Oma asunto vai vuokra-asunto (laskuharjoitus)

Totta. Itse kuvittelin myös alkaessani tekemään laskuharjoitusta, että tilanne voisi olla tasaisempi tai jopa käänteinen. Pitkäaikainen työttömyys tai sellaisen uhka kääntänee tilanteen vuokra-asumisen puolelle. Suuri koronnousu myös kääntäisi tilannetta toiseen suuntaan. Monien tekijöiden yhteisvaikutus myös voisi kääntää tilannetta toiseen suuntaan: asunnon hinnan lasku, merkittävä koron nousu (koron sitominen väärään korkokantaan), turhat ja kalliit lainansuojaukset (työttömyyden yms. varalta), paljon 8 prosenttia korkeampi tuotto sijoitettaville varoille ja tietenkin tulotason merkittävä lasku. Jos saa asumistukea, sekin kääntää viisaria toiseen suuntaan.
.
Minusta nykyinen vuokrataso on keskimäärin niin korkea, että ilman monien tekijöiden epäedullisia yhteisvaikutuksia tai pitkäaikaista tulotason laskua asunnon vuokraaminen näyttäisi vain harvoin tulevan kannattavammaksi kuin asunnon ostaminen.

pundit kirjoitti:

Totta. Itse kuvittelin myös alkaessani tekemään laskuharjoitusta, että tilanne voisi olla tasaisempi tai jopa käänteinen. Pitkäaikainen työttömyys tai sellaisen uhka kääntänee tilanteen vuokra-asumisen puolelle. Suuri koronnousu myös kääntäisi tilannetta toiseen suuntaan. Monien tekijöiden yhteisvaikutus myös voisi kääntää tilannetta toiseen suuntaan: asunnon hinnan lasku, merkittävä koron nousu (koron sitominen väärään korkokantaan), turhat ja kalliit lainansuojaukset (työttömyyden yms. varalta), paljon 8 prosenttia korkeampi tuotto sijoitettaville varoille ja tietenkin tulotason merkittävä lasku. Jos saa asumistukea, sekin kääntää viisaria toiseen suuntaan.
.
Minusta nykyinen vuokrataso on keskimäärin niin korkea, että ilman monien tekijöiden epäedullisia yhteisvaikutuksia tai pitkäaikaista tulotason laskua asunnon vuokraaminen näyttäisi vain harvoin tulevan kannattavammaksi kuin asunnon ostaminen.

Lue lisää

täytyy olla rikas, että olisi varaa asua vuokralla, mutta kun ne rikkaat ja parempituloiset ei asu vuokralla. joten eiköhän vastaus ole selvä.

jatääolitotuus kirjoitti:

täytyy olla rikas, että olisi varaa asua vuokralla, mutta kun ne rikkaat ja parempituloiset ei asu vuokralla. joten eiköhän vastaus ole selvä.

Ehkä Suomessa on noin, mutta esim. jenkeissä pääasiassa asutaan vuokralla, riippumatta tulotasosta.

Ja sitten vähän lisää faktaa:

http://www.europarl.europa.eu/workingpapers/soci/w14/summary_fi.htm

"Yleisiä ongelmia omistusasuntojen kohdalla ovat muun muassa:
-heikko kunnossapidon taso, erityisesti pienituloisten kodinomistajien kohdalla
-maksamattomien asuntolainojen ja haltuunottojen kasvava määrä Luoteis-Euroopassa, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Suomessa"

Tuosta linkistä selviää myös nämä faktat:
-Saksassa omistusasumisen osuus on vain 38 prosenttia. Saksahan on tunnettu talousmahti eu:ssa, toisin kuin Suomi. Ruotsissa ja Itävallassakin omistusasumisen osuus on erittäin pieni.
-Suomea suurempi omistusasumisen osuus löytyy Kreikasta, Espanjasta ja Irlannista. Kaikki kolme on erittäin tunnettuja katastrofaalisesta taloustilanteestaan.

Kun raha sidotaan kiinni seiniin, se rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, ja sitä kautta heikentää talouskasvua.

faktaa_pukkaa kirjoitti:

Ehkä Suomessa on noin, mutta esim. jenkeissä pääasiassa asutaan vuokralla, riippumatta tulotasosta.

Ja sitten vähän lisää faktaa:

http://www.europarl.europa.eu/workingpapers/soci/w14/summary_fi.htm

"Yleisiä ongelmia omistusasuntojen kohdalla ovat muun muassa:
-heikko kunnossapidon taso, erityisesti pienituloisten kodinomistajien kohdalla
-maksamattomien asuntolainojen ja haltuunottojen kasvava määrä Luoteis-Euroopassa, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Suomessa"

Tuosta linkistä selviää myös nämä faktat:
-Saksassa omistusasumisen osuus on vain 38 prosenttia. Saksahan on tunnettu talousmahti eu:ssa, toisin kuin Suomi. Ruotsissa ja Itävallassakin omistusasumisen osuus on erittäin pieni.
-Suomea suurempi omistusasumisen osuus löytyy Kreikasta, Espanjasta ja Irlannista. Kaikki kolme on erittäin tunnettuja katastrofaalisesta taloustilanteestaan.

Kun raha sidotaan kiinni seiniin, se rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, ja sitä kautta heikentää talouskasvua.

Lue lisää

Suomen suurlähetystö kertoo asiasta näin: Monissa Yhdysvaltain suurkaupungeissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen löytäminen voi olla erityisen hankalaa. Omistusasuminen on Yhdysvalloissa yleistä ja siihen kannustetaan.
http://www.finland.org/public/default.aspx?nodeid=43218&contentlan=1&culture=fi-FI
.
Tarkempaa tietoa asiasta löytyy tästä http://nmhc.org/Content.aspx?id=4708#Rent_and_Own
Sen mukaan Yhdysvaltalaisista asuu omistusasunnossa 65 prosenttia ja vuokralla 35 prosenttia. Osuudet ovat aika samat kuin Suomessa. Siten tietosi siitä, että Yhdysvalloissa asutaan pääasiassa vuokralla on täysin perätön.

faktaa_pukkaa kirjoitti:

Ehkä Suomessa on noin, mutta esim. jenkeissä pääasiassa asutaan vuokralla, riippumatta tulotasosta.

Ja sitten vähän lisää faktaa:

http://www.europarl.europa.eu/workingpapers/soci/w14/summary_fi.htm

"Yleisiä ongelmia omistusasuntojen kohdalla ovat muun muassa:
-heikko kunnossapidon taso, erityisesti pienituloisten kodinomistajien kohdalla
-maksamattomien asuntolainojen ja haltuunottojen kasvava määrä Luoteis-Euroopassa, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Suomessa"

Tuosta linkistä selviää myös nämä faktat:
-Saksassa omistusasumisen osuus on vain 38 prosenttia. Saksahan on tunnettu talousmahti eu:ssa, toisin kuin Suomi. Ruotsissa ja Itävallassakin omistusasumisen osuus on erittäin pieni.
-Suomea suurempi omistusasumisen osuus löytyy Kreikasta, Espanjasta ja Irlannista. Kaikki kolme on erittäin tunnettuja katastrofaalisesta taloustilanteestaan.

Kun raha sidotaan kiinni seiniin, se rajoittaa työvoiman liikkuvuutta, ja sitä kautta heikentää talouskasvua.

Lue lisää

Työväestön liikkuvuuden kannalta vuokra-asuminen olisi kannatettava vaihtoehto. Siitä pääsee tarpeen niin vaatiessa irtisanomisilmoituksella eroon ja voi aloittaa uuden etsimisen uuden työpaikan sijantikohteesta.

Jos taas omistaa talon/osakkeen taantuvalla paikkakunnalla, siitä eroonpääseminen voi olla jopa mahdotonta. Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää vuokraaminen. Mutta myös vuokralaisten löytäminen voi kyseisillä markkinoilla olla todella vaikeaa. Vaikea yhtälö kaiken kaikkiaan ja tyhjillä makuuttaminen kulujen juostessa ei tietenkään ole vaihtoehto, tosin joskus pakon sanelema välttämättömyys.

pundit kirjoitti:

Totta. Itse kuvittelin myös alkaessani tekemään laskuharjoitusta, että tilanne voisi olla tasaisempi tai jopa käänteinen. Pitkäaikainen työttömyys tai sellaisen uhka kääntänee tilanteen vuokra-asumisen puolelle. Suuri koronnousu myös kääntäisi tilannetta toiseen suuntaan. Monien tekijöiden yhteisvaikutus myös voisi kääntää tilannetta toiseen suuntaan: asunnon hinnan lasku, merkittävä koron nousu (koron sitominen väärään korkokantaan), turhat ja kalliit lainansuojaukset (työttömyyden yms. varalta), paljon 8 prosenttia korkeampi tuotto sijoitettaville varoille ja tietenkin tulotason merkittävä lasku. Jos saa asumistukea, sekin kääntää viisaria toiseen suuntaan.
.
Minusta nykyinen vuokrataso on keskimäärin niin korkea, että ilman monien tekijöiden epäedullisia yhteisvaikutuksia tai pitkäaikaista tulotason laskua asunnon vuokraaminen näyttäisi vain harvoin tulevan kannattavammaksi kuin asunnon ostaminen.

Lue lisää

Ihailtavaa paneutumista laskentaan, kiitos tästä.

Ja työttömyys ei muuten välttämättä käänny vuokralaisen eduksi. Jos elämä menee toimeentulotukitasolle, niin sossuhan vaatii että ensin syödään omat säästöt ja sitten vasta maksetaa tt-tukea, eli tuhnut osakesalkku nollaantuu. Kun taas omana kotina käytettyä asuntoa ei pistetä myymään, vaan omassa kodissaan voi elellä pienillä kuluilla lyhennysvapaalla ja saa vielä asumiskuihin samat avustukset kuin vuokralainenkin.

Itse olisin ollut totaalisesti kusessa lomautusten ja työttömyyden aikana, jos olisin asunut vuokralla, sillä puolison tulojen ja oman työttömyysturvan kanssa olisi edelleen jääty tukien ulkopuolelle ja se nettoansiosta lähtenyt tonni olisi oikeasti pitänyt nipistää pois kulutuksesta. Asuntovellallisena tein kompensaation ottamalla lainaan lyhennysvapaata, jolloin käyttävissä olevat tulot eivät laskeneet lainkaan.

OmistajaVoittaa kirjoitti:

Ihailtavaa paneutumista laskentaan, kiitos tästä.

Ja työttömyys ei muuten välttämättä käänny vuokralaisen eduksi. Jos elämä menee toimeentulotukitasolle, niin sossuhan vaatii että ensin syödään omat säästöt ja sitten vasta maksetaa tt-tukea, eli tuhnut osakesalkku nollaantuu. Kun taas omana kotina käytettyä asuntoa ei pistetä myymään, vaan omassa kodissaan voi elellä pienillä kuluilla lyhennysvapaalla ja saa vielä asumiskuihin samat avustukset kuin vuokralainenkin.

Itse olisin ollut totaalisesti kusessa lomautusten ja työttömyyden aikana, jos olisin asunut vuokralla, sillä puolison tulojen ja oman työttömyysturvan kanssa olisi edelleen jääty tukien ulkopuolelle ja se nettoansiosta lähtenyt tonni olisi oikeasti pitänyt nipistää pois kulutuksesta. Asuntovellallisena tein kompensaation ottamalla lainaan lyhennysvapaata, jolloin käyttävissä olevat tulot eivät laskeneet lainkaan.

Lue lisää

Kiitos. Se on totta, että työttömän osakesalkku häviää elantokuluihin, eikä sosiaalituki tule vastaan niin kauan kuin osakesalkkua on jälkellä. Asuntolainan lyhennyksiin ei sosiaalitukea myöskään saa, kuin korkeintaan väliaikaiseksi lainaksi.

Komiat on rosentit! Varsinkin näinä aikoina kun viitekorot ovat nollassa. Tai no, ainahan sitä laskea saa vaikka 100% korolla, vaikkei sillä todellisuuden kanssa mitään tekemistä olisikaan.

Marginaalinen hintaero ilman laskentaa??? Väite on perätön jo siinä mielessä, että se edellyttää asuntojen hintojen laskevan voimakkaasti ja pitkään, koska vuokranantaja hinnoittelee vuokraan vastikkeen ja korjauskustannukset lisättynä pääoman tuottovaatimuksella. Kyllä yksittäistapauksen analysointi antaa AINA totuudenmukaisemman kuvan kuin yleinen väite, joka sekin pitää paikkansa joissakin tapauksissa.
.
Tilastokeskuksen hintojen tilastoinnilla ei ole tässä mitään merkitystä, koska esimerkkitapauksessa on esitetty vahtoehdot myös hintojen kehittymisestä eri suuntiin.
.
Reaalihinnan lasku on otettu huomioon myös minun esimerkissäni. Tutkijoiden yleinen väite on, että asunnot antavat aika hyvän turvan inflaatiolta pitkässä seurantajaksossa.
.
Olisi mielenkiintoista nähdä todennettuna laskelma, että asuminen velattomassa asunnossa tulisi kalliimmaksi kuin asuminen vuokralla samassa asunnossa pitkällä aikavälillä (pois lukien yksittäiset arvonsa suureksi osaksi menettäneet asunnot). Esimerkkiasunnossa omistaja-asukas maksaa joka kuukausi vastiketta ja korjauskuluja yhteensä 364,17 euroa ja vuokralainen vuokraa 1278,5 euroa. Sehän edellyttäisi, että asunnon arvo laskisi joka vuosi nimellisesti enemmän kuin 5,5 prosenttia ja reaalisesti vielä inflaation tuon päälle.
.
Otetaanpas oletus, että oma asunto on maksettu samalla hetkellä, jolla henkilö jää eläkkeelle. Suomalainen on eläkkeellä keskimäärin 24 vuotta. Asunnon arvon siis tulisi laskea jokaisena vuotena keskimäärin enemmän kuin 5,5 prosentta, jotta vuokra-asuminen tulisi kannattavammaksi. Tämä edellyttäisi sitä, että asunnon arvo olisi kuoleman hetkellä enää nimellisesti 51,440 euron arvoinen ja reaalisesti heikentynyt vielä tuotakin enemmän.

pundit kirjoitti:

Marginaalinen hintaero ilman laskentaa??? Väite on perätön jo siinä mielessä, että se edellyttää asuntojen hintojen laskevan voimakkaasti ja pitkään, koska vuokranantaja hinnoittelee vuokraan vastikkeen ja korjauskustannukset lisättynä pääoman tuottovaatimuksella. Kyllä yksittäistapauksen analysointi antaa AINA totuudenmukaisemman kuvan kuin yleinen väite, joka sekin pitää paikkansa joissakin tapauksissa.
.
Tilastokeskuksen hintojen tilastoinnilla ei ole tässä mitään merkitystä, koska esimerkkitapauksessa on esitetty vahtoehdot myös hintojen kehittymisestä eri suuntiin.
.
Reaalihinnan lasku on otettu huomioon myös minun esimerkissäni. Tutkijoiden yleinen väite on, että asunnot antavat aika hyvän turvan inflaatiolta pitkässä seurantajaksossa.
.
Olisi mielenkiintoista nähdä todennettuna laskelma, että asuminen velattomassa asunnossa tulisi kalliimmaksi kuin asuminen vuokralla samassa asunnossa pitkällä aikavälillä (pois lukien yksittäiset arvonsa suureksi osaksi menettäneet asunnot). Esimerkkiasunnossa omistaja-asukas maksaa joka kuukausi vastiketta ja korjauskuluja yhteensä 364,17 euroa ja vuokralainen vuokraa 1278,5 euroa. Sehän edellyttäisi, että asunnon arvo laskisi joka vuosi nimellisesti enemmän kuin 5,5 prosenttia ja reaalisesti vielä inflaation tuon päälle.
.
Otetaanpas oletus, että oma asunto on maksettu samalla hetkellä, jolla henkilö jää eläkkeelle. Suomalainen on eläkkeellä keskimäärin 24 vuotta. Asunnon arvon siis tulisi laskea jokaisena vuotena keskimäärin enemmän kuin 5,5 prosentta, jotta vuokra-asuminen tulisi kannattavammaksi. Tämä edellyttäisi sitä, että asunnon arvo olisi kuoleman hetkellä enää nimellisesti 51,440 euron arvoinen ja reaalisesti heikentynyt vielä tuotakin enemmän.

