positiivinen & negatiivinen

Täysin samaa mieltä, Koirankoulutukseen ei tarvita mitään koulutus oppaita vaan puhdasta maalaisjärkeä. Mikäli on koiran koulutuksesta on epävarma onnistuuko, niin kannattaa käydä palveluskoira tai käyttökoira yhdistyksen koira koulussa. Sieltä löytyy kyllä apua esim seurakoiran koulutukseen kouluttajat ovat pikän linjan koira
ihmisiä heiltä kyllä neuvoja saa eikä siellä katsota alta kulmien vaikka sinne menisi pienemmänkin kaverin kanssa. Nämä yritysten koira koulut joiden tarkoitus on tuotta voittoa ei tietoa voi kylmästi unohtaa, myöskin siitä syystä kun reilu 20
pimatsu puhkuu ja törkeilee kun on lukenut kaiken maailman koulutus oppaat.

Koira ei pyri johtajan paikalle mutta ottaa sen tehtävän jos on pakko (jos ihminen käyttäytyy epäloogisesti).

Millä tavalla koiran johtajuus sitten näkyy mielestäsi? Entäs miten palvelija toimii?

Moni liittää johtajuusajatteluun väkivallan, tylytyksen, tyrannian. Hyvä johtajuus ei ole mitään näistä.

Johtajuus on aktiivisuutta ja aloitteellisuutta ja näkemystä. Kaikessa tässä voi itseänsä kehittää, jos ei ole synnyinlahjaksi saanut.
Moni uusi koiranomistaja reagoi turhan herkästi koiran tekemisiin ja näin tekee itsestään seuraajan, ja koira asetetaan johtajan paikalle. Muistelkaapa leikkiä "Seuraa johtajaa".

Kun johtaja osaa lukea koiraa oikein ja toimii reilusti ja ymmärrettävästi, hän lunastaa paikkansa koiran silmissä. Turvallinen johtaja ei käy käsiksi koiraan kiihdyspäissään eikä menetä hermojaan turhautuessaan. Ongelmatilanteissa ei pidä lamaantua vaan antaa koiralle toimintaohjeet.

Kun johtajuus toimii, koiran arkikäyttäytyminen ei vaadi jatkuvaa kouluttamista. Toimivaa johtajuutta koira ei kyseenalaista. Tottelemisesta ei tarvita palkintoja.

Tätä nykyistä namikoulutusmuotia kritisoin sen takia, että siinä luovutaan suorasta kommunikaatiosta omistajan ja koiran välillä, jos aina pitää nakkia heiluttaa siinä välissä. Ei luoteta siihen, että koira ymmärtäisi muuten tai haluaisi toimia omistajan tahdon mukaan. Hyvää johtajaa koira palvoo, se haluaa noudattaa laumanjohtajan tahtoa ja oppii tulkitsemaan pieniäkin eleitä ihmisessä.

Huono johtajuus luo pelkoa ja turhautumista sekä etäännyttää koiraa omistajastaan. Rinnastaisin ihan ihmisyhteisöihin, millainen on hyvä tai huono johtaja. Koira osaa erinomaisesti sopeutua ihmisyhteisön toimintamalliin. Jo laumaan kuuluminen on koiralle kannattavaa, ei sen kannata omille teilleen lähteä lihapatojen äärestä.

Sinänsä johtajuus-sanan nyt voi käsittää miten, mutta muutamia huomioita... Johtajuus-höpisijät usein inhimillistävät koiran. Esimerkiksi kunnioitus on hyvin monimutkainen tunne, mihin ei pysty itseasiassa ihmisen lapsikaan! Monet johtajuus-puhujat puhuvat silti "kunnioituksesta" ja juuri tästä "paikan lunastamisesta". Kunnioittaminen sinällään vaatii arvostusta sekä sen ymmärtämistä mitä toinen tekee sinun hyväksesi, miten hän käyttäytyy ja verrokkia miten voisi (kunnioitan jotain koska hän tekee... en kunnioita koska hän tekee...) eli kyse on ihmisen prosessista. Koira joko ymmärtää mitä siltä odotetaan tai ei ja toimii sen mukaan onko se kannattavaa. Kuten pieni lapsikin. Itsessään tuommoinen "paikan lunastaminen" vaatisi koiralta pitkää muistia pienestä saakka sekä pitkän tähtäimen vertaamisen osaamista sekä sitä kunnioitusta. Totta kai jokainen toimii ennemmin loogisen kaverin kanssa, ja jos nyt halutaan johtajia olla, niin ollaan vaan: jo ihmisten työpaikoilla näkee, miten loogisella ja reilulla johtajalla asiat toimii, ja epälooginen aiheuttaa kaaosta. Ei siksi, että kaikki olisivat pyrkimässä hänen paikalleen vaan koska kukaan ei tiedä mitä halutaan. Enemmänkin se on reagointia: etenkin koiralta. Epälooginen johtaja ei toimi, koska koira ei tiedä mitä pitää tehdä, se arvailee ja osa näistä arvauksista on ihmiselle epäkunnioittavia. Hulluksi taas tekee jatkuvat epävarmuus ja oikkuilu kenet tahansa ja sinäkään et osaa oikeastaan mitään, mitä sinulle ei ole opetettu.

Koiran arkikäyttäytyminen sinänsä ei vaadikaan jatkuvaa kouluttamista (arki on sitä mitä eletään ja kerran opittu usein pysyy, se on helpointa), sen sijaan kaikki muu työ yleensä riippuen tasosta mille halutaan päästä, kyllä. Aivan samalla tavalla kun me etenemme kouluasteissa. Totteleminen ja osaaminen on kaksi eri asiaa, ja samoin vaatiminen sekä opettaminen. Tässä kohtaa tällä johtajuus-puheella tehdään isoimmat mokat: oletetaan että kyse on koiran "tottelemattomuudesta" vaikka useimmiten kyse on kouluttajan osaamattomuudesta. On helpompaa esittää vielä pulleampaa johtajaa kuin keksiä mikä eläintä motivoi, miten se käyttäytyy, mitä itse selittää väärin ja onko esim. palkkaaminen väärin ajoitettua - tai palkka eli VAHVISTE ollenkaan palkka/vahviste. Palkkahan on tosiaan vahviste, se kertoo että meni oikein ja vahvistaa sen. Se mikä toimii, on tapauskohtaista ja taas se vaatii vaivannäköä. Ihminen haluaa määrätä: tämä keksi tai tämä sana sinulle riittäköön! Niinkö sinullekin johtaja tekee: 2 euron tuntipalkasta kiitollinen... Ole! Vahvisteena toimii ainoastaan asia, minkä koira kokee kannattavana.

