Mitä maksaa aurinkosähkö?

Etsimällä komponentit edullisesti, ja tekemällä mahdollisimman paljon asennustyöstä itse voi laitteiston hinnan saada johonkin 3000eur kieppeille.
Avaimet käteen-toteutuksena ehkä tonnin-pari enemmän.

Jos toteutus onnistuu niin että mitään ei tarvitse myydä sähköyhtiölle vaan kaiken tuoton pystyy hyödyntämään omaan käyttöön, voi tuon halvemman paketin takaisinmaksuajassa päästä johonkin reilun kymmenen vuoden kieppeille.

Avaimet käteen hankintana takaisinmaksuaika (ainakin nykyisillä sähkön hinnoilla) menee johonkin 20 vuoden kieppeille.

Käytännössä kuitenkin todennäköisesti jotain joutuu myös uusimaan tuon ajanjakson aikana, kun esim. harva invertteri (yksittäinen kallis komponentti) kestää tuota 10vuoden käyttöä. Kaikki uusinnat nostavat kokonaisuuden hintaa ja pidentävät takaisinmaksuaikaa -> voi olla että ns. omilleen ei pääse koskaan.

Nyt on niin että aurinkosähkö EI tuota rahaa halvemman sähkön kautta likimain yhtään. Aurinkosähkö kannattaa vain siksi että sillä saa sähköomavaraisuuden. Senkin VAIN jos KAIKKI sähköllä lämmittäminen hylätään katkon aikana ja käytetään varavoimana elektroniikalle. Muulloin voi syöttää talon verkkoon palauttamaan edes osa kuluista, jos on hankkinut kalliin kantaverkkokytkimen sitä varten. Aurinkovoimalaitteiden verotus on suora syy, joka tuhoaa mahdolliset voitot, koska olosuhteille valon määrään ei voida vaikuttaa. Suomeen olisi mahdollisuus hankkia pikkuhiljaa laajalla pientuottajaverkostolla omaa kapasiteettia jos aurinkovoimaa tuettaisiin esimerkiksi poistamalla paneeleiden valmistevero ja muut tahalliset jarrut. Verotus tuhosi myös paneelitehtaan perustamissuunnitelmat suomeen. Kotimaan tehdas olisi jättänyt suuren osan aurinkovoimaan sijoitetuista euroista Suomeen jolloin paneeleiden verottomuus olisi kansakunnan oma etu, koska paneeleiden hankintahinnasta maksetaan veroja joka portaassa kuten muissakin tuoteryhmissä. esimerkkinä kauppa maksaa valtiolle veroja ja kaikkien palkoista osan. Lisäksi jokainen tehtaan työntekijä maksaa kaikesta alvit ym. tuloverot.

Ainoa todellinen vaihtoehto on mikä kannattaa suunnitella on aurinkopaneeleiden tuottaman sähkön syöttäminen suoraan sähkövaraajaan asennettuun tai lisättävään vastukseen, joten varaajan ottaman ostosähkön kulutus putoaa. Syy järjestelmän edullisuuteen on että järjestelmä EI tarvitse MITÄÄN muuta kuin paneelit jotka syöttää aina tuoton ilman tehohäviöitä suoraan varaajan lämmöksi. EI akkuja ei inverttereitä. Akkuna toimii siis kuumavesivaraaja itse. ainoa tarve on asentaa kaiken varoiksi termostaatti, joka katkaisee varaajalle menevän virran paneeleilta jos kesällä varaaja kuumenee maksimiin. Samoin ostosähkön termostaatti pitää säätää alemmas, jolloin aurinkosähköllä on mitä lämmittää. Tämä järjestely maksaa itsensä n. 10 vuodessa ja hinta jää noin 1 euro/watti myös suomesta ostetuille paneeleille, joka korvaa siis suoraan ostosähköllä lämmitystä. paneelien lisäksi tarvitset vain jonkun sähköalaa opiskelevan avuksi, koska heillä on jo kattavat perustiedot mitä pitää tehdä tuossa ratkaisussa.

yksi varmatoiminen paneeliesimerkki:
http://www.solarpower.fi/products.php?p=c058a9
www.solarpower.fi
valmistaja:
https://store.bisol.com/modules/premium-series/premium-poly-260-w.html

Myymäsi slovenialaiset BISOL aurinkopaneelit on laadukkaita, vaikka ne nojautuu P-tyypin piihin.

Valtonen: "vain siinä tapauksessa et auriko paistaa lämpimästi..."