Lue lisää

Tutustu Oikarisen laskelmaan tarkemmin jos haluat. Vertailu on tehtävä oikein eikä spekulatiivisesti kuten sinä teet. Laskelma on tehtävä siten että verrataan oletettua asumisaikaa esimerkiksi uusi omakotitalo jonka elinikä on noin 60 vuotta ja sen jälkeen se on purkukunnossa. Asunnon hintaan lisätään tulevat remontti- ja muut ylläpitokustannukset jotka ovat asunnon ostohinnan suuruiset 60 vuodessa. Lisäksi lainojen kumulatiiviset korot vähintään 5% mukaan laskettuna. Korkokustannushan vaihtelee 20 vuoden aikana. Inflaatiota ei tarvitse huomioida kun lasketaan nykyhinta. Olkoon laina 20v ja 300 000€ laskelmassa. Vakuutukset ja kiinteistöverot pitäisi vielä huomioida mutta niiden pienuuden tähden jätetään ne pois.

as. hinta remontit lainankorot = kokonaiskustannus

300 000 300 000 175 000 = 775 000 euroa

Asumiskustannus = 775 000€/60v/12kk = 1076€/kk

Hinnaksi tulee siis 1076€/kk joka on hieman matalampi kuin omakotitalojen keskimääräinen vuokra PKS-kehyskunnissa.

Laskelman voi tehdä uuden saman hintaisen KT-taloasunnon 4h k mukaan mutta kerrostalolle voi laittaa ikää 80 vuotta ja yhtiövastike 312€/kk.

Hinnaksi tulee 807€/kk joka on hieman matalampi kuin kerrostalon 4h k keskimääräinen vuokra PKS-kehyskunnissa.

http://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot?page=1

Talon voi tietysti jättää hoitamatta, jolloin se tosiaan rappeutuu purkukuntoon, mutta silloin ei mene remontteihinkaan rahaa. Jos kuitenkin yhtä ok-taloa korjataan 5000 nykyeurolla vuodessa, se on 60 vuoden jälkeen parempi kuin nyt.

Laskelmastasi siis puuttuu omistajalle jäävä talon loppuarvo, joka on aivan muuta kuin nolla. Lisäksi omistajalle jää vielä tontti, joka sekään tuskin on arvoton.

Paljon_unohtui kirjoitti:

Talon voi tietysti jättää hoitamatta, jolloin se tosiaan rappeutuu purkukuntoon, mutta silloin ei mene remontteihinkaan rahaa. Jos kuitenkin yhtä ok-taloa korjataan 5000 nykyeurolla vuodessa, se on 60 vuoden jälkeen parempi kuin nyt.

Laskelmastasi siis puuttuu omistajalle jäävä talon loppuarvo, joka on aivan muuta kuin nolla. Lisäksi omistajalle jää vielä tontti, joka sekään tuskin on arvoton.

Lue lisää

Olet nyt itse unohtanut paljon!

Talon hinta oli ilman tonttia ja tontin reaalihinta voi olettaa nyt samaksi kuin tulevaisuudessa joten voittoa et siitä saa. Tontit kehyskunnissa on 50 000€ hintaluokkaa. Talon purkukustannus arviolta 10 000 luokkaa.

5000 eurolla et paljon remonttia tee. 60v kuluessa on tullut työ alle monta maalaus- home- putki- lämpö- ikkuna-ja sähköremonttia tehtäväksi.

http://www.etuovi.com/myytavat-tontit/tulokset?haku=M84965508&page=1&so=praq

katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Olet nyt itse unohtanut paljon!

Talon hinta oli ilman tonttia ja tontin reaalihinta voi olettaa nyt samaksi kuin tulevaisuudessa joten voittoa et siitä saa. Tontit kehyskunnissa on 50 000€ hintaluokkaa. Talon purkukustannus arviolta 10 000 luokkaa.

5000 eurolla et paljon remonttia tee. 60v kuluessa on tullut työ alle monta maalaus- home- putki- lämpö- ikkuna-ja sähköremonttia tehtäväksi.

http://www.etuovi.com/myytavat-tontit/tulokset?haku=M84965508&page=1&so=praq

Lue lisää

Lasketko leikkiä vai oletko kuutamolla?
.
Tyypillinen omakotitalon ostaja on 35-45 vuotias henkilö. Sinun esimerkissäsi ostaja pitää asuntoa itsellään 60 vuotta ja elää siis 95-105 vuotiaaksi. Aika hyvin eletty. Kannattaa siis asua omakotitalossa ja elää pitempään kuin muut :)
.
300.000 euron ok-taloa korjattiin joka vuosi 5.000 eurolla ja sitten lopussa talo oli arvoton ? Huh, heijaa. Asiaa voi ajatella toisinkin, jos se on niin vaikeaa. Ostaja peruskorjauttaakin talonsa vasta 19. vuotena 100.000 eurolla ja myy talon eteenpäin vuoden kuluttua? Mikä on 100.000 eurolla peruskorjatun n. 20 vuotta ikäisen talon arvo? Sinun mielestäsi arvoton. Jos talon ostajan mielestä asunnon korjaaminen ei ole kannattavaa, hän voi elellä minimikuluilla 60 vuotta talossa, päästää kaiken rempalleen ja säästää melkein nuo laskuun lisäämäsi 300.000 euroa, jolloin asumiskuluiksi tulisi 660 euroa kuussa (joka esimerkkilaskelmassasi on alle puolet vuokrakuluista). Onhan noita rintamamiestalojakin, joissa vielä asutaan ja joita ei ole juuri kunnostettu niiden rakentamisen jälkeen.

Sitä paitsi 300.000 euron omakotitalo tontin arvo erikseen ei ole mikään rotisko, vaan luultavasti 2000-2005 rakennettu talo.
.
Minun esimerkkini asunto oli keskihintainen Helsinkiläinen kerrostaloasunto. Helsingissä on kovissa hinnoissa olevia kerrostaloasuntoja, jotka ovat valmistuneet 1900-luvun alkupuolella. Ilmeisesti sinun logiikkaa käyttäen ne ovat arvottomia, vaikka niitä onkin korjattu vuosien saatossa. Minä sisällytin esimerkkilaskelmaani keskimääräiset vuosittaiset korjaukset. Asunto-osakeyhtiöissä n. 17 euroa vuodessa riitti yhtiön vastuulla olevien rakenneosien kunnossapitoon asuntoneliötä kohti. 5000 eurolla pystyisi siis pitämään kunnossa n. 300 taloyhtiöneliötä, mutta omakotitaloneliötä ei ainuttakaan :)

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tutustu Oikarisen laskelmaan tarkemmin jos haluat. Vertailu on tehtävä oikein eikä spekulatiivisesti kuten sinä teet. Laskelma on tehtävä siten että verrataan oletettua asumisaikaa esimerkiksi uusi omakotitalo jonka elinikä on noin 60 vuotta ja sen jälkeen se on purkukunnossa. Asunnon hintaan lisätään tulevat remontti- ja muut ylläpitokustannukset jotka ovat asunnon ostohinnan suuruiset 60 vuodessa. Lisäksi lainojen kumulatiiviset korot vähintään 5% mukaan laskettuna. Korkokustannushan vaihtelee 20 vuoden aikana. Inflaatiota ei tarvitse huomioida kun lasketaan nykyhinta. Olkoon laina 20v ja 300 000€ laskelmassa. Vakuutukset ja kiinteistöverot pitäisi vielä huomioida mutta niiden pienuuden tähden jätetään ne pois.

as. hinta remontit lainankorot = kokonaiskustannus

300 000 300 000 175 000 = 775 000 euroa

Asumiskustannus = 775 000€/60v/12kk = 1076€/kk

Hinnaksi tulee siis 1076€/kk joka on hieman matalampi kuin omakotitalojen keskimääräinen vuokra PKS-kehyskunnissa.

Laskelman voi tehdä uuden saman hintaisen KT-taloasunnon 4h k mukaan mutta kerrostalolle voi laittaa ikää 80 vuotta ja yhtiövastike 312€/kk.

Hinnaksi tulee 807€/kk joka on hieman matalampi kuin kerrostalon 4h k keskimääräinen vuokra PKS-kehyskunnissa.

http://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot?page=1

Lue lisää

Sinun mielestäsi taloille on elinkaari kuten ihmisillekin. Ihmiset syntyvät ja ihmiset kuolevat. Talo rakennetaan ja ylläpidosta huolimatta talo on arvoton lopussa.
.
Minun laskelman spekulatiiviset osat on:
1) asunnon hintakehitys, josta tein arvion vuosittaisesta nimellisestä -0,5 prosentin hinnan noususta vuosittaiseen -2,3 prosentin laskuun. Historiallisesti ja reaalisesti 2 prosentin inflaatiolla samat arvot olisivat n. 2,5-4,3 prosentin vuosittainen arvonlasku. Hintakehitys on mielestäni kattavasti ja eri vaihtoehdoilla laskettu.
2) vuokra-asukkaan säästöön jäävien varojen sijoitustuotto-odotus. Kahdeksan prosentin tuotto-odotus on hyvä ottaen huomioon, että Suomen suurimmat ammattisijoittajat ovat 1998-2014 päässeet osakkeissa 7,1 prosentin nimellistuottoihin.
3) laskin sekä vuokran, vastikkeen että korjauskustannusten nousevan joka vuosi prosenttia.
.
Ilmeisesti ainoa spekulatiivinen osa tässä oli asunnon hintakehitys. Sinun mielestäsi minä spekuloin, kun en ota huomioon, että Helsingistä ostetun kerrostaloasunnon arvo voi olla nolla 20 vuoden kuluttua, vaikka sitä huolletaan kuten asunto-osakeyhtiöitä keskimäärin huolletaan.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tutustu Oikarisen laskelmaan tarkemmin jos haluat. Vertailu on tehtävä oikein eikä spekulatiivisesti kuten sinä teet. Laskelma on tehtävä siten että verrataan oletettua asumisaikaa esimerkiksi uusi omakotitalo jonka elinikä on noin 60 vuotta ja sen jälkeen se on purkukunnossa. Asunnon hintaan lisätään tulevat remontti- ja muut ylläpitokustannukset jotka ovat asunnon ostohinnan suuruiset 60 vuodessa. Lisäksi lainojen kumulatiiviset korot vähintään 5% mukaan laskettuna. Korkokustannushan vaihtelee 20 vuoden aikana. Inflaatiota ei tarvitse huomioida kun lasketaan nykyhinta. Olkoon laina 20v ja 300 000€ laskelmassa. Vakuutukset ja kiinteistöverot pitäisi vielä huomioida mutta niiden pienuuden tähden jätetään ne pois.

as. hinta remontit lainankorot = kokonaiskustannus

300 000 300 000 175 000 = 775 000 euroa

Asumiskustannus = 775 000€/60v/12kk = 1076€/kk

Hinnaksi tulee siis 1076€/kk joka on hieman matalampi kuin omakotitalojen keskimääräinen vuokra PKS-kehyskunnissa.

Laskelman voi tehdä uuden saman hintaisen KT-taloasunnon 4h k mukaan mutta kerrostalolle voi laittaa ikää 80 vuotta ja yhtiövastike 312€/kk.

Hinnaksi tulee 807€/kk joka on hieman matalampi kuin kerrostalon 4h k keskimääräinen vuokra PKS-kehyskunnissa.

http://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot?page=1

Lue lisää

Sinäkö meinaat, että jos ok-taloa remontoidaan 300 000 eurolla 60-vuoden aikana (mikä on muuten aivan käsittämätön summa, kun putkiremppankin hinta ok-taloon on kymppitonnin luokkaa), niin se on silti purkukuntoinen 60 vuoden ikään päästyään? Mitä järjeä tuossa remontoinnissa sitten on? Jätetään remontit väliin ja vähennetään laskusta 300 000 euroa, niin että ok-talo todellakin on purkukunnossa ja avot: 475000/60/12 = 659 euroa! Et taida tuohon hintaan saada ok-talo vuokrattua, vai?

pundit kirjoitti:

Sinun mielestäsi taloille on elinkaari kuten ihmisillekin. Ihmiset syntyvät ja ihmiset kuolevat. Talo rakennetaan ja ylläpidosta huolimatta talo on arvoton lopussa.
.
Minun laskelman spekulatiiviset osat on:
1) asunnon hintakehitys, josta tein arvion vuosittaisesta nimellisestä -0,5 prosentin hinnan noususta vuosittaiseen -2,3 prosentin laskuun. Historiallisesti ja reaalisesti 2 prosentin inflaatiolla samat arvot olisivat n. 2,5-4,3 prosentin vuosittainen arvonlasku. Hintakehitys on mielestäni kattavasti ja eri vaihtoehdoilla laskettu.
2) vuokra-asukkaan säästöön jäävien varojen sijoitustuotto-odotus. Kahdeksan prosentin tuotto-odotus on hyvä ottaen huomioon, että Suomen suurimmat ammattisijoittajat ovat 1998-2014 päässeet osakkeissa 7,1 prosentin nimellistuottoihin.
3) laskin sekä vuokran, vastikkeen että korjauskustannusten nousevan joka vuosi prosenttia.
.
Ilmeisesti ainoa spekulatiivinen osa tässä oli asunnon hintakehitys. Sinun mielestäsi minä spekuloin, kun en ota huomioon, että Helsingistä ostetun kerrostaloasunnon arvo voi olla nolla 20 vuoden kuluttua, vaikka sitä huolletaan kuten asunto-osakeyhtiöitä keskimäärin huolletaan.

Lue lisää

Kyllä vertailussa on huomioitava asunnon elinkaari eikä mitään lyhyttä ajanjaksoa. Kun vertailu suoritetaan vuokra-asuntoon on omistusasunnon kunto oltava hyvä, noilla minun laskemilla remonttihinnoilla se onkin varmasti hyvin remontoitu pysyen haluttuna vuokramarkkinoillakin aina elinkaarensa loppuun asti.

Remontoimattoman asunnon elinkaari vuokramarkkinoilla päättyy noin 30 ikävuoden kuluttua ja silloin on todettava että asunto on saattohoidossa eikä sitä voi enää vuokrata koska vuokralainen ei sitä hyväksy huonon kunnon takia. Nykyihmiset vaativat vuokra-asunnoltaan hyvää kuntoa.

Yli 60 vuotiaalla omakotitalolla ei ole enää kysyntää vuokra/asuntomarkkinoilla vaan se on purettava ja rakennettava uusi tilalle. Hyvin remontoitunakin on kosteus imeytynyt rakenteisiin, talo haisee homeelle. Voi olla että tiiviiksi rakennetut nykykerrostalot homehtuu vielä nopeammin kuin vanhat rintamamiestalot. Sama pätee yli 80vuotiaille elementtikerrostaloille. Helsingin keskustan vanhat tiilitalot pysyvät asuttuina pidempään mutta ne ovat varsinaisia remonttipommeja.

Vuokralainen voi pienin kustannuksin vaihtaa asuntoa mutta omistusasunnon ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron aina vaihtaessa asuntoa, näitä vaihtoja voi tulla useita elinaikana.

Asuntojen hinnoilla voi tietysti yrittää spekuloida ja ostaa asunto silloin kun hinnat ovat matalat ja myydä silloin kun hinnat ovat korkeat ja näin saada voittoa asuntokaupoilla.