Johtajuus-teoria palvelee sekä egoa (ihminenhän tykkää olla Johtaja) että antaa helpon tien ulos. Namipalkkaamisen nimeäminen ja väheksyminen, tai se ettei sitä itse osaa, ei tee siitä huonoa: eläintenkouluttajat kouluttavat kuitenkin myös hyeenoita. Just sillä namipalkalla. Joka tapauksessa ne "namipalkkailijat" jotka sen parhaiten osaa, ovat hyvin pitkälle ammattilaisia, tekevät tulosta jopa villieläinten kanssa: johtajuusteoreetikot eivät. Tietenkin myös namien syöttämisen voi tehdä väärin: ajoituksella on väliä, sillä mistä palkkaa on väliä, sillä mitä vahvistaa on väliä ja nameja on tarkoitus myös vähentää niissä ja ketjuja (kärsivällisyyttä jne. ) luoda, tehdä automaatioita jne. Lisäksi palkkaaminen on eri asia kuin pelkkä nami, tuntuu kuin nämä hieman jo vanhanaikaisen aatteen kannattajat haluaisivat tahallaan ymmärtää väärin: nami on toki helppo kantaa mukana ja huomattavasti helpompi kuin hajumatto (hajut voi toimi palkkiona) tai leikkikaveri (jonka luokse pääsy rauhoituttua voi olla palkkio) ja toimii monesti, sen voi rakentaa ja tehdä. Lisäksi se on rauhoittava palkkio, siinä missä leikki on kiihdyttävä: syöminen rentouttaa. Mutta nami ei ole ainoa palkinto ja se että joku ei ymmärrä tosiaan, mitä palkkaaminen on ja mitä sillä tehdään, ei tarkoita sitä etteikö se toimisi. Palkkio todellakin tarvitaan, jos aikoo viestittää koiralle koska se toimii oikein ja vahvistaa sitä mitä halutaan. Koira ei ole ihminen eikä puhu Suomea vaikka esittäisit kuinka johtajaa. Se ei voi totella mitään mitä ei osaa.

Koirista vain siihen jalostetut palveluskoirat omaavat halun toimia erikoisesti omistajan tahdon mukaan. Mutta koirat ovat myös keskenään erilaisia. Niistä useat rodut eivät laumaannu edes toisten koirien kanssa, tarkalleen ottaen osalla on vaikeuksia tulla oman lajitoverin kanssa toimeen kaikesta sosiaalistamisesta huolimatta aikuisena. Ne eivät kaikki laumaannu siis ollenkaan. Toki ihmisen ystävyys on kannattavaa.
Johtajuus sanaa voi toki käyttää, mutta se on enemmän vastuunkantaja. Se on ihminen joka on vastuussa koirasta sekä sen hyvinvoinnista. On myös hänen vastuullaan ymmärtääkö koira mitä siltä halutaan ja vahvistuuko se toive. Samoin on hänen vastuullaan tutustua koiraan, usein siinä vaan käy niin että koira oppii kyllä ihmisen, ihminen ei koiraa. Laumanjohtajuus on nimi mikä imartelee ihmistä. Koska hän haluaa hallita ja osata.

Jatoinen kirjoitti:

Sinänsä johtajuus-sanan nyt voi käsittää miten, mutta muutamia huomioita... Johtajuus-höpisijät usein inhimillistävät koiran. Esimerkiksi kunnioitus on hyvin monimutkainen tunne, mihin ei pysty itseasiassa ihmisen lapsikaan! Monet johtajuus-puhujat puhuvat silti "kunnioituksesta" ja juuri tästä "paikan lunastamisesta". Kunnioittaminen sinällään vaatii arvostusta sekä sen ymmärtämistä mitä toinen tekee sinun hyväksesi, miten hän käyttäytyy ja verrokkia miten voisi (kunnioitan jotain koska hän tekee... en kunnioita koska hän tekee...) eli kyse on ihmisen prosessista. Koira joko ymmärtää mitä siltä odotetaan tai ei ja toimii sen mukaan onko se kannattavaa. Kuten pieni lapsikin. Itsessään tuommoinen "paikan lunastaminen" vaatisi koiralta pitkää muistia pienestä saakka sekä pitkän tähtäimen vertaamisen osaamista sekä sitä kunnioitusta. Totta kai jokainen toimii ennemmin loogisen kaverin kanssa, ja jos nyt halutaan johtajia olla, niin ollaan vaan: jo ihmisten työpaikoilla näkee, miten loogisella ja reilulla johtajalla asiat toimii, ja epälooginen aiheuttaa kaaosta. Ei siksi, että kaikki olisivat pyrkimässä hänen paikalleen vaan koska kukaan ei tiedä mitä halutaan. Enemmänkin se on reagointia: etenkin koiralta. Epälooginen johtaja ei toimi, koska koira ei tiedä mitä pitää tehdä, se arvailee ja osa näistä arvauksista on ihmiselle epäkunnioittavia. Hulluksi taas tekee jatkuvat epävarmuus ja oikkuilu kenet tahansa ja sinäkään et osaa oikeastaan mitään, mitä sinulle ei ole opetettu.

