Oikeusrekisterikeskus on vastaanottanut yhteensä noin 1250 korvaushakemusta ns. WinCapita-asiaan liittyen. Korvaushakemukset, joissa vaaditaan määrältään yhteensä yli 26 miljoonan euron suuruisia korvauksia, on kohdistettu WinCapita-asiassa tuomittujen menettämisseuraamusten täytäntöönpanosta kertyviin varoihin.
WinCapita-asian menettämisseuraamuksia koskevat oikeudenkäynnit ovat vielä usean tapauksen osalta kesken. Joissain tapauksissa menettämisseuraamuksen täytäntöönpano on vasta aloitettu. Oikeusrekisterikeskus ratkaisee korvaushakemukset sen jälkeen, kun hakemukset on tutkittu ja pääosa menettämisseuraamustuomioista on saatu täytäntöönpantua. Tällä hetkellä on vaikea arvioida sitä, milloin korvaushakemukset tullaan ratkaisemaan.
http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/tiedotteet/2015/10/wincapita-asiaanliittyvienkorvaushakemustenkasittelyoikeusrekisterikeskuksessa.html
ORK tiedottaa WinCapitasta
55
183
Vastaukset
- NakkiMunakas
Voittoja saaneet jäsenet roikkuvat kynsin hampain kiinni muiden rahoissa ja viivyttelyllään aiheuttavat sen ettei korvauksia päästä maksamaan. Korvauskertymää heikentää vielä se että nämä tavallista parempiosaiset jäsenet ovat osoittautuneet persaukisiksi.
- Miksioimiksi34
Pitäisi olla helvetin-tyhmä että vapaaehtoisesti luopuisi varoista, jotka on kuvitellut hyvässä uskossa saavansa rehellisestä liiketoiminnasta. Kyllähän se on yhteiskunnan eli oikeuslaitoksen tehtävä osoittaa, kenelle varat oikeasti kuuluvat.
Tässä ei nyt tunkkien vetistely ja itkunsekainen tuherrus auta. Oikeuden päätös tiskiin ja perinnät käyntiin, niin se järjestelmä toimii. - NakkiMunakas
Miksioimiksi34 kirjoitti:
Pitäisi olla helvetin-tyhmä että vapaaehtoisesti luopuisi varoista, jotka on kuvitellut hyvässä uskossa saavansa rehellisestä liiketoiminnasta. Kyllähän se on yhteiskunnan eli oikeuslaitoksen tehtävä osoittaa, kenelle varat oikeasti kuuluvat.
Tässä ei nyt tunkkien vetistely ja itkunsekainen tuherrus auta. Oikeuden päätös tiskiin ja perinnät käyntiin, niin se järjestelmä toimii.Pitää olla helvetin-tyhmä jos ei vielä tähän päivään mennessä ole älynnyt että varat ovat peräisin rikoksesta. Tyhmiä ja ahneita sinne sijoittikin.
- Samaamieltä
NakkiMunakas kirjoitti:
Pitää olla helvetin-tyhmä jos ei vielä tähän päivään mennessä ole älynnyt että varat ovat peräisin rikoksesta. Tyhmiä ja ahneita sinne sijoittikin.
"Tyhmiä ja ahneita sinne sijoittikin."
Sinähän sen sioittaja-tunkkina parhaiten tiedät. - NakkiMunakas
Samaamieltä kirjoitti:
"Tyhmiä ja ahneita sinne sijoittikin."
Sinähän sen sioittaja-tunkkina parhaiten tiedät.Jätin sioittamatta kun wessaklubbenia kaupattiin minulle. Ei siellä kovin kummoisia sioittajia tainnut ollakaan. Pyramidipelistä voitolle jääneet sioittajat ovat osoittaneet sioittajan kykyjään sillä seurauksella että ovat nyt persaukisia. Masentavaa ajatella että nämä edustavat sitä keskivertoa parempaa väkeä.
- Tasa-arvoa
NakkiMunakas kirjoitti:
Jätin sioittamatta kun wessaklubbenia kaupattiin minulle. Ei siellä kovin kummoisia sioittajia tainnut ollakaan. Pyramidipelistä voitolle jääneet sioittajat ovat osoittaneet sioittajan kykyjään sillä seurauksella että ovat nyt persaukisia. Masentavaa ajatella että nämä edustavat sitä keskivertoa parempaa väkeä.
"Masentavaa ajatella että nämä edustavat sitä keskivertoa parempaa väkeä."
Ei ole maailma tasa-arvoinen paikka. Moni fiksu olisi mielellään sioittanut, mutta ei ollut rahaa. Moni tyhmä sioitti, kun oli rahaa. Yhteistä kaikille sioittajille oli se, että Hannu hoisi kaikkien sioituksia tasa-arvoisesti. Hannu on Suomen B. Madoff.
- AleAlkaa
Onko korvauksia vaativissa mukana rahanpesijöitäkin?
Kuka tarkistaa?- Sijoitustodistus
Kuitit pitää olla liitteenä.
- SeuraaRahaa
Sijoitustodistus kirjoitti:
Kuitit pitää olla liitteenä.
Eikö niitä kuitteja ja niihin liittyviä rahavirtoja/perusteita tarkisteta?
Sijoitustodistus kirjoitti:
Kuitit pitää olla liitteenä.
Vähän kinkkinen juttu tuo; kuitit pitää olla. Millaiset kuitit? Kuittejakin on monenlaisia ja niitä voi tehtailla jälkikäteenkin.
Ja mitaan ette voi...- vihjeitäkaivataan
RailiSuominen kirjoitti:
Vähän kinkkinen juttu tuo; kuitit pitää olla. Millaiset kuitit? Kuittejakin on monenlaisia ja niitä voi tehtailla jälkikäteenkin.
Ja mitaan ette voi..."Kuittejakin on monenlaisia ja niitä voi tehtailla jälkikäteenkin."
Niille olisi nyt kovaa kysyntää. Voitko antaa hyviä vihjeitä, miten ne maksut saadaan Nordean tiliotteelle jälkikäteen näkyviin? - HyvinTuliRahat
Sen kun scannaat tiliotteen ja laitat sinnne miljardin.
vihjeitäkaivataan kirjoitti:
"Kuittejakin on monenlaisia ja niitä voi tehtailla jälkikäteenkin."
Niille olisi nyt kovaa kysyntää. Voitko antaa hyviä vihjeitä, miten ne maksut saadaan Nordean tiliotteelle jälkikäteen näkyviin?Tarkoitatko niillä kuiteilla sellaisia kuitteja, jotka pitää näkyä myös pankin (mainitsit Nordean) tilisiirroissa? Siis pankin kuitteja? Ymmärtääkseni yhtä pätevä on myös sellainen kuitti jonka rahan vastaanottaja on antanut rahan maksajalle suorituksen luovutustilaisuudessa.
Aika kinkkiseksi menee tuo rahojen uudelleenjako. Siinä todellisuudessa kaivataan useampaakin kuittia/tositetta, mikäli halutaan varmistaa, ettei rosvot tule apajille uusjaossa.
Kuitteja on monenmoisia ja keinot ovat monet sano kissa, kun mummolla pöytää pyyhki.
Ja mitaan ette voi...- NotFreeLunch
"Aika kinkkiseksi menee tuo rahojen uudelleenjako. Siinä todellisuudessa kaivataan useampaakin kuittia/tositetta, mikäli halutaan varmistaa, ettei rosvot tule apajille uusjaossa."
Itse asiassa keskusrikospoliisi voisi niin halutessaan estää rosvojen apajille tulon luovuttamalla lisenssipörssin tiedot niitä pyytäville.
Tähän mennessähän nuo tiedot on luovutettu vain menettämisseuraamukseen tuomituille ja korvausvaateen sorvaajille on valehdeltu päin naamaa, ettei lisenssipörssin tietoja kyseiselle jäsenpaikalle ole.
Tai on, mutta tiedoston koko on 0 kilotavua ja näinollen mitään summiakaan ei ole näkyvillä.
Keskusrikospoliisi, syyttäjä, tuomioistuimet ja orkku tietävät kaikki vallan hyvin, ettei mitään uusjakoa ole tulossakaan vaan kerran valtiolle tuomittu on ja pysyy valtion omaisuutena.
Mikäli joku haluaa esittää edelliseen poikkeavan mielipiteen niin perusteluiksi - joista mielihyvin tarjoan rähmäpullakahveet läheisellä absilla - kelpaavat linkit niihin päätöksiin, joissa rikosuhrit ovat saaneet jotakin takaisin valtiolta. - Yyrinvämmerrys
NotFreeLunch kirjoitti:
"Aika kinkkiseksi menee tuo rahojen uudelleenjako. Siinä todellisuudessa kaivataan useampaakin kuittia/tositetta, mikäli halutaan varmistaa, ettei rosvot tule apajille uusjaossa."
Itse asiassa keskusrikospoliisi voisi niin halutessaan estää rosvojen apajille tulon luovuttamalla lisenssipörssin tiedot niitä pyytäville.
Tähän mennessähän nuo tiedot on luovutettu vain menettämisseuraamukseen tuomituille ja korvausvaateen sorvaajille on valehdeltu päin naamaa, ettei lisenssipörssin tietoja kyseiselle jäsenpaikalle ole.
Tai on, mutta tiedoston koko on 0 kilotavua ja näinollen mitään summiakaan ei ole näkyvillä.
Keskusrikospoliisi, syyttäjä, tuomioistuimet ja orkku tietävät kaikki vallan hyvin, ettei mitään uusjakoa ole tulossakaan vaan kerran valtiolle tuomittu on ja pysyy valtion omaisuutena.
Mikäli joku haluaa esittää edelliseen poikkeavan mielipiteen niin perusteluiksi - joista mielihyvin tarjoan rähmäpullakahveet läheisellä absilla - kelpaavat linkit niihin päätöksiin, joissa rikosuhrit ovat saaneet jotakin takaisin valtiolta."Keskusrikospoliisi, syyttäjä, tuomioistuimet ja orkku tietävät kaikki vallan hyvin, ettei mitään uusjakoa ole tulossakaan vaan kerran valtiolle tuomittu on ja pysyy valtion omaisuutena."
Eli kaikki valehtelivat kansalaisille suoraan päin näköä, niinkö?
- BrynolfSittisooda
Niinhän tuo Oikeusrekisterikeskus on asiakasystävällisyydessään maanmainio laitos.Ensi tämä tiedote ja ihan vapaaehtoisesti.
Sitten vielä tämä:
” Oikeusrekisterikeskus voi asianomaisen henkilön kirjallisesta hakemuksesta päättää, että vastaava määrä suoritetaan valtion varoista korvauksenhakijalle, mikäli Oikeusrekisterikeskus katsoo hakijan vaatimuksen oikeutetuksi.”
Sittenpä ei muuta kuin sitä kirjallista hakemusta väsäämään. Kuitit olisivat nyt mukavia, mutta kuka niitä jaksaa, sanoi Vyölaukkumies ja yleisö nauraa röhähteli päälle. Mutta jospa tappiolle jääneet jonkinmoisen sepustuksen kuitenkin saavat aikaiseksi, näin ainakin vilpittömästi toivon.
Kuikka – tuo synkeä pessimisti- tietysti lukee tämänkin oikeusrekisterikeskuksen valoisan tiedotteen ihan väärin. ;)))- Tämäsiellätarvitaan
Synkeä pessimisti tarvitsee tuomioistuinlaitokselta sen yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion.
- NotFreeLunch
""Keskusrikospoliisi, syyttäjä, tuomioistuimet ja orkku tietävät kaikki vallan hyvin, ettei mitään uusjakoa ole tulossakaan vaan kerran valtiolle tuomittu on ja pysyy valtion omaisuutena."