Pundit lopeta nyt laskelmasi ja perehdy Elias Oikarisen tutkimukseen niin viisastut hintavertailussa ja lopetat spekulointi joka johtaa harhaan palstaa lukevat ihmiset. Spekulointisi osakemarkkinoilla rikastumisen suhteen on myös pilvilinnojen rakentelua. Piensijoittaja osakemarkkinoilla rahoittaa ammattilaisten voitot.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Kyllä vertailussa on huomioitava asunnon elinkaari eikä mitään lyhyttä ajanjaksoa. Kun vertailu suoritetaan vuokra-asuntoon on omistusasunnon kunto oltava hyvä, noilla minun laskemilla remonttihinnoilla se onkin varmasti hyvin remontoitu pysyen haluttuna vuokramarkkinoillakin aina elinkaarensa loppuun asti.

Remontoimattoman asunnon elinkaari vuokramarkkinoilla päättyy noin 30 ikävuoden kuluttua ja silloin on todettava että asunto on saattohoidossa eikä sitä voi enää vuokrata koska vuokralainen ei sitä hyväksy huonon kunnon takia. Nykyihmiset vaativat vuokra-asunnoltaan hyvää kuntoa.

Yli 60 vuotiaalla omakotitalolla ei ole enää kysyntää vuokra/asuntomarkkinoilla vaan se on purettava ja rakennettava uusi tilalle. Hyvin remontoitunakin on kosteus imeytynyt rakenteisiin, talo haisee homeelle. Voi olla että tiiviiksi rakennetut nykykerrostalot homehtuu vielä nopeammin kuin vanhat rintamamiestalot. Sama pätee yli 80vuotiaille elementtikerrostaloille. Helsingin keskustan vanhat tiilitalot pysyvät asuttuina pidempään mutta ne ovat varsinaisia remonttipommeja.

Vuokralainen voi pienin kustannuksin vaihtaa asuntoa mutta omistusasunnon ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron aina vaihtaessa asuntoa, näitä vaihtoja voi tulla useita elinaikana.

Asuntojen hinnoilla voi tietysti yrittää spekuloida ja ostaa asunto silloin kun hinnat ovat matalat ja myydä silloin kun hinnat ovat korkeat ja näin saada voittoa asuntokaupoilla.

Pundit lopeta nyt laskelmasi ja perehdy Elias Oikarisen tutkimukseen niin viisastut hintavertailussa ja lopetat spekulointi joka johtaa harhaan palstaa lukevat ihmiset. Spekulointisi osakemarkkinoilla rikastumisen suhteen on myös pilvilinnojen rakentelua. Piensijoittaja osakemarkkinoilla rahoittaa ammattilaisten voitot.

Lue lisää

Hah, hah aikamoista pajunköyttä. Esimerkkini oli laskelma 20 vuoden omistusajalta keskihintaisesta Helsinkiläisestä kerrostalossa. Haikaraisjutuilla eikä muillakaan saduilla ole mitään arvoa tosielämän kanssa (Satu: arvokas omakotitalo asumisaika 60 vuotta, korjattu joka vuosi isolla rahalla, mutta lopussa arvoton).
.
Markkinoilla on myynnissä 40-luvulla rakennettuja täysin peruskorjattuja omakotitaloja pk-seudulla, joissa hintapyyntö keikkuu 400.000 eurossa.
.
Nämä kaikki asunnot ovat sitten sinun mielestäsi arvottomia:
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot#/view=list&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published desc&asprice[suffix]=000&asprice[min]=&asprice[max]=&asprice[unpriced][]=1&assize[min]=&assize[max]=&assettings[changed]=0&assettings[collapsed]=1&asbuildyear[min]=&asbuildyear[max]=&assizelot[min]=&assizelot[max]=&asnewdevelopment[new_development]=1&aspublished[published]=1?cardType=100&locations=["uusimaa"]&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published desc&asprice[suffix]=0&asprice[min]=&asprice[max]=&asprice[unpriced][]=1&assize[min]=&assize[max]=&assettings[changed]=0&assettings[collapsed]=1&asbuildyear[min]=&asbuildyear[max]=&assizelot[min]=&assizelot[max]=&asnewdevelopment[new_development]=1&aspublished[published]=1&buildingType[]=4&constructionYear[min]=1900&constructionYear[max]=1955&view=list&pagination=1
.
Uudellamaalla on myynnissä 411 omakotitaloa, joiden valmistumisvuosi on 1955 tai sitä aikaisempi. Hinnat vaihtelevat 14.000 eurosta - 3,6 miljoonaan euroon. Mediaanihintapyyntö on noin 210.000 euroa.

pundit kirjoitti:

Hah, hah aikamoista pajunköyttä. Esimerkkini oli laskelma 20 vuoden omistusajalta keskihintaisesta Helsinkiläisestä kerrostalossa. Haikaraisjutuilla eikä muillakaan saduilla ole mitään arvoa tosielämän kanssa (Satu: arvokas omakotitalo asumisaika 60 vuotta, korjattu joka vuosi isolla rahalla, mutta lopussa arvoton).
.
Markkinoilla on myynnissä 40-luvulla rakennettuja täysin peruskorjattuja omakotitaloja pk-seudulla, joissa hintapyyntö keikkuu 400.000 eurossa.
.
Nämä kaikki asunnot ovat sitten sinun mielestäsi arvottomia:
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot#/view=list&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published desc&asprice[suffix]=000&asprice[min]=&asprice[max]=&asprice[unpriced][]=1&assize[min]=&assize[max]=&assettings[changed]=0&assettings[collapsed]=1&asbuildyear[min]=&asbuildyear[max]=&assizelot[min]=&assizelot[max]=&asnewdevelopment[new_development]=1&aspublished[published]=1?cardType=100&locations=["uusimaa"]&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published desc&asprice[suffix]=0&asprice[min]=&asprice[max]=&asprice[unpriced][]=1&assize[min]=&assize[max]=&assettings[changed]=0&assettings[collapsed]=1&asbuildyear[min]=&asbuildyear[max]=&assizelot[min]=&assizelot[max]=&asnewdevelopment[new_development]=1&aspublished[published]=1&buildingType[]=4&constructionYear[min]=1900&constructionYear[max]=1955&view=list&pagination=1
.
Uudellamaalla on myynnissä 411 omakotitaloa, joiden valmistumisvuosi on 1955 tai sitä aikaisempi. Hinnat vaihtelevat 14.000 eurosta - 3,6 miljoonaan euroon. Mediaanihintapyyntö on noin 210.000 euroa.

Lue lisää

Se on totta että uudella maalla on paljon yli 60 vuotiaita OK-taloa myynnissä ja myös koko suomessa. Kauppa vaan ei käy, kehyskunnissa myyty vain muutama talo vuoden aikana joka selviää asuntojen hintatiedot sivuilta. Myytyjen OK-talojen hinnat ovat romahtaneet tonttihintaiseksi. Tonteilla on arvoa kehyskunnissa kun rakennusliikkeet ostavat niitä koska saavat kunnalta lisää rakennusoikeutta ja rakentavat tontille uuden rivi- pari- luhti- tai useamman OK-talon.

Laskelmasi joka kohdistui Helsinkiläiseen kerrostaloon on kaikin puolin virheellinen, remontit Helsingissä maksaa vähintään tuplasti mitä tuo keskiarvo jota käytit laskelmassasi.

Linkki jonka annoit avausviestissä antaa oikean kuvan Helsingistä vertailtaessa vuokra- ja omistusasunnon kustannuksia. Vuokratuotto on hyvin niukka ja Timo Metsola sanoo siinä että sijoittaja saa parasta tuottoa Helsingin ulkopuolen kaupungeista. Voidaan sanoa että vuokra-asuntosijoittajat antavat parasta palvelua vuokralaiselle hintojen suhteen nimenomaan Helsingissä kääntäen vuokra-asumisen edullisemmaksi kuin omistusasumisen.

Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen että tyhmimmät asuntosijoittajat sijoittavat Helsinkiin ilmeisesti arvonnousun perässä jota ei tule. Tulee vain remonttikustannuksia jotka nostaa hintoja Helsingissä.

Pääkaupunkiseudulla on kieltämättä muutama hyvinkin kallis vanha OK-talo myynnissä ja myyty. Kyseessä on silloin suojelukohde tai arkkitehtuurisesti arvokas kohde jota on kunnostettu suurella rahalla. Helsingin jugend-talot ovat tällaisia artefakteja joista maksetaan huikeita hintoja ja ne pysyvät varakkaiden ihmisten omistuksessa.

Lollotilolli kirjoitti:

Sinäkö meinaat, että jos ok-taloa remontoidaan 300 000 eurolla 60-vuoden aikana (mikä on muuten aivan käsittämätön summa, kun putkiremppankin hinta ok-taloon on kymppitonnin luokkaa), niin se on silti purkukuntoinen 60 vuoden ikään päästyään? Mitä järjeä tuossa remontoinnissa sitten on? Jätetään remontit väliin ja vähennetään laskusta 300 000 euroa, niin että ok-talo todellakin on purkukunnossa ja avot: 475000/60/12 = 659 euroa! Et taida tuohon hintaan saada ok-talo vuokrattua, vai?

Lue lisää

Linkissä on esimerkki vanhan vaatimattoman rintamamiestalon ulkoremontin kustannuksista jotka ovat 40 000€ näitä tulee 60 vuoden aikana kaksi jos talo halutaan pitää vuokra-asuntoon verrattavassa hyvässä kunnossa (20v ja 40v ikäisinä)yhteensä 80 000 € nykyrahassa. Sisäremontit joita useita elinaikana vielä päälle niin puhutaan 20 000 eurosta. Pihakin vaatii kunnostusta ja hoitoa 10 000 arvosta. Yhteensä remontointi tulisi maksamaan 110 000 € jolla saisi jo uuden saman kokoisen talopaketin. Minusta ei kannata remontoida vaan ostaa uusi talopaketti.

Väitteeni oli että OK-talon kumulatiiviset remontointikustannukset elinkaarensa aikana ovat luokkaa talon ostohinta on hyvinkin realistinen.

http://www.rakentaja.fi/artikkelit/10282/mita_remontti_maksaa.htm

pundit kirjoitti:

Hah, hah aikamoista pajunköyttä. Esimerkkini oli laskelma 20 vuoden omistusajalta keskihintaisesta Helsinkiläisestä kerrostalossa. Haikaraisjutuilla eikä muillakaan saduilla ole mitään arvoa tosielämän kanssa (Satu: arvokas omakotitalo asumisaika 60 vuotta, korjattu joka vuosi isolla rahalla, mutta lopussa arvoton).
.
Markkinoilla on myynnissä 40-luvulla rakennettuja täysin peruskorjattuja omakotitaloja pk-seudulla, joissa hintapyyntö keikkuu 400.000 eurossa.
.
Nämä kaikki asunnot ovat sitten sinun mielestäsi arvottomia:
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot#/view=list&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published desc&asprice[suffix]=000&asprice[min]=&asprice[max]=&asprice[unpriced][]=1&assize[min]=&assize[max]=&assettings[changed]=0&assettings[collapsed]=1&asbuildyear[min]=&asbuildyear[max]=&assizelot[min]=&assizelot[max]=&asnewdevelopment[new_development]=1&aspublished[published]=1?cardType=100&locations=["uusimaa"]&module=apartment-sell&offset=0&limit=12&sortby=published desc&asprice[suffix]=0&asprice[min]=&asprice[max]=&asprice[unpriced][]=1&assize[min]=&assize[max]=&assettings[changed]=0&assettings[collapsed]=1&asbuildyear[min]=&asbuildyear[max]=&assizelot[min]=&assizelot[max]=&asnewdevelopment[new_development]=1&aspublished[published]=1&buildingType[]=4&constructionYear[min]=1900&constructionYear[max]=1955&view=list&pagination=1
.
Uudellamaalla on myynnissä 411 omakotitaloa, joiden valmistumisvuosi on 1955 tai sitä aikaisempi. Hinnat vaihtelevat 14.000 eurosta - 3,6 miljoonaan euroon. Mediaanihintapyyntö on noin 210.000 euroa.

Lue lisää

Pundit laitoit laskemassasi vuokrakuluiksi liian korkean hinnan. Asuntojen vuokrat sivustolta löytyy Kannelmäestä 56m2 asunto 743€/kk joka tekee 178 320€ 20 vuodessa kun laskemassasi on 257 000€.

http://www.asuntojenvuokrat.fi/

Lisäksi lainankorkonäkemys on väärä. Korot vaihtelevat vuosien mittaan eikä 1,5% korko ole realistinen pitkällä tähtäyksellä 20 vuotta, 5% korko on realistinen. Laske nyt uudestaan kustannukset näillä minun antamilla muuttujilla ja kerro mitä sait.

Vuokrat 20v yhteensä vain 178 320€
Korkomenot 5% mukaan
Remonttikulut tuplana 20 435€ * 2 = 40 870€

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Lisäksi lainankorkonäkemys on väärä. Korot vaihtelevat vuosien mittaan eikä 1,5% korko ole realistinen pitkällä tähtäyksellä 20 vuotta, 5% korko on realistinen. Laske nyt uudestaan kustannukset näillä minun antamilla muuttujilla ja kerro mitä sait.

Vuokrat 20v yhteensä vain 178 320€
Korkomenot 5% mukaan
Remonttikulut tuplana 20 435€ * 2 = 40 870€

Lue lisää

Unohtui antaa linkki lainojen koroista, keskikorko alkaen vuodesta 2000 5% luokkaa, tosin nyt se on ollut kolme vuotta poikkeuksellisen alhainen.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_keskikorot_chrt_fi.aspx

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Se on totta että uudella maalla on paljon yli 60 vuotiaita OK-taloa myynnissä ja myös koko suomessa. Kauppa vaan ei käy, kehyskunnissa myyty vain muutama talo vuoden aikana joka selviää asuntojen hintatiedot sivuilta. Myytyjen OK-talojen hinnat ovat romahtaneet tonttihintaiseksi. Tonteilla on arvoa kehyskunnissa kun rakennusliikkeet ostavat niitä koska saavat kunnalta lisää rakennusoikeutta ja rakentavat tontille uuden rivi- pari- luhti- tai useamman OK-talon.

Laskelmasi joka kohdistui Helsinkiläiseen kerrostaloon on kaikin puolin virheellinen, remontit Helsingissä maksaa vähintään tuplasti mitä tuo keskiarvo jota käytit laskelmassasi.

Linkki jonka annoit avausviestissä antaa oikean kuvan Helsingistä vertailtaessa vuokra- ja omistusasunnon kustannuksia. Vuokratuotto on hyvin niukka ja Timo Metsola sanoo siinä että sijoittaja saa parasta tuottoa Helsingin ulkopuolen kaupungeista. Voidaan sanoa että vuokra-asuntosijoittajat antavat parasta palvelua vuokralaiselle hintojen suhteen nimenomaan Helsingissä kääntäen vuokra-asumisen edullisemmaksi kuin omistusasumisen.

Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen että tyhmimmät asuntosijoittajat sijoittavat Helsinkiin ilmeisesti arvonnousun perässä jota ei tule. Tulee vain remonttikustannuksia jotka nostaa hintoja Helsingissä.

Pääkaupunkiseudulla on kieltämättä muutama hyvinkin kallis vanha OK-talo myynnissä ja myyty. Kyseessä on silloin suojelukohde tai arkkitehtuurisesti arvokas kohde jota on kunnostettu suurella rahalla. Helsingin jugend-talot ovat tällaisia artefakteja joista maksetaan huikeita hintoja ja ne pysyvät varakkaiden ihmisten omistuksessa.