Koiran arkikäyttäytyminen sinänsä ei vaadikaan jatkuvaa kouluttamista (arki on sitä mitä eletään ja kerran opittu usein pysyy, se on helpointa), sen sijaan kaikki muu työ yleensä riippuen tasosta mille halutaan päästä, kyllä. Aivan samalla tavalla kun me etenemme kouluasteissa. Totteleminen ja osaaminen on kaksi eri asiaa, ja samoin vaatiminen sekä opettaminen. Tässä kohtaa tällä johtajuus-puheella tehdään isoimmat mokat: oletetaan että kyse on koiran "tottelemattomuudesta" vaikka useimmiten kyse on kouluttajan osaamattomuudesta. On helpompaa esittää vielä pulleampaa johtajaa kuin keksiä mikä eläintä motivoi, miten se käyttäytyy, mitä itse selittää väärin ja onko esim. palkkaaminen väärin ajoitettua - tai palkka eli VAHVISTE ollenkaan palkka/vahviste. Palkkahan on tosiaan vahviste, se kertoo että meni oikein ja vahvistaa sen. Se mikä toimii, on tapauskohtaista ja taas se vaatii vaivannäköä. Ihminen haluaa määrätä: tämä keksi tai tämä sana sinulle riittäköön! Niinkö sinullekin johtaja tekee: 2 euron tuntipalkasta kiitollinen... Ole! Vahvisteena toimii ainoastaan asia, minkä koira kokee kannattavana.

Johtajuus-teoria palvelee sekä egoa (ihminenhän tykkää olla Johtaja) että antaa helpon tien ulos. Namipalkkaamisen nimeäminen ja väheksyminen, tai se ettei sitä itse osaa, ei tee siitä huonoa: eläintenkouluttajat kouluttavat kuitenkin myös hyeenoita. Just sillä namipalkalla. Joka tapauksessa ne "namipalkkailijat" jotka sen parhaiten osaa, ovat hyvin pitkälle ammattilaisia, tekevät tulosta jopa villieläinten kanssa: johtajuusteoreetikot eivät. Tietenkin myös namien syöttämisen voi tehdä väärin: ajoituksella on väliä, sillä mistä palkkaa on väliä, sillä mitä vahvistaa on väliä ja nameja on tarkoitus myös vähentää niissä ja ketjuja (kärsivällisyyttä jne. ) luoda, tehdä automaatioita jne. Lisäksi palkkaaminen on eri asia kuin pelkkä nami, tuntuu kuin nämä hieman jo vanhanaikaisen aatteen kannattajat haluaisivat tahallaan ymmärtää väärin: nami on toki helppo kantaa mukana ja huomattavasti helpompi kuin hajumatto (hajut voi toimi palkkiona) tai leikkikaveri (jonka luokse pääsy rauhoituttua voi olla palkkio) ja toimii monesti, sen voi rakentaa ja tehdä. Lisäksi se on rauhoittava palkkio, siinä missä leikki on kiihdyttävä: syöminen rentouttaa. Mutta nami ei ole ainoa palkinto ja se että joku ei ymmärrä tosiaan, mitä palkkaaminen on ja mitä sillä tehdään, ei tarkoita sitä etteikö se toimisi. Palkkio todellakin tarvitaan, jos aikoo viestittää koiralle koska se toimii oikein ja vahvistaa sitä mitä halutaan. Koira ei ole ihminen eikä puhu Suomea vaikka esittäisit kuinka johtajaa. Se ei voi totella mitään mitä ei osaa.

Koirista vain siihen jalostetut palveluskoirat omaavat halun toimia erikoisesti omistajan tahdon mukaan. Mutta koirat ovat myös keskenään erilaisia. Niistä useat rodut eivät laumaannu edes toisten koirien kanssa, tarkalleen ottaen osalla on vaikeuksia tulla oman lajitoverin kanssa toimeen kaikesta sosiaalistamisesta huolimatta aikuisena. Ne eivät kaikki laumaannu siis ollenkaan. Toki ihmisen ystävyys on kannattavaa.
Johtajuus sanaa voi toki käyttää, mutta se on enemmän vastuunkantaja. Se on ihminen joka on vastuussa koirasta sekä sen hyvinvoinnista. On myös hänen vastuullaan ymmärtääkö koira mitä siltä halutaan ja vahvistuuko se toive. Samoin on hänen vastuullaan tutustua koiraan, usein siinä vaan käy niin että koira oppii kyllä ihmisen, ihminen ei koiraa. Laumanjohtajuus on nimi mikä imartelee ihmistä. Koska hän haluaa hallita ja osata.

Lue lisää

Kirjoituksessasi on aika paljon olettamuksia joita pidät totena. Käsityksesi johtajuudesta menee sanoilla spekuloinniksi. Kuin yrittäisit todistaa mustaa valkoiseksi. Ei se koira tiedä, kumpi haluat olla vastuunkantaja vai laumanjohtaja, ihan sama. Se vain lukee kehonkielestäsi, onko sinusta siihen hommaan vai ei.

Et tunnu hyväksyvän ajatusta, että koira on laumavaistoinen eläin. Tästä on kyllä niin vahvat todisteet olemassa että sokea Reettakin jo uskoisi. Koiraeläimet elävät laumoissa ja tekevät älykkäästi yhteistyötä esim. saalistuksessa ja jälkeläisten hoivaamisessa. Ne eivät houkuttele toisiaan palkkioilla. Mistä ne sen yhteistyön sitten keksivät? Kumma kun ylipäätäänkään ovat päätyneet ihmisen seuralaiseksi, vaikka positiivinen ehdollistaminen on nykyajan keksintö.

Villieläinten, kyyhkysten ja kastematojen koulutus on oma lajinsa. Kenellä siihen nyt tarvetta on. Minulla ei ole. Koirallekin on hyvä opettaa uusia taitoja namipalkinnoin, se oppii nopeasti ja sille muodostuu miellyttävä kuva uudesta asiasta.

Koira ei puhu suomea mutta se lukee kehonkieltä, ilmeitä ja äänensävyjä erinomaisen hyvin. Ihminen joka osaa selkeästi ilmaista itsensä näillä keinoin voi helposti kommunikoida koiran kanssa. Jopa vieraan kouluttamattoman koiran kanssa. Namipalkkaus on hyvä koulutusmuoto, en todellakaan sitä väheksy. Se ei vaan kaikissa tilanteissa ole mielestäni paras mahdollinen.

