viljan hinnat nousussa

viikolla 18.24.9. myytiin usasta vehnää 77 100 t. ja laivattiin 564 400 t.
Kauden myynti kasvoi 11 milj. tonniin, josta laivaamatta 4 milj. t.
Ajankohdan myynti jää 2,5 milj. t. viime kauden tasoa pienemmäksi.
--
Maisia myytiin 748 200 t. ja laivattiin 813 800 t.
Kauden myynti kasvoi 10,5 milj. tonniin,josta laivaamatta 7,8
-
soijaa myytiin 2,5 milj. t. ja laivattiin 814 900 t.
Kauden myynti kasvoi 20,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 19,2
Myynti jää 8,1 milj. t. viime kaudesta, mikä ei soijan kohdalla
merkitse paljon mitään, ja tämä koska soija myydään loppuun ennen
uutta satoa.
Nykyinen myyntiarvio täyttyy 26,3 milj. tonnin myynnillä.
--
Vehnän myynti takistaa, mutta missä määrin eri vehnälaatujen kesken ?
Kansasin tyypin HRW vehnää on myyty 3 milj. t. vastaan 4,3 viime kaudella,
eli miinusta 1,3 milj. t.
Chicagon SRW vehnää 2 milj. t., jossa miinusta 0,5 milj. t.
Kevätvehnää 3,5 milj. t. , jossa miinusta 0,7 milj. t.
WW vehnää myyty 1,9 milj. t. jossa miinusta 0,2
Durumia myyty 0,5 milj. t. jossa plussaa 0,3 milj. t.
-
Peräti romahtaneet vientiluvut saivat aikaan sen että USDAn tilastosivu
on tällä erää vallan tukossa.
Päivemmällä silmäilin hieman tilastoa ja ufomiesten bisnekset olivat
enemmistönä.
Muutoin vehnäkauppa oli kuin ehtoollisen jakamista.

-
Soija marras 8,78 tammi 8,81
maissi joulu 3,88 maalis 3,99
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,18----5,07-----5,31
maalis 5,24---5,21-----5,44
touko 5,28----5,31-----5,53
heinä 5,30----5,42-----5,63

Pariisi vehnä
joulu 176,50 maalis 184,25 touko 188,25 syys 190,50
rapsi
marras 369 helmi 367,75
maissi
marras 162,25 tammi 170,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 116,85 tammi 120,05

Tuolla vanhemman katsauksen puolella tuotiin esiin eräitä puolia
katsauksen aiheesta joita vähemmän on tullut saarnailluksi.
Seuraavassa vastauksena mitä tuli asiasta mieleen.
--
YK:n ruokaohjelmien ostoja näkyy harvakseltaan ja ne näyttävät
hoituvan ilman uusia kotkotuksia.
Sitä en tiedä että onko YK rahoittamassa muita kauppoja, jolloin osto
kirjautuisi normaalisti kyseisen valtion tiliin.
Toisin oli keväällä Jemenin vehnänostojen kanssa joissa oli haikua Usan
hallinnon myötävaikutuksesta kun ufomiehiltä siirtyi sinne pikavauhtia
laivaus.
Jemeniin oli yrittämässä myös ilmeisesti YK:n apua mutta vauhdissa oleva
sota ja kilvoitus esti.
Vanha hallinto ajoi kapinalliset ulos satamasta ja pääkaupunki siirtyi
hallinnon hoteisiin.
Tässä yhteydessä tarvittiin pikaiset toimet ja lastit saatiinkin perille.
--
Tuo rahatalouden puoli on jäänyt näissä katsauksissa vähälle huomiolle.
Olen tuota perustellut itselleni sillä että ruokaa ostetaan vain jos
tarvitaan.
Monesti näkyy markkinapuheissa väite että maailmantalouden heilahdukset
vaikuttaisivat viljojen kysyntään.
Tämä on käytännössä roskapuhetta, - määräänsä enemmän ei syödä, eikä
suostuta nälkääkään näkemään siksi että hyrrissä pyöriminen jatkuisi
ennallaan.
Ruuan hinnan nousu syö kylläkin muuta taloutta, ja tässä on syy hintojen
laskuun taloudellisen taantuman aikoina, mutta kuitenkin niin että
lasku tulee muualta kuin viljan kysynnän suunnalta.
On planeetan ruokahuollon kannalta erittäin onnetonta se että pörssipeli
jota käydään löysällä "ylimääräisellä" rahalla määrittää ruuan hintoja.
Laskukausi häätää pelurit pörsseistä, ja maatalouteen suuntautuu täysin
oikeudeton hintapaine, eli joutavaa markkinahulinaa rahoitetaan jussien
selkänahasta.
Tästähän löytyy esimerkki näiden katsaustenkin ajoilta, eli eräs ranttali
tilattiin juuri väärällä signaalilla viljelyn suuntaan.
Kylvöalat tippuivat ja ranttali oli valmis.
Syyksi kylläkin rähistiin jopa ranskalaisten valtiomiesten taholta se
että ruuan hinnoilla spekulointi oli syynä .
Rähisin tuolloin itse että silloin kun kyseinen ranttali tilattiin,
olivat arvon valtiomiehet vallan tuppisuita.
Olisi pitänyt nähdä ilmiselvä ranttalinvaara etukäteen ja spekuloida
kuin vierasta sikaa.
Jotain kyllä näytetään opitun, mutta jälleen jussien vahingoksi.
Futuurimarkkinoita hillitsemään kehitettiin pikavauhtia viljajättien
määräysvallassa oleva instrumentti eli suuret rahastot.
Juuri nyt on eräs hämmentävä trendi menossa, eli Usassa näitä rahastoja
siirretään pois viljajättien suorasta vaikutuksesta ja vastuusta.
Näkyy olevan varsin yksituumainen kampanja menossa, ja saattaa olla
myös niin että pontimena on kulissien takainen paine Usan hallinnon
puolelta.
--
EU myönsi luvan 456 729 vehnätonnin viennille, mikä nostaa kauden
lupamäärän 5,1 milj. tonniin.
--
soija marras 8,75 tammi 8,69
maissi joulu 3,88 maalis 3,99
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,12---4,99----5,27
maalis 5,17---5,13---5,40
touko 5,21----5,24---5,49
heinä 5,24----5,34---5,58
Pariisi vehnä
joulu 175,75 maalis 184,25 touko 188 syys 190
rapsi
marras 368,75 helmi 367,50
maissi
marras 161,50 tammi 170,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 115,50 tammi 120,15