En tarkoita auringon LÄMPÖÄ, en etelän lämpökeräimiä vaan valoenergiaa joka tuottaa aina kun on VALOA. Ei suomen pakkasessa toimi lämpökeräimet yhtään toivotusti vaan valokeräimet. Homma perustuu sähköenergian tuottamiseen valosta joka muutetaan sovitetussa vastuksessa tai useammassa lämpöenergiaksi varaajan sisälle. Näin energiaa ei katoa invertterissä tai akkuvaraston täyttyessä vajaatuotannossa eikä muita kuluja ole. Homma on täysin passiivi ja tuottaa heti lämmöksi kaiken syntyneen sähköenergian vastuksessa varaajan sisälle. Kuorma AINA päällä kennolle kun varaajan lämpö on alle termostaattiasetellun kiehumiseston, KAIKKI energia muunnetaan ja tallennetaan lämmöksi varaajaan.

BISOL ei myy Saksassa. Syykin on selvä.

https://www.certipedia.com/



Cencorp/Valoe Oyj ei ole saanut H Y V Ä K S Y N T Ä Ä ja siksi se myynti SAKSASSA on mahdotonta.

Tuolta voi seurata suomalaisen (teho 4,5kWp) paneelirykelmän tuottoa.

D:t ovat päiviä, M kuukausia. Olisi hieno systeemi, jos Suomessa ei olisi marras-, joulu-, tammi- ja helmikuuta.

http://huumo.fi/index.php/aurinkoenergia/kaantyvat-aurinkopaneelit/aurinkopaneelimme-reaaliaikanen-tuotto

minä en siis myy paneeleita, tiedän sähkötöistä.

kysyit:
"Riittääkö lämmintä vettä sitten enää aamulla vai vasta päivän jälkeen taas illalla?"

Varaaja lämpenee itsestään verkkovirralla, eli ostosähköllä aina jos lämpö laskee alle verkkosähköllä lämmittämisen asettelun. asetteluksi vaikka n. 60 astetta ettei vedet mene koskaan täysin kylmäksi. tietenkään verkkovirtaa ei sammuteta, koska se joutuu tuottamaan osan lämmöstä mm saunapäivänä jolloin aamulla on yön aikana verkkovirralla lämmitetty minimi lämpö.

"Kunka tuollainen suorasähkö-paneleilta-varaajaan kytketän ja toteutetaan?"

Yksinkertainen. Kytkentä passiivisena on kuin taskulampussa. Kannattaa hommata joku sähkötekniikkaa lukenut tuttu avuksi, mutta yritän esittää perusteet ja teoriat.

Eli yksi paneeli tuottaa jonkun nimellisjännitteen kuormitettuna jollakin nimellisvirralla. Millä? Nämä tiedot on mainittu paneelien tiedoissa. Näistä kahdesta arvosta saadaan laskettua yksittäisen teholähteen, eli paneelin ns. "sisäinen resistanssi" optimaalista kuormitusta varten seuraavasti:
U/I=R eli Voltit jaettuna Ampeereilla = optimikuorma resistanssina (ohmiluku).

Muut kaavat ovat samaan liittyen:
U=R*I
U/R=I

Wikipediassa on lisää infoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jännitelähteiden_peruskytkennät
sekä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjaan-_ja_rinnankytkentä

Tärkein on että kuorma tulee sovittaa virtalähteelle sopivaksi jolloin siirtyvä teho on suurin mahdollinen osuus siitä minkä paneeli voi tuottaa. Toiseksi käytetään riittävää johtimien paksuutta jännitehäviöiden estämiseksi.

Esimerkki:
Jos virtalähde syöttää 13,2V virralla 8,6A, niin ns sisäinen resistanssi on
V / A = ohmi, eli 13,2V / 8,6A = 1,53 ohmia.
tuolloin suurin teho saadaan kuormalla, jonka resistanssi on 1,53 ohmia. (kuorman resistanssi määrittää virran ja jännitteen välisen suhteen piirissä)

Siten tehoksi tulee 13,2V*8,6A =113,52Wattia, koska teho = jännite*virta.

Sarjakytkennässä: HUOM: KÄYTETÄÄN IDENTTISIÄ 2KPL!
Voltit = voltit1 Voltit2 = kasvaa!
Virta =sama!
resistanssi= R1 R2 (oltava yhtäsuuria!) kasvaa!
kahdella esimerkin paneeliarvoilla sarjassa Voltit = 26,4V ja virta edelleen 8,6A mutta teho = 26,4V*8,6A=227Wattia saadaan kuormalla, jonka resistanssi = R1 R2= 1,53 1,53ohmia = 3,06ohm.