Lue lisää

Korjauslaskelmat on laskettu asunto-osakeyhtiöiden keskimäärin suorittamien korjaustoimien perusteella (vuodelta 2012). On se paljon luotettavampi lähtökohta, kuin pelkkä sinun väitteesi, että korjaukset ovat isompia ja kalliimpia.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Se on totta että uudella maalla on paljon yli 60 vuotiaita OK-taloa myynnissä ja myös koko suomessa. Kauppa vaan ei käy, kehyskunnissa myyty vain muutama talo vuoden aikana joka selviää asuntojen hintatiedot sivuilta. Myytyjen OK-talojen hinnat ovat romahtaneet tonttihintaiseksi. Tonteilla on arvoa kehyskunnissa kun rakennusliikkeet ostavat niitä koska saavat kunnalta lisää rakennusoikeutta ja rakentavat tontille uuden rivi- pari- luhti- tai useamman OK-talon.

Laskelmasi joka kohdistui Helsinkiläiseen kerrostaloon on kaikin puolin virheellinen, remontit Helsingissä maksaa vähintään tuplasti mitä tuo keskiarvo jota käytit laskelmassasi.

Linkki jonka annoit avausviestissä antaa oikean kuvan Helsingistä vertailtaessa vuokra- ja omistusasunnon kustannuksia. Vuokratuotto on hyvin niukka ja Timo Metsola sanoo siinä että sijoittaja saa parasta tuottoa Helsingin ulkopuolen kaupungeista. Voidaan sanoa että vuokra-asuntosijoittajat antavat parasta palvelua vuokralaiselle hintojen suhteen nimenomaan Helsingissä kääntäen vuokra-asumisen edullisemmaksi kuin omistusasumisen.

Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen että tyhmimmät asuntosijoittajat sijoittavat Helsinkiin ilmeisesti arvonnousun perässä jota ei tule. Tulee vain remonttikustannuksia jotka nostaa hintoja Helsingissä.

Pääkaupunkiseudulla on kieltämättä muutama hyvinkin kallis vanha OK-talo myynnissä ja myyty. Kyseessä on silloin suojelukohde tai arkkitehtuurisesti arvokas kohde jota on kunnostettu suurella rahalla. Helsingin jugend-talot ovat tällaisia artefakteja joista maksetaan huikeita hintoja ja ne pysyvät varakkaiden ihmisten omistuksessa.

Lue lisää

Se on totta, että Helsingistä saa suhteessa huonoa tuottoa vuokra-asuntoon sijoitetulle pääomalle, mutta laskelma ilman asunnon arvonnousua, olisi esimerkiksi Espoosta tehtynä ollut vuokralaiselle vielä huonompi.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Pundit laitoit laskemassasi vuokrakuluiksi liian korkean hinnan. Asuntojen vuokrat sivustolta löytyy Kannelmäestä 56m2 asunto 743€/kk joka tekee 178 320€ 20 vuodessa kun laskemassasi on 257 000€.

http://www.asuntojenvuokrat.fi/

Lue lisää

Minä tein laskelman Taloussanomien ilmoittamien tietoje perusteella: Vuokra on kaksioiden keskimääräinen neliövuokra kyseisessä kaupungissa vuonna 2014 uusissa vuokrasopimuksissa. Varmasti löytyy edullisempia vuokria, mutta niin löytyy edullisempia asuntojakin! Asunnon hintakin on suoraan Taloussanomien ilmoittamasta luvusta.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Lisäksi lainankorkonäkemys on väärä. Korot vaihtelevat vuosien mittaan eikä 1,5% korko ole realistinen pitkällä tähtäyksellä 20 vuotta, 5% korko on realistinen. Laske nyt uudestaan kustannukset näillä minun antamilla muuttujilla ja kerro mitä sait.

Vuokrat 20v yhteensä vain 178 320€
Korkomenot 5% mukaan
Remonttikulut tuplana 20 435€ * 2 = 40 870€

Lue lisää

Tuo alkuperäisessä laskelmassa käytetty korko 1,54 perustui Taloussanomien korkoon. Totesinhan itsekin, että realistisempaa olisi käyttää esimerkiksi 3 prosentin korkoa. Yllä olen laskenut esimerkin myös 3 prosentin mukaan. Viiden viimeisen vuoden kuukausitasolla laskettu keskimääräinen 3 kk:n euribor on 0,54 prosenttia. Laske siihen päälle marginaali.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Lisäksi lainankorkonäkemys on väärä. Korot vaihtelevat vuosien mittaan eikä 1,5% korko ole realistinen pitkällä tähtäyksellä 20 vuotta, 5% korko on realistinen. Laske nyt uudestaan kustannukset näillä minun antamilla muuttujilla ja kerro mitä sait.

Vuokrat 20v yhteensä vain 178 320€
Korkomenot 5% mukaan
Remonttikulut tuplana 20 435€ * 2 = 40 870€

Lue lisää

Sinun korkonäkemyksesi on väärä. Vuosien 2003-2015 keskimääräinen uusien lainojen korko on 4,06 prosenttia. Lisäksi tuohon sisältyy niidenkin tyhmien henkiöiden korot, jotka ovat valinneet asuntolainan koroksi kiinteän koron. Lisäksi 12 kuukauden euribor tulee kalliimmaksi kuin 3 kuukauden euribor. Lisäksi et kai vain väitä, että korkojen kehitys ei olisi yhteydessä talouden kehitykseen ja nämä kaikki yhteydessä asuntojen hintojen kehitykseen. Jos haluaa laskea koron pitkältä ajalta, pitäisi laskea talouden ja asuntojen hintojenkin kehitys pitkältä ajalta. Miten luulisit sitten laskelmissa käyvän?

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Lisäksi lainankorkonäkemys on väärä. Korot vaihtelevat vuosien mittaan eikä 1,5% korko ole realistinen pitkällä tähtäyksellä 20 vuotta, 5% korko on realistinen. Laske nyt uudestaan kustannukset näillä minun antamilla muuttujilla ja kerro mitä sait.

Vuokrat 20v yhteensä vain 178 320€
Korkomenot 5% mukaan
Remonttikulut tuplana 20 435€ * 2 = 40 870€

Lue lisää

Sadunkerrontasi menee huippuun. Olet väittänyt näin:
- vuokrat eivät nouse 20 vuoden aikana yhtään (vaikka hyväksyt vastikkeiden ja korjauskustannusten nousun)
- vaikka keskimääräiset asunnon korjauskulut ovat mitä ovat, tätä asuntoa on siitä huolimatta korjattava kaksi kertaa suuremmalla määrällä ja siitä huolimatta asunto on arvoton tai lähes arvoton kenties jo 20 vuoden kuluttua.
- oikeana keskimääräisenä asuntolainan korkona pitää käyttää 5 prosenttia, vaikka kaikkien uusien (siis myös tyhmästi otettujen lainojen keskikorko 2003-2015) lainojen korko on 4,066 prosenttia.
.
Jos korkotasona käytetään 4,066 prosenttia rehellisintä olisi käyttää myös asunnon arvon kehitystä mittaamaan, se että asunto säilyttäisi reaaliarvonsa tai laskisi enintään hieman. Laskenko siis, että asunto on menettänyt reaaliarvossa arvoaan 1,5 prosentia, 1 prosentin vai 0,5 prosenttia joka vuosi vai että se olisi pitänyt reaaliarvonsa?
.
Joku järkevämpi perustelu pitäisi olla sille, että korjauskulut ovat jotain muuta, kuin mitä keskimäärin taloyhtiöt ovat ilmoittaneet.
.
Heikossa taloudellisessa suhdanteessa, jossa asuntojen hinnat kehittyvät heikosti, ei ole todennäköistä, että vuokralainenkaan saisi sijoittamalla korkeahkoa sijoitustuottoa. Kaikki on yhteydessä kaikkeen.

pundit kirjoitti:

Sadunkerrontasi menee huippuun. Olet väittänyt näin:
- vuokrat eivät nouse 20 vuoden aikana yhtään (vaikka hyväksyt vastikkeiden ja korjauskustannusten nousun)
- vaikka keskimääräiset asunnon korjauskulut ovat mitä ovat, tätä asuntoa on siitä huolimatta korjattava kaksi kertaa suuremmalla määrällä ja siitä huolimatta asunto on arvoton tai lähes arvoton kenties jo 20 vuoden kuluttua.
- oikeana keskimääräisenä asuntolainan korkona pitää käyttää 5 prosenttia, vaikka kaikkien uusien (siis myös tyhmästi otettujen lainojen keskikorko 2003-2015) lainojen korko on 4,066 prosenttia.
.
Jos korkotasona käytetään 4,066 prosenttia rehellisintä olisi käyttää myös asunnon arvon kehitystä mittaamaan, se että asunto säilyttäisi reaaliarvonsa tai laskisi enintään hieman. Laskenko siis, että asunto on menettänyt reaaliarvossa arvoaan 1,5 prosentia, 1 prosentin vai 0,5 prosenttia joka vuosi vai että se olisi pitänyt reaaliarvonsa?
.
Joku järkevämpi perustelu pitäisi olla sille, että korjauskulut ovat jotain muuta, kuin mitä keskimäärin taloyhtiöt ovat ilmoittaneet.
.
Heikossa taloudellisessa suhdanteessa, jossa asuntojen hinnat kehittyvät heikosti, ei ole todennäköistä, että vuokralainenkaan saisi sijoittamalla korkeahkoa sijoitustuottoa. Kaikki on yhteydessä kaikkeen.

Lue lisää

Pankit testaavat nykyisin asiakkaiden maksukykyä jo 6% lainakorolla. Lainaa saa enää 60- 75% asunnon velattomasta myyntihinnasta. Pankit ovat alkaneet suojautumaan asuntojen hintojen laskun varalle.

Inflaatiota ei tarvitse huomioida kun se vaikuttaa kaikkiin kustannusksiin samansuuntaisesti ja vaikuttaa vain nimellishintoihin joten tulevia nimellishintoja ei tarvitse laskea. Voidaan tehdä oletus että palkat ja hinnat nousevat ja laskevat samansuuntaisesti. Inflaation voi siis olettaa nollaksi kun lasketaan reaalihinnoilla.

Vuokrien reaalihintojen ei pitäisi nousta palkkoja nopeammin. Vuorien viimeaikainen nousu selittyy paljolti suurilla remonteilla ja uusilla vuokra-asunnoilla. Vuokrahinnat on usein sidottu inflaatioon.

Voit käyttää laskelmissasi 4% lainakorkoa se on hyvä tulevaisuuden arvaus.

Asuntojen reaaliarvon säilytyksessä oma ennuste on että arvot putoaa suomessa vielä 15-20% jossakin aikajänteessä mutta EKP:n määräämät korot alkavat nousta koska ne eivät voi enää laskea.

Korjauskulut kuten putkiremontit ovat pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertaiset verrattuna muuhun suomeen ja Helsingissä kaksinkertaiset. Jos olet käyttänyt koko maan remonttitilastoa voit kertoa summat kahdella niin laskelmasi en mene pahasti pieleen. Kaikki asumiseen liittyvä maksaa Helsingissä enemmän ja palkatkin ovat korkeammat kuin PKS:n ulkopuolella.

Vuokralaisen sijoitustaitoa ei voi verrata vakuutusyhtiöinen ammattilaisiin joten vuokralaisen varallisuuden voit olettaa valitsemallasi aikajänteellä näinä vaikeina aikoina nollatuottoiseksi .

Vaikka laskelmasi ei tuota mitään vakavasti otettavaa informaatiota on se kuitenkin suuntaa antava. Odotan tulosta mielenkiinnolla.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Pankit testaavat nykyisin asiakkaiden maksukykyä jo 6% lainakorolla. Lainaa saa enää 60- 75% asunnon velattomasta myyntihinnasta. Pankit ovat alkaneet suojautumaan asuntojen hintojen laskun varalle.

Inflaatiota ei tarvitse huomioida kun se vaikuttaa kaikkiin kustannusksiin samansuuntaisesti ja vaikuttaa vain nimellishintoihin joten tulevia nimellishintoja ei tarvitse laskea. Voidaan tehdä oletus että palkat ja hinnat nousevat ja laskevat samansuuntaisesti. Inflaation voi siis olettaa nollaksi kun lasketaan reaalihinnoilla.

Vuokrien reaalihintojen ei pitäisi nousta palkkoja nopeammin. Vuorien viimeaikainen nousu selittyy paljolti suurilla remonteilla ja uusilla vuokra-asunnoilla. Vuokrahinnat on usein sidottu inflaatioon.

Voit käyttää laskelmissasi 4% lainakorkoa se on hyvä tulevaisuuden arvaus.

Asuntojen reaaliarvon säilytyksessä oma ennuste on että arvot putoaa suomessa vielä 15-20% jossakin aikajänteessä mutta EKP:n määräämät korot alkavat nousta koska ne eivät voi enää laskea.

Korjauskulut kuten putkiremontit ovat pääkaupunkiseudulla lähes kaksinkertaiset verrattuna muuhun suomeen ja Helsingissä kaksinkertaiset. Jos olet käyttänyt koko maan remonttitilastoa voit kertoa summat kahdella niin laskelmasi en mene pahasti pieleen. Kaikki asumiseen liittyvä maksaa Helsingissä enemmän ja palkatkin ovat korkeammat kuin PKS:n ulkopuolella.

Vuokralaisen sijoitustaitoa ei voi verrata vakuutusyhtiöinen ammattilaisiin joten vuokralaisen varallisuuden voit olettaa valitsemallasi aikajänteellä näinä vaikeina aikoina nollatuottoiseksi .

Vaikka laskelmasi ei tuota mitään vakavasti otettavaa informaatiota on se kuitenkin suuntaa antava. Odotan tulosta mielenkiinnolla.

Lue lisää

Tässä (todella helppo laskutoimitus). Lainaa siis otettiin 70 prosenttia asunnon arvosta eli 139.965 euroa. Inflaatio nolla. Korjauskulut tuplana keskimääräiseen eli hieman yli 2,8 euroa/neliö per kuukausi. Asunnon ostohinta oli 199950 euroa ja vuokra 883 euroa. Asuntolaina maksetaan kiinteänä tasaeränä, jolloin kuukausierä on aina sama. Asunnon arvo laski 17,5 prosenttia 20 vuodessa.
.
Asunnonostajan kulut: korjauskulut 33.640 euroa, vastikkeet 42.000 euroa, lainanhoitokulut lyhennyksineen ja korkoineen 139.920 euroa. Kulut yhteensä 215.560 euroa. Säästö = asunnon hinta-arvonalenema 17,5 % = 164958,75 euroa.
.
Vuokralaisen kulut: vuokrat yhteensä 219.120 euroa. Vuokralaisen säästö 30 % omarahoitusosuutta, jota ei laitettu asuntoon = 59.985 euroa.
.
20 vuoden kuluttua asunnon omistaja on maksanut lainan ja maksaa pelkkää vastiketta ja korjauskuluja kuukaudessa 315.17 euroa. Vuokralainen maksaa vuokraa, joka on 883 euroa. Joka vuosi vuokralaiselle tulee tappiota tästä edespäin 6.814 euroa.
.
Ja se pääasiakysymys sinun antamillasi lähtökohdilla. Asunnon omistajan säästö 164.9558,75 euroa. Vuokralaisen säästö 59.985 euroa.

pundit kirjoitti:

Tässä (todella helppo laskutoimitus). Lainaa siis otettiin 70 prosenttia asunnon arvosta eli 139.965 euroa. Inflaatio nolla. Korjauskulut tuplana keskimääräiseen eli hieman yli 2,8 euroa/neliö per kuukausi. Asunnon ostohinta oli 199950 euroa ja vuokra 883 euroa. Asuntolaina maksetaan kiinteänä tasaeränä, jolloin kuukausierä on aina sama. Asunnon arvo laski 17,5 prosenttia 20 vuodessa.
.
Asunnonostajan kulut: korjauskulut 33.640 euroa, vastikkeet 42.000 euroa, lainanhoitokulut lyhennyksineen ja korkoineen 139.920 euroa. Kulut yhteensä 215.560 euroa. Säästö = asunnon hinta-arvonalenema 17,5 % = 164958,75 euroa.
.
Vuokralaisen kulut: vuokrat yhteensä 219.120 euroa. Vuokralaisen säästö 30 % omarahoitusosuutta, jota ei laitettu asuntoon = 59.985 euroa.
.
20 vuoden kuluttua asunnon omistaja on maksanut lainan ja maksaa pelkkää vastiketta ja korjauskuluja kuukaudessa 315.17 euroa. Vuokralainen maksaa vuokraa, joka on 883 euroa. Joka vuosi vuokralaiselle tulee tappiota tästä edespäin 6.814 euroa.
.
Ja se pääasiakysymys sinun antamillasi lähtökohdilla. Asunnon omistajan säästö 164.9558,75 euroa. Vuokralaisen säästö 59.985 euroa.