Syys 27 päättyneellä viikolla laivattiin Kanadasta 458 600 t. tavalista
vehnää ja 47 300 t. durumia.
Kauden laivaukset kasvoivat vastaavasti 2,8 milj. t. ja 0,27 milj. tonniin
durumin osalta.
Viime kauden luvut olivat vastaavasti 3,2 ja 0,83 milj. t. joten vehnän
yhteinen myynti jää viime kaudesta 0.98 milj. tonnia.
--
Kun alkuvarastoa ei ollut mainittavasti, niin vienti ja kulutus Kanadasta
voi vain seurailla tuottajien toimitusten tahtia.
Kuluvalla kaudella tuottajat ovat toimittaneet eteenpäin 3,1 milj. t.
vastaan 3,2 viime kaudella.
Kanadassa on kulunut vehnää elokuun alusta alkaneella kaudella 0,55 milj. t.
Kaikki kulutus ei kuitenkaan näy tilastossa koska farmien oma käyttö
puuttuu.
--
Kanadan kaupallisten varastojen taso laski hieman edellisestä viikosta, ja
oli nyt 2,7 milj. t. oltuaan aiemmin 2,8 milj. t.
Tästä oli alkupään varastojen osuus 1,23 milj. t. - nämä luvut koskevat
tavallista vehnää.
Satamien varastot jakaantuvat niin että länsirannikolla oli vain
0,25 milj. t. tavallista vehnää.
Tässä on kuitenkin se kompa että länsirannikon varastot ovat pienet, ja
niitä ruokitaan tarpeen mukaan junakuljetuksin preerioiden primary
varastoista joissa siis oli 1,2 milj. t.
Vehnän omistus tietenkin on sekalainen koska sitä on paljon osuuskunnilla
sun muilla puljuilla, ja että länsirannikolle saadaan vehnää laivattavaksi, pitää maksaa tarpeeksi.
--
Kanadan sadonkorjuu on vielä pahasti kesken eli noin 25-30 % kevätvehnästä
on vielä pelloilla.
Tästä on seurauksena että jäljellä olevan laatu on huono, ja kerrotaan että
se menee yleisesti kolmanteen luokkaan taikka alle, eikä näin ollen
ole vientilaatua.
Tässä pitää ottaa huomioon että alkupäänkin sadonkorjuussa saatiin osa
huonolaatuisena.
Käytännössä keskimääräinen laatu ei ole juuri noussut viime kaudesta,
mutta kun määrä on huomattavasti pienempi, niin vienti tulee hiipumaan merkittävästi.
--
Kanadan tilastolaitos tuotti ennusteen kesken olevasta sadonkorjuusta ja
povaa vehnäsadoksi 26,1 milj. t. missä miinusta edelliseen satoon 11 %
Tässä on mukana myös durumvehnä jota Kanadassa viljellään paljon.
Kevätvehnän osuus povataan vain 19 milj. tonniin.
Rypsisatoon povataan 13 % miinustus ja sadoksi nähdään 14,3 milj. t.
--
Kanadasta viedään durumin lisäksi enimmäkseen kevätvehnää jonka 19 milj.
tonnin sato on vaatimatonta luokkaa.
Varsinainen miinus vientivaraan tulee tietenkin laadusta koska myllyvehnää
kysytään.
Tähänastinen varastojen kehitys antaa aihetta arvioon että 25-30 % olisi
korkeintaan ykköslaadun osuus ja tämä lisäksi vain alkupään sadosta.
Koska 25-30 % on vielä puimatta ja todennäköisesti tulee olemaan rehua,
niin ykköslaatua voi arvella saatavan 20 % sadosta , eli noin 4 milj. t.
Vientiinkin kelpaavaa kakkoslaatua on hankalampi ennustaa, ja arvaus on
tähänastisen laatujakautuman perusteella 8-9 milj. t. mikä jättää
rehulaaduksi noin 6 milj. t.
Myllylaatua siis tulisi noin 12-13 milj. t. josta oma myllyvehnän tarve
on noin 3 milj. t.
Tämä jättää kevätvehnän vientivaraksi noin 10 milj. t., mikä sallisi
kaudelle vain 0,2 milj. tonnin viikottaiset laivaukset.
Nytpä kuitenkin on jo ehditty viedä 2,8 milj. t. joten jäljellä olevan
kauden aikana voitaisiin laivata vain 0,16 milj. t. viikossa.
Ymmärtävätköhän Kanadassa mikä on tilanne joutuu ihmettelemään.
Oli ymmärrystä tai ei, niin ranttalin raiteiilla mennään.
--
Tarpeita hepuliin löytyy jälleen lisää säärintamalta, ja tällä erää
enimmin Venäjän ja Australian suunnilta.
Ajankohtaan nähden murhapakkaset Venäjällä ja tappohelteet Australiassa.
--
soija marras 8,83 tammi 8,86
maissi joulu 3,93 maalis 4,04
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,14----5,01----5,30
maalis 5,21---5,15----5,43
touko 5,25----5,26----5,52
heinä 5,28----5,37----5,62
Pariisi vehnä
joulu 176 maalis 185 touko 190 syys 192 joulu 194
rapsi
marras 373,50 helmi 371,75
maissi
marras 163,50 tammi 171,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 115,25 tammi 118,75