Eli kaikki valehtelivat kansalaisille suoraan päin näköä, niinkö?"
Ei.
Uusjako elikkäs rahojen palauttaminen niiden oikeille omistajille (rikosuhreille) on torpedoitu ja tullaan torpedoimaan näennäisen laillisin keinoin.
Pääjutun käsittelyn yhteydessä Vantaan KO:n tuomari Kari Kangas teki päätöksen, ettei asianosaisia (olivatpa sitten rikoksesta epäiltyjä tai korvausvaateensa esittäneitä) huolittu mukaan oikeussaliin.
Ilmeisenä tarkoituksena oli tuossa vaiheessa saada kaikki Kailajärveltä takavarikoidut varat tuomittua valtiolle menetetyiksi rikoshyötynä.
Näin kävikin ja sen lisäksi Kailajärveltä takavarikoitiin / asetettiin hukkaamiskieltoon yli 57 miljoonaa euroa.
Tällä varmistettiin se, että mikäli HK:lta sattuisi joskus rahaa löytymään niin valtio kuittaisi ensin päältä nuo 57 milliä korkoineen ja mahdolliset korvauksen hakijat olisivat vasta sitten jonossa.
Maakuntahippaloissa korvausvaateet on joko jätetty käsittelemättä tai hylätty kun rikossyytteet rehellisiksi todettuja sponsoreita vastaan ovat ennakko-odotuksista huolimatta tulleet hylätyiksi ja rikoshyöty tuomittu valtiolle menetetyksi.
Mikäli rikossyyte on menestynyt, ts. vastaajan on todettu syyllistyneen petokseen, korvausvaateet on jätetty lepäämään kunnes ylemmät oikeusasteet ovat käsitelleet itse pääasiat ja ehtinyt tuomita rikoshyödyt valtiolle menetetyiksi.
Oikeusrekisterikeskuksen kautta tapahtuva rahanjako on estetty vaatimalla korvausvaateen tueksi oikeudenpäätös, jollaista yksikään jäsen, lukuunottamatta muutamaa kymmentä Kailajärven kanssa asian riitauttanutta, ei tule saamaan.
Orkku oman ilmoituksensa mukaan odottelee, että rikoshyödyt on saatu pääosin konfiskoitua valtiolle ennen kuin ryhtyy käsittelemään korvausvaateita.
Jokainen voi omassa pihapiirissään pähkäillä sitä, että kuinka kauan kestää saada varattomaksi ilmoittautuneelta perittyä valtiolle muutamia satoja tuhansia tai jopa miljoona euroa korkoineen.
Pallo siirtyy virkamieheltä toiselle ja kenenkään ei tarvitse valehdella tai edes rikkoa lakia vaan vahvemman oikeudella rikosuhreilta kähvelletty omaisuus siirtyy yhteiseen omistukseen.
Ja näinhän sen kuuluukin mennä, sillä ahneille ja tyhmille ei kannata rahaa antaakaan (mitenkähän lienevät onnistuneetkin joskus sitä hankkimaan) vaan parempi antaa eurukaiset valtion hellään huomaan, sillä sieltä niitä ei hevin jaella minkäänlaisiin pyramiiteihin . : )))))- Vuokko-Meri-Vuokko
"Synkeä pessimisti tarvitsee tuomioistuinlaitokselta sen yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion."
Kuikkahan se vakaaseen tyyliinsä yllä osoitti kaipaavansa ko. tuomiota. Emmekö me jo viimeksi päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että ORK on asiassa lain mukaan puhtaasti täytäntöönpaneva viranomainen? Vantaalla tuomari on ratkaisuvelvollisuutensa kautta antanut käsiteltävänään olevassa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittavan eli täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun, eikä asianomistajien oikeuturvaa millään muotoa loukattu. Ratkaisu annettiin joko sovinnon kautta riita-asiassa, jossa sovinto oli sallittu, tai tuomioistuimen pääkäsittelyn kautta.
ORK vaatii ensinnäkin tuomioistuinlaitokselta tuon yllä kuvatun yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion, eikä näin ollen toimi itsenäisesti. Toiseksi, jos annettu tuomio tai sovintoratkaisu on täytäntöönpanokelpoinen, ORK ei voi päättää asiaa itsenäisesti, vaan jo annettua aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua noudattaen. Ja kolmanneksi, viimeisen sanan asiassa sanoo joka tapauksessa ja tarvittaessa tuomioistunlaitos, johon ORK:n ratkaisuun tyytymättömällä on oikeus asia palauttaa.
"Orkku oman ilmoituksensa mukaan odottelee, että rikoshyödyt on saatu pääosin konfiskoitua valtiolle ennen kuin ryhtyy käsittelemään korvausvaateita."
Aalto kertoi Kalevassa syyskuussa, että "korvauksia ryhdytään maksamaan WinCapita-voitoista vasta sen jälkeen, kun ne on saatu perittyä valtiolle. Tähän saakka niitä on Oikeusrekisterikeskuksen haltuun saatu noin 13 miljoonaa."
Jos tavoite on 26 miljoonaa, niin 1½ kuukautta sitten kasassa oli puolet. Viranomaisen kannalta asia helpottuu, jos kaikki asiat tehdään kerralla. Rikoskin vasta vanhentuu vuonna 2018.
"Jokainen voi omassa pihapiirissään pähkäillä sitä, että kuinka kauan kestää saada varattomaksi ilmoittautuneelta perittyä valtiolle muutamia satoja tuhansia tai jopa miljoona euroa korkoineen."
Aikaisempi tekstisi oli toki ikuisen pessimistin puhetta, mutta tässä tekstiisi sisältyy myös asiavirhe. Menettämisseuraamusasioissa, joissa ao. ei ole syyllistynyt itse mihinkään rikokseen, korkoja ei peritä, vain rikoshyöty.
- BrynolfHillalimukka
”Synkeä pessimisti tarvitsee tuomioistuinlaitokselta sen yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion.”
No, kunhan edes joitakin kuitteja löytyisi näin ensi hätään. Tai jos ei ole kuitteja, vähintään omatekemä sepustus siitä, että sijoitin pari milliä ja senttiäkään en saanut takaisin.
Uskomme, että oikeusrekisterikeskus ystävällisyyttään kysyy ensin muutaman tarkentavan kysymyksen ja vasta sitten päättää, että hakijan vaatimus ei ole oikeutettu.;))) - NotFreeLunch
Vuokko-Meri-Vuokko raapusteli:
""Synkeä pessimisti tarvitsee tuomioistuinlaitokselta sen yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion."
Kuikkahan se vakaaseen tyyliinsä yllä osoitti kaipaavansa ko. tuomiota. Emmekö me jo viimeksi päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että ORK on asiassa lain mukaan puhtaasti täytäntöönpaneva viranomainen? Vantaalla tuomari on ratkaisuvelvollisuutensa kautta antanut käsiteltävänään olevassa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittavan eli täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun, eikä asianomistajien oikeuturvaa millään muotoa loukattu. Ratkaisu annettiin joko sovinnon kautta riita-asiassa, jossa sovinto oli sallittu, tai tuomioistuimen pääkäsittelyn kautta."
Purraanpa taas hieman tuota sovintoasiaa kun se tuntuu niin ylivoimaisen vaikealta ymmärtää.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130002 :
"Oikeusrekisterikeskus ratkaisisi hakemuksen perusteella, onko vaatimus oikeutettu. Tähän kuuluisi ensinnäkin se, ettei hakija ole saanut suoritusta muualta. Lisäksi olisi verrattava, vastaako tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus tuomittua menettämisseuraamusta ja perustuvatko ne samaan tekoon. Vielä olisi tarkistettava, että tuomittu vahingonkorvaus tai edunpalautus olisi aiheellinen sekä perusteiltaan että määrältään, koska riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomio voidaan perustaa esimerkiksi myöntämiseen, jolloin tuomioistuin ei enemmälti tutki vaatimuksen perusteita tai määrää."
"koska riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomio voidaan perustaa esimerkiksi myöntämiseen, jolloin tuomioistuin ei enemmälti tutki vaatimuksen perusteita tai määrää."
"jolloin tuomioistuin ei enemmälti tutki vaatimuksen perusteita tai määrää."
Kuten jo aiemmin on todettu, sovintopapereilla Orkku pyyhkii peräreikää.
" Ja kolmanneksi, viimeisen sanan asiassa sanoo joka tapauksessa ja tarvittaessa tuomioistunlaitos, johon ORK:n ratkaisuun tyytymättömällä on oikeus asia palauttaa."
Tyytymättömät voivat haastaa valtion oikeuteen Orkun hylkäyksen jälkeen, mutta edelleenkään heillä ei ole vaadittavaa oikeudenpäätöstä, jolla Orkun ratkaisu kumottaisiin.
Oikeusistuin toteaa tylysti päätöksessään, että Orkku on tehnyt lainmukaisen ratkaisun ja valittajat määrätään yhteisvastuullisesti maksamaan valtion oikeudenkäyntikulut.
"Aalto kertoi Kalevassa syyskuussa, että "korvauksia ryhdytään maksamaan WinCapita-voitoista vasta sen jälkeen, kun ne on saatu perittyä valtiolle. Tähän saakka niitä on Oikeusrekisterikeskuksen haltuun saatu noin 13 miljoonaa."
Jos tavoite on 26 miljoonaa, niin 1½ kuukautta sitten kasassa oli puolet. Viranomaisen kannalta asia helpottuu, jos kaikki asiat tehdään kerralla. Rikoskin vasta vanhentuu vuonna 2018."
Lainehan liplattelee vallitsevien tuulten mukaan ja onpa se vinkka käynyt semmoisestakin ilmansuunnasta, että tavoitteena olisi saada 51 miljoonaa hyötykonfiskaatiota valtion haltuun.
Kuudessa-seitsemässä vuodessa on saatu 13 M€ takavarikoitua ja nämä ovat olleet niitä helpoiten löydettäviä varoja, sillä osa on maksanut jopa vapaaehtoisesti välttyäkseen käräjäkierteeltä ja 4,5 M€ jäsenten varoja ryöstettiin suoraan Moneybookersista.
Kailajärven henkilökohtaisilta tileiltä löydettiin ja takavarikoitiin rapia milli.
Seitsemisen miljoonaa on siis saatu jäseniltä.
38 M€ pitäisi vielä haalia kasaan perseaukisilta.
Lycka till, sano svenski vastamäessä.- Vuokko-Meri-Vuokko
"Kuten jo aiemmin on todettu, sovintopapereilla Orkku pyyhkii peräreikää."
Olivatko Vantaalta saadut sovintopaperit täytäntöönpanokelpoisia ja siten aktiivisesti velvoittavia? Kun vastaat tähän kysymykseen, voimme tutkia kuvaamaasi peräreikää tarkemmin.
Vantaalla tuomarin tehtävä oli ratkaisuvelvollisuutensa kautta antaa käsiteltävänään olleessa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittava eli täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomarilla oli kanneasiassa ratkaisupakko. Ellei suorituskanteesta saatu aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua, tuomari teki virkavirheen ja asianomistajien oikeuturvaa loukattiin räikeästi.
"Tyytymättömät voivat haastaa valtion oikeuteen Orkun hylkäyksen jälkeen, mutta edelleenkään heillä ei ole vaadittavaa oikeudenpäätöstä, jolla Orkun ratkaisu kumottaisiin."
Höpsis.