-Rinnankytkennnässä virranantokyky kasvaa, eli sisäinen resistanssi laskee. Tehonsyöttökyky kasvaa tällöin Ampeerien kautta.
-Sarjakytkennän jännite kasvaa virranantokyvyn säilyessä samana (TEHO=JÄNNITE*VIRTA)

wiki tietää paljon lisää.

Sähköopin perusteet: (yksi monista)
http://users.utu.fi/sakull/ULT13/itseop/Sahko-opin perusteet/

Sarjaankytkentä:
http://users.utu.fi/sakull/ULT13/itseop/Sahko-opin perusteet/sld030.htm

Rinnankytkentä:
http://users.utu.fi/sakull/ULT13/itseop/Sahko-opin perusteet/sld031.htm

Vastuksia myydään paljon erilaisia aina lokilämmittimistä alkaen ja ne toimivat myös muilla kuin niiden alkuperäinen tarkoitettu jännite on. Vain teho muuttuu. Jos esimerkiksi myynnissä on joku lämmitysvastus verkkojännitteelle jonka tehoksi on ilmoitettu 800Wattia 230V jännitteellä, niin sen resistanssi on siten

R=U/I eli 230V / ?
no tietysti me tarvitaan sen ottama virta, joka on tehon kaavassa:
P=U*I eli
I=P/U
eli ampeerit = 800Wattia/230V= 3,48A
ja nyt resistanssi:
230V/3,48A= 66ohmia.

jos tuota syötetään 25V jännitteellä, sen teho on vain:'
P=U*I mikä on virta?
Virta = 25Volttia/66ohmia=0,37A (vain!)
nyt teho=25V*0,37A=9,45Wattia.

Eli tämä vastus ottaisi paneelista resistanssinsa mukaisesti vain olemattoman pienen tehon. Toisaalta resistanssi ei saa olla liian pienikään, koska teholähde ei kykene silloin syöttämään, jolloin virta on kyllä tapissa mutta syöttöjännite laskee tolkuttomasti, joka pudottaa tehon ja kuormittaa tolkuttomasti paneeleita... eli huomattavasti pienempi resistanssi tarvitaan tai riittävästi paneeleita sarjassa jolloin jännite kasvaa,
TAI:
kytketään useita vastuksia rinnakkain, jolloin niiden yhteisresistanssi laskee ja siten niitä voi syöttää matalemmalla jännitteellä ja saada toivottu lopputulos.
taas sähköoppia lukemaan.

Nyt vasta ilmaantui luettavaksi. En nähnyt noita aiemmin. Vastaan kun ehdin.

Aloin lukea samaa ja huomaan:
Joku muu toteaa saman. En arvannut että paneeli muuttuu virtalähteenä noin rajusti. Tämä on näköjään sellainen kokonaisuus ettei muun alan tekijää pysty siinämäärin neuvomaan, koska pulssileveyssäätö, joka toimii, on itsekin suunniteltava. Idea on siis pitää syöttävä jännite paneelin tehollisarvossa kuormittaen jatkuvasti paneelia, vakauttaa tämä jännite kondensaattoreihin ja purkaa on/off feteillä kuormaan kaikki ylimääräinen kun jännite pyrkii nousemaan. Tällöin myös kuorman resistanssi saa olla alle optimin, koska fettikytkin antaa prosentteja ajasta. En hoksannut tätä, koska ei ole mittausdataa eikä kokemusta omista laitteista. Tässä siis ratkaisu kuinka itse korjaisin tuon.
Niin ja minä en ole antero, mutta arvostan miehen ideoita vaikka niitäkin kannattaa joskus jalostaa sähköteknisesti.

copypaste:
"Eli aurinkokennolla optimi kuormitus (jotta saadaan ulos max teho ) on suhteessa kennolle lankeavan valon määrään. Älykkäät hakkurisäätimet osaavat...."

Koko juttu on oikeastaan jo ratkaistu. Puuttuu enää vain koko prototyyppi.
Ideat jo on. Kiitos tämän ketjun.

