Olen tullu pohtineeksi näkökulmaa iän puolesta, kun itsellä viiskymppiä lähestyy kohisten. Paikallisessa venesatamassa huomaa kyllä kuinka iältään seitsemää kymppiä hipovat pariskunnat purjehtivat aina vaan enempi laiturissa, köydet tukevasti kiinni.
Itsellä alkaa olla ne hetket käsillä jolloin mahdollistuu pidempien matkojen suunnittelu ja toteutus. Toisaalta ajattelen, että ikäni puolesta enää ei ole varaa vitkutteluun vaan on tosiaankin alettava lyömään lukkoon päivämäärät, ettei jää haaveeksi.
1. Tohtiiko palstalaiset kertoa oman ikänsä ja mahdollisesta suhtautumis muutoksesta purjehdukseen vuosien kuluessa?
2. Kuinka paljon olette ehtineet tähän mennessä purjehtia ja vieläkö on suunnitelmia?
3. Kuinka iäkkäitä purjehtioita olette tavanneet matkoilla?
kuinka iäkkäänä jaksaa vielä seeglata?
39
86
Vastaukset
- seppomartti
Viisikymppiä ei ole mitään -ellei tauti yllätä. Riski kasvaa iän mukana.
1. 72 v. Ei ole vielä muuttunut paitsi kisaaminen ei juuri kiinnosta ja tappioita sekä vastoinkäymisiä sietää paremmin. Suunnitemat on sitä aikaa varten kun viihtyy pitempään satamassa. Täytyisi ensin keritä eläkkeelle.
2. Kukaan ei tiedä. Suuruusluokka lienee 100000 mailia. Muutama viime vuosi 6000- 8000/v. Suunnitelmia on Atlantin ylityksiä useampia ja pallon kierto x2 alkaen marraskuu 2017. "Viimeisen" veneen rakentaminen on käynnistynyt.
3. Noin 80v mutta silloin on miehistöä mukana.
Fyysinen voima vähenee ja kuntoa pitäisi vaalia. Monet siirtyvät vanhetessaan isompiin ja sähköistettyihin veneisiin. Itse ajattelen, että n.40ft jää ylärajaksi ja pikemmin voisi pienentää. Seuraavaan veneeseen tulee 4-nopeusvinssit. Tasapaino huononee mutta ehkä siihen liittyen meritauti on helpottanut. Selkävaivat ovat yleisiä. Pahenee monissa huoltohommissa kun työasennot ovat p:stä. Samoin genoan tai ison raahaaminen rasittaa selkää ja surkastuneita lihaksia.
Suunnitelmia pitää olla siihen asti kunnes kaatuu saappaat jalassa tai sairaus tekee mahdottomaksi.
PS: Onko innokkaita 2016 ARCiin, Karibian kruisailuun tai paluumatkaan toukokussa 2017?- samppars
Innokkaita varmasti luulisi piisaavan, ainakin itseni sellaiseksi ilmoitan.
Eriasia onkin sitten riittääkö kokemus vielä parinkesän jälkeen moiseen retkeen.
Sitä kun tuli parivuotta sitten 40 mittariin niin sitä vissiinkin tuli jonkunnäköinen villitys päälle kun päätin että ennen viisikymppisiä tuon Atlantin ylittäisin jonkun kyydissä, ja sitä tavoitetta kohti tässä nyt opetellaan.
Tällä hetkellä siihen kuuluu pieni moottorirempan harjoittelu. - larsseenn
samppars kirjoitti:
Innokkaita varmasti luulisi piisaavan, ainakin itseni sellaiseksi ilmoitan.
Eriasia onkin sitten riittääkö kokemus vielä parinkesän jälkeen moiseen retkeen.
Sitä kun tuli parivuotta sitten 40 mittariin niin sitä vissiinkin tuli jonkunnäköinen villitys päälle kun päätin että ennen viisikymppisiä tuon Atlantin ylittäisin jonkun kyydissä, ja sitä tavoitetta kohti tässä nyt opetellaan.
Tällä hetkellä siihen kuuluu pieni moottorirempan harjoittelu.Gastina menee hyvinkin pienellä kokemuksella jos vaan ei ole oikein altis pahoille merisairauksille. Jotkut kärisivät niin pahoista oireista, että ovat aivan kykenemättömiä mihinkään toimiin veneessä.