Missään laissa ei ole määritelty, että tuossa tapauksessa enää tarvittaisiin yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvää tuomiota. Oikeus tarkastelee jokaista juttua ITSENÄISESTI niin kuin parhaaksi näkee. Jos juttu etenee ko. tavalla käräjille, kantajana asiassa on ORK:n ratkaisuun tyytymätön henkilö ja vastaajana valtio, jota edustaa Oikeusrekisterikeskus. - NotFreeLunch
"Vantaalla tuomarin tehtävä oli ratkaisuvelvollisuutensa kautta antaa käsiteltävänään olleessa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittava eli täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomarilla oli kanneasiassa ratkaisupakko. Ellei suorituskanteesta saatu aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua, tuomari teki virkavirheen ja asianomistajien oikeuturvaa loukattiin räikeästi."
Mitä tekemistä tuolla on osapuolten välisen sovinnon vahvistamisen kanssa?
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3886/Pasanen_Anni.pdf?sequence=1, sivu 7:
"Sovittelussa ei ole kyse lainkäytöstä eikä siinä ole tavoitteena löytää aineellisen oikeuden
mukaista ratkaisua. Sovittelutuomarille etenkin tämä seikka asettaa menettelyssä haasteen,
sillä sovittelussa ei ole kyse todisteiden avulla toteennäytetystä, täsmällisesti muotoillusta ja
perustellusta ratkaisusta, joka perustuu voimassa olevan oikeuden soveltamiseen. Sovittelussa
lähtökohta on osapuolten auttamisessa löytämään riitaan sovintoratkaisu ja sitoutumaan tä-
hän ratkaisuun. Sovittelussa on siis tarkoitus auttaa osapuolia saamaan aikaan ratkaisu, joka
on osapuolten tahdon mukainen ja lopettaa konfliktin. (Ervasti 2005, 135–139)"
Sivu 8:
"Sovittelumenettelyä, toisin kuin riita-asian oikeudenkäyntiä, ei ole jaoteltu valmisteluun ja
pääkäsittelyyn eikä sovittelussa oikeudenkäynnistä poiketen pidetä pöytäkirjaa eikä käytyjen
keskustelujen sisältöä muutenkaan talleteta. Sovittelussa myöskään kokoonpano ei voi vaihtua
kesken asian, vaan sovittelijalla on päätösvalta kaikkiin sovittelua koskeviin asioihin. Sovittelussa,
edelleen erona oikeudenkäyntiin, ei ole kysymys vaatimusten toteen näyttämisestä,
joten sovittelussa ei lähtökohtaisesti ole tarvetta todisteluun. "
Sivu 19:
"Osapuolten päästessä yksimielisyyteen asiasta tehdään yleensä kirjallinen sovintosopimus.
Sopimuksen pitää olla selkeä, helppotulkintainen ja täsmällinen. Sovinto on osapuolten oma
ratkaisu. "
"RiitSovL 8 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi osapuolten pyynnöstä vahvistaa ratkaisuksi
sopimusasiakirjan, johon osapuolet ovat kirjanneet sovinnon ehdot ja hyväksyneet sen.
Vahvistamisen myötä siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen."
Palataanpa Vuokon väittämään:
"Vantaalla tuomarin tehtävä oli ratkaisuvelvollisuutensa kautta antaa käsiteltävänään olleessa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittava eli täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomarilla oli kanneasiassa ratkaisupakko. Ellei suorituskanteesta saatu aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua, tuomari teki virkavirheen ja asianomistajien oikeuturvaa loukattiin räikeästi."
Osapuolet tekivät keskenään kirjallisen sopimuksen, jonka tuomari vahvisti, jolloin sovinnosta tuli täytäntöönpanokelpoinen.
Tuomari ei tehnyt virkavirhettä, kenenkään oikeusturvaa ei loukattu.
Toista osapuolta vain vietiin kuin kusiämpäriä. - Vuokko-Meri-Vuokko
NotFreeLunch kirjoitti:
"Vantaalla tuomarin tehtävä oli ratkaisuvelvollisuutensa kautta antaa käsiteltävänään olleessa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittava eli täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomarilla oli kanneasiassa ratkaisupakko. Ellei suorituskanteesta saatu aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua, tuomari teki virkavirheen ja asianomistajien oikeuturvaa loukattiin räikeästi."
Mitä tekemistä tuolla on osapuolten välisen sovinnon vahvistamisen kanssa?
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3886/Pasanen_Anni.pdf?sequence=1, sivu 7:
"Sovittelussa ei ole kyse lainkäytöstä eikä siinä ole tavoitteena löytää aineellisen oikeuden
mukaista ratkaisua. Sovittelutuomarille etenkin tämä seikka asettaa menettelyssä haasteen,
sillä sovittelussa ei ole kyse todisteiden avulla toteennäytetystä, täsmällisesti muotoillusta ja
perustellusta ratkaisusta, joka perustuu voimassa olevan oikeuden soveltamiseen. Sovittelussa
lähtökohta on osapuolten auttamisessa löytämään riitaan sovintoratkaisu ja sitoutumaan tä-
hän ratkaisuun. Sovittelussa on siis tarkoitus auttaa osapuolia saamaan aikaan ratkaisu, joka
on osapuolten tahdon mukainen ja lopettaa konfliktin. (Ervasti 2005, 135–139)"
Sivu 8:
"Sovittelumenettelyä, toisin kuin riita-asian oikeudenkäyntiä, ei ole jaoteltu valmisteluun ja
pääkäsittelyyn eikä sovittelussa oikeudenkäynnistä poiketen pidetä pöytäkirjaa eikä käytyjen
keskustelujen sisältöä muutenkaan talleteta. Sovittelussa myöskään kokoonpano ei voi vaihtua
kesken asian, vaan sovittelijalla on päätösvalta kaikkiin sovittelua koskeviin asioihin. Sovittelussa,
edelleen erona oikeudenkäyntiin, ei ole kysymys vaatimusten toteen näyttämisestä,
joten sovittelussa ei lähtökohtaisesti ole tarvetta todisteluun. "
Sivu 19:
"Osapuolten päästessä yksimielisyyteen asiasta tehdään yleensä kirjallinen sovintosopimus.
Sopimuksen pitää olla selkeä, helppotulkintainen ja täsmällinen. Sovinto on osapuolten oma
ratkaisu. "
"RiitSovL 8 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi osapuolten pyynnöstä vahvistaa ratkaisuksi
sopimusasiakirjan, johon osapuolet ovat kirjanneet sovinnon ehdot ja hyväksyneet sen.
Vahvistamisen myötä siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen."
Palataanpa Vuokon väittämään:
"Vantaalla tuomarin tehtävä oli ratkaisuvelvollisuutensa kautta antaa käsiteltävänään olleessa suorituskanne-asiassa aktiivisesti velvoittava eli täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu. Tuomarilla oli kanneasiassa ratkaisupakko. Ellei suorituskanteesta saatu aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua, tuomari teki virkavirheen ja asianomistajien oikeuturvaa loukattiin räikeästi."
Osapuolet tekivät keskenään kirjallisen sopimuksen, jonka tuomari vahvisti, jolloin sovinnosta tuli täytäntöönpanokelpoinen.
Tuomari ei tehnyt virkavirhettä, kenenkään oikeusturvaa ei loukattu.
Toista osapuolta vain vietiin kuin kusiämpäriä."Osapuolet tekivät keskenään kirjallisen sopimuksen, jonka tuomari vahvisti, jolloin sovinnosta tuli täytäntöönpanokelpoinen."
Juuri näin. (Brynolf Ruokavalio tosin oli asiasta aikaisemmin aivan eri mieltä.)
Vantaalta saatu ratkaisu on siis täytäntöönpanokelpoinen eli se voidaan toteuttaa, ja ratkaisu on aktiivisesti osapuolia velvoittava ja sitova. Ratkaisu on silloin pantavissa täytäntöön jopa ulosottoteitse. Oikeudesta ei ole tämän sitovampaa ratkaisua saatavissa.
"Toista osapuolta vain vietiin kuin kusiämpäriä.... Kuten jo aiemmin on todettu, sovintopapereilla Orkku pyyhkii peräreikää."
ORK:lla on jäseneltä täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, ratkaisu joka saadaan panna täytäntöön vaikkapa pakolla ja ulosottoteitse, mutta ORK pyyhkii sillä peräreikää...?! On todella vaikea ymmärtää tuota pyyhkimistä - miksi pyyhkisi?
ORK:lla on siis käsissään vahvin mahdollinen ja velvoittava oikeuden ratkaisu ja samalla siis yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio. MIkäli ORK kuitenkin katsoo, että summissa on epäselvyyksiä, ORK pyytää lisätietoja. Mutta peräänsä ORK ei voi sovintopapereilla pyyhkiä. - NotFreeLunch
"ORK:lla on siis käsissään vahvin mahdollinen ja velvoittava oikeuden ratkaisu"
Ei, vaan Orkulla on osapuolten keskenään tekemä sovintopaperi.
"ORK:lla on siis käsissään ---- yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio."
Ei, vaan Orkulla on osapuolten keskenään tekemä sovintopaperi.
"MIkäli ORK kuitenkin katsoo, että summissa on epäselvyyksiä, ORK pyytää lisätietoja."
Ei, vaan Orkku hylkää hakemuksen ja antaa ohjeet valituksen tekemiseksi.
" Mutta peräänsä ORK ei voi sovintopapereilla pyyhkiä."
Kuvaannollisesti kyllä näin tulee käymään.
Valitettavasti.
Tässä tapauksessa hyväksyttyyn sovintoesitykseen sisältyi muitakin kohtia kuin vain tuo kantajien oikeus hakea korvausta Orkusta.
Sama oikeus on niilläkin tappiolle jääneillä jäsenillä, jotka eivät ole edes kuulleet puhuttavankaan koko sovinnosta.
Vantaan sovinto ei siis antanut mitään etua sovinnon tehneille verrattuna täysin nukuksissa oleviin jäseniin.
Orkku ei tule panemaan paljonkaan painoa sille, että Kailajärvi on myöntänyt sovinnon tehneiden kantajien korvausvaateet sekä perusteiltaan että määriltään oikeiksi.
Riita-asteella hänen suhtautumisensa noihinkin korvausvaateisiin oli päinvastainen. - Vuokko-Meri-Vuokko
NotFreeLunch kirjoitti:
"ORK:lla on siis käsissään vahvin mahdollinen ja velvoittava oikeuden ratkaisu"
Ei, vaan Orkulla on osapuolten keskenään tekemä sovintopaperi.
"ORK:lla on siis käsissään ---- yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio."
Ei, vaan Orkulla on osapuolten keskenään tekemä sovintopaperi.
"MIkäli ORK kuitenkin katsoo, että summissa on epäselvyyksiä, ORK pyytää lisätietoja."
Ei, vaan Orkku hylkää hakemuksen ja antaa ohjeet valituksen tekemiseksi.
" Mutta peräänsä ORK ei voi sovintopapereilla pyyhkiä."
Kuvaannollisesti kyllä näin tulee käymään.
Valitettavasti.
Tässä tapauksessa hyväksyttyyn sovintoesitykseen sisältyi muitakin kohtia kuin vain tuo kantajien oikeus hakea korvausta Orkusta.
Sama oikeus on niilläkin tappiolle jääneillä jäsenillä, jotka eivät ole edes kuulleet puhuttavankaan koko sovinnosta.
Vantaan sovinto ei siis antanut mitään etua sovinnon tehneille verrattuna täysin nukuksissa oleviin jäseniin.
Orkku ei tule panemaan paljonkaan painoa sille, että Kailajärvi on myöntänyt sovinnon tehneiden kantajien korvausvaateet sekä perusteiltaan että määriltään oikeiksi.
Riita-asteella hänen suhtautumisensa noihinkin korvausvaateisiin oli päinvastainen."ORK:lla on siis käsissään vahvin mahdollinen ja velvoittava oikeuden ratkaisu"
-- Ei, vaan Orkulla on osapuolten keskenään tekemä sovintopaperi. --
Sen lisäksi että paperi on osapuolien keskenään tekemä, se on oikeuden vahvistama. Täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu on jopa ulosottokelpoinen, osapuolia velvoittava ja sitova. Riita-asiassa vahvempaa ratkaisua ei ole olemassa.