Lue lisää

Kirjoitusvirhepaholainen iski.
Asunnonostajan säästö 164.958,75 euroa. Vuokralaisen säästö 59.985 euroa.

pundit kirjoitti:

Kirjoitusvirhepaholainen iski.
Asunnonostajan säästö 164.958,75 euroa. Vuokralaisen säästö 59.985 euroa.

Nyt en ollut tarkka. Pahoittelen hätäisyyttäni. Asunnonostajan säästö on 164.958,75 euroa, mutta vuokralaisen säästöstä pitää vähentää hieman remontteja, vastiketta ja lyhennyksiä sekä korkoja suuremman vuokran määrä eli säästösumma on todellisuudessa 56.425 euroa.

pundit kirjoitti:

Marginaalinen hintaero ilman laskentaa??? Väite on perätön jo siinä mielessä, että se edellyttää asuntojen hintojen laskevan voimakkaasti ja pitkään, koska vuokranantaja hinnoittelee vuokraan vastikkeen ja korjauskustannukset lisättynä pääoman tuottovaatimuksella. Kyllä yksittäistapauksen analysointi antaa AINA totuudenmukaisemman kuvan kuin yleinen väite, joka sekin pitää paikkansa joissakin tapauksissa.
.
Tilastokeskuksen hintojen tilastoinnilla ei ole tässä mitään merkitystä, koska esimerkkitapauksessa on esitetty vahtoehdot myös hintojen kehittymisestä eri suuntiin.
.
Reaalihinnan lasku on otettu huomioon myös minun esimerkissäni. Tutkijoiden yleinen väite on, että asunnot antavat aika hyvän turvan inflaatiolta pitkässä seurantajaksossa.
.
Olisi mielenkiintoista nähdä todennettuna laskelma, että asuminen velattomassa asunnossa tulisi kalliimmaksi kuin asuminen vuokralla samassa asunnossa pitkällä aikavälillä (pois lukien yksittäiset arvonsa suureksi osaksi menettäneet asunnot). Esimerkkiasunnossa omistaja-asukas maksaa joka kuukausi vastiketta ja korjauskuluja yhteensä 364,17 euroa ja vuokralainen vuokraa 1278,5 euroa. Sehän edellyttäisi, että asunnon arvo laskisi joka vuosi nimellisesti enemmän kuin 5,5 prosenttia ja reaalisesti vielä inflaation tuon päälle.
.
Otetaanpas oletus, että oma asunto on maksettu samalla hetkellä, jolla henkilö jää eläkkeelle. Suomalainen on eläkkeellä keskimäärin 24 vuotta. Asunnon arvon siis tulisi laskea jokaisena vuotena keskimäärin enemmän kuin 5,5 prosentta, jotta vuokra-asuminen tulisi kannattavammaksi. Tämä edellyttäisi sitä, että asunnon arvo olisi kuoleman hetkellä enää nimellisesti 51,440 euron arvoinen ja reaalisesti heikentynyt vielä tuotakin enemmän.

Lue lisää

Asunnon omistaminen on kuin omistaisi auton. Jokaista ajettua kilometriä kohden auto kuluu, sitä täytyy huoltaa, auton arvo laskee mitä enemmän vuosia kuluu. Samalla tavoin omistusasunnon arvo laskee mitä enemmän vuosia kuluu, tulee remppaa, pintameteriaalit kuluu, kalusteet kuluu, kaikki kuluu. Jos on omistusasunto kerrostalossa niin kerrostalossa rappukäytävätkin kuluu ja likaantuu aikaa myöten, seinät halkeilee, vessa menee huonokuntoiseksi jne. Lisäksi riippuu paljolti omasta aktiivisuudesta miten hyvin sitä asuntoa huoltaa ja pitää hyvänä, sen lisäksi on asioita, joihin ei paljoa pysty itse vaikuttamaan esim. ketä naapurissa asuu, polttavatko tupakkaa (savu tulee sinunkin huoneistoon ja seinät mustuvat, tupakansavua on melko vaikea poistaa enää seinistä ja kalusteista kun se pinttyy), minkälaisia naapureita ajan myötä on (pakolaisia, mamuja, juoppoja, häiriköitä, narkkeja jne), minkälaiseksi ympäristö kehittyy (firmat, palvelut, kaupat, koulut, pihat, miten viihtyisää/epäsiistiä/turvatonta jne.) Auton arvo ei ole 15 vuoden päästä sama eikä myöskään asunnon arvo.

todellinenarvo kirjoitti:

Asunnon omistaminen on kuin omistaisi auton. Jokaista ajettua kilometriä kohden auto kuluu, sitä täytyy huoltaa, auton arvo laskee mitä enemmän vuosia kuluu. Samalla tavoin omistusasunnon arvo laskee mitä enemmän vuosia kuluu, tulee remppaa, pintameteriaalit kuluu, kalusteet kuluu, kaikki kuluu. Jos on omistusasunto kerrostalossa niin kerrostalossa rappukäytävätkin kuluu ja likaantuu aikaa myöten, seinät halkeilee, vessa menee huonokuntoiseksi jne. Lisäksi riippuu paljolti omasta aktiivisuudesta miten hyvin sitä asuntoa huoltaa ja pitää hyvänä, sen lisäksi on asioita, joihin ei paljoa pysty itse vaikuttamaan esim. ketä naapurissa asuu, polttavatko tupakkaa (savu tulee sinunkin huoneistoon ja seinät mustuvat, tupakansavua on melko vaikea poistaa enää seinistä ja kalusteista kun se pinttyy), minkälaisia naapureita ajan myötä on (pakolaisia, mamuja, juoppoja, häiriköitä, narkkeja jne), minkälaiseksi ympäristö kehittyy (firmat, palvelut, kaupat, koulut, pihat, miten viihtyisää/epäsiistiä/turvatonta jne.) Auton arvo ei ole 15 vuoden päästä sama eikä myöskään asunnon arvo.

Lue lisää

Eri tutkijoiden mielestä asunnot ovat historiallisesti antaneet pitkällä aikavälillä hyvin suojaa inflaatiota vastaan. Inflaatio on pitkällä aikavälillä ollut keskimäärin 2 prosenttia. Autoista ei voi sanoa samaa.
.
Ymmärrän toki mitä kirjoitat. Samalla kuitenkin muistan myös nämä kuvat
http://yle.fi/uutiset/asuntojen_hinnat_jopa_kaksinkertaistuneet_paakaupunkiseudulla_katso_oman_alueesi_hinnannousu/8002743

pundit kirjoitti:

Nyt en ollut tarkka. Pahoittelen hätäisyyttäni. Asunnonostajan säästö on 164.958,75 euroa, mutta vuokralaisen säästöstä pitää vähentää hieman remontteja, vastiketta ja lyhennyksiä sekä korkoja suuremman vuokran määrä eli säästösumma on todellisuudessa 56.425 euroa.

Lue lisää

Laskelmasi ei ole vieläkään tarkka.

Valitsemallasi asunnon hinnalla 199 000€ saa vastaavan KT-kaksion Helsingin syrjäisistä kolkista ollen 1980-luvun alun tuotantoa ja jonka voi olettaa 20 ikävuoden jälkeenkin olevan vielä 55 vuotiaana jonkun arvoinen.

Asunnon arvo on kuitenkin pudotettava reaalisesti ainakin puoleen koska purku alkaa lähestymään 25 vuoden kuluttua. Viisainta olisi arvioitava asunto lopussa nollahintaiseksi. Kerrostalojen ikä on arvioitu 60-80 vuodeksi.

On myös huomioitava, että 1980-luvun KT-omistusasunnon remontointi jatkuu 20 vuoden jälkeenkin kustannusten noustessa exponentiaalisesti koska LVIS-remontti realisoituu 50 ikävuoden kuluttua valmistumisesta.

Kaksioiden vuokrat Helsingin syrjäisissä lähiöissä ovat 750€/kk luokkaa.

Asunto nollahintaisena laskelmassa saa vuokra-asumisen näyttämään turhankin halvalta, puolihintaisena se asettuu vuokra-asumisen kanssa samaan hintaluokkaan mikä oli todistettava.

Tee vielä uusi laskelma kaikessa rauhassa.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Laskelmasi ei ole vieläkään tarkka.

Valitsemallasi asunnon hinnalla 199 000€ saa vastaavan KT-kaksion Helsingin syrjäisistä kolkista ollen 1980-luvun alun tuotantoa ja jonka voi olettaa 20 ikävuoden jälkeenkin olevan vielä 55 vuotiaana jonkun arvoinen.

Asunnon arvo on kuitenkin pudotettava reaalisesti ainakin puoleen koska purku alkaa lähestymään 25 vuoden kuluttua. Viisainta olisi arvioitava asunto lopussa nollahintaiseksi. Kerrostalojen ikä on arvioitu 60-80 vuodeksi.

On myös huomioitava, että 1980-luvun KT-omistusasunnon remontointi jatkuu 20 vuoden jälkeenkin kustannusten noustessa exponentiaalisesti koska LVIS-remontti realisoituu 50 ikävuoden kuluttua valmistumisesta.

Kaksioiden vuokrat Helsingin syrjäisissä lähiöissä ovat 750€/kk luokkaa.

Asunto nollahintaisena laskelmassa saa vuokra-asumisen näyttämään turhankin halvalta, puolihintaisena se asettuu vuokra-asumisen kanssa samaan hintaluokkaan mikä oli todistettava.

Tee vielä uusi laskelma kaikessa rauhassa.

Lue lisää

Sinä se vain jatkat sadunkerrontaa, kun tulos ei ole läheskään mieleisesi. Naurettava väite, että keskimääräistä asuntoa tuplasti remontoitava asunto olisi käytännössä katsoen 20 vuoden kuluttua arvoton.
.
Vuokrana olen käyttänyt Taloussanomien ilmoittamaa keskimääräistä 2014 solmittujen vuokrasuhteiden vuokraa 50 neliön asunnosta. 50 neliön asunnon hinta on laskettu keskimääräisen Taloussanomien ilmoittaman asuntoneliön mukaan. Kaikki muu menee keskimäärään, paitsi sinun väitteesi remonttikuluista, jotka halusit tuplana ja väitteesi tällä tavalla remontoidun asunnon arvottomuudesta.
.
Helsingin syrjäinen lähiö ei edusta keskimääräistä Helsinkiä hinnaltaan eikä myöskään sen vuokrataso.
.
Tässäkin putki- ja kylpyhuoneremontoitu 50,4 neliön asunto, jonka hintapyyntö on 189.000 euroa. Rakennettu muuten 1913 eli sinun mielestäsi lähes arvoton asunto :)
.
Tässä toinen asunto, hinnaltaan 199.000, joka on valmistunut 2000. http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9740550
.
Huomaa sekin, että nuo ovat vain hintapyyntöjä!

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Laskelmasi ei ole vieläkään tarkka.

Valitsemallasi asunnon hinnalla 199 000€ saa vastaavan KT-kaksion Helsingin syrjäisistä kolkista ollen 1980-luvun alun tuotantoa ja jonka voi olettaa 20 ikävuoden jälkeenkin olevan vielä 55 vuotiaana jonkun arvoinen.

Asunnon arvo on kuitenkin pudotettava reaalisesti ainakin puoleen koska purku alkaa lähestymään 25 vuoden kuluttua. Viisainta olisi arvioitava asunto lopussa nollahintaiseksi. Kerrostalojen ikä on arvioitu 60-80 vuodeksi.

On myös huomioitava, että 1980-luvun KT-omistusasunnon remontointi jatkuu 20 vuoden jälkeenkin kustannusten noustessa exponentiaalisesti koska LVIS-remontti realisoituu 50 ikävuoden kuluttua valmistumisesta.

Kaksioiden vuokrat Helsingin syrjäisissä lähiöissä ovat 750€/kk luokkaa.

Asunto nollahintaisena laskelmassa saa vuokra-asumisen näyttämään turhankin halvalta, puolihintaisena se asettuu vuokra-asumisen kanssa samaan hintaluokkaan mikä oli todistettava.

Tee vielä uusi laskelma kaikessa rauhassa.

Lue lisää

Et taida ymmärtää, että vaikka kaikki luvut muutettaisiin toista kertaa SINUN TAHTOMALLASI tavalla, osoittaisi laskutoimitus sittenkin karmeaa tappiota vuokralaiselle. Laskutoimitus ei enää olisi millään tavalla luotettava eikä objektiivinen lopputulos. Oletko koskaan miettinyt, miksi sinun pitää maksaa itsekin niin paljon vuokraa siitä arvottomasta asunnosta, jossa majaasi pidät?

pundit kirjoitti:

Et taida ymmärtää, että vaikka kaikki luvut muutettaisiin toista kertaa SINUN TAHTOMALLASI tavalla, osoittaisi laskutoimitus sittenkin karmeaa tappiota vuokralaiselle. Laskutoimitus ei enää olisi millään tavalla luotettava eikä objektiivinen lopputulos. Oletko koskaan miettinyt, miksi sinun pitää maksaa itsekin niin paljon vuokraa siitä arvottomasta asunnosta, jossa majaasi pidät?

Lue lisää

Ota nyt rauhallisesti Pundit, aivokapasiteettisi ei vain riitä tuollaisiin laskutoimituksiin.

Tutkija Elias Oikarinen on tutkimuksissaan todennut että vuokra-asuminen on lähes yhtä kallista kuin omistusasuminen ja se on faktaa!

Käsityksesi asuntojen kustannuksista on uskonnollinen, ei tieteellinen. Dominoiva harha-ajatus sinulla on että uskot omistusasunnon ikuiseen elämään.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Ota nyt rauhallisesti Pundit, aivokapasiteettisi ei vain riitä tuollaisiin laskutoimituksiin.

Tutkija Elias Oikarinen on tutkimuksissaan todennut että vuokra-asuminen on lähes yhtä kallista kuin omistusasuminen ja se on faktaa!

Käsityksesi asuntojen kustannuksista on uskonnollinen, ei tieteellinen. Dominoiva harha-ajatus sinulla on että uskot omistusasunnon ikuiseen elämään.

Lue lisää

Ahaa, itsestäsikö sinä kirjoititkin. En ole vielä nähnyt sinulta yhtään laskutoimitusta. Sinä olet pyytänyt tekemään laskutoimituksen haluamallasi tavalla ja tein sen, mutta lopputulos oli vuokralaiselle murhaava, joten haluat tehdä uuden laskutoimituksen, jonka senkin lopputulos on vuokralaiselle yhtä murhaava. Sinä et vain ymmärrä poika poloinen.
.
Järjettömin väite ikinä on väittää, että keskimäärään nähden kaksinkertaisella korjattavat asunnot ovat arvottomia 20 vuoden kuluttua. Jos se näin olisi, ei niitä asuntoja kannattaisikaan korjata. Miksi sinä maksat siitä arvottomasta asunnosta niin paljon vuokraa, vai asumistukiko sen hoitaa?

pundit kirjoitti:

Ahaa, itsestäsikö sinä kirjoititkin. En ole vielä nähnyt sinulta yhtään laskutoimitusta. Sinä olet pyytänyt tekemään laskutoimituksen haluamallasi tavalla ja tein sen, mutta lopputulos oli vuokralaiselle murhaava, joten haluat tehdä uuden laskutoimituksen, jonka senkin lopputulos on vuokralaiselle yhtä murhaava. Sinä et vain ymmärrä poika poloinen.
.
Järjettömin väite ikinä on väittää, että keskimäärään nähden kaksinkertaisella korjattavat asunnot ovat arvottomia 20 vuoden kuluttua. Jos se näin olisi, ei niitä asuntoja kannattaisikaan korjata. Miksi sinä maksat siitä arvottomasta asunnosta niin paljon vuokraa, vai asumistukiko sen hoitaa?