Omaa kroppaansa täytyy myös jaksaa liikutella.
- dedmaan
Olen tavannut 90-vuotiaan purjehtijan mutta näytti olevan vaarallista jo.Riippuu terveydestä eli yksilöllistä.
- oma.valinta
1. 63 v Keulagastin hommat ei ole enää omia hommia muuten kuin vaimon kanssa matkaa tehdessä. Kilpaileminen jatkuu toistaiseksi niin avomerellä kuin radallakin. Ja kun ei kisata, tehdään matkaa, mutta enempi Itämeren piirissä. Oleellinen iän tuoma muutos on siis siirtyminen vähitellen keulasta kohti perää. Siihen tietenkin vaikuttavat myös muutokset purjehdittujen veneiden omistussuhteissa.
2. Joskus ajatuksissa ollut pallon kierto on jäänyt, mutta varsinkin Välimeri on tullut tutuksi suunnilleen päästä päähän ja kaukaisempiakin vesiä on purjehtien nähty.
3. Elvström lanseerasi sanonnan "Sailing is a lifetime sport" ja otti olympiamitaleita jollaluokissa vielä minun ikäisenä. Useampia suomalaisia päälle kahdeksankymppisiä aktiivisesti purjehtivia olen tuntenut. Maailmallakin sellaisia tapaa, eivätkä he harvinaisuuksia ole. Satamaan jääminen on aivan oma valinta, ikää voi tietenkin käyttää uskottavana tekosyynä. - tunnettujapurjehtijoita
Uudessa-Seelannissa v. 2004 tapasin 55-jalkaisella teräskuunarilla purjehtivan pariskunnan, 91- ja 93-vuotiaat. Olisin luullut heitä 15-20 vuotta nuoremmiksi. He olleet edesmenneiden Susan ja Eric Hiscockin lähiystäviä ja olivat kiertäneet pallon, kun mies 75-vuotiaana oli jäänyt eläkkeelle. Pariskunta oli pallonkierron jälkeen asettunut purjehtimaan Uuden-seelannin vesille eivätkä enää ylittäneet kaksistaan valtameriä "koska vaimon polvet ovat huonot". Kuitenkin pariskunta osallistui veneellään edelleenkin Tall Ships´Raceen!
Myöskään Etelänapamantereen retkistään tunnetuksi tullut pariskunta Rolf Bjaelke ja Deborah Shapiro eivät ole nuoria (iät löytyvät netistä). He seilaavat Joshua 40:llä, "Northern Light". - Pappa_merellä
1. Ikää on kertynyt 75 vuotta. Oikeastaan se aktiivisin purjehdusaika on ollut 12 viimeistä vuotta, Atlantille pääsin vasta eläkkeelle siirryttyä ja kaikki pitkät reissut olen purjehtinut täämän viimeisen 12 v. sisään. Ennen tuota purjehdus oli pääasiassa Suomenlahden sahaamistä muutaman päivän reissuin.
Aika tasaiseti ne pitkät reissut on jakautunut, keskimäärin kerran vuodessa pitkä 2.000 - 3.000 mailin purjehdus viimeisen 12 v. aikana. Jos jokin muutos pitäisi löytää tälle ajalle, ehkä miehistön löytäminen tuttavapiiristä ja mukaan saaminen on hieman vaikeutunut.
2. Viimeisen 12 v. aikana 2.000 - 3.000 nm purjehduksia on kertynyt 15 kpl, yhteensä noista tulee lähes 40.000 nm. Lisäksi samalta ajalta muut lyhemmät matkat ja 6-10 viikon vuosittaiset lomapurjehdukset ovat 1.000-2000 nm/v. Siis 50.000 - 55.000 nm 63-75 ikävuosien aikana. Ennen tuota maileja tuli selvästi vähemmän. En nyt ainakaan ihan lähiaikoina aio purjehduksia vähentää, toisaalta pallonkiertoa tai muuta vastaavaa ei ole suunnitteilla.