Tarkoitinkin sillä johtajuus-sanalla IHMISTÄ, että siis joku käsittää sen pullisteluksi, joku vastuunkantajaksi, voisihan se olla sen puoleen ihan vaan omistajakin tai emäntä tai isäntä.
Koira ei ole aina laumaeläin siinä mielessä kun tässä yritetään asiaa hyödytää, ikäänkuin susilauma-pohjalta, se ei ole hyväksynnän asia. Eikä eläimet laumaannu toisen lajin kanssa, mutta muodostavat enemmänkin ystävyyssuhteita. Voisihan se olla myös yhteistyö- ja avunantosuhde kiintymyksellä, tai perhesuhde tai voihan sitä laumaksi kutsua, mutta koiralaumalla useinkin tarkoitetaan susilaumaan pohjautuvaa laumakäsitystä. Missä johtaja ei pomota vaan on vastuussa, ja mm. omaa lisääntymisoikeuden. Mikä jo on aivan huomattava ero ihmisen versioon nähden. Siksi ehkä sillä sanalla vähän saivartelua pitäisi ollakin, että aivan kaikkeen se ei sovi. Tosiaan on rotuja (ja koiria), jotka eivät laumaannu. Voit pyytää Reettaa paikalle jos haluat, mutta se on tosiasia. Te voitte olla ystäviä ja perhe, missä sinä (toivottavasti) päätät, mutta koiraeläinten laumaa ette varsinaisesti muodosta, vaikka toki lauma sanaa voi käyttää. Kunhan ei itse ala sekoilemaan sen kanssa.

Koiraeläimet taas on hyvin laaja käsitys eikä koira sinänsä ole edustajana koko koiraeläimiä edustava. Ne eivät ole edes keskenään samanlaisia. Siinä tosiaan hoivataan yhdessä jälkeläisiä, mitä ihmisen kanssa ei saa eikä ole tarkoituskaan: johtajuudesta on palkkiona lisääntyminen. Ruoka on saaliina palkkio elonjäämisen ohella, mutta nämähän eivät kosketa ihmisen kanssa elävää koiraa lainkaan. Yhteistyötä toki koira tekee, mutta onkin hyvä pointti huomata, että tosiaan henkiinjääminen on suuri motivaatio: sitä ei metsästykseen tarvitse erikseen parantaa. Metsästäminen on enemmän kuin kannattavaa. Samoin ihmisen kanssa eläminen. Siitä kai koirat ovat alunperin lähteneetkin, jotkut väittävät että kaikki on kesytetty mutta nykytutkimusten valossa, osa on nimenomaan valinnut ihmisen kanssa yhteistyössä elämisen ja molemminpuolinen hyöty on lopulta johtanut sitten oikeaan kesyyntymiseen (mitä siis ihminen on jatkanut). Puhut etteivät ne houkuttele toisiaan palkkioilla, vaikka nehän toimivat nimenomaan sen pohjalta, mikä on kannattavaa ja mikä ei.

Eläintenkoulutukseen ei tarvitse olla tarvetta, siis tietenkin jos haluat kastematoja kouluttaa, voit yrittää, mutta pointtina se olikin ilmeisen selkeä, miksi se on tehokas. Jos positiivinen vahviste tehoaa niihin hyeenoihin, sinulla on aika vähissä vastaväitteet että edes Reetan kanssa johtajuusteoria olisi parempi. Jos se tehoaa villieläimiin, se melko varmasti tehoaa koiriinkin, eikös ne sinunkin sanojesi mukaan ole vielä sopetuneet elämään ihmisen kanssa ja omaa halua toimia ihmisen tahdon mukaan? Luulisi siis että tehoaa helpomminkin. Helpompaahan se nyt on kouluttaa koiraa kuin villieläintä.
Tietenkin se mitä täytyy tehdä, on hyväksyä koirakin eläimenä ja oppia tuntemaan se. Nähdä itse enemmän vaivaa.
Koira toki lukeekin ihmistä, etenkin kun sen oppii. Onkin aika hauska, että ihminen usein vetoaa tähän kuitenkin pitäen itseään älykkäämpänä ja johtajana: siis tyhmemmän on opittava lukemaan nopeasti vieraan eläinlajin kieltä ja eleitä ilman vahvisteita mutta älykkäämpi ei osaa niitä hyödyntää? Koiran on pakko opetella ihmistä, mutta ikävän harvoin ihminen opettelee koiraa.

Ja toistan itseäni, että palkkiosta/vahvisteesta ja pelkästä namipalkkaamisesta puhuminen on kaksi eri asiaa. Tämä pitäisi ihmisten opetella erottamaan. Aina se nami (etenkään huono sellainen) ei ole se, mitä eläin tilanteessa tavoittelee. Tässä tapauksessa koira. On turha yrittää palkata koiraa asialla, mikä ei sitä palkitse. Tietenkin jos sinä olet kiinnostavin ja sinun miellyttämisesi sen mielestä kaikkein kivinta, voit toimia semmoisena. On kuitenkin asioita missä et ole, koska se ei kuulu luonnolliseen koiran käytökseen.
Usein johtajuusteoreetikot käyttävät järjestelmää, missä ei toivotuista asioista tulee epämiellyttäviä seurauksia, jotka loppuu kun käytös muuttuu. Sinänsä sekin on palkkiojärjestelmä: toimi kuten haluan ja lakkaan olemasta v-pää. Koira ei toimi sen mukaan että olisit johtaja vaan sen mukaan mikä on kannattavaa = palkkiojärjestelmä.
Oikeastaan vahviste toimii enemmän vain niin päin että toimi kuten haluan ja saat sen mitä haluat - tai jotain parempaa. Isoin ero on siinä että jälkimmäisessä toimiminen on aina motivoivaa ja siitä ei seuraa muuta kuin ettei tapahdu mitään: ei toivottua eikä palkkiota. Ensimmäisessä seuraa aina jotain, ja yleensä ensin jotain pahaa. Jos aina virheestä rokotetaan, perustuu koko koulutus aina rankaisulle koska ainahan virheitä ensin tulee.
Et siis saa mitä haluat jos et toimi kuten haluan. Saat mitä et todellakaan halua jos toimit miten en halua. Et oikeastaan saa mitään silloinkaan, kun toimit miten haluan mutta paskasade loppuu. Niin, kukapa semmoisen johtajan kanssa ei haluaisi työskennellä?