Lue lisää

Tässä laskelma Mosaikkiraitin kaksiosta vastaava vuokra 950€/kk. Lainat asunto ja remontti saman kokoiset . Elinikä enää talolla 65 vuotta max 80 vuodesta joka on arvioitu KT eliniäksi. Remonttikustannuksilla oletetaan asunnon pysyvän vastaavan vuokra-asunnon veroisena.

KT-asunto on vuokratontilla joten asukkaat joutuvat maksamaan talon purku kustannukset jotka oletetaan laskelmassa nollaksi mutta ovat kuitenkin huomattavat.

Laskelmassa sain 167 640 euroa vuokralaisen hyväksi mikä oli todistettava.
Asuntoa ei siis kannata ostaa Helsingistä vaan vuokrata se.


Hoitovastike/€ 288 780kk 224640€
Lainat/€ 199000 199000
Aika/v 30v 30v
Korko 4% 4%
Yhteensä/€ 342000 342000 684000€
Kaikki yhteensä 908640€

Vuokrat 950/kk 780kk 741000€
Ero vuokralaisen hyväksi 167640€

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä laskelma Mosaikkiraitin kaksiosta vastaava vuokra 950€/kk. Lainat asunto ja remontti saman kokoiset . Elinikä enää talolla 65 vuotta max 80 vuodesta joka on arvioitu KT eliniäksi. Remonttikustannuksilla oletetaan asunnon pysyvän vastaavan vuokra-asunnon veroisena.

KT-asunto on vuokratontilla joten asukkaat joutuvat maksamaan talon purku kustannukset jotka oletetaan laskelmassa nollaksi mutta ovat kuitenkin huomattavat.

Laskelmassa sain 167 640 euroa vuokralaisen hyväksi mikä oli todistettava.
Asuntoa ei siis kannata ostaa Helsingistä vaan vuokrata se.


Hoitovastike/€ 288 780kk 224640€
Lainat/€ 199000 199000
Aika/v 30v 30v
Korko 4% 4%
Yhteensä/€ 342000 342000 684000€
Kaikki yhteensä 908640€

Vuokrat 950/kk 780kk 741000€
Ero vuokralaisen hyväksi 167640€

Lue lisää

Laskit väärin jopa itse tekemäsi laskutoimituksen!
Mitä ovat väittämäsi korjauskulut?
.
Asuntolaina 199000 euroa 30 vuodelle 4 prosentin korolla tekee lainoissa yhteensä 270.201 euroa (korkoineen ja lyhennyksineen). Vastikkeet olisivat 224.640 euroa. Omistajan kulut olisivat 65 vuodessa vastikkeet 224.640 euroa lainat ja lyhennykset 270.201 euroa. Yhteensä 494.481 euroa.
.
Vuokrat 950 euroa/kk x 780 = 741.000 euroa.
.
Mihin unohdit sen, että pankit lainoittavat korkeintaan 70 prosenttia asunnon arvosta. Pankit eivät ole myöskään halukkaita myöntämään 30 vuoden laina-aikoja ja jos on maksukykyinen ei kannata ottaa 20 vuotta pidempää laina-aikaa.
.
Ilman korjauskulujen lisäämistä ja lähtökohdalla, että asunnon ostajan asunto on nolla-arvoinen 65 vuoden kuluttua tilanne on vielä asunnon ostajan hyväksi 741.000 euroa-494.481 euroa = 493.740 euroa.
.
Voisin sanoa jotain ilkeääkin, mutta en sano.

pundit kirjoitti:

Laskit väärin jopa itse tekemäsi laskutoimituksen!
Mitä ovat väittämäsi korjauskulut?
.
Asuntolaina 199000 euroa 30 vuodelle 4 prosentin korolla tekee lainoissa yhteensä 270.201 euroa (korkoineen ja lyhennyksineen). Vastikkeet olisivat 224.640 euroa. Omistajan kulut olisivat 65 vuodessa vastikkeet 224.640 euroa lainat ja lyhennykset 270.201 euroa. Yhteensä 494.481 euroa.
.
Vuokrat 950 euroa/kk x 780 = 741.000 euroa.
.
Mihin unohdit sen, että pankit lainoittavat korkeintaan 70 prosenttia asunnon arvosta. Pankit eivät ole myöskään halukkaita myöntämään 30 vuoden laina-aikoja ja jos on maksukykyinen ei kannata ottaa 20 vuotta pidempää laina-aikaa.
.
Ilman korjauskulujen lisäämistä ja lähtökohdalla, että asunnon ostajan asunto on nolla-arvoinen 65 vuoden kuluttua tilanne on vielä asunnon ostajan hyväksi 741.000 euroa-494.481 euroa = 493.740 euroa.
.
Voisin sanoa jotain ilkeääkin, mutta en sano.

Lue lisää

Kirottu lainalaskuri teki virheen minulle. 30 vuoden lainalla ja 4 prosentin lainakorolla lainoihin ja lyhennyksiin menisi todellakin yhteensä 342.000 euroa, mutta kuten sanottu. Pankit eivät myönnä 30 vuoden lainoja eikä sen ottamisessa olisi mitään järkeä. 20 vuoden laina-ajalla yhteensä 290.725,12 euroa. Minkä vuoksi sinun laskelmassasi lyhennyksiin ja korkoihin laitettu summa on tuplattu.

pundit kirjoitti:

Kirottu lainalaskuri teki virheen minulle. 30 vuoden lainalla ja 4 prosentin lainakorolla lainoihin ja lyhennyksiin menisi todellakin yhteensä 342.000 euroa, mutta kuten sanottu. Pankit eivät myönnä 30 vuoden lainoja eikä sen ottamisessa olisi mitään järkeä. 20 vuoden laina-ajalla yhteensä 290.725,12 euroa. Minkä vuoksi sinun laskelmassasi lyhennyksiin ja korkoihin laitettu summa on tuplattu.

Lue lisää

Pahoittelen ihme laskutoimituksia. Ilman korjauskustannuksia ja lopussa täysin arvottomalla asunnolla ja 20 vuoden laina-ajalla laskelma on vielä asunnon ostajalle 490.625,12 - 741.000 = 250.374,88 euroa voitolla.

pundit kirjoitti:

Laskit väärin jopa itse tekemäsi laskutoimituksen!
Mitä ovat väittämäsi korjauskulut?
.
Asuntolaina 199000 euroa 30 vuodelle 4 prosentin korolla tekee lainoissa yhteensä 270.201 euroa (korkoineen ja lyhennyksineen). Vastikkeet olisivat 224.640 euroa. Omistajan kulut olisivat 65 vuodessa vastikkeet 224.640 euroa lainat ja lyhennykset 270.201 euroa. Yhteensä 494.481 euroa.
.
Vuokrat 950 euroa/kk x 780 = 741.000 euroa.
.
Mihin unohdit sen, että pankit lainoittavat korkeintaan 70 prosenttia asunnon arvosta. Pankit eivät ole myöskään halukkaita myöntämään 30 vuoden laina-aikoja ja jos on maksukykyinen ei kannata ottaa 20 vuotta pidempää laina-aikaa.
.
Ilman korjauskulujen lisäämistä ja lähtökohdalla, että asunnon ostajan asunto on nolla-arvoinen 65 vuoden kuluttua tilanne on vielä asunnon ostajan hyväksi 741.000 euroa-494.481 euroa = 493.740 euroa.
.
Voisin sanoa jotain ilkeääkin, mutta en sano.

Lue lisää

Et voi ummistaa silmiäsi remonttikustannuksilta ja sen koroilta. Nykyasunnot pitävät sisällään kallista talotekniikkaa jonka remontointi ja korjauskustannukset maksavat rahaa. Elinkaarensa päätepisteessä ei asunnoilla ole enää markkinoita, lähiö slummiutuu. Slummeja voidaan sietää taantuvilla alueilla mutta pääkaupunki Helsingissä ei sellaisia siedetä. Purkukunnossa on jo 70-luvun asuntoalue Helsingin Jakomäki.

Laskelmani on realistinen ja tukee Tutkija Elias Oikarisen laskelmia, itse sinä Pundit spekuloit.

pundit kirjoitti:

Pahoittelen ihme laskutoimituksia. Ilman korjauskustannuksia ja lopussa täysin arvottomalla asunnolla ja 20 vuoden laina-ajalla laskelma on vielä asunnon ostajalle 490.625,12 - 741.000 = 250.374,88 euroa voitolla.

Lue lisää

Kyllä 30 vuotiset asuntolainat ovat yleisiä nykyisin 25v lienee yleisin. Pankit tyrkyttävät lyhennysvapaita ja niitä otetaan innokkaasti joka nostaa kumulatiivista korkokustannusta.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Et voi ummistaa silmiäsi remonttikustannuksilta ja sen koroilta. Nykyasunnot pitävät sisällään kallista talotekniikkaa jonka remontointi ja korjauskustannukset maksavat rahaa. Elinkaarensa päätepisteessä ei asunnoilla ole enää markkinoita, lähiö slummiutuu. Slummeja voidaan sietää taantuvilla alueilla mutta pääkaupunki Helsingissä ei sellaisia siedetä. Purkukunnossa on jo 70-luvun asuntoalue Helsingin Jakomäki.

Laskelmani on realistinen ja tukee Tutkija Elias Oikarisen laskelmia, itse sinä Pundit spekuloit.

Lue lisää

Miksi asunnon ostaja olisi tyhmä ja ottaisi 25 vuoden lainan ja käyttäisi lyhennysvapaita.
.
Jos vastike olisi 288 euroa kuussa ja korjauskustannukset joka kuukausi melkein puolet tästä eli 140 euroa kuussa (summa on kaksinkertainen vuoden 2012 keskimäärään). Vastikkeisiin ja korjauskustannuksiin menisi yhteensä 65 vuodessa 333.840 euroa.
.
Jos 199.000 euron arvoinen asunto ostetaan 30 prosentin omarahoitusosuudella, lainaa on otettava 139.300 euroa. Kun tuon summan maksaa takaisin 20 vuodessa, lainoihin ja korkoihin menee yhteensä 202.591 euroa.
.
Vuokralaisella on säästössä pankkitilillä nollatuotolla 59.700 euroa minkä lisäksi hän maksaa 65 vuodessa vuokria edellä mainitut 741.000 euroa.
.
Lopputulos vuokralainen tuhlasi 681.300 euroa ja asunnon ostaja tuhlasi 536.431 euroa. Tämä siis edellytyksellä, että asunto on lopussa arvoton.
.
Lopuksi vielä mainitsen, että vuokralainen tuskin saisi vuokrata asuntoa 950 euron hintaan, jos sen korjauskustannukset todella olisivat noin suuret. Vuokranantajan tuotto pääomalle olisi vain 3.15 prosenttia bruttona, mikä on vähemmän kuin vuokranantajat keskimäärin tuottoa saavat.

pundit kirjoitti:

Laskit väärin jopa itse tekemäsi laskutoimituksen!
Mitä ovat väittämäsi korjauskulut?
.
Asuntolaina 199000 euroa 30 vuodelle 4 prosentin korolla tekee lainoissa yhteensä 270.201 euroa (korkoineen ja lyhennyksineen). Vastikkeet olisivat 224.640 euroa. Omistajan kulut olisivat 65 vuodessa vastikkeet 224.640 euroa lainat ja lyhennykset 270.201 euroa. Yhteensä 494.481 euroa.
.
Vuokrat 950 euroa/kk x 780 = 741.000 euroa.
.
Mihin unohdit sen, että pankit lainoittavat korkeintaan 70 prosenttia asunnon arvosta. Pankit eivät ole myöskään halukkaita myöntämään 30 vuoden laina-aikoja ja jos on maksukykyinen ei kannata ottaa 20 vuotta pidempää laina-aikaa.
.
Ilman korjauskulujen lisäämistä ja lähtökohdalla, että asunnon ostajan asunto on nolla-arvoinen 65 vuoden kuluttua tilanne on vielä asunnon ostajan hyväksi 741.000 euroa-494.481 euroa = 493.740 euroa.
.
Voisin sanoa jotain ilkeääkin, mutta en sano.

Lue lisää

Asunnon koko hankintahinnalle on laskettava korkokulut vaikka lainan määrä olisi vain 70% koska nyt verrataan vuokra-asuntoon. Ei omaosuutta voi laskea korottomaksi tai sitten vuokralaiselle laskettava samalle säästösummalle tuottoa saman verran kompensoiden kulut laskelmassa.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Kyllä 30 vuotiset asuntolainat ovat yleisiä nykyisin 25v lienee yleisin. Pankit tyrkyttävät lyhennysvapaita ja niitä otetaan innokkaasti joka nostaa kumulatiivista korkokustannusta.

Lue lisää

Tässä faktaa laina-ajoista ja lyhennysvapaista:
Laina-aika on enintään 25 vuottaa ja monilla pankeilla tasalyhenteisessä 20 vuotta. http://m.taloussanomat.fi/asuminen/2011/02/08/nyt-tuli-kiire-pankki-ei-enaa-odota-30-vuotta/20111836/310
.
Lyhennysvapaata voi saada 6-12 kuukaudeksi. http://m.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/05/29/op-yllattyi-moni-otti-tauon-lainanmaksuun/20156875/12

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Asunnon koko hankintahinnalle on laskettava korkokulut vaikka lainan määrä olisi vain 70% koska nyt verrataan vuokra-asuntoon. Ei omaosuutta voi laskea korottomaksi tai sitten vuokralaiselle laskettava samalle säästösummalle tuottoa saman verran kompensoiden kulut laskelmassa.

Lue lisää

Lasketaanko korkokulut sitten myös sille summalle, joka asunnonostajalla jää säästöön asunnon jo tultua maksetuksi (vuokran ja vastikkeiden erotus). Se on jompi kumpi tai ei kumpikaan.

pundit kirjoitti:

Miksi asunnon ostaja olisi tyhmä ja ottaisi 25 vuoden lainan ja käyttäisi lyhennysvapaita.
.
Jos vastike olisi 288 euroa kuussa ja korjauskustannukset joka kuukausi melkein puolet tästä eli 140 euroa kuussa (summa on kaksinkertainen vuoden 2012 keskimäärään). Vastikkeisiin ja korjauskustannuksiin menisi yhteensä 65 vuodessa 333.840 euroa.
.
Jos 199.000 euron arvoinen asunto ostetaan 30 prosentin omarahoitusosuudella, lainaa on otettava 139.300 euroa. Kun tuon summan maksaa takaisin 20 vuodessa, lainoihin ja korkoihin menee yhteensä 202.591 euroa.
.
Vuokralaisella on säästössä pankkitilillä nollatuotolla 59.700 euroa minkä lisäksi hän maksaa 65 vuodessa vuokria edellä mainitut 741.000 euroa.
.
Lopputulos vuokralainen tuhlasi 681.300 euroa ja asunnon ostaja tuhlasi 536.431 euroa. Tämä siis edellytyksellä, että asunto on lopussa arvoton.
.
Lopuksi vielä mainitsen, että vuokralainen tuskin saisi vuokrata asuntoa 950 euron hintaan, jos sen korjauskustannukset todella olisivat noin suuret. Vuokranantajan tuotto pääomalle olisi vain 3.15 prosenttia bruttona, mikä on vähemmän kuin vuokranantajat keskimäärin tuottoa saavat.