3. Tuntuu, että ennen Suomenlahden satamissa tapasi pääasiassa työiässä olevia purjehtijoita, nyt huomaan ja tapaan lämpimien vesien satamissa aika paljon eläkkeellä olevia noin ikäisiäni purjehtijoita. - ikäjaterveys
90-vuotias purjehtija on kuitenkin sen verran harvinaisuus, että voi päästä lehtiuutisiin: http://www.dailymail.co.uk/news/article-3194764/The-old-salt-proves-age-no-barrier-having-fun-Ninety-year-old-yachtsman-going-strong-finally-convinced-daughter-38-join-sea.html
Jokainen voi tietysti koettaa ylläpitää omaa henkistä ja fyysistä kuntoaan terveellisillä elintavoilla ja erilaisilla aktiviteeteilla. Jos vielä perintötekijätkin ovat hyvät eikä vakavat sairaudet yllätä, miksi ei jatkaisi purjehtimista vielä yli kahdeksankymppisenäkin. Se ei kuitenkaan auta pätkääkään, mitä muut ovat tehneet ja missä kunnossa ovat, jaksavatko seilata vai ei. - Nisseselgaayhä
Ehkä joku muukin sattui katsomaan FST:n Bettinan ohjelmaa, jossa hän hastaatteli yli 90-vuotiasta purjehtijaa Nisse Eklundia.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/09/god-tur-och-bullar-ar-hemligheten-bakom-hog-alder - syAkvarelli
Tapasin Porton satamassa Portugalissa jenkkipurjehtijapariskunnan, mies 85 ja vaimo 80 . Heillä oli mukana tuttavapariskunta, mies 75 ja vaimo 70 . Vene oli J160, johon isäntä loikkasi laiturilta mantookista tukien. Heillä oli viides pallonkierto menossa, olivat tulossa Suomesta ja matkalla Kanarian kautta Karibialle ja kotiin Floridaan!
- TS36
1. 44 v, omalla köliveneellä 20. purjehduskesä. Normaalisti 1000 mpk/ kesä. Esikoinen 2 vuotias, joten nyt lähialueilla. Jatkossa kisailua aktivisesti.
2. Takana 2 atlantin ylitystä, mutta toisaalta ratapurjehdusta melgesillä, tietysti avomeri kisoja.
3. Isäni osti eka veneen 2 vuotta sitten, kun täytti 70. 80- luvun avomeriraaseri. Monet lopettavat reilun 70 vuoden iässä. - SirFrancis
Francis Chichester purjehti yksin maailman ympäri kiertäen Kap Hornin ja Hyväntoivon niemen vuonna 1967 olleessaan itse 66 vuotias. Hänen veneensä Gipsy Moth IV ei ollut edes erityisen suuntavakaa. Ainoa pysähdys taisi olla Sidneyssa Australiassa. Hänet aateloitiin myöhemmin maailmanympäripurjehduksen johdosta .
- seppomartti
Sir Francis oli kuollessaan 71v. Yritti vielä hieman ennen kuolemaansa osallistua Gibsy Moth IV: :lla purjehduskilpailuun yksin yli Atlantin. Englannin laivasto pelasti miehen ja veneen kun kunto petti ja syöpä voitti.
- Albinisti
Kun on itse 36 ja purjehtimista haittaavat niin lastenhoito kuin työnteko on mahtavaa lukea teidä viestejänne!
- siojgos
Riippuu kelistä. Itse purjehdin ainakin 75. vuotiaaksi. Olen nyt 54 ja elämäni kunnossa..
Osta vene. Tarvin isomman. Nettiveneessä vain 4400. Löyttyy tällä tiedolla jos haluaa - ffffffffft
75-vuotias Robin Knox-Johnston oli kolmas vuoden 2014 Route du Rhumissa. Samassa kisassa 51-vuotias suomalainen Ari Huusela teki historiaa sijoittumalla yhdeksänneksi ja selviytymällä ensimmäisenä pohjoismaalaisena maaliin [http://www.hs.fi/urheilu/a1417058831506].
Naapuritilan vanhaisäntä vietti paljon aikaa vesillä vielä 87-vuotiaana, hän tosin oli moottoriveneilijä. Kunnon puolesta olisi kyllä purjehduskin onnistunut mainiosti. Hänellä olisi vielä varmaan riittänyt toimintakykyä vuosiksi eteenpäin, ellei olisi metsätöissä sattunut moottorisaha reiteen.