Arduinolla tai rasperryllä koko homma hoituu helpoiten. Vain vähän ulkoista kytkentätyötä ja toiminnallisuus kääntäjällä USB:n kautta. Samalla mukaan valoanturi ja ohjelman voi rakentaa huomioimaan muitakin tekijöitä kuin pelkkä paneelin jännitteen säilyttäminen vakiotasolla analogisesti. Esimerkiksi mikä on paneeleiden optimi kuormajännite eri valo- ja lämpö- olosuhteissa jolla paneeleista saadaan suurin mahdollinen teho ulos? Tätä voisi säätää lopullisessa ajossa itsekseen ajamalla käytön aikana pieni koe eri jännitteille jossa haetaan suurin teho. Pitäisi ehkä hankkia paneeli ja kuormittaa se erilaisilla vakiojännitteillä eri valaistuksessa ja mitata lähtötehoja. Lienee paras arduinon tms avulla perusselvitys, jolloin lcd:lle saa myös tehon reaaliajassa. Kytkinfettejä löytyy joissa johtavuus on yksinkin milliohmeissa ilman montaa rinnakkain.

Tästä massatuote jollekin? Jos kykenee pitämään kustannukset kurissa, voisi lopputuote jopa tuottaa.

http://koetinkivet.blogspot.fi/2011/04/tyhmyydesta.html

Ehkä kannattaa miettiä.

Kyllä se sieltä tulee. Kyynisyys tai ylioptimismi on este. Ehdottomia totuuksia ei ole.

http://tuomasvanhanen.fi/blogi/akku-tuplaa-aurinkopaneelit/

Aikas tyhmästi meni. Asiaan oli siis jo ratkaisu.
MPPT
Eipä tähän muuta. Sorry.

Ajatuksena vaan
Hinta on koko suunnittelun lähtökohta. Siksi ajatus rakentaa lämmityssyötölle sopiva kytkin houkuttelee. Arduinoa myydään alle vitosen kappalehinnalla ebayn kautta ja lisäksi tarvitaan melko vähän ylimääräistä oheisrakentamista. Muutosten teko onnistuu koneella ilman tarvetta muuttaa fyysisesti rakennettua kokonaisuutta paljonkaan. Laajennettavuus on silti melkoinen, sillä valmiita GSM, wlan, lcd, ethernet, ym oheismoduleita löytyy paljon eivätkä ne maksa paljoa. (ebayn kautta)

copypaste:
"Epälineaarinen lähde on vaikeasti kuormitettava. Häviöiden minimointi EDELLYTTÄÄ tehopisteeseen lukitusta (seuraajaa)"

Tämä on syy rakentaa koko homma ohjelmoitavaan ympäristöön. Parasta tehontuottoa hakiessa, alustaratkaisuna arduino rasperry tai vastaava ohjelmoitava lauta on helppo toteuttaa. Mahdollistaa fettikytkimen ajamisen PWM:llä siirrellen paneeleiden lähtöjännitettä suurimman tehon pisteeseen usein, joka etsitään ja päivitetään sopivin välein kokeilemalla eri jännitteitä. Eli paneeleiden kuormana PWM kytketty vastus, jonka ohjaamisessa kytkimen tehohäviö on olematon. Ohjelmoitavien lautojen oma tehonkulutus on myös riittävän pieni tähän.

referenssi:
www.arduino.cc

Tämä ajatus tarvitsee vain paneelit ja vastuksen kuten anterolla kytkin joka maksimoi hyötysuhteen ja siirtää koko tuoton välittömästi lämpövaraajaan. Ilman akustoa tai inverttereitä. Ainakin itse rakennettuna kytkimen kustannukset jää kymppeihin ja homma voisi kannattaa ellei sähkön hinta laske lisää.

Pientä laskelmaa. Aloittajan energiapankki (vesivaraaja):
300 litraa vettä 20 astetta kuumemmaksi (tarvittava energia):
300 kg * 20 K * 4,128 kJ/(1L * 1 K) = 24768 kJ = 6,88 kWh

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaislämpökapasiteetti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelvin
http://muunnin.com/energia/

Esimerkin pankkiin mahtuu talvella kulutuksen vuoksi kaikki mitä 2kW paneelisto voi tuottaa eikä pankin lämpö edes nouse jatkuvan lämmönkulutuksen vuoksi. Kesälläkin kun verkkosähkön termostaattiasettelu on 50 asteessa, voi hyvin ladata kaiken energian veteen minkä 6 tunnin maksimituotolla saa 2kW paneeleista ulos vaikka kulutusta ei olisi. Olemassaoleva sähkövesivaraaja on hyvä tapa varastoida paneelituotto ja korvata osa ostoenergioista.

http://web.arrownac.com/sites/default/files/pdfs/MPPT_Article_ver3_final-3.pdf

http://www.ti.com/lit/sl/slyy027/slyy027.pdf

On järjetöntä jättää TEHOPISTE käyttämättä. Piirit on halpoja ja suunnittelu on yksinkertaista.