Lue lisää

Suuret vuokra-asunto yhtiöt Kuten Sato Oy rakennuttavat talot ja niiden kustannukset ovat lähes puolta halvempia kuin yksityisille myydyt asunnot ja saavat 6-7% sijoitetun pääoman tuottoa vuokra-asunnoille.

Nykyisillä markkinahinnoilla Helsingistä ostaa sijoitusasunnoiksi vain tyhmät piensijoittajat jotka saavat 3-4% bruttotuoton sijoituksilleen.

pundit kirjoitti:

Lasketaanko korkokulut sitten myös sille summalle, joka asunnonostajalla jää säästöön asunnon jo tultua maksetuksi (vuokran ja vastikkeiden erotus). Se on jompi kumpi tai ei kumpikaan.

Lue lisää

Jos vastikkeet ovat 288 kuukaudessa ja korjauskustannukset joka kuukausi ällistyttävät 140 euroa ja jos asunnon omistaja käyttää lainojen lyhyennyksiin ja korkoihin 522 euroa kuukaudessa, lainat on maksettu 22 vuodessa ja 3 kuukaudessa. Sen jälkeen asunnon ostaja voi sijoittaa joka kuukausi 522 euroa, minkä summan vuokralainen edelleenkin tuhoaa vuokriin.
.
Vuokralainen sijoittaa 59.700 euroa 65 vuodeksi 4 prosentin sijoitustuotolla ilman mitään kuluja sijoitusrahastoon. Hänen säästösummansa on 65 vuoden kuluttua 764.085 euroa ja rahaston realisoinnin jälkeen nettona n. 552.770 euroa.
.
Kun asunnon ostaja alkaa sijoittaa 522 euroa kuukaudessa (vuokran ja vastikkeiden sekä korjauskustannusten erotus) 22 vuoden ja 3 kuukauden kuluttua. Asunnon ostajan säästöpotti kasvaa lopun 42 vuoden 9 kuukauden aikana 4 prosentin tuotolla 690.852 euroon, joka rahaston realisoinnin jälkeen nettona olisi 526.348 euroa.
.
Vain näin hölmöllä laskutoimituksella
- korjauskulut tuplana normaaliin
- vuokra todella alhainen suhteessa vastikkeisiin ja korkeisiin korjauskustannuksiin
- asunto lopussa arvoton
.
Vuokralaisen säästö olisi 65 vuoden kuluttua 26.422 euroa.

Vuokra-asuminen saadaan kannattavaksi vain jos lasketaan lainan lyhennys samanlaiseksi käyttökuluksi kuin vuokra, lisäksi valitaan tarkastelujaksoksi lainan lyhennysajan mittainen ajanjakso, yleensä 20 vuotta. Jätetään siis huomioimatta se että elämä ja vuokranmaksu jatkuu helposti 40 vuotta myös sen jälkeen kuin laina on maksettu pois.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä laskelma Mosaikkiraitin kaksiosta vastaava vuokra 950€/kk. Lainat asunto ja remontti saman kokoiset . Elinikä enää talolla 65 vuotta max 80 vuodesta joka on arvioitu KT eliniäksi. Remonttikustannuksilla oletetaan asunnon pysyvän vastaavan vuokra-asunnon veroisena.

KT-asunto on vuokratontilla joten asukkaat joutuvat maksamaan talon purku kustannukset jotka oletetaan laskelmassa nollaksi mutta ovat kuitenkin huomattavat.

Laskelmassa sain 167 640 euroa vuokralaisen hyväksi mikä oli todistettava.
Asuntoa ei siis kannata ostaa Helsingistä vaan vuokrata se.


Hoitovastike/€ 288 780kk 224640€
Lainat/€ 199000 199000
Aika/v 30v 30v
Korko 4% 4%
Yhteensä/€ 342000 342000 684000€
Kaikki yhteensä 908640€

Vuokrat 950/kk 780kk 741000€
Ero vuokralaisen hyväksi 167640€

Lue lisää

Tässä uusi laskelma, laina-ajat muutettu 15 vuotisiksi 30 vuoden sijaan mutta saatu edelleen vuokra-asuminen edullisimmaksi. Mitä nyt sanot Pundit?

Hoitovastike/€____ 288________ 780kk ______ 224 640€
Asuntolaina/€_____ 199000____ 199000
Aika/v____________ 15_________ 15
Korko/%__________ 4__________ 4
Yhteensä/€_______ 264956_____ 264956______ 754552€
Vuokra___________ 950________ 780kk________ 741000

Ero vuokralaisen hyväksi_____________________ 13552

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Tässä uusi laskelma, laina-ajat muutettu 15 vuotisiksi 30 vuoden sijaan mutta saatu edelleen vuokra-asuminen edullisimmaksi. Mitä nyt sanot Pundit?

Hoitovastike/€____ 288________ 780kk ______ 224 640€
Asuntolaina/€_____ 199000____ 199000
Aika/v____________ 15_________ 15
Korko/%__________ 4__________ 4
Yhteensä/€_______ 264956_____ 264956______ 754552€
Vuokra___________ 950________ 780kk________ 741000

Ero vuokralaisen hyväksi_____________________ 13552

Lue lisää

Sinulla on vieläkin selittämättömiä summia laskutoimituksessa. Sama kuin alunperin.
.
Käsittämätöntä myös, että eri pankkien lainalaskurit antavat eri tuloksia!
Mm. Aktian laskuri antaa väärän tuloksen, joku toinenkin laskee mukaan muitakin kuluja.
.
Vastike on 65 vuodessa 224.640 euroa!
Asuntolainaan menee 15 vuodessa mainitsemasi 264.956 euroa.
Vastike 224.640 euroa 264.956 euroa = 489.596 euroa.
Mistä summa nousee sinulla 754.552 euroon???
Miksi tuplaat summaan lainoihin ja lyhennyksiin käytetyn määrän?

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Unohtui antaa linkki lainojen koroista, keskikorko alkaen vuodesta 2000 5% luokkaa, tosin nyt se on ollut kolme vuotta poikkeuksellisen alhainen.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_keskikorot_chrt_fi.aspx

Lue lisää

No ei todellakaan ole 2000 vuoden jälkeisten korkojen keskiarvo lähelläkään viittä. Se on korkeimmillaan kurkannut yli viiden.

pundit kirjoitti:

Sinulla on vieläkin selittämättömiä summia laskutoimituksessa. Sama kuin alunperin.
.
Käsittämätöntä myös, että eri pankkien lainalaskurit antavat eri tuloksia!
Mm. Aktian laskuri antaa väärän tuloksen, joku toinenkin laskee mukaan muitakin kuluja.
.
Vastike on 65 vuodessa 224.640 euroa!
Asuntolainaan menee 15 vuodessa mainitsemasi 264.956 euroa.
Vastike 224.640 euroa 264.956 euroa = 489.596 euroa.
Mistä summa nousee sinulla 754.552 euroon???
Miksi tuplaat summaan lainoihin ja lyhennyksiin käytetyn määrän?

Lue lisää

Laskin keskikoroksi alkaen vuodesta 2000 4,38%. Vuodet 2000,2001 ja 2002 puuttuivat käyrästä mutta arvioin ne 5, 6,3 ja 5 prosentiksi. Ylimmillään korko kävi 7,5 prosentissa v2008.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_keskikorot_chrt_fi.aspx

Tässä on tarkennettu laskelma 20v lainojen maksuajoilla Neiti Pundit.

Korjauskustannukset ovat alhaisemmat jos kerrostalon elinikä pudotetaan vastaavasti 60 vuoteen eli 45 vuotta enää jäljellä purkuun. Ero on vuokralaisen hyväksi 81776€ joka tekee 104€ kuukaudessa jonka vuokralainen voi käyttää kulutukseen.

Mikä oli todistettava. Helsingissä kannattaa asua asuntojen nykyhinnoilla ennemmin vuokralla kuin ostaa oma.


Asunnon omistaja______ €/kk___ kk__________________Yhteensä
Hoitovastike/€_________288____ 780_________________224640

Asuntolainat/€_________Asuntolaina_____Remonttilaina
Määrät/€______________199000_________199000
Maksuaika/v___________20______________20
Keskikorko/%__________4,38____________4,38
Lainat/€_______________299068_________299068_____598136
Hv ja lainat/€______________________________________822776

Vuokralainen___________€/kk____ kk_________________Yhtensä
Vuokra/€______________950______780________________741000
Ero/€_______________________________________________81776
Ero/kk/€____________________________________________104,84

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Laskin keskikoroksi alkaen vuodesta 2000 4,38%. Vuodet 2000,2001 ja 2002 puuttuivat käyrästä mutta arvioin ne 5, 6,3 ja 5 prosentiksi. Ylimmillään korko kävi 7,5 prosentissa v2008.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/Pages/tilastot_rahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot_lainat_keskikorot_chrt_fi.aspx

Tässä on tarkennettu laskelma 20v lainojen maksuajoilla Neiti Pundit.

Korjauskustannukset ovat alhaisemmat jos kerrostalon elinikä pudotetaan vastaavasti 60 vuoteen eli 45 vuotta enää jäljellä purkuun. Ero on vuokralaisen hyväksi 81776€ joka tekee 104€ kuukaudessa jonka vuokralainen voi käyttää kulutukseen.

Mikä oli todistettava. Helsingissä kannattaa asua asuntojen nykyhinnoilla ennemmin vuokralla kuin ostaa oma.


Asunnon omistaja______ €/kk___ kk__________________Yhteensä
Hoitovastike/€_________288____ 780_________________224640

Asuntolainat/€_________Asuntolaina_____Remonttilaina
Määrät/€______________199000_________199000
Maksuaika/v___________20______________20
Keskikorko/%__________4,38____________4,38
Lainat/€_______________299068_________299068_____598136
Hv ja lainat/€______________________________________822776

Vuokralainen___________€/kk____ kk_________________Yhtensä
Vuokra/€______________950______780________________741000
Ero/€_______________________________________________81776
Ero/kk/€____________________________________________104,84

Lue lisää

Ja jos lehmätkin lentää..
.
Sinä ravistit hihasta uuden koron, vaikka käytettävissä oli tarkka laskelma 2003-2015 ajalta, joka oli 4,06 prosenttia. Kuvitteletko edes leikillään, että korkotaso olisi se mitä on pitkällä aikavälillä ollut, mutta ei inflaatiotaso eikä mikään muu kuten vaikkapa asuntojen tilastollinen hinnannousu vastaavalla ajalla? Ei vaikuta luotettavalta. Inflaatio ja korkotaso kulkevat käsi-kädessä. Se on joko tai. Pitkän aikavälin inflaatio on 2 prosenttia. Kahden prosentin hinnannousulla vuokra on 65 vuoden päästä noussut 3441,4 euroon ja vastike 1043,3 euroon. Lasketaanko esimerkki uudelleen näillä?
.
Kukaan vuokranantaja ei vuokraa asuntoa 950 eurolla, jos vastike ja korjausmenot olisivat yhteensä noin suuret kuin mitä olet hihasta ravistelemalla saanut. Kolmen prosentin bruttotuotolla, mikä on todella surkea vuokratuotto vuokra nostettaisiinkin heti 1050 euroon. Minimitavoite viiden prosentin tuotosta edellyttäisi 1389 euron kuukausivuokraa. Nämä on lisäksi laskettu edellytyksellä, että asunnon arvo säilyy. Jos väitteesi arvottomasta asunnosta 65 vuoden kuluttua pitäisi paikkansa kolmen prosentin vuokratuotto edellyttäisi vähintään 1305 euron vuokraa. http://www.asuntosijoitusopas.fi/laskuri.html
.
Sinulle ei riittänyt 15 vuoden laina-aika ja unohdit tarkoituksella aikaisemman vaatimuksesi siitä, että asunnossa pitää olla omarahoitusosuutta 30 prosenttia. Miksi pidensit laina-ajan 20 vuoteen ja unohdit omarahoitusosuusvaatimuksen? Entäs jos tehtäisiin laskelma käteiskaupalla ostettavasta asunnosta. Miltä laskelma sitten näyttäisi?
.
Lopuksi: Väitteesi asunnon arvottomuudesta on perätön. Kalliossakin myydään 4.000 euron neliöhintaan noin 50 neliön asuntoa, joka on valmistunut vuonna 1936. Samasta taloyhtiöstä myös vuokrataan samankokoista huoneistoa noin 14,3 euron neliöhintaan. Eihän se olisi mahdollista, jos asunto olisi arvoton. http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/6921589

pundit kirjoitti:

Ja jos lehmätkin lentää..
.
Sinä ravistit hihasta uuden koron, vaikka käytettävissä oli tarkka laskelma 2003-2015 ajalta, joka oli 4,06 prosenttia. Kuvitteletko edes leikillään, että korkotaso olisi se mitä on pitkällä aikavälillä ollut, mutta ei inflaatiotaso eikä mikään muu kuten vaikkapa asuntojen tilastollinen hinnannousu vastaavalla ajalla? Ei vaikuta luotettavalta. Inflaatio ja korkotaso kulkevat käsi-kädessä. Se on joko tai. Pitkän aikavälin inflaatio on 2 prosenttia. Kahden prosentin hinnannousulla vuokra on 65 vuoden päästä noussut 3441,4 euroon ja vastike 1043,3 euroon. Lasketaanko esimerkki uudelleen näillä?
.
Kukaan vuokranantaja ei vuokraa asuntoa 950 eurolla, jos vastike ja korjausmenot olisivat yhteensä noin suuret kuin mitä olet hihasta ravistelemalla saanut. Kolmen prosentin bruttotuotolla, mikä on todella surkea vuokratuotto vuokra nostettaisiinkin heti 1050 euroon. Minimitavoite viiden prosentin tuotosta edellyttäisi 1389 euron kuukausivuokraa. Nämä on lisäksi laskettu edellytyksellä, että asunnon arvo säilyy. Jos väitteesi arvottomasta asunnosta 65 vuoden kuluttua pitäisi paikkansa kolmen prosentin vuokratuotto edellyttäisi vähintään 1305 euron vuokraa. http://www.asuntosijoitusopas.fi/laskuri.html
.
Sinulle ei riittänyt 15 vuoden laina-aika ja unohdit tarkoituksella aikaisemman vaatimuksesi siitä, että asunnossa pitää olla omarahoitusosuutta 30 prosenttia. Miksi pidensit laina-ajan 20 vuoteen ja unohdit omarahoitusosuusvaatimuksen? Entäs jos tehtäisiin laskelma käteiskaupalla ostettavasta asunnosta. Miltä laskelma sitten näyttäisi?
.
Lopuksi: Väitteesi asunnon arvottomuudesta on perätön. Kalliossakin myydään 4.000 euron neliöhintaan noin 50 neliön asuntoa, joka on valmistunut vuonna 1936. Samasta taloyhtiöstä myös vuokrataan samankokoista huoneistoa noin 14,3 euron neliöhintaan. Eihän se olisi mahdollista, jos asunto olisi arvoton. http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/6921589

Lue lisää

Helsinki, ikuinen kaupunkiko? Katso vaihtokuvat linkistä "Näin Helsinki muuttui 1950-luvulta". Kallio muuttunut, taloja purettu ja uusia rakennettu ja tämä tulee jatkumaan ikuisesti. Jotakin vanhaa kuitenkin säilytetään ja ylläpidetään suurella rahalla.

Esimerkki kohteesi 30-luvun Kalliosta olisi syytä tarkistaa viranomaisilta kuuluuko talo suojelukohteisiin vai purkutuomion saaneeseen. Kallion vanhoissa asunnoissa oli puuhellat ja kakluunit jotka on purettu pois. Talojen remonttihistoria on pitkä ja uuden rakentaminen tulisi halvemmaksi.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305745157443

Laskelmani on realistinen eikä spekuloi asuntomarkkinoiden laskuilla tai nousuilla.