Niin ja naapurisaaren maailmanympäripurjehtija palasi 17-vuotiselta toiselta kierrokseltaan toissa vuonna. Ikää oli mittarissa 73 vuotta.
- antaapallaa
Olen ajatellut vanhenemiseen vaikuttavan paljon sekin, että antaako löyhin perustein periksi ja alkaa hokea ja surkutella ikääntymistä. Jos em.lisäksi löytää vielä kaltaistaan seuraa, niin onhan sillä varmasti vanhettava vaikutus.
Jos saavutan miesten keskimääräisen ikämaksimin, niin minulla on 1/3 elämää jäljellä. Tämän ajan olen ajatellut purjehtia ja harrastaa kaikenlaista.
Kannustavaa lukea 70v täyttäneiden palstalaisten ajatuksia, varsinkin kun ne sisältää suunnitelmia tulevista purjehduksista :) - Larsgunnar
Ruotsinlaivoilla on alkuviikosta edullisia eläkeläisristeilyjä. On puhvettia ja jalalla voi panna koreasti. Joillakin satoja ylityksiä. Ikähaitaria on. Mukana jo alta kakskymppisiä eläkeläispurjehtijoita, sillä, kuten sanottu, "sailing is a lifetime sport".
- hååkkan
Tuon voisi ymmärtää sarkastisena kannanottona suomen poliittisesta tilanteesta :) Jossain määrin voisin olla samaa mieltä ja kommentoida, mutta koska tämä ei ole politiikkapalsta niin taidan jättää väliin.
- Viiskytlasissa
Se, kuinka vanhana voi vielä purjehtia, riippuu perimästä, elintavoista ja onnesta. Vain elintapoihin voi itse vaikuttaa. Lähipiiriä kun katsoo, niin 70v vaikuttaisi tyypilliseltä rajalta, toki poikkeuksiakin löytyy molempiin suuntiin. Aika näyttää, mihin itse osuu. Eniten olisin huolissani liikkuvuudesta, jos polvi tms. menee huonoon kuntoon, niin aika vaikeaksi menee.
- no.jaa
Näyttää luonnistuvan kilpapurjehdus hyvin tekonivelilläkin polvissa ja päälle 70 lasissa. Joten ei pidä käyttää sitäkään tekosyytä.
- seppomartti
Polviniveliä saa onneksi kaupasta ja tyypilliset asiakkaat ovat 70-80v. Pitkälle pärjää veneessä huonoillakin nivelilillä kun liikunta purjehtiessa on liiankin vähäistä ja lihastyö aika staattista. Juoksin ennen lenkkejä aina satamaan tultua kun veneessä liikunta tuntui liian vähäiseltä. Vanhemmiten alkaa yleinen raihnaisuus ja jokapaikan kolotus. Pilleri sillion tällöin niin voi purjehtia. Kompuroiminen on todellionen vaara. Ehkä luonnostaan hakeutuu pois keulakannelta eikä touhua spinnun kanssa pimeässä vaan jättää ne nuotemmille. Mastoon kiipeäminen ja ahtaat hankalat työasennot huoltotöissä ovat selvästi hankalampia kuin nuorena. ARCissa on melkein tapana, että yksi iäkäs kuolee ylityksessä ns luonnollisen kuoleman.
no.jaa kirjoitti:
Näyttää luonnistuvan kilpapurjehdus hyvin tekonivelilläkin polvissa ja päälle 70 lasissa. Joten ei pidä käyttää sitäkään tekosyytä.
Selän terveys on nykyisin ainakin tärkeämpää, kun selkäruotoja ei saa kaupasta. Oman isäni kunto pysyi hyvänä aina siihen asti, kun selkä ensin kipeytyi ja sitten leikkauksen jälkeen jäykistyi. Se rajoitti tekemistä. Ennen selkävaivoja hän jaksoi vaivatta pyöräilllä 50 km yli 6-kymppisenä.
- Sailing66
Hyvä keskusteluaihe ja hyviä kommentteja. Itse olen aloittanut purjehduksen kolmekymppisenä ja pian on 66 täynnä. Olen tullut viime aikoina varovaisemmaksi ja yritän välttää riskejä. Vaarallisimpia asioita ovat luonnonsatamarantautumiset eli siirtyminen veneestä ja veneeseen. Niissä voi halka lipsahtaa entistä herkemmin ja tulla ikäviä kolhuja. Nykyisin asennankin keulaportaat entistä useammin.