Kanada vapauttaa länsijussit myyntimonopolista. Niukka ennemmistö omistuksesta G3Canadalle (Bungelle ja Saudeille). Kovasti halua kasvattaa jakeluketjua...

https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Wheat_Board

http://www.cwb.ca/

Rio Grande do Sul maakunnan hallatapahtumasta on saatu ensimmäinen arvio
jonka laati maakunnan osuuskuntien yhdistys Feoagro.
Hallan arvioidaan laskevan satoa 20 % siitä mitä toivottiin, ja sadoksi
nähdään nyt 1,9 - 2 milj. t.
Maakunnan vehnäsatoa on korjattu noin 2 % ja tämä siitä osasta satoa
joka ehti kasvuvaiheeseen jossa se kesti hallan.
Alasta noin 10 % kuuluu tähän luokkaan, ja tämän osan laatu arvellaan kelvolliseksi.
Loppuosan laadusta ei odoteta ihmeitä varsinkaan kun lähiviikot ennustetaan
sateisiksi.
Paranan maakunnan satoon on tehty miinusmerkkinen arvio, eli sateiden
vuoksi 10 % miinus ja sato nähdään 3,6 milj. tonniin.
Nämä kaksi maakuntaa vastaavat noin 90 % osuudesta Brasilian vehnäsadosta.
---
Brasiliasta on nyt tulossa vähintään 8 milj. tonnin kysyntä myllyvehnän
laatuseen tavaraan.
Pystyykö Argentiina täyttämään tuosta mitään on vielä auki, ja arvelen että
eipä juuri mitään.
Usan viime viikon kauppatilasto kertoi että Brasilia osti 18 700 tonnia
vehnää ufomiehiltä, ja tämä laivattiin välittömästi.
Laivauksesta 11 000 t. oli Kansasin vehnää ja 7700 t. lastattiin Chicagon
tyyppiä mukaan.
--
Australiassa Victorian maakunnassa vehnää ja muita viljoja tehdään heinäksi
lähellä plus 40 asteen sääjakson ja kuivuuden vietyä jyväsadon.
Helteet jatkuvat ja vettä ei ole luvassa.
Satoarviota veivattiin äskettäin ylös pari miljoonaa tonnia, mutta nyt
ovat aatokset saman verran miinuksella.
Länsi-Australiaan on luvassa myös 40 asteen hujakat.
--
soija marras 8,87 tammi 8,90
maissi joulu 3,97 maalis 4,07
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,26----5,15----5,40
maalis 5,33---5,29----5,53
touko 5,37----5,39----5,62
heinä 5,40----5,49----5,71
Pariisi vehnä
joulu 179,25 maalis 188,25 touko 192,50 syys 193,75 joulu 196
rapsi
marras 376 helmi 372,75
maissi
marras 166 tammi 174
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 116,80 tammi 120

