Miten Hannan vanhemmat ottivat tyttärensä teon?

Vanhemmat on syyttömiä ja heillä tulisi olla rauha käsitellä asiaa. Se on selvää yleisellä tasolla, että tuollaisissa tapauksissa kaikenlaiset tunnetilat vaihtelee. Mutta rakkaus lastaan kohtaan varmasti säilyy ja myös huoli hänen tulevaisuudestaan. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja ymmärrystä.

Mikähän on SUN tunnetila kun viitsit tuollaisia kysellä?

Sä oot mielisairas!!!

Vaikka lapsi oli sairas, rikollinen ja murhaaja, hänen puolestaan on huolestunut ja hädissään. Rakkaus säilyy, vaikka ei hyväksy lapsensa tekoja. Ristiriitaiset tunteet vanhemmilla varmasti myllertää ja tulevaisuus pelottaa.
Vanhemmille pitää.antaa tukea.

En tarkoittane Oonan surmaa ja en tunne osapuolia. Kirjoitin vain yleisellä tasolla, mitä kuvittelisin vanhempien joutuvan käymään läpi vastaavissa tapauksissa. Ja se on heille todella kovaa aikaa. Tukekaa, ja älkää tumitko , sillä he ovat syyttömiä.

Siis kirjoitan yleisellä tasolla, en tapaus Oonasta. En tunne heistä ketään, joten meni arvaus ja mututuntuma pohjalta. Mutta on väärin "tuomita" vanhempia. Eli siis jos lapsi olisi.j

Vihan tunteet on tälläisissä tapauksissa luonnollisia, kunhan viha ei purkaudu väkivaltaiseksi. Väkivallasta meillä on jo surullisia tarinoita.
Ymmärrän vihan tunteet tälläisissä tapauksissa. Puhumalla vaikeista ja kipeistä asioista toisille, auttaa osiltaan.
Mutta rakkaan menettäminen väkivallan uhrina on todella kivulloinen ja vaikea tie. Sellaisesta ei varmasti selviä helpolla, ja tuskin koskaan kokonaan. Mutta sen kanssa varmaan oppii elämään ja joskus vähitellen helpottaa.

Ensin vanhemmille tulee epäusko koko tapahtumaa kohtaan: Tää ei voi olla totta? Sitten vanhemmat työstää tapahtumaa toisen henkilön kautta: Mitä se Oona teki, jotta näin kävi ja tilanne kärjistyi? Miten Oona olisi voinut perääntyä ja lähteä pois, ennen peruuttamatonta? Kysymykset kohdistuu Oonan tekemisiin. Oona koetaan syylliseksi tapahtumiin.
Vasta viiveellä tulee myöntäminen: Heidän oma tytär teki tämän. Tytär, joka ei vieläkään pysty tunnustamaan tekoaan.
Tämän kautta vanhemmille tulee syytökset omaa kasvatustaan kohtaan: Eikö ole rajoja asetettu. Onko tyttären omakuva ja käsitys maailmasta häiriintynyt, kun toisen hengellä ei ole mitään arvoa?
Samalla käydään läpi vuosien varrelta tilanteita, joissa vanhempien ei olisi pitänyt antaa periksi vaan opettaa tytärtään kohtaamaan vastoinkäymisiä ja kestämään ne.
Vastoinkäymiset kuuluvat terveeseen kasvuun, kaikki ei aina tapahdu oman mielen mukaan.
Nyt tämä vastoinkäymisen kohtaaminen ei onnistunut.