Ikääntyminen näkyy myös veneen huollossa. En halua yhtään nykyistä 30-jalkaista purtta suurempaa, koska voimat ei oikein riitä. Nykyisen takilan pystyy vaimon kanssa just ja just rikaamaan. Parin vuoden päästä pitää pyytää varmasti kavereita ja vävyjä apuun. Sama koskee muutakin huoltohommaa. Sitä muuttuu kömpelömmäksi ja siksi pitää olla entistä varovaisempi, ettei putoa pukilta maahan ym.
Olen myös antanut itselleni luvan tinkiä suorituskyvystä. Vaimon kanssa ei ryhdytä vaativiin spinnuoperaatioihin, vaan saatetaan lasketella myötöiseen pelkällä genulla. EI ole kiire mihinkään.- Tapansakullakin
Monta mielipidettä ja tapaa! Olen sinua lähes kymmenen vuotta vanhempi ja seilaan enimmäkseen yksin, mutta käytän spinnupuomia myötiksillä niinkuin ennenkin eli virsaria navakammassa tuulessa, spinnua keveissä. Minusta luonnonsatamiin ankkurointi on tässä iässä yksin seilatessa se helpoin ja turvallisin tapa: keula-ankkuri ja ketjuvinssi, kumijollalla maihin. Veneeni on painava, yli 10 tn, eikä keiku niinkuin pienet ja kevyet.
Keulaportaita en ole moneen vuoteen tarvinnut, koska en kiinnitä keulaa mataliin kallioihin. Nykyisin kertyy 3000-4000 mpk/v, kun ei ole riippuvuutta vuosiloman pituudesta.
Pointtini on se, että seilata voi monella tavalla. Iän mukana on tietysti mietittävä manöövereiden ajoitukset, ettei tartte ottaa juoksuaskeleita kannella. Harkintaakin on varmaan enemmän kuin nuoruudessa. Enää ei ole tarvetta hyppiä liukkaille rantakallioille eikä jättää purjeiden reivausta liian myöhäiseksi. Jotenkin on kilpailuhenkikin laantunut, ei harmita olla hitaampi.
- satunnainenseilori
Niin kauan jaksan purjehtia kuin homma kiinnostaa ja saan veneen kuntoon tai pääsen gastina vesille. Nyt kellossa vähän päälle 60 mutta maileja ei kovinkaan paljon muttei se haittaa eikä harmita. Kas on paljon niitä, jotka eivät ole seilanneet yhtäkään!
Vuosia on 71 eikä fysiikka tunnu pahasti ontuvan, mutta ikävä kyllä emännällä (65 v.) on polviongelmia. Olen ehdottanut, että hän opettelisi ajamaan koneella niin minä hyppäisin maihin. Tähän mennessä hän ei ole suostunut.
Useimmissa tilanteissa pärjään kyllä yksinkin, mutta yksinpurjehdus ei ole niin kivaa – vaikka olenkin sitä aika paljon harrastanut.
Tästä syystä olen jopa harkinnut purjehtimisen lopettamista. Saas nähdä.- Älkäähyppikö
Sinä ja joku muukin kertoo hyppäämisistä! Miksi pitäisi hyppiä? Jos kysymys on laiturista ja keulan ajamisesta siihen, hyppelyn sijaan voi käyttää keulafendaria. Itse ajan koneella laituriin niin, että keula tökkää pehmeästi. Sen jälkeen laitan vedon päälle, niin että keula pysyy paikallaan. Vene ei käänny mihinkään, jos vielä panee autopilotin kitämään "kurssin". Sitten vasta astutaan laiturille köysiä kiinnittämään - ellei kukaan sattumalta ole laiturilla auttamassa.
Rantakallioille ei nuorempienkaan, alle 70-vuotiaiden tai vielä nuorempien, ei kannattaisi hyppiä! Älkäähyppikö kirjoitti:
Sinä ja joku muukin kertoo hyppäämisistä! Miksi pitäisi hyppiä? Jos kysymys on laiturista ja keulan ajamisesta siihen, hyppelyn sijaan voi käyttää keulafendaria. Itse ajan koneella laituriin niin, että keula tökkää pehmeästi. Sen jälkeen laitan vedon päälle, niin että keula pysyy paikallaan. Vene ei käänny mihinkään, jos vielä panee autopilotin kitämään "kurssin". Sitten vasta astutaan laiturille köysiä kiinnittämään - ellei kukaan sattumalta ole laiturilla auttamassa.