Laskelmat tuottavat saman lopputuloksen omarahoituksen kanssa tai ilman koska vuokralaiselle on sitten laskettava omarahoitusosuudelle tuottoa joka kompensoi laskelmaa vuokralaisen hyväksi siksi laina on 100% asunnon hinnasta ja laskelma pysyy yksinkertaisena mutta riittävän tarkkana.

Katse.as.hinnoissa kirjoitti:

Helsinki, ikuinen kaupunkiko? Katso vaihtokuvat linkistä "Näin Helsinki muuttui 1950-luvulta". Kallio muuttunut, taloja purettu ja uusia rakennettu ja tämä tulee jatkumaan ikuisesti. Jotakin vanhaa kuitenkin säilytetään ja ylläpidetään suurella rahalla.

Esimerkki kohteesi 30-luvun Kalliosta olisi syytä tarkistaa viranomaisilta kuuluuko talo suojelukohteisiin vai purkutuomion saaneeseen. Kallion vanhoissa asunnoissa oli puuhellat ja kakluunit jotka on purettu pois. Talojen remonttihistoria on pitkä ja uuden rakentaminen tulisi halvemmaksi.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305745157443

Laskelmani on realistinen eikä spekuloi asuntomarkkinoiden laskuilla tai nousuilla.

Laskelmat tuottavat saman lopputuloksen omarahoituksen kanssa tai ilman koska vuokralaiselle on sitten laskettava omarahoitusosuudelle tuottoa joka kompensoi laskelmaa vuokralaisen hyväksi siksi laina on 100% asunnon hinnasta ja laskelma pysyy yksinkertaisena mutta riittävän tarkkana.

Lue lisää

Helsingistä löytyy myös satakunta muuta kohdetta, joiden ikä on yli 65-vuotta. Olet ravistanut hihasta suuret korjauskulut ja absurdi väitteesi on, että siitä huolimatta asunto on arvoton lopussa. Satakunta vanhaa kohdetta myytävien ja vuokrattavien asuntojen palstalla todistaa väitteesi perättömäksi.
.
Myöskin se asia pitää paikkansa, että tuollaisilla vastikkeilla ja korjauskuluilla lopussa arvoton asunto, kukaan vuokranantaja ei vuokraisi asuntoa 950 eurolla kuussa. Väitteesihän on, että jostain löytyisi niin hullu vuokranantaja, joka harjoittaisi laajaa hyväntekeväisyystoimintaa köyhien hyväksi ostamalla kalliita asuntoja ja vuokraamalla niitä 65 vuoden aikana isoilla tappioilla.
.
Eiköhän tämä lapsellinen jaarittelu ollut tässä.

Jokaisen ihmisen pitäisi tiedostaa mitä onni on.
Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan sitä että ymmärtää mitä jo omistaa.
Onnea on oppia erottamaan sen mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
Onnea on tajuta parhaalla tavalla tarjolla olevat mahdollisuudet.
Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistäkään päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Tämä hieman Ivan Turgenjevin ajatuksista muokattuna.

Periaatteessa aika helppoa. Laittaa laskuriin ja tulos on selvä. Kyllähän kuluilla on merkityksensä. 20 vuodessa 2,5 euron hoitokulut vie loppusummasta bruttona 1432 euroa, eli 157083-1432= 155.651 euroa bruttona ja nettona 125.698 euroa. Nettotulos siis laski 1.182 euroa.

pundit kirjoitti:

Periaatteessa aika helppoa. Laittaa laskuriin ja tulos on selvä. Kyllähän kuluilla on merkityksensä. 20 vuodessa 2,5 euron hoitokulut vie loppusummasta bruttona 1432 euroa, eli 157083-1432= 155.651 euroa bruttona ja nettona 125.698 euroa. Nettotulos siis laski 1.182 euroa.

Lue lisää

56407e/240kk=235e/kk tämän summa on sinun laskussa. mutta todellisuudessa pystyy laittamaan(235-10e-1%-2,5e)220.15e paljonko tämä vähentää loppusummaa, kun sijoitusen kulut ovat yli 6%

vaikealaskeakaikkikulut kirjoitti:

56407e/240kk=235e/kk tämän summa on sinun laskussa. mutta todellisuudessa pystyy laittamaan(235-10e-1%-2,5e)220.15e paljonko tämä vähentää loppusummaa, kun sijoitusen kulut ovat yli 6%

Lue lisää

Ok, oletan että tuo 10 euroa vähennetään sisään laitettavasta suorituksesta ja loput vähennykset tehdään säästösummasta. Siten loppusumma olisi bruttona noin 148.608 euroa ja nettona noin 120.227,7 euroa. Nettosumma olisi siis noin 6.652 euroa vähemmän kuin alkuperäisessä laskussa. Tarkkuustaso on riittävä vaikkakaan ei absoluuttisen tarkka.

Sitä isompi johtaja, mitä pienemmät pelipallot. Golfpallo on vielä aika suuri pelipallo. Keksitkös, missä on vielä pienemmät "pelipallot".

Mikäpä siinä.
Se on sinun valintasi. Kun asut vuokralla. Ja käyt kolffaamassa.

Joku toinenkin saattaa olla golfkentällä samaan aikaan. Ehkäpä sinun työpaikkasi toimitusjohtaja pohtii siellä tulevia irtisanomisia. Toivottavasti työttömyyskorvauksesi riittää vuokraan.

Lomautus_ja_kenkää kirjoitti:

Joku toinenkin saattaa olla golfkentällä samaan aikaan. Ehkäpä sinun työpaikkasi toimitusjohtaja pohtii siellä tulevia irtisanomisia. Toivottavasti työttömyyskorvauksesi riittää vuokraan.

Lue lisää

Tuo on hyvä pointti. Kovin monen asunnon vuokria ei maksella Kela-korvauksilla tai toimeentulotuella. Siinä mielessä vuokra-asunto on vaarallinen vaihtoehto, koska kämppä voi mennä vaihtoon jos duuni loppuu.

russchian kirjoitti:

Tuo on hyvä pointti. Kovin monen asunnon vuokria ei maksella Kela-korvauksilla tai toimeentulotuella. Siinä mielessä vuokra-asunto on vaarallinen vaihtoehto, koska kämppä voi mennä vaihtoon jos duuni loppuu.

Lue lisää

Meillä lensi kolmasosa porukasta pihalle melko lailla yllättäen. Ansiosidonnainen on niin suuri, etten voi saada asumistukea, mutta markkinavuokra veisi siitä silti puolet. Onneksi tuli ostetuksi ja maksetuksi asunto jo lihavina vuosina. Vastikkeen kanssa kyllä pärjää.

Lomautus_ja_kenkää kirjoitti:

Joku toinenkin saattaa olla golfkentällä samaan aikaan. Ehkäpä sinun työpaikkasi toimitusjohtaja pohtii siellä tulevia irtisanomisia. Toivottavasti työttömyyskorvauksesi riittää vuokraan.

Lue lisää

Voi teitä reppanoita. Kyllä sitä omaisuutta kasvatetaan jollain muulla kuin asunnolla :)

noviisit kirjoitti:

Voi teitä reppanoita. Kyllä sitä omaisuutta kasvatetaan jollain muulla kuin asunnolla :)

Ehkä vuosi sitten lehdessä oli juttu erään siivoojan pienellä palkallaan ostamasta runsaan 1000 neliön tontista läheltä Helsingin keskustaa. Tontilla seisoi vanha rintamamiestalo. Voit kuvitella, kuinka paljon varallisuutta siivoojalle oli kertynyt vuosikymmenten aikana tuosta maapläntistä ja sinänsä lähes arvottomasta, käytännössä peruskorjaamattomasta tönöstä. Tutkimusten mukaan pienituloiset ovat vaurastuneet oman asunnon johdosta. Tämä väite ei tietenkään sovi joka tupaan, joita niemille ja notkoille on rakennettu.
.
Asunto on siltikin ensisijassa välttämättömyyshyödyke eikä sijoituskohde. Kuinka moni vuokralainen oikeasti edes harrastaa minkäänlaista sijoitustoimintaa? Täytyy muistaa sekin, että vuokralaisista noin 60 prosenttia saa yhteiskunnan tukea asumiseensa.

Mutta tosielämässä ei ole vuokralla asuvia sijoittajia, en tunne ainuttakaan. En myöskään tunne velallisia sijoittajia, ainoastaan velattomia ja vauraita. Joukossa on tasan yksi työelämässä oleva, muut ovat irtautuneet siitä noin 35-48 -vuotiaina.

Ensin asunto velattomaksi joskus max kolmikymppisenä. Sen jälkeen massia kasaan ja nelikymppisenä elämään haluamallaan tavalla vapaana kaikesta duunista ja skeidasta.

Huvittaa aivan julmetusti lukea päältä viiskymppisten velkaelvisten juttuja "vauraudestaan". Jampoilla ei vauraudesta ole hajuakaan.

Olet sinä bundit täysi tollo. Veikkaan, että ne pienimmät pallot löytyy sinun haarojen välistä tai sitten aivokopasta. Veikkaan jälkimmäistä.

Jos huunous ei tunne ainuttakaan vuokralla elävää sijoittajaa niin se ei tarkoita sitä, että se on absoluuttinen totuus. Arvelen sen johtuvan siitä, että huunous on liikkunut köyhien nousukkaiden piireissä joihin kuuluu luultavasti itsekin. Muistan omalta kohdaltani kuinka vaikeaa oli saada se ensimmäinen miljoona kasaan mutta sen jälkeen se helpottaa kun pistää rahan poikimaan. Rahalla saa siis rahaa. Nyt on vuorineuvoksen titteli. Mitähän tässä tekisi seuraavaksi? Huunous?

huunous kirjoitti:

Jos huunous ei tunne ainuttakaan vuokralla elävää sijoittajaa niin se ei tarkoita sitä, että se on absoluuttinen totuus. Arvelen sen johtuvan siitä, että huunous on liikkunut köyhien nousukkaiden piireissä joihin kuuluu luultavasti itsekin. Muistan omalta kohdaltani kuinka vaikeaa oli saada se ensimmäinen miljoona kasaan mutta sen jälkeen se helpottaa kun pistää rahan poikimaan. Rahalla saa siis rahaa. Nyt on vuorineuvoksen titteli. Mitähän tässä tekisi seuraavaksi? Huunous?

Lue lisää

Mikä siinä ensimmäisen miljoonan ajamisessa taksimersun mittariin oli vaikeinta? Taksikuskihan sinä olet itse kertonut olevasi Akateeminen, ex. Naurua kolmannella. Viisikymppinen kuplavelkahäiskä, osapuilleen täysi nolla.

whoknowswins kirjoitti:

Mutta tosielämässä ei ole vuokralla asuvia sijoittajia, en tunne ainuttakaan. En myöskään tunne velallisia sijoittajia, ainoastaan velattomia ja vauraita. Joukossa on tasan yksi työelämässä oleva, muut ovat irtautuneet siitä noin 35-48 -vuotiaina.

Ensin asunto velattomaksi joskus max kolmikymppisenä. Sen jälkeen massia kasaan ja nelikymppisenä elämään haluamallaan tavalla vapaana kaikesta duunista ja skeidasta.

Huvittaa aivan julmetusti lukea päältä viiskymppisten velkaelvisten juttuja "vauraudestaan". Jampoilla ei vauraudesta ole hajuakaan.

Lue lisää

Ai. Itse tunnen parikin "herraa" jotka asuvat vuokralla ja sijoittavat. Huvittavinta on se, että kenelle oikein sitä rahaa keräävät. Itse ovat piheistä piheimpiä, niin kuin monet oikeasti varakkaat ovat. Eivät käy missään. Ei jälkikasvua... Yhtälö jota en ymmärrä. Onko hautaan laskettaessa joku mittari, kellä eniten rahaa voittaa :)

whoknowswins kirjoitti:

Mutta tosielämässä ei ole vuokralla asuvia sijoittajia, en tunne ainuttakaan. En myöskään tunne velallisia sijoittajia, ainoastaan velattomia ja vauraita. Joukossa on tasan yksi työelämässä oleva, muut ovat irtautuneet siitä noin 35-48 -vuotiaina.

Ensin asunto velattomaksi joskus max kolmikymppisenä. Sen jälkeen massia kasaan ja nelikymppisenä elämään haluamallaan tavalla vapaana kaikesta duunista ja skeidasta.

Huvittaa aivan julmetusti lukea päältä viiskymppisten velkaelvisten juttuja "vauraudestaan". Jampoilla ei vauraudesta ole hajuakaan.

Lue lisää

Kun on kiinteää omaisuutta, niin sitä vastaan saa lainaa, jolla voi ostaa vaikka pörssistä osakkeita. Velkavivulla voi hyvinkin rikastua. Omistusasuja voi siis ottaa asuntolainan lyhentymisen jälkeen helposti kiinni vuokralaisen sijoitussalkun.

OmistajaVoittaaAina kirjoitti:

Kun on kiinteää omaisuutta, niin sitä vastaan saa lainaa, jolla voi ostaa vaikka pörssistä osakkeita. Velkavivulla voi hyvinkin rikastua. Omistusasuja voi siis ottaa asuntolainan lyhentymisen jälkeen helposti kiinni vuokralaisen sijoitussalkun.

Lue lisää

Koska... tehtävänäsi on elättää pankkeja. Hyvin aivopesty suomen kansalainen.

Jos työ on sellaista, että paikkakunnat, ja jopa maat saattaa vaihtua lyhyellä varoitusajalla, vain hullu ostaa oman, varsinkaan ok-talon. Pieni asunto ison kaupungin ydinkeskustasta on hyvä ostos, sen saa aina myytyä tai vuokrattua. Mikkoset on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun ostetaan asunto peräreijällä ajattelemalla.

Ei velkavankeudelle, pankin orjaksi. Mielummin vaikka vuokralle. Hyvä vuokralainen saa vielä etuja. Itse uhkasin lähdöllä, sain 10 % pois vuokrasta. Hyvistä pitää kiinni.

>Jospa se nyt muuttuisi ja vuokraten vaurastuu.<

En uskoisi että vaurastuu mutta voi pysyä leivässä. Työpaikkojen osalta tulevaisuus täällä saattaa suosia tulevaisuudessa enemmän vuokra-asumista entisen joka niemeen ja notkoon rakentamisen sijaan.

Tämä lama saattaa muuttaa tottumuksia pakon edessä nopeastikin. Seuraan mielenkiinnolla.

ajoissa_myynyt kirjoitti:

>Jospa se nyt muuttuisi ja vuokraten vaurastuu.<

En uskoisi että vaurastuu mutta voi pysyä leivässä. Työpaikkojen osalta tulevaisuus täällä saattaa suosia tulevaisuudessa enemmän vuokra-asumista entisen joka niemeen ja notkoon rakentamisen sijaan.

Tämä lama saattaa muuttaa tottumuksia pakon edessä nopeastikin. Seuraan mielenkiinnolla.

Lue lisää

tulevaisuudessa jokainen perhe asuu merikontissa. se on helppo siirtää paikasta toiseen.näin (orja)työvoima liikkuu tarpeen mukaan.

Jos tunnet epävarmuutta työstä tai toimeentulosta, asia on varmasti näin. Ei siinä tilanteessa kannata ottaa isoa asuntolainaa niskoilleen. Vaikka asunnon saisikin myytyä jokseenkin ostohintaan, ostamisesta, myynnistä ja muuttorumbasta tulee merkittäviä lisäkuluja.
.
Ostamiseen liittyvät kulut: varainsiirtovero 2 prosenttia tai 4 prosenttia asunnon hinnasta. Myyntiin liittyvät kulut: kiinteistönvälittäjän palkkio 3-5 % asunnon arvosta.
.
Lisäkulut on siis vähintään 5,06 prosenttia asunnon arvosta (asunto-osake ja edullinen välittäjä) ja enimmillään jopa 9,2 prosenttia asunnon hinnasta (omakotitalo ja kallis välittäjä) muuttokulut kahteen suuntaan.