Kasvattamisessa jokainen vanhempi tekee jonkin "virheen" , mutta virheistä huolimatta valtaosasta kasvaa kelpo kansalaisia.""Täydelleisten vanhempien "" lapsista saattaa tulla psykopaatteja ja päinvastoin. Kovia kokenut saattaa joutua rikoksien ja huumeiden tielle, tai hän voi pärjätä myöhemmin loistavasti. Hemmoteltukin voi kulkea saman tien, ja hänesä voi myös kasvaa itsekäs minä minä ihminen. Kovia kokenut voi katkeroitua ja kostaa muille, kovettua jne. Mutta meidän kaikkien persoona vaikuttaa miten selviydymme asioista. Toki kokemukset vaikuttavat myöhempään toimintaan ja persoonaan.
Mutta jälkikäteen vanhempia on turha syyttää kasvatuksesta, sillä aina takapeiliin katsoessa jokaisessa tapauksessa jälkikäteen ajateltuna, jos olisi tehty niin tai näin, teinkö siinä virheen, hemmottelinko, olinko liian tiukka, oliko vaatimuksemme liia kovia, kiitimmekö, annoimmeko tarpeeksi hellyyttä, aikaa tai huomiota, vaiko liikaakin? Entä jos riitelymme vaikutti häneen jne. loputtomasti kysymyksiä, joihin on vaikea saada oikeaa vastausta. Ja turhaa kaikki, mutta kyllä vanhemmat syyllistävät syyttäkin itsensä jos lapsensa tekee jotain järkyttävää.

Arsenikkimies on sekaisin kuin seinäkello. Tuskin on edes mikään mies. Rillipäinen. finninaamainen 15 v "toteuttaa" itseään. Tällaisia arsenikkimiehiä syntyy kun sisarukset tekee keskenään lapsen. Häpeäisit edes.

Nimerkille hohohohhh! Vastauksesi arsenikki nimimerkille oli asiaton ja loukkaava. Kirjoitit todella rumasti hänestä, ja jos olisikin 15 vuotias finninaama se ei tekisi hänestä sen huonompaa tai tyhmempää. Mikään ei myöskään viittaa siihen.
Hän on oikeassa, että surmaajaa kohtaan on luonnollista tuntea vihaa. Sinäkin tuntisit jos läheisesi surmattaisiin. Vihaa ei myöskään ole hyvä pitää sisällään. En ymmärrä miten surmatun omaiset jaksavat tunteineen ja suruineen.
Väkivalta on rikos ja toisten parjaaminen ja kiusaaminen on vääryys, sekä ulkonäköön tai henkilön puutteisiin ei saisi kohdistaa ilkeilyjä.
Monella.on ikävä Oonaa tai jotain joka on kuollut väkivaltaisesti ja he luonnollisesti tuntevat vihaa tekijää kohtaan.
Mutta tätä Hannaa ei ole vielä tuomittu taposta, joten syytön kunnes todistetaan syyttömäksi.
En tiedä kuinka selvä tapaus on, mutta jos oikein ymmärsin, niin poliisi antoi ymmärtää että
tapaus olisi hyvinkin selvä? Kuka tietää vastauksen?

(Rillipäinen), ihan niinkuin silmälasien käyttäjät olisivat jotenkin , mutta perustele sinä joka niin kirjoitit, että mitä vikaa on rillipäisyydessä?
(finninaama) entäs se miten se liittyy kirjoitukseen, onko niin jollei ole finnejä, niin on sinun mittapuusi mukaan järkevämpi?
( Entä se sisäsiittoisuus) on siinä mielikuvitusta, vai liekö kyse pilkkaamisesta.

Kuinka monta silmälasit omaavaa ja normaaleja nuorison finnejä kasvoissaa olevia loukkasit?
Vieläkö tälläisistä ilkutaan, kun on nastoja silmälaseja, ja finnit ja ikä on niitä jotka ajanmyötä korjaantuu.

Tunteitaan ei pidä kieltää ja on hyvä kun tuo julki pahaa oloaan. Jos tunnet vihaa, ei sille mitään voi, ja sen kieltäminen ainoastaan pahentaa tilannetta. Vihan tunne tulee usein jos menettää vaikka läheisensä syöpään, vaikka vihan kohteena ei ole ihminen.
Sensijaan vihaa tulee, ja pystyy normaali ihminen hallitsemaan ilman väkivaltaa.

Mitä Hannalle kuuluu? Oletko tavannut häntä surman jälkeen?