuolema tapahtui vähän aikaa sitten.
Viime vuonna ei myöskään suuremmin Juhannus vietetty, kun läheiseni sairaus alkoi.
En toisaankaan koe mitään iloa Juhannuksesta, ennemminkin tuntuu vaan kovin raskaalta, surulliselta ja masentavalta, kun kaikki valmistelee Juhannusta ja ovat iloisia.
Vietän Juhannuksen kotona, kun isänkin kanssa vietimme useammankin Juhannuksen kotona, joskus monia, monia vuosia sitten Juhannuksena saatoimme olla isän kanssa kalassa tai maalla, mutta viimeisimmät vuodet ollaan vaan oltu kotona ja vain oltu.
Vien varmaan uusia kukkia isän ja äidin haudalle ennen Juhannusta ja varmaan haudallakin tulee oltua Juhannuksena.
Kaupassa käydessä vaan katselee, kun perheellisillä on kauppakärryt täynnä Juhannusruokaa, mutta itsellä vain pieni kori ja jotain pientä korin pohjalla.
Oli meilläkin ennen ostoskärryt tai ainakin ne rullakori, kun isän kanssa Juhannukseksi syömistä ostettiin.
Voisi sitä ehkä jotain ostaa, ei paljon, mutta vähän.
Ehkä Juhannukseksi grillimakkaraa, kotikaljaa, jäätelöä... ehkä vielä kaslerpihvejä, joita isä grillissä kesäisin paistoi.
Viime syksynä ostin vielä kaslerpihvejä ja niitä paistoin, kun isä oli heikossa kunnossa, mutta toivoi, että saisi vielä syödä kunnon pihviä, kun vielä vähän pystyi syömään, isä niistä kaslerpihveistä aina piti.
Ei ole enää kesä, kuten kesä on ollut ennen, eikä tule koskaan olemaan, koska kuolema on riistänyt rakkaimpamme.
Ainoa lohtu on, että läheisemme on nyt siellä, missä hänen on hyvä olla ja sinne mekin pääsemme, kun olemme olleet täällä ajan, mikä meille on määrätty oltavan.
Juhannus peruttu...
4
<50
Vastaukset
- juhannustaas
No eipä taida sääkään olla kummoinen. Ihmisen elämää mahtuu monenlaisia juhannuksia. Kun ikää on jo kohta 60 vuotta niin on monenlaisia muistoja kesästä ja juhannuksesta. Taitaa ne parhaimmat liittyä sinne 60- ja 70-luvuille lapsuuteen ja nuoruuteen. Yleensä vanhempien sukua tuli käymään juhannuksen aikaan. Isä laittoi portin kahta puolen koivut, luonnonkukat ja maalaismiljöö loi omat arominsa ja pihasaunan piipusta nousi savu. On myös muistoja seurustelu- ja avioliittoajoilta, ja olihan se tavallaan ne omat juhannusperinteemme.
Muistellessa hieno kaipuu ja kaivo valtaa mielen, mutta elämä ei pysy samanlaisena. Niin se on meidän jokaisen kohdalla. Ja sitten kerran tulee hetki jolloin jätämme viimeisen juhannuksen jälkeemme. Isälläsi se oli vuoisi sitten. - Ikävöiden
Voi, syvä osanottoni suureen suruusi.
Itse menetin myös hetki sitten läheisen ihmisen eikä ole myöskään kauheasti fiiliksiä juhlia mitään juhannusta. Minulla myös samat tuntemukset, että tuntuu pikemminkin raskaalta, surulliselta ja masentavalta kun muut valmistelevat innoissaan juhannusta. Oma elämäni on nyt täysin pysähtynyt kun tärkeä läheinen nukkui pois.
Mielestäni on kuitenkin todella hienoa, että vanhempasi ovat edelleen läsnä tietyllä tapaa elämässäsi - muistelet heitä paljon. Juuri hetkiä, mitä söit isäsi kanssa ym. Muistot säilyy aina, eikä kukaan riistä niitä sinulta koskaan. Niin minäkin ajattelen. Kaikki vain tuntuu vieläkin niin pahalta, koskakohan sitä alkaa hyväksymään kuinka lopullista tämä oikeasti on. Minulla on niin suuri kaipuu kyseistä ihmistä. Kumpa saisi vain ajat takaisin.
"In my heart there will always be a place for you.. it will never change. I'll keep you with me forever. Wherever I am... there you are. Wherever you are, you are always be in my heart."
Tuo teksti on vain kaunis ja niin totta. Itse olen omistanut sen edes menneelle läheiselleni.
Kovasti voimia ja jaksamisia sinulle ja kaikkea hyvää elämään, vaikka nyt ei varmasti tunnukaan miltään - kuten ei minullakaan. Toivon silti, että kaikki helpottuisi.- Ikävöiden
Lisätäkseni vielä, että todella kaunis ajatus mennä käymään juhannuksena haudalla. Tietysti surullista ja raskasta, mutta varmasti olo hieman helpottunutkin omalta osaltaan. Ainakin itselläni oli kun pääsin käymään haudalla. Kumpa hänkin tietäisi vain, kuinka paljon häntä kaipaan ja ajattelen ja sen, että haudalla käyn häntä katsomassa.
Hei nimimerkki Juhannussuru.
Otan osaa menetykseesi. Läheisen kuolemasta toipuminen vie aikaa, se kestää melko pitkään. Ei ehkä yhtään lohduta sinua, mutta tänäkin juhannuksena kuin jouluinakin on aina surevia. Jotkut ovat huolissaan läheisensä takia, toiset kaipaavat omaistaan kuten sinä nyt. Siinä kohtaa on juuri niin, että tuntuu oudolta, että muut ihmiset jatkavat normaalia arkeaan tai hankkivat juhlaruokaa ja pitävät hauskaa, kun oma mieli on musta. Mutta ajan kanssa tilanne helpottuu, luota siihen.
Toivottavasti sinulla on sellaisia läheisiä, joiden kanssa voit ajatuksiasi ja tunteitasi jakaa.
Voimia sinulle, pidä itsestäsi huolta,
Pirkko-pappi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743660
- 2012992
- 252890
- 492768
- 232683
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412455Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2512159Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241907Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2091888- 441847