Jatoinen: Kylläpäs oli vuolaat ja sekavat selitykset. Toisaalta ja toisaalta. Ei oikein taida asiat olla vielä järjestyksessä päässäsi.

Lyhyesti. Olet älykkäämpi kuin koirasi. Olet siitä ja sen tekemisistä vastuussa. Siksi määräät. Vastuutaan ei pidä vältellä. Ihminen, joka ei osaa lukea koiraa on huono kouluttaja vaikka teoriat olisi mitkä tahansa.

En ole johtajuusteoreetikko enkä hallitse mitään koulutusjärjestelmää. Olen kokenut koiranomistaja, ja käsitykseni perustuvat yli 40 vuoden koiranpitoon ja omiin havaintoihini. En käytä väkivaltaa enkä alistamista koiriini. Periaate on vaan että minun talo, minun säännöt. Kohdalle ei ole sattunut ongelmakoiria yhtään.
Tuuriako?

Niin, en ole ehkä ammattikirjoittaja, mutta en usko, että kirjoitukseni on sen vaikeaselkoisempaa kuin sinunkaan. Tokikaan sinulla ei ole perusteita sitten Reetan ja kastematojen jälkeen. En oikeastaan ymmärrä, miksi haastat riitaa tässä, ja sitä kuitenkin selkeästi teet.
Vaikka tokikaan ammattikirjoittajan tekstiksi ei kumpaakaan erehdy luulemaan, olen eri mieltä kanssasi siitä, kumpi vaikuttaa tietävän asiasta enemmän ja perehtyneen siihen laajemmin. Jopa niissä asioissa, missä olen kanssasi samaa mieltä, toistat vain sen mitä olen jo sanonut. Mutta totta on se osuus, että taitavampi kirjoittaja varmasti osaisi ilmaista asiat paremmin.

Olen puhunut yleisesti sen johtajuusteorian virhekäsityksistä, koska niitä helposti tulee ja sanoista, koska ihmiset tosiaan käyttävät niitä hyväkseen, ymmärtääkseen asiat vain kuten itse haluavat. Sinä tässä (-kin) taas yrität haukkua minua: viimeksi oletit etten hyväksy koiraa laumaeläimenä itse yleistäen kuitenkin kotikoiran kaikkiin koiraeläimiin. Jos kritisoit minua sekavuudesta, voit miettiä myös omia kirjoituksiasi. Luoko alentuva kohteleminen todella uskottavutta? Minusta ei.
Tällä kertaa "selitykseni" on vuolaita ja sekavia. No, sekavia varmaan enemmän kuin tosiaan jonkun ammattikirjoittajan, mutta minusta asiani on kuitenkin perusteltu, enkä luettuani saa sitä kuvaa, että asiat olisivat minun päässäni missään epäjärjestyksessä. Oikeastaan itselleni muodostuu enemmän se kuva, että sinä otat henkilökohtaisesti sen etten kritiikittömästi pidä mitään johtajuuden hokemista hyvänä asiana, mikä puolestaan todistaa miksi se Johtaja-sana on ihmisille niin tärkeä. On egon loukkaus, että olisi mahdollista että et olekaan johtaja vaan koirallesi kannattava ystävyys. Se ei tokikaan poista kiintymystä tai muuta ja sinänsä, käytämmehän me myös kuvauksena "perheenjäsentä", joten miksi ei myös voisi olla "lauma". Pitää vaan erottaa se mitä sillä tarkoitetaan, koska muuten se johtaa harhaan.
Toinen mielikuva mitä saan, on se että tiedät, että nyt on tässä päässä ihminen joka tietää enemmän, ja sinulla loppuu asiaperusteet, joten lähdet alentamaan. Yrität leimata minut, koska asiasi oli jo siinä, ei ole mitään perusteltavaa tai muuta kuin mutu-tuntuma. Ihan miten vaan. Ole hyvä, ei haittaa.

Koiralaumaa teistä ei tule, koska sinä et ole koira. Vahviste koulutuksessa on oltava. Loput itseni toistamiset jätän sikseen.

Sanot itsekin ettet hallitse mitään koulutusjärjestelmää, mutta kuitenkin annat johtajuus-neuvoja. Huomasin kyllä jo, että et hallitse mitään koulutusjärjestelmää ja olisi ollut sanomattakin selvää ettet ole tietojasi päivittänyt. En olisi siitä mitään sanonut. Asioista olisi voinut keskustella yleiselläkin tasolla. Sinulla oli vain kiire hakea Reetta ja kastemadot mukaan samantien kun tipuit kärryiltä.

Minäkin olen kokenut koiranomistaja, tosin käsitykseni eivät perustu pelkästään 30 vuoden koiranpitoon vaan olen myös opiskellut koirankoulutuksesta, eläintenkoulutuksesta sekä päivittänyt tietojani. Tieto muuttuu aika paljon tuossa ajassa nimittäin! Minusta se on ollut mielenkiintoista. En sano, etteikö koiria voi onnistuneesti kouluttaa monella tapaa, kuten sanoin, palkkaustapojakin on monta. Johtajuus-tapa antaa niin paljon vain virhekäsityksiä että se ei tosiaankaan sovellu kaikille koirille eikä ole hyväkään tapa aina, ja siitä on syytä keskustella monien väärinkäsitysten takia. Lisäksi: miksi tyytyä huonompaan tapaan kun on parempiakin olemassa? (No, tietenkin laiskuutta "aina tää on tällee menny" ja koska voi joutua tinkimään egostaan)