"ORK:lla on siis käsissään ---- yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio."
-- Ei, vaan Orkulla on osapuolten keskenään tekemä sovintopaperi. --
Sen lisäksi että paperi on osapuolien keskenään tekemä, se on oikeuden vahvistama. Täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu on jopa ulosottokelpoinen, osapuolia velvoittava ja sitova. Riita-asiassa vahvempaa ratkaisua ei ole olemassa, ja ratkaisu on samalla yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio.
"MIkäli ORK kuitenkin katsoo, että summissa on epäselvyyksiä, ORK pyytää lisätietoja."
-- Ei, vaan Orkku hylkää hakemuksen ja antaa ohjeet valituksen tekemiseksi. --
ORK:n etu ei ole hylätä hakemusta, sillä ORK joutuu joka tapauksessa itse vastaajana edustamaan valtiota oikeudessa kantajan asiassa. ORK ei pysty luovimaan ulos velvollisuudestaan vastata joko (A) hakemusasiassa tai (B) oikeudessa valtion edustajana.
-- Tässä tapauksessa hyväksyttyyn sovintoesitykseen sisältyi muitakin kohtia kuin vain tuo kantajien oikeus hakea korvausta Orkusta.--
Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa?
-- Sama oikeus on niilläkin tappiolle jääneillä jäsenillä, jotka eivät ole edes kuulleet puhuttavankaan koko sovinnosta.... Vantaan sovinto ei siis antanut mitään etua sovinnon tehneille verrattuna täysin nukuksissa oleviin jäseniin. --
Ei pidä paikkaansa, sillä ORK vaatii hakijalta yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion. Sovinnon tehneillä sellainen täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu on olemassa, muilla jäsenillä ei ole.
-- Orkku ei tule panemaan paljonkaan painoa sille, että Kailajärvi on myöntänyt sovinnon tehneiden kantajien korvausvaateet sekä perusteiltaan että määriltään oikeiksi. --
Mikäli näin on, ORK edustaa valtiota ja toimii vastaajana oikeudessa kantajan asiassa. Kuten sanottua, ORK vastaa asiasta joko tavalla (A) tai tavalla (B).
- GloomyPessimist
Tämäsiellätarvitaan kirjoitti:
"Synkeä pessimisti tarvitsee tuomioistuinlaitokselta sen yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion."
Pikkuhiljaahan tässä edetään eikä meillä mitään kiirusta olekaan.
Nyt palstalla ollaan jo päädytty ilmeiseen yksimielisyyteen tuon yksityisoikeudellisen vaatimuksen turvaavan oikeudenpäätöksen (YOVTOP) tarpeesta rikosuhrin väsätessä hakemustaan Orkulle.
Pientä rahinaa on vielä havaittavissa siinä, että mitä se tuon YOVTOP:n oikein kuuluukaan pitää sisällään, jotta Orkku sen hyväksyisi.
Eiköhän sekin siitä vielä aukene.
Tuossa lainauksessa mainittu "synkeä pessimisti" kuvaa joidenkin kirjoittajien mielestä meikäläisen vaatimatonta persoonaa, joten päätin suolistaa tuon ilmaisun ja tutkia mitä se pitääkään sisällään.
Noin niinkuin vain lyhyen kaavan mukaisesti.
Verrataanpa optimistia ja pessimistiä toisiinsa.
Vanha sanonnan mukaanhan optimisti ei opi eikä pessimisti pety.
Tuo ei anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa optimistin henkisistä kyvyistä, häntä viedään aina kuin litran mittaa tai kusiämpäriä eikä hän osaa ottaa opikseen aiemmista koettelemuksista.
Lopulta hän päätynee joko psykiatriseen hoitoon tai oman käden kautta loppusijoituspaikkaan.
Pessimistiä tuo lauseke mairittelee - hänen oppimiskyvyissään ei ole puutteita, hänen elämäänsä eivät varjosta sarjapettymykset ja hän on tottunut ammentamaan syntymän ja kuoleman välisen surkean tapahtumaketjun ajaksi voimia omasta päänupistaan sekä vahvasta hartiapankistaan.
Ollakko onneton optimisti vai syntyäkö synkäksi pessimistiksi - kas siinäpä sitä pulmaa kerrakseen. - GloomyPessimist
Vuokko raapusteli:
"-- Tässä tapauksessa hyväksyttyyn sovintoesitykseen sisältyi muitakin kohtia kuin vain tuo kantajien oikeus hakea korvausta Orkusta.--
Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa?"
Arvostan suuresti yhtä ihmisryhmää Suomessa - vakuutuslääkäreitä.
Heille on annettu yliluonnollisia kykyjä, sillä he voivat parantaa vaikeasti vammautuneita tai kroonisesti sairaita suomalaisia edes heitä näkemättä.
Kaukoparantamiseksi sitä kai kutsutaan.
Heidän kykynsä on asetettu lukemattomia kertoja kyseenalaiseksi jopa oikeusistuimissa ja poikkeuksetta tuomarit ovat vahvistaneet vakuutuslääkäreiden kykenevän parantamaan muiden jopa kymmenien asiantuntijalääkäreiden päinvastaisista lausunnoista huolimatta pysyvästi työkyvyttömyyteen tuomittuja kansalaisia.
Ja edes potilaita näkemättä.
Vuokko on myös saanut syntymälahjakseen kyvyn tehdä päätelmiä asioista ja asiakirjoista, joista hänellä ei ole pienintäkään omakohtaista kokemusta.
Kateeksi käy.
No, vaatimattomista synnyinlahjoistani johtuen olen joutunut tutustumaan mm. tuohon Vantaan sopimukseksi miellettyyn asiakirjakokonaisuuteen.
Sopimustekstihän itsessään on monisivuinen ja pitää sisällään mm. seuraavat vastaajia koskevat myönnytykset:
- toinen vastaajista (TW) vapautuu pysyvästi häneen kohdistuneista korvausvaateista
- toinen vastaajista (HK) vastaa häneen kohdistetuista korvausvaateista ainoastaan sillä summalla, jonka valtio on häneltä jo takavarikoinut
- osapuolet eivät valita ylempään oikeusasteeseen sopimuksen sisällöstä
Vastaajat saivat oikeuden hakea vahingonkorvausta Orkulta niistä varoista, joita sinne saadaan rikoshyötynä takavarikoitua.
Pari lakitoimistoa sai vähällä vaivalla muutaman millin ehkäpä huvijahdin ostoon henkilökunnan risteilyjä varten tai muuhun välttämättömyyteen.
Vantaan käräjäoikeus sai ravistettua harteiltaan n. 1300 vihaisen kantajan ja yhteistyökyvyttömien vastaajien välisen riitaisan, vuosikausia kestävän, näännyttävän ja kalliin oikeusruljanssin.
Helsingin hovioikeus välttyi valitussirkukselta.
Oikeusneuvokset KKO:ssa katsoivat oikeudekseen tilata valtion laskuun pari laatikollista kunnon konjakkia ja kottikärryllisen paksuja havannalaisia.
Jotakuta osapuolta vietiin kuin kusiämpäriä, mutta ketä?- Gloomypessimist
"Vastaajat saivat oikeuden hakea vahingonkorvausta Orkulta niistä varoista, joita sinne saadaan rikoshyötynä takavarikoitua."
Tuo erittäin arvossa pidetty oikeus hakea korvausta Orkulta koski siis kantajia eikä vastaajia, kuten erehdyksessä tuohon tekstiini hökelsin.
- BrynolfSuklaapatukka
”Osapuolet tekivät keskenään kirjallisen sopimuksen, jonka tuomari vahvisti, jolloin sovinnosta tuli täytäntöönpanokelpoinen."
Sovintosopimuksessa voi lukea, että pojat tekivät sovinnon ja Ville maksaa Kallelle satkun. Tuomari lättää allekirjoituksen, että näin pojat sopivat. Muuta siinä ei tarvitse lukea.
Täyttöönpanokelpoisuus koskee ainoastaan sitä, että Ville maksaa. Jos ei maksa, rahaa voi hakea ulosoton avulla Kallelta. Oikeusrekisterikeskus ei ole sidottu näin tehtyyn sovintoon. Oikeusrekisterikeskus voi vallan aiheellisesti kysyä, että mihin tuo satkun maksaminen perustuu ja mitä näyttöä asiasta mahtaa olla.
Trölli tuolla kouhkaa yhtä ja ainoaa sanaa taas; ”täytäntöönpanokelpoinen”.
”Täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu on jopa ulosottokelpoinen, osapuolia velvoittava ja sitova.” Niin on Trölli kulta, mutta määrittely pätee vain sovintosopimuksen osapuoliin. Valtion nimeä siinä sopimuksessa ei ole. Koe nyt ymmärtää.
Minä olen saanut tätä meidän Tröllykkää vetää perässäni kuin mummo vesikelkkaa. Vuosikausi olen sitä yrittänyt opastaa, vaan ei se opi.
Huokaus. ;))) - Vuokko-Meri-Vuokko
Ikuinen pessimisti kirjoitti tapansa mukaan oikein mukavasti, sujuvasti ja paljon, mutta ohitti silmänkään värähtämättä tietyt asiat:
Kantajien osalta Vantaalla oli kyse suorituskanteesta, johon oikeuden oli annettava toimeenpanokelpoinen ratkaisu. Nim. Br. Läskisoosi huuteli tietämättömyyttään väliin jo aikaisemmin ("No ei ole tuottanut (toimeenpanokelpoista ratkaisua)."), mutta pääsimme Pessimistin kanssa asiassa yhteisymmärrykseen - toimeenpanokelpoinen ratkaisu on olemassa. Se on pääasia.
Riita-asiassa oikeus ei voi antaa vahvempaa ratkaisua kuin toimeenpanokelpoisen ratkaisun, joka on osapuolia velvoittava, sitova ja jopa ulosottokelpoinen. Riita-asioita puidaan oikeudessa usein rikosasioista erottaen yksityis- eli siviilioikeudellisina juttuina (vrt. adheesioprosessi). Näin mm. Wincapitassa.
Useimmiten näissä riita-asioissa sovinto on sallittu. Riita-asiassa on esitetty kanteen kautta yksityisoikeudellinen vaade, johon haetaan hyväksyntää, ratkaisua. Wincapitassa kyseessä on korvauksen vaatiminen rikoksen aiheuttamista vahingoista: tämä on sama kuin yksityisoikeudellinen vaatimus.
Tuomio on nyt oikeuslaitoksen WC-riita-asian oikeudenkäynnin pääasiassa lopullisesti antama ratkaisu, Vantaan tapauksessa jopa lainvoimainen sellainen. Olemme kaikki sitä mieltä, että ORK:n tulee saada käyttöönsä yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio. Vantaalla WC-jutussa saatu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu on sama kuin yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio. Tämä on se peruste ja syy-yhteys kantajan ja Wincapitan vahingonkorvausasian välillä, se mitä ORK vaatii ja myös saa.
ORK:n etu ei ole hylätä hakemusta oikopäätä, sillä ORK joutuu joka tapauksessa itse vastaajana edustamaan valtiota oikeudessa kantajan asiassa. ORK ei pysty luovimaan ulos velvollisuudestaan vastata velvollisuuksistaan joko (A) hakemusasiassa tai (B) oikeudessa valtion edustajana. Mikäli ko. täytäntöönpanokelpoinen Vantaan ratkaisu ei sisällä sitovia summia, on ORK:n etu pyytää lisätietoja, sillä muutoin asia menee vaikeimman kautta oikeudessa.
