Kesäasuttava/talviasuttava mikä ero?

En muista tarkkaan lähdettä mutta tärkeä sana taisi olevan "päälämmönlähde" tms. jonka avulla pysyy tietyssä lämpötilassa. Itse muistelin 18 astetta mutta saattaa olla tuo 15 myös. Kiinteät patterit yms. kuuluisivat tähän mutta ei esim lämpöpuhaltimet joilla tosiaan saa vaikka pressuvajan saunaksi.

Saa kai sitä asua vaikka teltassa. Se määrittää vakituisenasunnon, missä on kirjoilla. Talviasuttavalle on myös määräykset esim. oville jne.

Käytön kannalta on kyse vain siitä paljonko lämmittäminen maksaa, lämpimäksi kyllä saa ohuemmastakin hirrestä tehdyn mutta energiaa vaan kuluu enemmän.

Lähes kaikki mökit suomessa on homeessa.

Talviasuttava = käytännössä lämmöneristystä koskevat vaatimukset (ovat ainakin nykyään) samat kuin omakotitaloilla. Eli jokseenkin tolkuttomat, jos puhutaan uudisrakennuksesta tai wanhan mökin muokkauksesta talviasuttavaksi tänä päivänä.

http://www.omakotiliitto.fi/node/912

Nykyiset määräykset edellyttävät ihan eri planeetalta olevaan lämmöneristystä kuin vanhoissa kesämökeissä. Esim. oman ei-talviasuttavan mökkini seinä on tehty n. 13 cm pyöröhirrestä, joten seinien U-arvo on noin 1,0 W/K,m². 2-lasisten ikkunoiden U-arvo on noin 3.

Uuden kerrostaloasuntoni *ikkunat* eristävät lämpöä yhtä hyvin kuin em. hirsiseinät (U-arvo 1) ja seinien umpiosa "hieman" paremmin.

Tästä sitten seuraa, että 30 m² mökin lämmitys vie yhtä paljon energiaa kuin modernin 150 m² OK-talon lämmitys. Tai siis veisi, jos mökissä pidettäisiin täydet lämmöt päällä 24/7.

90-luvun alussa ero kesä/talviasuttavien välillä ei toki ollut yhtä iso. Mutta sama periaate siis, talviasuttava = paremmin lämpöeristetty = pienempi energiankulutus.

Vaan jos ja kun mökkiä ei tarvi pitää lämpimänä 24/7, niin asialla ei ole niin kauheasti eroa. Kukaan ei tule vahtimaan, oletko asentanut mökkiin lisää sähköpattereita, joilla saat lämmöt pysymään pakkasillakin, tai kuinka monta päivää vuodessa siellä vietät.

Paitsi että nykyisillä lämmöneristysvaatimuksilla ei-talviasuttava on jopa järkevämpi. 300 mm vahvuiset lämmöneristeet eivät oikein sovellu mihinkään epäjatkuvaan käyttöön, missä lämpö- ja kosteusvirta kulkee milloin mihinkin suuntaan. Ajoittain kylmilleen jätettävässä rakennuksessa hirsi on tosiaan se turvallisin vaihtoehto.

Ei se kesä/talviasuttavuus eristetään riipu, mutta minä en tiedä kuinka se jako suoritetaan. Voikohan se johtua jostain niin yksinkertaisesta asiasta kun ilmoituksesta joskus rakennusvaiheessa? Mökin muuttaminen vakituisesti onkin sitten jo ihan eri asia.

Juridisessa mielessä käsitteitä "kesäsuttava" ja "talviasuttava" ei ole olemassa. Se, onko mökki talviasuttava, on lähinnä käytännön kysymys. Onko mökki rakennettu ja varuettu sioten, että sen saa kylmänä vuodenaikan lämmitettyä riittävästi, onko talvella toimiva vesijohto tai muu turvattu vedensaanti, entäpuucee tms. Onko tie talvella aurattu? Toisn sanoen, voiko mökkiä ylipäänsä käyttää talvella ilman kohtuutonta vaivaa.
Se, että mökki on vapaa-ajan asunto, vaikuttaa mm. vakuutuskustannuksiin ja tienhoitokunnan velotukseen.
Toisaalta, jos olet myymässä mökkiä, maininta"talviasuttava" saataa jonkin ostajaehdokkan silmissä lisätä kohteen arvoa.
Eristyksen paksuuteen yms. pysty parhaiten vastaamaan rakennusalan asiantuntija.

Eri asia on sitten se, että joku haluaa muuttaa mökin pysyväksi asuinpaikakseen. Siihen on olemsa omat määräykset, joita on reposteltu täläkin palstalla.

Meidän kesäasuntomme ei täytä talviasuttavuuden määritelmää rakennusteknisesti, eikä sitä siksi ole määritelty talotehtaan toimestakaan.
Verottaja sen sijaan määrittelee mahtimääräyksellään sen talviasuttavaksi, koska talviasuttava verotetaan kiinteistöverotuksessa raskaammin.
Mikään muu ei veroviranomaisen mukaan asiaa muuta, kuin kanteen nostaminen, jos tuskin sekään. Verotuksellisesti ovat kuulemma kaikki uudet loma-asunnot talviasuttavia rakennuksen teknisistä ominaisuuksista riippumatta.
Verotusta en lähtökohtaisesti kritisoi, mutta joku järki sen keräämisperusteissa sentään pitäisi olla.

Kysäisin tätä pari vuotta sitten rakennustarkastajalta ja hän mainitsi ensimmäiseksi kriteeriksi sisävessan. Sen tarkemmin en asiaa selvittänyt, mökkiimme kun ei ollut aikomuskaan tehdä sisävessaa, vaan vanha kunnon maisemahuussi palvelee edelleen.

"talviasuttavassa" vesivessa, vesipisteet yms. toimivat ja ovat ympärivuotisessa käytössä. Talon rakenteet ja lämmitys ovat sellaisia etteivät putkistot jäädy muuta kuin silloin kun tulee pidempiaikainen lämmityskatkos, eli epätavallinen poikkeustilanne.

"Talviasuttavassa" eristepaksuudet tai hirren paksuus on määritetty täysin älyttömälle tasolle ja uusissa rakennuksissa on tavoitteena 0-energiataso. Hyvin harva vanha rakennus pystyy edes puoleen siitä mitä pyydetään tällä hetkellä uusilta rakennuksilta, ja sen myötä suurin osa Suomen vanhasta rakennuskannasta ei ole "talviasuttavia".

jos lämpiää kolmessa tunnissa -10 asteesta 10:neen niin on talviasuttava koko talven.
Ei perustu mihinkään kepu-direktiiviin vaan maatiaisjärkeen.

Kun hyvin moni varmasti miettii tätä asiaa siltä kannalta että tarkeneeko "ei talviasuttavassa" oleskella talvella niin näille miettijöille voi kertoa että tarkenee aivan varmasti jos puuta tai muuta energiaa vaan riittää ja lämmitysjärjestelmä ei nyt täysin alakanttiin ole mitoitettu eli kyse ei ole pääsääntöisesti ollenkaan tarkenemisesta.

Minä rakensin mökin (Vain kesäkäyttöön) menetelmällä. Mutta joka talvi siellä ollaan tammikuusta lähtien viikkotolkulla, ja jos ei itse olla niin sitten tuttavat tai vuokralaiset. Varaava iso takka vaatii päivittäin puita klo 16-17 väliseenä aikana jos pakkasta -20 tai enemmän.