Antero Rantaselle: Älä sekoile noiden linkkien ja "yksinkertaisten" ohjeiden kanssa. Suurin osa meistä ei ymmärrä niistä yhtään mitään emmenkä pysty laitteita rakentamaan.

Voisitko yksikertaisetsi selvittää kuika paljon paneleita tarvitaan ja miten ne kytketään Miten ne kytketään tavalliseen 300 litran boileriin, jossa on 3-vaihe vastus, muttei lisäpaikkaa toiselle vastukselle. Miten ohjaus toteutetaan. Kuka tämän asentaa, jos itse ei pysty. Kuinka paljon tulee kustannuksia.

Mainitsit, että kesällä 2kW paneleiden tuoton voi ajaa jatkuvasti 300 litran varaajaan vaikkei olisi kulutusta. Tämä ei pidä paikkaansa kuin ehkä ensimmäisenä päivän. Toisena päivänä varaajassa on ilman kulutusta vielä niin paljon lämmitä vettä, että päivän porotuksella se todennäköisesti alkaa kiehumaan. Termostaatti on pakko olla.

2kW panelisto maksaa noin pari tonnia ja asennus tuhannen. Mahdollisen ohjauselektroniikka tuhannen lisää, jolloin kokonaishinta on nelisen tonnia. Sähköä saa vuosittain noin 200e, joten takaisinmaksuaika on yli 20 vuotta, ilman huoltokustannuksia. Kustannuksia tulee ulkona olevien sähköliitosten huollosta, ohjauselektroniikan ikääntymisestä, kiinnityksien vesivuotojen estämisestä. 20 vuoden kuluessa paneliston joutuu todennäköisesti otamaan katolta alas kerran katon uusimisen takia, joten tästäkin syntyy lisäkustannuksia.

Yksinkertaista: http://www.ladec.fi/

http://www.ladec.fi/ajankohtaiset/213/sahkobussi_lahden_kadulla_-_katso_video

Aurinkosähkö on vastavaa realismia.

Oikeita toimijoita on jo. Pyörää ei KANNATA keksiä uudestaan, kun ei ole resursseja siihen.

Vastaavaa alustaa käytti kisan pikkupoika:

http://www.hs.fi/autot/a1425284972822

Hesari kirjoittaa 2.3.2015:

Tapahtumaan osallistunut 14-vuotias poika osti RadioShackista 15 dollarilla osia, joista hän rakensi yhdessä illassa piirilevyn, jolla hän onnistui hakkeroimaan auton, kertovat tapauksesta nyt uutisoineet Forbes ja Auto Blog.

Rakentamansa piirilevyn avulla poika murtautui suuren valmistajan auton tietojärjestelmään ja pystyi muun muassa avaamaan auton ovet, käynnistämään auton ja pyyhkimään sen tuulilasit. Lisäksi poika pystyi soittamaan kännykkänsä kautta musiikkia auton kaiuttimista. Samalla hän pani auton valot välkkymään musiikin tahdissa.

Uusissa autoissa CAN-väylän kautta koko autoa voi hallita myös langattomasti. Insinöörit vastaan pikkupoika...

Järjestelmän optimikoko tavallisessa omakotitalossa on 1-2 kW. Koko arvioidaan talon peruskulutuksen mukaan eli miten paljon päiväaikana kulutetaan sähköä. Esim. laske jääkaapin, pakastimen, ilmanvaihdon, mahdollisen ilmalämpöpumpun sekä veden lämmittämiseen kuluva sähkö.
Peneleista saadaan paras hyöty kun ne suunnataan kauden alun ja lopun aurinkokulman mukaisesti. Tällöin kulutus on suurin lämmityksen muodossa ja kaikki paneliteho saadaan käytettyä. Kesäaikana sähkön kulutus on pienin ja panelit tuottavat liikaa sähköä.
Panelit kytketään verkkoinvertterin kautta yhteen vaiheeseen, johon ryhmitetään kaikki päivällä kuluttavat laitteet. Boilerissa pitäisi olla yksivaihevastus, sillä kolmivaihevastukseen ohjettaessa paljon tehoa saadaan aikaan epäsymmetrinen kuorma sähköverkkoon.
Järjestelmän kustannukset ovat 3000-5000e. Takaisinmaksuaika optimitapauksessa noin 25 vuotta. Tähän on laskettu huollot ja invertterin uusiminen kertaalleen.