Mikäli olet saanut jostain ihmeestä sen kuvan, että väittäisin että sinä käytät väkivaltaa tms. en ole mielestäni sanonut niin. Joten en, enpä ole sitä tarkoittanut enkä oikeastaan pelkästään sinusta keskustellut. Siksi olen yrittänyt myös käyttää yleisempää nimitystä kuten johtajuusteoreetikot, että menisi jakeluun että kyse ei nyt ole vain yksin sinusta.
Tunnut ottavan hyvin henkilökohtaisesti, vaikka itse kuitenkin olet se, joka heti henkilökohtaisuuksiin menee. Ehkäpä siinä on syy ja selitys samassa. Mutta koska asia on ilmeisen vaikea, niin olkoon. En itse halua mennä asiassa enempää henkilökohtaisuuksiin kun sellainen keskustelu ei minua kiinnosta. Kuitenkin toivon, että keskustelu jossain määrin muille herättää ainakin mielenkiintoa ottaa selvää ja tutustua erilaisiin koulutusmetodeihin ja jopa kehittämään itseään. Ei välttämättä mihinkään minun tai sinun suuntaan vaan ylipäätään. Sitä varten keskustelun pitäisi olla.

Mukavaa syksyn jatkoa joka tapauksessa!

Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Kirjoitan lyhyesti ja kärjistäenkin, sillä tiedän että monikaan ei jaksa lukea pitkiä sepustuksia. Olen kyllä tietoinen uusista koulutustavoista. Temppujen opettamisessa ne ovat tehokkaita, suosittelen. Mutta tulokset eivät vakuuta silloin kun kyseessä on koiran yleinen käyttäytyminen. Ongelmakoirien määrä sen kuin lisääntyy. Käyttäytyminen ei ole sarja temppuja vaan asenne.

Nykyisin johtajuudesta puhuminen herättää vastustusta, en muuta odottanutkaan. Koiran koulutus on kuitenkin ala, jossa tulokset puhuvat puolestaan. Teoreettinen kiistely on vähän turhaakin. Jokaiseen ilmiöön liittyy väärinkäsityksiä, mutta se ei tarkoita sitä että asia itsessään olisi väärä. Kaikki ei vaan osaa.

Temppuilu = vastaehdollistaminen ;)
Tai kuten yksi kouluttaja totesi: kipu luo kipua,väkivalta vastarintaa. Itse hyödynnän eleitä,kehonkieltä ja äänimerkeillä ohjausta namien lisäksi. Alfa-teoria on marginaalissa ja (onneksi) hitaasti hautautumassa.

Olekoiranajoskus kirjoitti:

Temppuilu = vastaehdollistaminen ;)
Tai kuten yksi kouluttaja totesi: kipu luo kipua,väkivalta vastarintaa. Itse hyödynnän eleitä,kehonkieltä ja äänimerkeillä ohjausta namien lisäksi. Alfa-teoria on marginaalissa ja (onneksi) hitaasti hautautumassa.

Lue lisää

Taas yksi joka yhdistää suoraan johtajuuden kipuun ja väkivaltaan. Mitä se ei ole. Vähän vaikea keskustella keksittyjä väitteitä vastaan.

Toisaalta, oletko SINÄ miettinyt että kun olet koiran vastuullesi ottanut, niin SINUN tehtäväsi on ruokkia se joka tapauksessa, totteli tai ei? Pidätkö siis oikeasti koiraasi nälässä jos se ei tottele mitä sinä alfana sanot?

Monesti olen törmännyt innokkaiden kouluttajien kehotukseen antaa koko ruokamäärä makupaloina koulutuksen yhteydessä. Ettei tulisi liikaa ruokaa, kun koulutuksessa pitää koko ajan nakkia tarjota . Ihmettelen neuvoa, kyllähän petoeläimen ruokailutapa on kerralla paljon eikä papana kerrallaan pitkin päivää.
Ruokailun kannalta ei varmaan kovin hyvä. Osaako joku tätä valaista?

Koiralle pitää opettaa mitä se haluaa. On täysin lapsellista olettaa että ihminen puhuu koiraa opettelematta ja että koira ymmärtää kaiken mitä sinä haluat pelkkää alfaa hokemalla. Lisäksi käsityksenne hyvästä käytöksestä on täysin erilaisia lähtökohtaisesti. Esimerkiksi tavarat eivät merkitse koiralle mitään. Sinulle merkitsee eri tavarat ja vielä eri tavalla, koira ei erota älypuhelimen arvoa puruluusta ja se siitä, johda alfana miten paljon haluat. Hyppiminen vasten ei ole koiralle lähtökohtaisesti koiran mielestä huonoa käytöstä. Ne hyppivät, painivat ja leikkivät keskenään joten jos olettaa että se lukee ajatuksia siitä, mikä sinusta on hyvää, on joko tyhmä tai tyypillinen inhimillistävä "alfa" joka kuvittelee koiran ajattelevan kuin ihminen. Joten on asioita mitä sinun pitää opettaa eikä kuvitella koiran olevan ihminen.
Koira ei voi totella sitä mitä ei ymmärrä tai mitä sille ei ole opetettu. Koira tekee kyllä hyvän omistajan kanssa töitä mielellään ja oppii nopeasti kannustamalla, palkkaamalla ja kun sille osoitetaan mikä on sitten se oikea vaihtoehto. Toivottu käytös pitää vahvistaa ja tasapaksulla suhtautumisella tai väärällä käytöksellä ei saa aikaiseksi mitään, hyvää ainakaan.

Koira pitää hoitaa hyvin joka tapauksessa eikä syytellä sitä omista luuloistaan ja typeryyksistään. Jos koira ei "tottele", se ei todennäköisesti osaa pyydettyä asiaa, ei ymmärrä mitä siltä halutaan tai vaatimustaso on liian suuri ja isoin osa nykyään: sille ei edes ole opetettu mitä halutaan. Palkka ei tarkoita jatkuvaa lellimistä tai sitä ettei olisi sääntöjä, vaan sitä että toivottua käytöstä vahvistetaan ja säännöt opetetaan. Arkikäytös ja kouluttaminen on tietenkin kaksi eri asiaa, mutta ei kai sitäkin pidä eritellä... Toivottavasti jokainen osaa ajatellakin.