> Vuokko on myös saanut syntymälahjakseen kyvyn tehdä päätelmiä asioista ja asiakirjoista, joista hänellä ei ole pienintäkään omakohtaista kokemusta.
Kaikki päätelmät on tehtävissä laista. Vantaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu vahingonkorvausasiassa vastaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvää tuomiota. Ratkaisussa kerrotaan peruste, ja jos määrässä on epäselvyyksiä, ORK:n etu on selvittää asia kysymällä.- GloomyPessimist
"ORK:n etu ei ole hylätä hakemusta oikopäätä, sillä ORK joutuu joka tapauksessa itse vastaajana edustamaan valtiota oikeudessa kantajan asiassa. ORK ei pysty luovimaan ulos velvollisuudestaan vastata velvollisuuksistaan joko (A) hakemusasiassa tai (B) oikeudessa valtion edustajana. Mikäli ko. täytäntöönpanokelpoinen Vantaan ratkaisu ei sisällä sitovia summia, on ORK:n etu pyytää lisätietoja, sillä muutoin asia menee vaikeimman kautta oikeudessa."
Lapsenuskon säilyttäminen on kunnioitettava saavutus.
"sovittelussa ei ole kyse todisteiden avulla toteennäytetystä, täsmällisesti muotoillusta ja perustellusta ratkaisusta, joka perustuu voimassa olevan oikeuden soveltamiseen. " (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3886/Pasanen_Anni.pdf?sequence=1, sivu 7)
"Mikäli ko. täytäntöönpanokelpoinen Vantaan ratkaisu ei sisällä sitovia summia"
Ei mikäli vaan kun.
"on ORK:n etu pyytää lisätietoja, sillä muutoin asia menee vaikeimman kautta oikeudessa"
Rikosuhrien kannalta asiat vaikeutuvat entisestään ja siihen on pyrittykin poikkeavista väitteistä huolimatta. (mm. Jaakko Rautio mediassa 7.2.2013 muutama tunti Helsingin hovin Kailajärvelle antaman tuomion julistamisen jälkeen)
Kymmenen tai mitä luultavimmin useammankin vuoden kuluttua kun Orkku ehkä rupeaa puntaroimaan sinne lähetettyjä korvausvaateita suurin osa klubilaisista lienee jo pölläytetty krematoriossa savuna taivaalle tai hoidettu muuten pois näkyviltä pilaamasta ihmisten hengitysilmaa.
Loput ovat dementoituneita.
Perikuntia asiat eivät kiinnosta.
Muutama tolopuusi haastaa valtion käräjille, pilaa elämästään kymmenkunta vuotta ja katkeroituu pahemman kerran ennen poisnukkumistaan.
Orkussa virkamiehet vaihtuvat ja, kuten Vuokkokin totesi, toimivat valtion edustajina ja ajavat valtion etua.
Sillä sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Ja sen samaisen kuusen juurella majailevat ne tuomaritkin. - Vuokko-Meri-Vuokko
GloomyPessimist kirjoitti:
"ORK:n etu ei ole hylätä hakemusta oikopäätä, sillä ORK joutuu joka tapauksessa itse vastaajana edustamaan valtiota oikeudessa kantajan asiassa. ORK ei pysty luovimaan ulos velvollisuudestaan vastata velvollisuuksistaan joko (A) hakemusasiassa tai (B) oikeudessa valtion edustajana. Mikäli ko. täytäntöönpanokelpoinen Vantaan ratkaisu ei sisällä sitovia summia, on ORK:n etu pyytää lisätietoja, sillä muutoin asia menee vaikeimman kautta oikeudessa."
Lapsenuskon säilyttäminen on kunnioitettava saavutus.
"sovittelussa ei ole kyse todisteiden avulla toteennäytetystä, täsmällisesti muotoillusta ja perustellusta ratkaisusta, joka perustuu voimassa olevan oikeuden soveltamiseen. " (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3886/Pasanen_Anni.pdf?sequence=1, sivu 7)
"Mikäli ko. täytäntöönpanokelpoinen Vantaan ratkaisu ei sisällä sitovia summia"
Ei mikäli vaan kun.
"on ORK:n etu pyytää lisätietoja, sillä muutoin asia menee vaikeimman kautta oikeudessa"
Rikosuhrien kannalta asiat vaikeutuvat entisestään ja siihen on pyrittykin poikkeavista väitteistä huolimatta. (mm. Jaakko Rautio mediassa 7.2.2013 muutama tunti Helsingin hovin Kailajärvelle antaman tuomion julistamisen jälkeen)
Kymmenen tai mitä luultavimmin useammankin vuoden kuluttua kun Orkku ehkä rupeaa puntaroimaan sinne lähetettyjä korvausvaateita suurin osa klubilaisista lienee jo pölläytetty krematoriossa savuna taivaalle tai hoidettu muuten pois näkyviltä pilaamasta ihmisten hengitysilmaa.
Loput ovat dementoituneita.
Perikuntia asiat eivät kiinnosta.
Muutama tolopuusi haastaa valtion käräjille, pilaa elämästään kymmenkunta vuotta ja katkeroituu pahemman kerran ennen poisnukkumistaan.
Orkussa virkamiehet vaihtuvat ja, kuten Vuokkokin totesi, toimivat valtion edustajina ja ajavat valtion etua.
Sillä sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Ja sen samaisen kuusen juurella majailevat ne tuomaritkin.Olemmeko kuitenkin nyt molemmat sitä mieltä, että Vantaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu vahingonkorvausasiassa vastaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvää tuomiota?
Sovintoratkaisu riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei ole arvottomampi kuin pääkäsittelyn läpi käynyt tuomio. Lain mukaan tuomio edellyttää ainoastaan sitä, että oikeuden ratkaisu on pääasiassa lopullisesti annettu. ORK ei voi vaatia muuta, jotta YOVHT olisi olemassa.
"Lapsenuskon säilyttäminen on kunnioitettava saavutus."
Pessimistin näkemys. Kyseessä ei toki ole lapsenusko, vaan luottamus ihmisen luontaiseen laiskuuteen. Jos ORK pystyy ratkaisemaan asian kysymällä hakijalta lisää papereita tai menemällä oikeussaliin kysymään saoja papereita ja vastaamaan asiasta valtion puolesta, kyllä vastaus on selvä. ORK ei varmuudella vapaaehtoisesti lähde pyytämään samoja papereita käräjäoikeuden kautta.
"Ei mikäli vaan kun."
Ovatko summat heitetty hatusta?
"Rikosuhrien kannalta asiat vaikeutuvat entisestään ja siihen on pyrittykin poikkeavista väitteistä huolimatta. "
Syyttälaitos ja tuomarit - korkeinta oikeutta myöten - ovat järjestelmällisesti kertoneet, että rikoshyöty pyritään palauttamaan vahingonkärsijöille. Olet asiassasi perinyt arvostetun VT Pitkäsen kannan, joka jo vuosia sitten totesi, että varoja ei voida palauttaa, koska ei tiedetä miten. Kaikki dokumentit kun sattuivat silloin puuttumaan.
"Orkussa virkamiehet vaihtuvat ja, kuten Vuokkokin totesi, toimivat valtion edustajina ja ajavat valtion etua."
Lähden siitä, että ORK haluaa päästä asiassa helpolla, eikä aja valtion etua, vaan omaansa. Helppo tie ei ole hylätä kaikkia hakemuksia oikopäätä ja mennä oikeuteen, vaan myöntää määrältään perusteltu ja todisteltavissa oleva summa valtion maksettavaksi (jos varoja on). Näin asia menee lain mukaan.
Aikaa tosin kuluu, ja kuolema ja dementia uhkaavat useita. Jos ei edes ensi lumilla, niin joillakin lumilla kuitenkin. - GloomyPessimist
"Olemmeko kuitenkin nyt molemmat sitä mieltä, että Vantaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu vahingonkorvausasiassa vastaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvää tuomiota?"
Spedeshow:ssa joskus aikoinaan esiintyi Toivo Kärki ja Repe Helismaa.
Spede näytteli hataran muistini mukaan Repeä.
Sketsin aiheena oli haastattelu sankarien toimista ja kun toimittaja kysäisi, jotta "Oletteko te esiintyneet milloinkaan yhdessä?" niin Spede-Repe tokaisi: "Topi on, minä en."
Sketsiä mukaillakseni vastaankin kysymykseesi: "Olemmeko kuitenkin nyt molemmat sitä mieltä..." että sinä olet, minä en sikäli mikäli kyse ei ole asian riitauttaneiden saamista ratkaisuista.
"Syyttälaitos ja tuomarit - korkeinta oikeutta myöten - ovat järjestelmällisesti kertoneet, että rikoshyöty pyritään palauttamaan vahingonkärsijöille."
"Kun teet rikosilmoituksen 15.6.2009 mennessä syyttäjä voi ajaa kanteesi." (KRP:n yllyte)
"Rikoksesta epäiltyjä on n. 600 ja lisää on tulossa." (Maria Vuorivirta-Heikkinen marraskuussa 2010 VKSV:n järjestämässä informaatiotilaisuudessa)
"Ensimmäinen rikosilmoitus klubista tehtiin 18.3.2008" (Seppo Rautava Vantaan käräjäoikeudessa keväällä 2011 todistajana ollessaan)
"Rikoshyötyä ollaan takavarikoimassa vain n. 19,7 M€:n edestä" (Saara Mähönen syksyllä 2013 Kuopion KO:ssa ollessaan syyttäjän todistajana teemasta menettämisseuraamusten kohtuullistaminen)
En viitsi enempää kaivella päänuppia, mutta trendi lienee selvä - ylläolevista viidestä lainauksesta neljä on osoittautunut emävalheiksi ja viides vain odottelee vuoroaan. - Vuokko-Meri-Vuokko
GloomyPessimist kirjoitti:
"Olemmeko kuitenkin nyt molemmat sitä mieltä, että Vantaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu vahingonkorvausasiassa vastaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvää tuomiota?"
Spedeshow:ssa joskus aikoinaan esiintyi Toivo Kärki ja Repe Helismaa.
Spede näytteli hataran muistini mukaan Repeä.
Sketsin aiheena oli haastattelu sankarien toimista ja kun toimittaja kysäisi, jotta "Oletteko te esiintyneet milloinkaan yhdessä?" niin Spede-Repe tokaisi: "Topi on, minä en."
Sketsiä mukaillakseni vastaankin kysymykseesi: "Olemmeko kuitenkin nyt molemmat sitä mieltä..." että sinä olet, minä en sikäli mikäli kyse ei ole asian riitauttaneiden saamista ratkaisuista.
"Syyttälaitos ja tuomarit - korkeinta oikeutta myöten - ovat järjestelmällisesti kertoneet, että rikoshyöty pyritään palauttamaan vahingonkärsijöille."
"Kun teet rikosilmoituksen 15.6.2009 mennessä syyttäjä voi ajaa kanteesi." (KRP:n yllyte)
"Rikoksesta epäiltyjä on n. 600 ja lisää on tulossa." (Maria Vuorivirta-Heikkinen marraskuussa 2010 VKSV:n järjestämässä informaatiotilaisuudessa)
"Ensimmäinen rikosilmoitus klubista tehtiin 18.3.2008" (Seppo Rautava Vantaan käräjäoikeudessa keväällä 2011 todistajana ollessaan)
"Rikoshyötyä ollaan takavarikoimassa vain n. 19,7 M€:n edestä" (Saara Mähönen syksyllä 2013 Kuopion KO:ssa ollessaan syyttäjän todistajana teemasta menettämisseuraamusten kohtuullistaminen)
En viitsi enempää kaivella päänuppia, mutta trendi lienee selvä - ylläolevista viidestä lainauksesta neljä on osoittautunut emävalheiksi ja viides vain odottelee vuoroaan.Tähän onkin hyvä ruveta sitten lopettelemaan, kun asiat tulivat umpikujaan.