Rantakallioille ei nuorempienkaan, alle 70-vuotiaiden tai vielä nuorempien, ei kannattaisi hyppiä!"Maihin hyppääminen" on vain sanontatapa, ei se tarkoita todellista hyppäämistä.
- hyppääakka
Hakro kirjoitti:
"Maihin hyppääminen" on vain sanontatapa, ei se tarkoita todellista hyppäämistä.
Jaaha, mutta hyppäämisiä näkee: "hyppää akka p-le". Eikö vaihtoehto ole se, että ajat veneen laituriin ja kiinnität köydet itse? Mamma voi sillä aikaa vakkapa laittaa kahvit kiehumaan tai vaan katsella touhujasi.
Tuli kokemusta tästä, kun oma vaimo oli vaikeasti sairas eikä enää voinut auttaa landauksissa. Nykyisin olen eläkeläisleski ja purjehdin yksin aika pitkiäkin reissuja (Itämerta kauemmaksi joka vuosi). hyppääakka kirjoitti:
Jaaha, mutta hyppäämisiä näkee: "hyppää akka p-le". Eikö vaihtoehto ole se, että ajat veneen laituriin ja kiinnität köydet itse? Mamma voi sillä aikaa vakkapa laittaa kahvit kiehumaan tai vaan katsella touhujasi.
Tuli kokemusta tästä, kun oma vaimo oli vaikeasti sairas eikä enää voinut auttaa landauksissa. Nykyisin olen eläkeläisleski ja purjehdin yksin aika pitkiäkin reissuja (Itämerta kauemmaksi joka vuosi).Jos on tyyntä tai tuuli suoraan takaa, rantautumisen voi tehdä yksinkin. Edellä mainittu keulafenderimenetelmä on kyllä tuttu juttu mutta ei käy minun veneessäni, jossa laituriin osuisi ensimmäiseksi keulapuomin alla oleva vesiharus. Se ei varmaan tykkäisi edes pehmeästä tökkäyksestä.
- Kylkikiinnitysyksin
Hakro kirjoitti:
Jos on tyyntä tai tuuli suoraan takaa, rantautumisen voi tehdä yksinkin. Edellä mainittu keulafenderimenetelmä on kyllä tuttu juttu mutta ei käy minun veneessäni, jossa laituriin osuisi ensimmäiseksi keulapuomin alla oleva vesiharus. Se ei varmaan tykkäisi edes pehmeästä tökkäyksestä.
Aina helppo vaihtoehto pulmaasi on ankkurointi keula-ankkurilla (luonnonsatamat ja monet ulkolaiset vierssatamat) tai kylkikiinnitys. Jälkimmäisiä eli kylkikiinnitypaikkoja on kotivesien vierassatamissa aika vähän, mutta kauempana enemmän kuin poijupaikkoja. Hankalimpia yksinpurjehtijalle ovat perätolppapaikat, mutta niihinkin kiinnittyminen onnistui ilman mamman apua.
Välimeren tyylinen perä laituriin kiinnittyminen on aika hankalaa pitkäkölisellä veneellä, jollainen sinunkin paattisi saattaa olla (?). Jos lisäksi on tuuliperäsin, välimerityyli on erityisen hankala. - Hii-o-hoi
Kylkikiinnitysyksin kirjoitti:
Aina helppo vaihtoehto pulmaasi on ankkurointi keula-ankkurilla (luonnonsatamat ja monet ulkolaiset vierssatamat) tai kylkikiinnitys. Jälkimmäisiä eli kylkikiinnitypaikkoja on kotivesien vierassatamissa aika vähän, mutta kauempana enemmän kuin poijupaikkoja. Hankalimpia yksinpurjehtijalle ovat perätolppapaikat, mutta niihinkin kiinnittyminen onnistui ilman mamman apua.