Venäjän hallinto laski hieman arviotaan satomäärästä perustellen asiaa sillä
että Siperian alueen sadonkorjuuta ei saada vietyä loppuun sääolojen
vuoksi.
Hehtaareissa laskien menetys on 2,59 milj. hehtaaria, minkä voi arvioida
aiheuttavan noin 5 milj. tonnin satomenetyksen.
Sama vaiva on Kazakhstanissa jossa läntinen osa kärsi pahat pakkastuhot.
Satoa arvellaan siellä saatavan alle kolmannes viime kauden saannosta.
--
Australian länsiosaan ennustetaan perjantaista alkaen erittäin kuumaa
säätä koka jatkuisi ainakin viikon.
Idässä kovimmat tappohelteet väistyvät mutta sadetta ei ole luvassa.
Victorian alue ja NSW:n eteläosan tärkeä vehnäalue menetti vehnän
satopotentiaalista merkittävän osan muutamassa päivässä.
Kun sadosta ehdittiin povata huomattavasti keskimääräistä parempaa,
niin nyt ei uskalleta toivoa edes keskimääräistä.
Viikko menee vielä ennenkuin asian laajuus selviää, mutta farmarit
niittävät jo täysteholla viljaa heinäksi.
Heinää tehtiin jo ennen helteitäkin ja tämä alueella jossa pakkanen
tuhosi toiveet.
--
soija marras 8,91 tammi 8,95
maissi joulu 3,95 maalis 4,05
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,16----5,08----5,32
maalis 5,23---5,22----5,44
touko 5,28----5,32----5,53
heinä 5,31----5,42----5,63
Pariisi vehnä
joulu 178 maalis 186,50 touko 190,50 syys 191,75
rapsi
marras 376,50 helmi 374,75
maissi
marras 165,75 tammi 173
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 114,50 tammi 120

Viikolla 25.9.-1.10. myytiin Usasta vehnää 288 200 t. ja laivattiin 567 500 t.
Kauden myynti kasvoi 11,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,7
Myynti alittaa 2,5 milj. tonnia viime kauden vastaavan ajan tason.
-
Maissia myytiin 519 700 t. ja laivattiin 489 900 t.
Kauden myynti kasvoi 11 milj. tonniin, josta laivaamatta 7,8
-
Soijaa myytiin 1,284 milj. t. ja laivattiin 995 600 t. - lisäksi Kiinaan
myytiin ensi kesän satoa 1 milj. tonnia.
Kauden myynti kasvoi 21,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 19,5
--
Durran myynti kasvoi 3,4 milj. tonniin, oltuaan vuosi aiemmin tasolla
2,5 milj. tonnia.
--
Kansasissa pelattavaa HRW vehnää myytiin 60 000 t. ja tällä kertaa ufobishes
oli 15 800 tonnia.
Chicagon SRW vehnää myytiin vain 10 800 t. - sitä kun ei riitä kunnolla
edes Usan käyttöön.
Kevätvehnää myytiin 130 000 t. ja suunta oli Filippiinit, Japani ja
Thaimaa, sekä Italia joka osti 19 800 t.
Kauko-idän maihin myytiin nuudelitarpeiksi 75 000 t. WW vehnää.
Vehnän kokonaismyynnistä ufomiesten osuus oli tällä kertaa 34 100 tonnia.
Näille myytyä, vaan ei vielä laivattua vehnää on potissa 1,1 milj.
tonnia, joten ufomiesten puljaus jatkuu edelleen.
--
Huomenna julkaistaan USDAn uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
--
soija marras 8,81 tammi 8,86
maissi joulu 3,91 maalis 4,02
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,10----5,03----5,31
maalis 5,18---5,17----5,43
touko 5,24----5,27----5,51
heinä 5,26----5,37----5,61
Pariisi vehnä
joulu 179,25 maalis 186,75 touko 190,75 syys 191
rapsi
marras 375,75 helmi 373,75
maissi
marras 165,50 tammi 173,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 115,50 tammi 118,75