- Minä olen sitä mieltä, että Vantaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu vahingonkorvausasiassa vastaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvää tuomiota. Sen pitää kelvata ORK:ssa. Sinä olet eri mieltä.
- Minä olen sitä mieltä, että sovintoratkaisu riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei ole arvottomampi kuin pääkäsittelyn läpi käynyt tuomio. Lain mukaan tuomio edellyttää ainoastaan sitä, että oikeuden ratkaisu on pääasiassa lopullisesti annettu. ORK ei voi vaatia muuta, jotta YOVHT olisi olemassa. Sinä olet sitä mieltä, että ORK pyyhkii sovintoratkaisulla peräänsä.
- Minä olen sitä mieltä, että viranomaisjärjestelmä pyrkii palauttamaan rikoshyödyn vahingonkärsijöille. Sinä olet sitä mieltä, että viranomainen pyrkii kusemaan vahingonkärsijöitä silmään.
Vain aika näyttää, ellei dementia korjaa.
- BrynolfMetriLaku
"Nim. Br. Läskisoosi huuteli tietämättömyyttään väliin jo aikaisemmin..."
Huomaan, että sinä pörräät taas yhden maagisen sanan ympärillä ; "täytäntöönpanokelpoinen". Täyttöönpanokelpoisuus koskee vain sopijaosapuolia.
Sovintosopimus - kuten sopimus yleensäkin - sitoo vain sopimuksen tehneitä osapuolia. Kolmas osapuoli voi kiillottaa perälaudan moisella sopimuksella. Tässä mielessä sopimus ei sido myöskään valtiota. Olen Kuikan kanssa samaa mieltä, että lapsenuskosi on hellyttävää. ;))))- Niinhuuteli
"Nim. Br. Läskisoosi huuteli tietämättömyyttään väliin jo aikaisemmin..."
Niin huuteli.
- Vuokko-Meri-Vuokko
> Täyttöönpanokelpoisuus koskee vain sopijaosapuolia.
Ja taas jatkuu Br. Ruokavalion valehtelu!
Et taida vieläkään ymmärtää, että eräs kanteen tyyppi on suorituskanne, kuten nyt WC-vahingonkorvausasiassa. Oikeudessa haetaan aktiivisesti velvoittavaa ratkaisua, jossa tuomarilla on ratkaisupakko. Lain mukaan vaikkapa ulosottoperuste, yleensä tuomio, jossa asetetaan maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen joko 15 tai 20 vuoden ajan.
Kerropas meille muille, Br. Ruokavalio, miten täytäntöönpanokelpoinen tuomio riita-asiassa riittää ulosottoperusteeksi ja siihen, että kantajan vaatima velvoite voidaan pistää täytäntöön tarvittaessa pakolla ja ulosottoteitse? Onko ulosottoviranomainen nyt kuvaamasi sopijaosapuoli, ja millä oikeudella uo-viranomainen panee tuomiota täytäntöön, vaikka ei ole sopijaosapuoli?
Haluatko perua puheesi, vai joko sinulle selvisi, miten asia oikeasti menee?
(Ja nyt kamalaa selitystä tähän kohtaan siitä, mitä tarkoitit! Mietipä nyt taas sanojasi tarkkaan - itse epäilen vahvasti että lauseestasi tuli mokailulistasi nro 29.)
> Sovintosopimus - kuten sopimus yleensäkin - sitoo vain sopimuksen tehneitä osapuolia. Kolmas osapuoli voi kiillottaa perälaudan moisella sopimuksella.
Kts. kohta edellä.
Kerro meille kaikille vielä kerran ja ihan omin sanoin, miten asiassa, jossa sovinto on sallittu, oikeus tuottaa ORK:lle kelpaavan yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion? Millainen sen muoto tulee virallisesti olla?
> Olen Kuikan kanssa samaa mieltä, että lapsenuskosi on hellyttävää.
Ihan vapaasti. Fakta kuitenkin on, että sinä puhut todella paljon paskaa, suusi tai sormesi ovat aivojasi edellä ja mokailulistasi sen kuin kasvaa.- TotuusKuoli
Voisitko tuoda esille jonkun alkuperäisen kappaleen noista sovintosopimuksista? Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan niissä on vain sovittu ettei menetettyjä rahoja peritä takaisin Kailajärveltä. Sinällään tuollaisen sopimuksen ei tarvitse sisältää mitään euromääriä eikä siinä tarvitse olla mitään tositteita sijoituksista. Siksi pitäisi tietää tarkemmin sisällöstä ennen kuin voi ottaa kantaa siihen mikä merkitys sovintopaperilla on mahdollisia korvauksia kysellessä.
- V-M-V
TotuusKuoli kirjoitti:
Voisitko tuoda esille jonkun alkuperäisen kappaleen noista sovintosopimuksista? Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan niissä on vain sovittu ettei menetettyjä rahoja peritä takaisin Kailajärveltä. Sinällään tuollaisen sopimuksen ei tarvitse sisältää mitään euromääriä eikä siinä tarvitse olla mitään tositteita sijoituksista. Siksi pitäisi tietää tarkemmin sisällöstä ennen kuin voi ottaa kantaa siihen mikä merkitys sovintopaperilla on mahdollisia korvauksia kysellessä.
Odotellaan tähän Br. Ruokalajin kootut ja ontuvat selitykset ensin.
Kuikka Koponen tietää itse sovintopaperin asiasisällöstä enemmän, jos jaksaa kertoa. - TotuusKuoli
V-M-V kirjoitti:
Odotellaan tähän Br. Ruokalajin kootut ja ontuvat selitykset ensin.
Kuikka Koponen tietää itse sovintopaperin asiasisällöstä enemmän, jos jaksaa kertoa.Oletin että sinulla oli tarkkaa tietoa sopimuksen sisällöstä, kun sen merkityksestä kerroit. Jos sopimuksen sisältö on se mitä julkisuuteen on kerrottu, niin siinähän vain luovutaan vaateista Kailajärveä kohtaan. Miten sellainen sopimus voi käydä todisteena menetyksien summista?
Samoin sopimuksessa voi ilmoittaa menetykseksi vaikka mitä ja luopua vaateista. Kailajärvelle ei ole merkitystä onko sopimuksessa summaksi laitettu 1000 vai 1000000 euroa, luopuuhan toinen osapuoli vaateistaan. Tältä pohjalta on vaikea ymmärtää miten sopimus sitoisi ORK:ta. - V-M-V
TotuusKuoli kirjoitti:
Oletin että sinulla oli tarkkaa tietoa sopimuksen sisällöstä, kun sen merkityksestä kerroit. Jos sopimuksen sisältö on se mitä julkisuuteen on kerrottu, niin siinähän vain luovutaan vaateista Kailajärveä kohtaan. Miten sellainen sopimus voi käydä todisteena menetyksien summista?
Samoin sopimuksessa voi ilmoittaa menetykseksi vaikka mitä ja luopua vaateista. Kailajärvelle ei ole merkitystä onko sopimuksessa summaksi laitettu 1000 vai 1000000 euroa, luopuuhan toinen osapuoli vaateistaan. Tältä pohjalta on vaikea ymmärtää miten sopimus sitoisi ORK:ta.Kuten jo sanoin, odotellaan tähän Br. Ruokalajin kootut ja ontuvat selitykset ensin.
Kuikka Koponen tietää itse sovintopaperin asiasisällöstä enemmän, jos jaksaa kertoa. - näin
TotuusKuoli kirjoitti:
Voisitko tuoda esille jonkun alkuperäisen kappaleen noista sovintosopimuksista? Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan niissä on vain sovittu ettei menetettyjä rahoja peritä takaisin Kailajärveltä. Sinällään tuollaisen sopimuksen ei tarvitse sisältää mitään euromääriä eikä siinä tarvitse olla mitään tositteita sijoituksista. Siksi pitäisi tietää tarkemmin sisällöstä ennen kuin voi ottaa kantaa siihen mikä merkitys sovintopaperilla on mahdollisia korvauksia kysellessä.
Kirjoitat täyttä pas-kaa no se sinun huvi. Oikeus toteutuu ja sekö sinua raastaa
- repareppana
Mitä ihmettä itkette menetettyjen pennienne perään? Jos bisnesmies keksii keinon ottaa tyhmiltä rahat,mitä vikaa siinä on?
- BrynolfMaitokaakao
”Onko ulosottoviranomainen nyt kuvaamasi sopijaosapuoli...”
Hoh hoijaa taas.
Sopimus sitoo vain sopijaosapuolia. Siitä huolimatta moni ulkopuolinen voi tarpeen tulleen puuttua sopimuksessa sovittuun asiaa. Poliisi kuskaa paska-autofirman toimarin putkaan, kun lasteja tyhjenettiin Vantaan viemärijärjestelmään. Verovirkamies voi kipasta noutamassa firman tietokoneet ja paperit. Ulosottomiehelläkin voi olla asiaa.
Sinähän et näytä ymmärtävän sopijapuolista ja sopimusjuridiikasta yhtään mitään.
Riita-asian käsittelystä oikeudessa suosittelen lukemaan nämä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
Oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4) kuvaan myös riita-asian etenemistä oikeudessa ja laki riita-asioiden sovittelusta (29.4.2011/394) antaa siihen muutaman detaljin lisää.
”...jossa tuomarilla on ratkaisupakko..”
Toki, toki. En ole muuta väittänytkään. Olisi kummallista ajatella, että tuomari saisi heittää paperit nurkkaa ja sanoa, että menipä vituiksi taas, lopetaan tämä pelleily.
Riita-asiassa sovinto on kuitenkin ratkaisu ja jos osapuolet ilmoitavat tehneensä sovinnon, oikeudenkäynti päättyy siihen:
”Jos sovinto koskee kaikkia asiassa esitettyjä vaatimuksia, asian käsittely päättyy sovinnon vahvistamiseen.”
Oikeuden ei edes tarvitse tietää sovinnon sisältöä, saati, että kirjailla sitä johonkin. Käräjäkirjuri – jos on kirjallista sorttia- voi taiteilla: Sovinto tuli, että tupsahti.
Sovinto voidaan saavuttaa oikeuden suorittaman sovittelun avulla, mutta voidaan asia sopia ulkopuolisessa sovittelussakin. Tästä oli kyse Hanskin korvauksissa, kun muutama asianajotoimisto heilui sutena haaskalla.
Jos riita-asiassa osapuolet tekevät sovinnon, kyseessä on sopimus. Se on yhtä velvoittava kuin sopimus yleensäkin on. Riita-asiassa osapuolet voivat kipaista oikeuteen ratkomaan riitoja. On tietysti käytännällistä, että kun nyt jo ollaan valmiiksi oikeudessa, tehdäänpä sovinnosta täyttöönpanokelpoinen.
Ja sen täyttöönpanokelpoisuuden saa vain hakemalla, ei se automaattisesti tipahda mistään: ”Käräjäoikeus voi vahvistaa tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon tai sen osan täytäntöönpanokelpoiseksi. Asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.”
Eihän tämä mitään mustaa magiaa ole. Sähköliittymäsopimus on ulosottokelpoinen, niin myös puhelinliittymä ja monet muut maksut. Myös riita-asiaa koskevan sopimuksen saa osapuolten hakemuksella täyttöönpanokelpoiseksi.