Välimeren tyylinen perä laituriin kiinnittyminen on aika hankalaa pitkäkölisellä veneellä, jollainen sinunkin paattisi saattaa olla (?). Jos lisäksi on tuuliperäsin, välimerityyli on erityisen hankala.>>ankkurointi keula-ankkurilla (luonnonsatamat ja monet ulkolaiset vierssatamat)
Jos tarkoitat keula-ankkuroinnilla välimeren tyyliin perä laituriin/rantaan, niin se ei onnistu luonnonsatamissa, koska peräsin ottaa kiinni kallioon ja rikkoontuu. Aito ankkuronti redille (jos sitä tarkoitat) tietysti onnistuu, mutta sitten pitää mennä jollalla maihin.
>>Hankalimpia yksinpurjehtijalle ovat perätolppapaikat
No ei ne niin mahdottomia ole, minulla ole kotipaikassani perätolpat monta vuotta ja purjehdin lähes aina yksin. Huomasin helpoimmaksi ottaa mennessä vain toisen (tuulenpuoleisen) tolpan ja pistää keulan kiinni laituriin. Sitten peräköydestä vetoa ja keulaköyteen löysää ja toinen tolppa kiinni perään. Aikaahan siinä meni... ihan tyvenellä saattoi ottaa molemmat tolpat tullessa. - Ankkurikeulasta
Hii-o-hoi kirjoitti:
>>ankkurointi keula-ankkurilla (luonnonsatamat ja monet ulkolaiset vierssatamat)
Jos tarkoitat keula-ankkuroinnilla välimeren tyyliin perä laituriin/rantaan, niin se ei onnistu luonnonsatamissa, koska peräsin ottaa kiinni kallioon ja rikkoontuu. Aito ankkuronti redille (jos sitä tarkoitat) tietysti onnistuu, mutta sitten pitää mennä jollalla maihin.
>>Hankalimpia yksinpurjehtijalle ovat perätolppapaikat
No ei ne niin mahdottomia ole, minulla ole kotipaikassani perätolpat monta vuotta ja purjehdin lähes aina yksin. Huomasin helpoimmaksi ottaa mennessä vain toisen (tuulenpuoleisen) tolpan ja pistää keulan kiinni laituriin. Sitten peräköydestä vetoa ja keulaköyteen löysää ja toinen tolppa kiinni perään. Aikaahan siinä meni... ihan tyvenellä saattoi ottaa molemmat tolpat tullessa.Ei, ei, ei perää maihin! Maihin jollalla, kun ollaan ankkurissa. Perätolpissa kiinnitys onnistuu, vaikka fendareilla naapuriveneeseen nojaamalla. Kysymys oli kuitenkin siitä, mikä tapa on yksinkertaisin ja helpoin meille 75 vuoden ikäryhmän seiloreille matkapurjehduksilla. Ankkurointi ja ankkurista lähtö onnistuu turvallisesti myös ilman apumoottoria.
Hyvä sekin on miettiä, miten rantautuminen onnistuu, jos moottori ei käynisty. Sellainen yllätys voi sattua nykyisten biodieselien takia, vaikka tankkiin on lisännyt Grotamaria tms kemikaalia. Filtterin voi sitten vaihtaa, kun vene on ankkurissa tai laiturissa. - Seppomartti
Tämä menee nyt ankkurointiohjelmaksi. Suomessa lisääntyy perä edellä laituriin kovin hitaasti mutta tulevaisuudessa se varmaan on aivan tavanomaista. Mailmalla se on varmaan n. 90% käytössä.
"Ei perää maihin" vaan vapaasti ankkuriin pyörimään?. Näin yleensä mutta esim Turkissa tilanne on päin vastainen. Keulasta ankkuri veteen ja perä edellä luonnon sataman rantaan. Köysi kiinnitetään rantaan ja vene jätetään ulommaksi, ettei peräsin vahingoitu. Menetelmä on siellä yleisin ankkurointitapa. Etuja ovat esim pitävämmän pääankkuri ja kettingin käyttö sekä pieni tilan tarve, kun veneet saadaan rinnakkain eivätkä pyöri.
- kateeksikäy
Naapurivenepaikan mies otti nuoren thaivaimon, joka hoitaa rantautumiset ja first maidin tehtävät. Näyttävät hyvin onnellisilta.
- vaitulitkokädelle
Kävitkö kiksauttamassa
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 942485
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012173- 831829
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441621- 781586
- 111565
- 341528
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?601396Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.891319Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411254