Olen seukannut eronneen

miehen kanssa nyt kuukauden, tai erosi kun tavattiin, olivatten avoliitossa et ero kävi nopeesti ja onnellisesti, ilman hänen avovaimon raivareita ja häiriköintiä. Ilmeisesti ymmärsi että mies oli tavannut ihanan nuoren ja hoikan naisen, eikä hänellä ollut enää sijaa siinä yhtälössä. Vrmasti ajatteli myös että lapset saavat hyvän äitipuolen joka hoitaa heitä kun hän juoksee kapakoissa. Toki tykkään lapsista ja osaan toimia aikuisesti heidän kanssaan ja annan ymmärtää että aikuinen määrää ja päättää heidän puolestaan, mutta minäpä taas ajattelin, että emme ota niitä kovin usein tänne, sillä minä tykkään rauhasta ja hiljaisuudesta enkä halua passata tai leikkiä joka päivä. Ruokaa osaan laittaa ja teenkin hvyää ruokaa, ja tykkään siisteydestä jotenlapset ovat hyvissä käsissä meillä, oppivat kotihoidosta tosi paljon. Meillä jokainen tekee jotakin, laiskoja ei suvaita.
Olenkin laatinut säännöt tänne heidän kotiinsa, tai isänsä taloon, ja päätimme yhdessä että lapset tulevat meille joka kolmas viikko, ja minä saan päättää ja olla lapsille äitinä kun se käy multa niin hyvin. Mit mieltä pärjäänlö? Omasta ja miehen mielestä pärjään, lapset voisivat vaikka muuttaa tänne kun ovat teinejä, pikkulapsia en jaksa. Toki riippuu heidän käytöksestään, sillä olen aika vaativa ihminen, aikuisen sana on laki.