Ikävä kyllä, en ole nähnyt yhdenkään, en ainoankaan koiran tottelevan omistajaa, joka vain "leikkii johtajaa", ei kouluta koiraansa eikä opeta sille mikä on oikein. En ole myöskään nähnyt yhtään ainutta koiraa koulutettavan vain sillä että se saa ruoan kaksi kertaa päivässä. On jo huomattavaa inhimillistämistä edes kuvitella että koira miettii "oi, saanpa taas iltapalaa, no käyttäydynpä päivän hyvin - ja veikkaan että se on tuon (apinan) mielestä näin". Ja sitten se käyttäytyy ihmisen tavoin oikein, koska osaa miettiä millainen eläin ihminen on ja mitä se haluaa... Juu, tietäs ihminen itsekin aina mitä haluaa.
Voit leikkiä johtajaa ja vaikka nimittää itseäsi intiaanipäällikkö Laumanjohtajaksi, mutta siitä huolimatta, koirasi on koira ja sinun pitäisi sille opettaa asioita, osata vahvistaa oikeaa ja toivottua käytöstä sekä on sinun vastuullasi ymmärtää enemmän koiraa ja sen käytöstä kuin koiran arvailla kädellisen suurta johtajuutta. Sinun kun pitäisi meinaan olla se älykkäämpi ja joka on vastuussa.
Joten tuommoisia alfa tekee ja muut seuraa pidän aivan ihmisen omana leikkinä ja egon pönkittämisenä vaikka todellista halua tuntea koiraa omana eläimenään ja vailla kiinnostusta kehittää itseään kouluttajana tai omistajana.

Ai niin, että vastaus oli siis joo, olen ajatellut.

semmottismimmottis kirjoitti:

Koiralle pitää opettaa mitä se haluaa. On täysin lapsellista olettaa että ihminen puhuu koiraa opettelematta ja että koira ymmärtää kaiken mitä sinä haluat pelkkää alfaa hokemalla. Lisäksi käsityksenne hyvästä käytöksestä on täysin erilaisia lähtökohtaisesti. Esimerkiksi tavarat eivät merkitse koiralle mitään. Sinulle merkitsee eri tavarat ja vielä eri tavalla, koira ei erota älypuhelimen arvoa puruluusta ja se siitä, johda alfana miten paljon haluat. Hyppiminen vasten ei ole koiralle lähtökohtaisesti koiran mielestä huonoa käytöstä. Ne hyppivät, painivat ja leikkivät keskenään joten jos olettaa että se lukee ajatuksia siitä, mikä sinusta on hyvää, on joko tyhmä tai tyypillinen inhimillistävä "alfa" joka kuvittelee koiran ajattelevan kuin ihminen. Joten on asioita mitä sinun pitää opettaa eikä kuvitella koiran olevan ihminen.
Koira ei voi totella sitä mitä ei ymmärrä tai mitä sille ei ole opetettu. Koira tekee kyllä hyvän omistajan kanssa töitä mielellään ja oppii nopeasti kannustamalla, palkkaamalla ja kun sille osoitetaan mikä on sitten se oikea vaihtoehto. Toivottu käytös pitää vahvistaa ja tasapaksulla suhtautumisella tai väärällä käytöksellä ei saa aikaiseksi mitään, hyvää ainakaan.

Koira pitää hoitaa hyvin joka tapauksessa eikä syytellä sitä omista luuloistaan ja typeryyksistään. Jos koira ei "tottele", se ei todennäköisesti osaa pyydettyä asiaa, ei ymmärrä mitä siltä halutaan tai vaatimustaso on liian suuri ja isoin osa nykyään: sille ei edes ole opetettu mitä halutaan. Palkka ei tarkoita jatkuvaa lellimistä tai sitä ettei olisi sääntöjä, vaan sitä että toivottua käytöstä vahvistetaan ja säännöt opetetaan. Arkikäytös ja kouluttaminen on tietenkin kaksi eri asiaa, mutta ei kai sitäkin pidä eritellä... Toivottavasti jokainen osaa ajatellakin.

Ikävä kyllä, en ole nähnyt yhdenkään, en ainoankaan koiran tottelevan omistajaa, joka vain "leikkii johtajaa", ei kouluta koiraansa eikä opeta sille mikä on oikein. En ole myöskään nähnyt yhtään ainutta koiraa koulutettavan vain sillä että se saa ruoan kaksi kertaa päivässä. On jo huomattavaa inhimillistämistä edes kuvitella että koira miettii "oi, saanpa taas iltapalaa, no käyttäydynpä päivän hyvin - ja veikkaan että se on tuon (apinan) mielestä näin". Ja sitten se käyttäytyy ihmisen tavoin oikein, koska osaa miettiä millainen eläin ihminen on ja mitä se haluaa... Juu, tietäs ihminen itsekin aina mitä haluaa.
Voit leikkiä johtajaa ja vaikka nimittää itseäsi intiaanipäällikkö Laumanjohtajaksi, mutta siitä huolimatta, koirasi on koira ja sinun pitäisi sille opettaa asioita, osata vahvistaa oikeaa ja toivottua käytöstä sekä on sinun vastuullasi ymmärtää enemmän koiraa ja sen käytöstä kuin koiran arvailla kädellisen suurta johtajuutta. Sinun kun pitäisi meinaan olla se älykkäämpi ja joka on vastuussa.
Joten tuommoisia alfa tekee ja muut seuraa pidän aivan ihmisen omana leikkinä ja egon pönkittämisenä vaikka todellista halua tuntea koiraa omana eläimenään ja vailla kiinnostusta kehittää itseään kouluttajana tai omistajana.

Ai niin, että vastaus oli siis joo, olen ajatellut.