Mutta perusasiat pysyvät ja säilyvät: Sopimus – myös riita-asiassa oikeudessa vahvistettu sopimus – koskee vain sopijapuolia. Ulosottomies ei mitenkään ole sopijaosapuoli. ;)))
Trölli on näissä asioissa kovasti nöösipoikaa. Sopijapuolet saa helposti selville, kun lukee viimeisltä sivuilta ketkä sopimuksen ovat allekirjoittaneet. Vantaan Käräjäoikeus ei ole sopijaosapuoli vaan sopimuksen vahvistaja. Ulosottomies Mauri Rytkösen allekirjoitusta siinä paperissa ei ole. ;)))- V-M-V
Taas meni selittely niin asian vierestä, että oikein. Viimeksi väitit, että WC:n Vantaan yksityisoikeudellisessa vahingonkorvausjutussa ei tuotettu täytäntöönpanokelpoista ratkaisua. ("No ei ole tuottanut!").
> Täyttöönpanokelpoisuus koskee vain sopijaosapuolia.
Et ole edes ymmärtänyt tuota koko termiä! Termi täytäntöönpanokelpoisuus merkitsee sitä, että annettu ratkaisu on viime kädessä pakkokeinoin ja viranomaisen toimesta pantavissa täytäntöön. Täytäntöönpanokelpoisuuden yleinen edellytys on, että oikeuden antama ratkaisu on valmis, se sisältää asiaratkaisun ja se on annettu osapuolille tiedoksi.
Jos tuomioistuin vahvistaa sovintosopimuksen, siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, jonka perusteella sovittu vahingonkorvaus voidaan periä ulosotossa.
> Sovintosopimus - kuten sopimus yleensäkin - sitoo vain sopimuksen tehneitä osapuolia. Kolmas osapuoli voi kiillottaa perälaudan moisella sopimuksella.
Kuikka yllä yhtyi omaan käsitykseeni ja kertoi, että kyllä tuotti: "Osapuolet tekivät keskenään kirjallisen sopimuksen, jonka tuomari vahvisti, jolloin sovinnosta tuli täytäntöönpanokelpoinen."
Oletko edelleen sitä mieltä, että Vantaan käräjäoikeus ei antanut täytäntöönpanokelpoista ratkaisua?
Kerro meille kaikille vielä kerran ja ihan omin sanoin, miten asiassa, jossa sovinto on sallittu, oikeus tuottaa ORK:lle kelpaavan yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion? Millainen sen muoto tulee virallisesti olla, ellei täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu kelpaa?
(Tiedoksi yleisellä tasolla, että sopimuspuolet voivat siirtää sopimukseen perustuvia oikeuksiaan kolmannelle osapuolelle (ei esim. vuokraoikeus), mutta eivät velvollisuuksiaan. Edelleen sopimuspuolet voivat antaa velvoitteiden suorittamisen kolmannelle, vaikka vastaavatkin velvoitteidensa täyttämisestä. Ja viimeksi esimerkkinä, lain mukaan ulosottoperuste, yleensä TUOMIO, jossa asetetaan maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen joko 15 tai 20 vuoden ajan. Kyllä kolmas osapuoli (mm. uo-viranomainen) voi tehdä paljonkin pätevillä sopimuksilla.) - SivustaHuutelija
"Kerro meille kaikille vielä kerran ja ihan omin sanoin, miten asiassa, jossa sovinto on sallittu, oikeus tuottaa ORK:lle kelpaavan yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion?"
Ainoastaan siten, että kantajat eivät kävele vastaajien, lakitoimistojen ja oikeusviranomaisten virittämään kirnuun vaan riitauttavat perin pohjin koko jupakan, jolloin oikeus joutuu paneutumaan oikein tosissaan vaatimusten perusteisiin.
Brynolf kuvaili osuvasti oikeusistuimen roolin sovinnon vahvistamisessa:
"Käräjäkirjuri – jos on kirjallista sorttia- voi taiteilla: Sovinto tuli, että tupsahti."
Sovinnon täytäntöönpanokelpoisuus tässä tapauksessa tarkoittanee sitä, että kantajat eivät enää isommin häiritse vastaajien rauhaa vaan käyttävät vaivalla hankkimaansa oikeutta (joka on olemassa muutenkin) hakea korvausta Orkulta.
Orkkuahan tuo sovintopaperi ei sido mihinkään - päinvastoin helpottaa kummasti sen työtaakkaa kun "Hylätty"-leimasimen jättämän tylyn viestin viereen on toisella leimasimella paukautettu teksti: "Yksityisoikeudellisen vaatimuksen vahvistama tuomio uupuu".
Vastaajat taas välttyivät pitkiltä käräjäistunnoilta kun sovinto saatiin aikaiseksi.
Tuomioistuin taisi olla se suurin voittaja, sillä sen työtaakka pieneni murto-osaan verrattuna täysmittaiseen sotatilaan osapuolien välillä:
"Käräjäkirjuri – jos on kirjallista sorttia- voi taiteilla: Sovinto tuli, että tupsahti."
Ja tuomari silipasee risuaitansa.
Valtio saa ihan laillisesti pitää sovinnossa antavana osapuolena olevien rahat ja lakitoimistojen laskutuspalkkioiden ALV:t.
Miltei kaikki voittivat...
Vuokon esittämä kysymyshän ei ollut minulle osoitettu, mutten malttanut olla esittämättä omaa mielipidettäni.
- BrynolfTalkkunapuuro
Vastaan nyt nimimerkille V-M-V. Tuohon Kuikan haikeaa huuteluun salolammella palaan myöhemmin.
**************
Kun riita-asia sovitaan oikeudessa, voivat sopijapuolet pyytää oikeutta vahvistamaan sovinto täyttöönpanokelpoiseksi. Sopimus - kuten myös sopimuksen täyttööpanokelpoisuuskin - koskee vain sopijapuolia. Kun sopimus on A:n ja B:n välillä, voi se sopijapuoli, joka katsoo sopimusta rikotun pyytää ulosottomiestä hakemaan vaikkapa puuttuva maksu. Täyttöönpanokelpoiseksi vahvistettua sopimusta ei siis tarvitse uudestaan riitauttaa käräjäoikeudessa.
Henkilö C, joka ei ole osallisena A:n ja B:n sopimukseen, ei voi vedota tehtyyn sopimukseen tai esittää väitettä mahdollisesta sopimusrikkomuksesta. Kolmas osapuoli C voi pyyhkiä sopimuksella vaikkapa perälautaansa. Valtion on Kailajärven ja winkkariklubilaisen riidassa kolmas osapuoli. Oikeusrekisterikeskus voi ihan itsenäisesti harkita, onko sille esitetyssä sovintosopimuksessa ylipäätään ainespuita korvauksen maksuun.
Sovintosopimuksen väänsi asianajotoimisto Heikkilä &Co yhdessä vastapuolen asianajajien kanssa. Asianajotoimisto edusti noin 300 klubilaista, ja oletettavaa on, että pääosa heistä myös kipaisi allekirjoittamaan tehdyn sopimuksen. Niiden osalta, jota sopimuksen hyväksyivät, käräjäoikeus myös vahvisti sopimuksen.
Minä tiedän tästä sopimuksesta seuraavaa:
A) Muisku on viaton kuin lapsen pylly. Muiskulta ei saa vaatia mitään
B) Hanskin vastuu rajoittuu siihen, mitä nyt on saatu Hanskilta takavarikkoon plus siihen osaan, joka saadaan kerättyä rikoshyötynä klubilaista.
Sitä en tiedä, miten kunkin sovintosopimuksen allekirjoittajan Oikeusrekisterikeskuksesta mahdollisesti hakema korvaus on sopimukseen kirjattu. Voi olla, että summa ei ole lainkaan, jolloin korvauksen hakija saa taikinoida asiansa ORK:n kanssa miten parhaaksi osaa. Voi olla, että korvausumma on sama, kuin käräjäoikeudessa oli riidan alaisena.
Niin tai näin, asianajotoimisto Heikkilä &Co teki vekkulin sopimuksen. Hanski ja Muisku pääsivät kokonaan ja lopullisesti irti ikävästä korvausasiasta. Toinen sopijapuoli pääsee painimaan valtion viraston kanssa karhun painia . Nauraisin ääneen, jos kehtaisin näin surullisessa asiassa. ;)))
Eläkääpä ihmisiksi.- V-M-V
> Sopimus - kuten myös sopimuksen täyttööpanokelpoisuuskin - koskee vain sopijapuolia.
Tavallisesta sopimuksesta käytetään termiä sitova, tehokas ja tietenkin pätevä. Sopijapuolet keskenään eivät käytä termiä täytäntöönpanokelpoinen, vaan tuomioistuinlaitos käyttää termiä toista viranomaista varten osoitukseksi siitä, että pakkokeinot ovat käytettävissä.
Termiä täytäntöönpanokelpoisuus käytetään siis vain oikeuden läpi käyneestä vahvistetusta sopimuksesta, joka merkitsee sitä, että annettu ratkaisu on viime kädessä pakkokeinoin ja viranomaisen toimesta pantavissa täytäntöön. Täytäntööpanokelpoisuus on siis myös kolmannelle osapuolelle, erityisesti uo-viranomaiselle, tiedoksi annettava asia oikeudesta käyttää pakkokeinoja (vakuustakavarikko, ulosotto tai vastaava pakkotäytäntöönpano jne.)
> Kolmas osapuoli voi kiillottaa perälaudan moisella sopimuksella.
Ei voi. Oikeus antaa täytäntöönpanokelpoisen ratkaisun myös kolmatta osapuolta, erityisesti pakkotointa käyttävää viranomaista, varten.
- V-M-
"Kerro meille kaikille vielä kerran ja ihan omin sanoin, miten asiassa, jossa sovinto on sallittu, oikeus tuottaa ORK:lle kelpaavan yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvän tuomion?"
-- Ainoastaan siten, että kantajat eivät kävele vastaajien, lakitoimistojen ja oikeusviranomaisten virittämään kirnuun vaan riitauttavat perin pohjin koko jupakan, jolloin oikeus joutuu paneutumaan oikein tosissaan vaatimusten perusteisiin.--
Vantaan WinCapita-riita-asiassa esitettiin kanteen kautta yksityisoikeudellinen vaade, johon haettiin oikeuden hyväksyntää, ratkaisua. Jutussa oli kyseessä vahingonkorvauksen vaatiminen rikoksen aiheuttamista vahingoista: tämä esitetty kanne oli yhtä kuin yksityisoikeudellinen vaatimus.
Kantajat esittivät Vantaalla edellä kuvatun yksityisoikeudellisen vaatimuksen riita-asiassa, ja saivat ratkaisuksi täytäntöönpanokelpoisen sovintoratkaisun. Tämä sovintoratkaisu on yhtä kuin oikeuslaitoksen WC-riita-asian oikeudenkäynnin pääasiassa lopullisesti antama ratkaisu, ja samalla myös yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio.
-- Orkkuahan tuo sovintopaperi ei sido mihinkään - päinvastoin helpottaa kummasti sen työtaakkaa kun "Hylätty"-leimasimen jättämän tylyn viestin viereen on toisella leimasimella paukautettu teksti: "Yksityisoikeudellisen vaatimuksen vahvistama tuomio uupuu". --
Kyllä sitoo, sillä edellä kuvattiin, että hakijalla on Vantaalta peräisin oleva yksityisoikeudellisesta vahingonkorvauskanteesta ratkaisuna saatu täytäntöönpanokelpoinen tuomio. Tämä on yhtä kuin vaihe yksi (1) täytettynä, jolla myös hakemuksen jatkoonmeno varmistetaan.
Vantaalta saatu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu on viranomaista aktiivisesti velvoittava ja pakottava.
ORK käyttää asiassa toimeenpanovaltaa, ja toimii valtion puhemiehenä. Vaikka täytäntöönpanokelpoinen tuomio, siis yksityisoikeudellisen vaatimuksen hyväksyvä tuomio, onkin olemassa, ORK:lla on edelleen lain suomin valtuuksin mahdollisuus (tai velvollisuus) vaatia lisätietoa sekä vahingonkorvauksen perusteesta että määrästä: lain käyttämä termi kuuluu "vielä olisi tarkistettava".