Lue lisää

Välillä törmää tämmössiinkin päättömyyksiin tässä koulutuskeskusteluissa. Väitetään että johtajuuden puolestapuhujat eivät lainkaan kouluttaisi koiriaan, eivät opettaisi asioita. Totta hiidessä koulutamme koiriamme! Kaikki uudet asiat positiivisen vahvistamisen keinoin!

Voihan sitä haukkua toisia keksityin perustein mutta sillä ainoastaan kertoo itsestään sen, miten vähissä paukut on kun pitäisi oman asian puolesta puhua. Kova halu vaan riidellä semmoista vastaan josta ei näyttäisi tietävän yhtään mitään. Nuo argumentit millä kuvailet "alfan" käytöstä, ovat puuta heinää, eivät ne kerro mistään todellisesta.

Arkikäytöksen ja koulutuskenttien suoritusten välillä on todellakin iso ero. Koiran kanssa harrastaminen on nykyisin suosittua ja tällaiseen ihmisen omista motiiveista lähtevään kilpailuhenkiseen juttuun sopii hyvin koiran palkitseminen oikeasta suorituksesta. Ja sitten kilpakenttien sankari voi kotona murista omistajalleen tai jättää noudattamatta luoksekutsua maastossa tai tehdä tarpeensa sisälle. Kun se johtajuus puuttuu.

Luetkohan sä ollenkaan noita ihmisten vastauksia? Tuntuu, että et.

valgomed kirjoitti:

Monesti olen törmännyt innokkaiden kouluttajien kehotukseen antaa koko ruokamäärä makupaloina koulutuksen yhteydessä. Ettei tulisi liikaa ruokaa, kun koulutuksessa pitää koko ajan nakkia tarjota . Ihmettelen neuvoa, kyllähän petoeläimen ruokailutapa on kerralla paljon eikä papana kerrallaan pitkin päivää.
Ruokailun kannalta ei varmaan kovin hyvä. Osaako joku tätä valaista?

Lue lisää

Varmaan nyt voi käyttää vähän sitä omaakin harkintaa, eikös niin? Itse en ole törmännyt tuommoisiin neuvoihin, mutta esimerkiksi jos klassisesti ehdollistat luoksetuloa, niin siinähän käytetään silloin mahdollisimman hyvää palkkiota. Jos antaa ruoan aina siinä, niin kauan kun sitä alussa ehdollistaa, tai ruoan parhaan osan, niin saa sen luoksetulon ehdollistettua. Olisiko ollut jostakin tämmöisestä kyse?
Kun esimerkiksi metsästyskoira ei pysty pysäyttämään riistaan reagointia muulla, kuin yhtä vahvalla reaktiolla, joten luoksetulo ei ole kiinni "tottelevaisuudesta" vaan reagoinnista joilloin se pitää ehdollistaa. Tosin se nyt kannattaisi tehdä niin muillakin, mutta en nyt jaksa mennä siihen.

Muuten en ole kyllä tosiaan törmännyt mihinkään semmoiseen neuvoon että (aina) koko ruokamäärä pitäisi antaa koulutuksen yhteydessä, koska et voi edes harjoitella niin paljon että se kannattaisi. Paitsi tietty jos koira on tosi pieni ja treenaatte paljon... No joo, mutta ehkä siinä on tarkoitettu enemmän että ota sitten huomioon se, paljonko palkkaat, millä palkkaat ettei tule ylensyöntiä, kun etenkin alussa palkkaamistiheys on suuri. Etenkin taas, jos koira on pieni: sen vatsa tulee helposti täyteen ja sitten siihen päälle ruoka-annokset, niin eihän se ruoka edes ole kohta enää mikään palkka! Joten oletan että kouluttajat ovat enemmänkin tarkoittaneet sen ruokamäärän huomioimista, mikä onkin hyvä: jos syötät sille isot annokset ruokaa ja koulutat ruokapalkalla, niin pianhan annat sille ylisuuren määrän päivän mittaan. Joten sitä harkintaa saakin käyttää. Käytännössä tietenkin myös se ruoka, jos on hyvää ja koira kokee sen palkkana (joillekin kelpaa tavalliset raksutkin palkkaamiseen mutta ei kaikille), niin onhan se sinun kannaltasi helpompaa pienentää vain ruoka-annosta ja antaa loput koulutuksessa. Tai saat kyllä nopeiten tulosta jos käytät esim. lihapäivänä lihat koulutuksen yhteydessä ja tosiaan luoksetulo alkaa toimia ihan toisella tapaa ja nopeudella kun teet sitä säännönmukaisesti sisäelinpäivänä niiden paloilla.
Ja tietenkin, voihan sitä sen ruokansa eteen myös tehdä töitä. Eli, no, ei se nyt sinänsä ihan huonokaan olisi, vaikka ruoan saisi välillä työn eteen, eli koulutuksella.

Koira ei yleensä kyllä asiasta valita, se on sille ihan se ja sama, kunhan ruokaa saa. Eli se ei siitä "petoeläimen ruokailusta" oikeastaan välitä paskaakaan, kunhan saa ruokaa riittävästi. Pienissä erissä annettu ruoka tietty olisi terveellisempää.
Vatsalaukunkiertymää tietenkin estäisi pienet annokset, joten ne suuret eivät aina ole mikään absoluuttisen hyvä asia, mutta kuitenkaan tehdessä ei saisi koskaan syödä vatsaa täyteen samasta syystä! Ei siis ole hyvä ainakaan yhden koulutuksen aikana lykätä ruoka-annoksen verran nameja.
Enemmän itse olen kyllä kuullut, että kannattaa pitää palkkiot pieninä, siis kooltaan, ja etenkin kun palkataan alussa tosiaan usein. Koira kuitenkin saa sen palkkion ja jos se on hyvä, palkkaantuu pienemmästäkin määrästä eikä tule näin ylensyöneeksi. Eli mahdollisimman pieniä nameja, mitä koira kuitenkin vielä arvostaa. Sen lisäksi että silloin ne riittää, ne eivät täytä mahaa ylitäyteen, ei tule yliruokintaa ja se on taloudellisempaakin.