ORK:lla on siis lain tulkinnasta riippuen joko mahdollisuus tai velvollisuus tarkistaa joko korvauksen perustetta tai määrää. Lienee selvää, että toimeenpanokelpoisessa ja aktiivisesti velvoittavassa oikeuden ratkaisussa minimissään peruste on tutkittu. Jos määrä on epäselvä, ORK:n olisi se tarkistettava.
(a) Voiko ORK hylätä hakemuksen, jonka liitteenä on täytäntöönpanokelpoinen yksityisoikeudellinen tuomio? Ei voi hylätä. (b) Voiko ORK vaatia asiassa lisätietoja? Lain mukaan voi. (c) Onko ORK:n vaadittava lisätietoja? Lain sanamuodon mukaan ei ole.
Jos ORK kaikesta selvitystyöstään huolimatta hylkää hakemuksen, Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymättömällä on oikeus ajaa kannetta käräjäoikeudessa. Vastaajana asiassa on valtio, jota edustaa jälleen kerran samainen Oikeusrekisterikeskus, joka hakemuksen kerran jo hylkäsi. Tällä kertaa Käräjäoikeudessa ei vaadita edes yksityisoikeudellisen vaatimuksen vahvistamaa tuomiota, vaan tarkastelu alkaa puhtaalta pöydältä kantajan esittämin dokumentein.
Hakija-jäsen ei siis kohtaa oikeudenmenetyksiä, käsitteleepä ORK hakemusta miten tahansa. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee aina tarvittaessa tuomioistuinlaitos.
-- Vuokon esittämä kysymyshän ei ollut minulle osoitettu, mutten malttanut olla esittämättä omaa mielipidettäni. --
Kaikin mokomin, mielipiteeseesi on huomioitu.- BrynolfNiskapaisti
Kerrankin olen yhtä mieltä Tröllerön kanssa: ”Tämä on yhtä kuin vaihe yksi (1) täytettynä...”
Käräjäoikeudesta saatiin siis lappunen, jolla voi asiaa kysellä ORK:sta. Muutahan sieltä ei irronnut.
Nyt sitten jatko riippuu kokonaan siitä kuuluisasta sovintosopimuksesta. Jos sopimus on yksityiskohtainen ja korvaussumman osalta myös perusteltu, voihan se edetäkin. Se, mitä itse olen kuullut sovintosopimuksesta, saa minut epäilemään, että ORK ei purematta sitä sopimusta nielaise.
Pannaanpas tähän tyrkylle sovintotunkin pahin painajaisuni: ORK ottaa vastaan korvaushakemuksen, kyselee lisätietoja ja muutaman vuoden kuluttua ilmoittaa, että korvausvaatimus oli niin sekavasti perusteltu, että korvausta ei myönnetä. Siinäpä tunkki on pisteessä nolla, ihan ypöyksin ja ainoa vaihtoehto on valtion haastamien oikeuteen. Olisiko sittenkään kannattanut hyväksyä sitä sovintosopimusta?
Kerroin, että asia-ajotoimisto riehui sutena haaskalla. Näkemykselläni taitaa olla vissi todellisuuspohja. ;))))
PS.
Vuokon esittämä söpötyshän ei ollut minulle osoitettu, mutta en malttanut olla esittämättä omaa mielipidettäni.
PPS.
Mukavaa, että sinulla tuota lapsenuskoa piisaa. - V-M-V
BrynolfNiskapaisti kirjoitti:
Kerrankin olen yhtä mieltä Tröllerön kanssa: ”Tämä on yhtä kuin vaihe yksi (1) täytettynä...”
Käräjäoikeudesta saatiin siis lappunen, jolla voi asiaa kysellä ORK:sta. Muutahan sieltä ei irronnut.
Nyt sitten jatko riippuu kokonaan siitä kuuluisasta sovintosopimuksesta. Jos sopimus on yksityiskohtainen ja korvaussumman osalta myös perusteltu, voihan se edetäkin. Se, mitä itse olen kuullut sovintosopimuksesta, saa minut epäilemään, että ORK ei purematta sitä sopimusta nielaise.
Pannaanpas tähän tyrkylle sovintotunkin pahin painajaisuni: ORK ottaa vastaan korvaushakemuksen, kyselee lisätietoja ja muutaman vuoden kuluttua ilmoittaa, että korvausvaatimus oli niin sekavasti perusteltu, että korvausta ei myönnetä. Siinäpä tunkki on pisteessä nolla, ihan ypöyksin ja ainoa vaihtoehto on valtion haastamien oikeuteen. Olisiko sittenkään kannattanut hyväksyä sitä sovintosopimusta?
Kerroin, että asia-ajotoimisto riehui sutena haaskalla. Näkemykselläni taitaa olla vissi todellisuuspohja. ;))))
PS.
Vuokon esittämä söpötyshän ei ollut minulle osoitettu, mutta en malttanut olla esittämättä omaa mielipidettäni.
PPS.
Mukavaa, että sinulla tuota lapsenuskoa piisaa.> Kerrankin olen yhtä mieltä Tröllerön kanssa: ”Tämä on yhtä kuin vaihe yksi (1) täytettynä...”
Olipas erikoinen ja sinänsä jopa "miellyttävä" kokemus - taitaa olla ensimmäinen tai toinen kerta historiassa... Voimme ilmeisimmin todeta, että "meidän kantamme" asiassa on paremmin perusteltu tai todennäköisempi kuin Kuikan kanta.
> Siinäpä tunkki on pisteessä nolla, ihan ypöyksin ja ainoa vaihtoehto on valtion haastamien oikeuteen.
Kyllä tämä on toki periaatteessa mahdollista. Järjestelmän hitaus ei kuitenkaan ole tunkkia kohdannut oikeudenmenetys. Nähdäkseni ko. menettely ei myöskään ole sama kuin Kuikan kuvaama "peränpyyhkiminen", vaan toimeenpaneva elin (ORK) on huomioinut tuomioistuimen ratkaisun, mutta käyttänyt sen lisäksi oikeuttaan harkita asiaa.
Hakija on joka tapauksessa samassa tilanteessa kuin ennen ORK-lakimuutosta, ei huonommassa. Viive ja mahdollinen dementian vaara ovat aina läsnä, kun valtion kanssa asioidaan.
> Näkemykselläni taitaa olla vissi todellisuuspohja.
AA-toimiston tarkoitus on ollut saada tuomioistuimesta mahdollisimman vähällä vaivalla ja rahalla ja nopeasti täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, joka on samalla ORK:lle kelpaava yksityisoikeudellisen vaatimuksen vahvistava tuomio.
> mutta en malttanut olla esittämättä omaa mielipidettäni.
Ei tässä kannata aina olla niin ronkeli. Useimmat örisemättä annetut ja perustellut mielipiteet ovat tervetulleita, mikäli ne sellaisina myös esitetään. Faktat näemme tässäkin asiassa ilmeisimmin vasta vuonna 2018 tai sen jälkeen.
> Mukavaa, että sinulla tuota lapsenuskoa piisaa.
Olen perustellut kantani. Tässä asiassa mielipide olkoon siis ikuisen pessimistin tai lapsenuskoisen optimistin - onko puolillaan oleva lasi siis puolitäysi vai puolityhjä.
- BrynolfLampaanviulu
”...taitaa olla ensimmäinen tai toinen kerta historiassa.”
Välillähän me laulamme Tröllin kanssa sovussa samasta virsikirjasta, kuten uskonveljien kuuluukiin. Nyt vain kesti tovi löytää yhteisymmärrys veisattavasta virrestä.
En nyt kuitenkaan ryhtyisi huutelemaan 2-0 voittoa Kuikasta. Pitäisi ensin nähdä se kuuluisa sovintosopimus. Sen sopimuksen sisältöhän se ratkaisee, pyyhitäänkö sillä perälautaa vai luetaanko tekstiä ORK:ssa kyyneleitä pyyhkien.
”AA-toimiston tarkoitus on ollut...”
Just joo. Tarkoitus oli kerärä rahat pois tyhmiltä mahdollisimman vähällä vaivalla. Se myös onnistui.
Odotellaan vaan, että ensimmäinen koepallo pyörii Oikeusrekisterikeskukseen saakka. Sittenhän se nähdään, tuleeko siitä viimeinkin se kuuluisa valtakunnan maali, vai potkivatko virkamiehet hakemuksen helvetin kiirellä takaisin lähettäjälle.- V-M-V
> En nyt kuitenkaan ryhtyisi huutelemaan 2-0 voittoa Kuikasta.
Sanoin vain, että voimme ilmeisimmin todeta, että "meidän kantamme" asiassa on paremmin perusteltu tai todennäköisempi kuin Kuikan kanta. Kyllä tähän Kuikalle vielä jää marginaalia parantaa asemiaan.
> Pitäisi ensin nähdä se kuuluisa sovintosopimus.
Kuikkahan on Heikkilä & Co:n lisäksi asiasta jotakin osannut kertoa. Itse olen tukeutunut vain lakiin ja yleiseen käsitykseen sopimuksista.
> Odotellaan vaan, että ensimmäinen koepallo pyörii Oikeusrekisterikeskukseen saakka.
Tämä koepallosysteemi ei ässä jutussa onnistu.
Ja miksi ei? Lain mukaan jos samaan rikokseen perustuvia hakemuksia tehdään useampia kuin yksi, hakemukset on ratkaistava samalla kertaa (jos mahdollista). Nyt hakemuksia on se 1200-1300 kappaletta, jotka tulee ratkaista sopivilta osin suhteessa konkurssilakiin eli maksu suoritetaan saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa. Nyt näyttää siltä, että varat jäävät vajaaksi haetuiksi ilmoitetuista 26 miljoonasta. Jokaiselle maksetaan siis samassa suhteessa vajaasta ämpäristä eli kukaan ei tule saamaan omiaan täysmääräisenä, ellei ihmeitä tapahdu.
Oikeus ämpäriin joko on olemassa tai sitä ei ole. Tämä johtaa myös siihen, että ennen jakoa ämpäriin joko jätetään varantoja "epäselviä" tapauksia varten tai myöskin selvät tapaukset odottavat sitä, että kaikki tapaukset ovat selviä ja samalla viivalla.
Aalto tuntui Kalevassa olevan hyvin tarkka asioiden tasapuolisesta käsittelystä: ”Meidän täytyy varmistua siitä, ettei kukaan saa läpi perusteetonta korvausvaatimusta. Se heikentäisi muiden korvauksen hakijoiden asemaa”,
- BrynolfHäränhäntä
”...myöskin selvät tapaukset odottavat sitä, että kaikki tapaukset ovat selviä ja samalla viivalla.”
Tässä olen samaa mieltä.
En usko, että kolhoosiämpäriin jätettäisiin jakovaraa myöhempiä tapauksia varten. Jakoahan ei loppusi koskaan, koska aiemmillekin korvauksensaajille tulisi tehdä täydentäviä jakoja aina sitä mukaan, kun jakovara ja hakemusten määrät tarkentuvat.
”Meidän täytyy varmistua siitä, ettei kukaan saa läpi perusteetonta korvausvaatimusta.”
Tämä on mielenkiintoinen ja vallan reaalinen pelko. Pikkurikollinen näppärä-niilo voi vallan mainiosti yrittää käyttää sekavaa tilannetta hyväkseen. Oma kymppitonnin sijoitus saattaa helposti paisua kymmenkertaiseksi, ja latikaan en ehtinyt kotouttaa. Kun tällaisella hemmolla on vielä täytöönpanokelpoinen sovintosopimus kourassaan, kiusaus hyötyä tilanteesta on suuri.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304995- 323167
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161817Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221780Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191635Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711491Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111256Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191247Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161237Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171217