Sinilevän hyötykäyttö

Sinilevä ei ole kyllin rasvapitoista kelvatakseen biopolttoaineeksi.

Sinilevästä on saatu aikaan etanolia laboratorio-olosuhteissa.

Levällä ei ehkä ole parasta polttoarvoa, mutta levissä on paljon ravinteita.

Levässä on paljon typpeä (N), fosforia (P), rikkiä (S), rautaa (Fe) ja seleeniä (Se), eli juuri niitä kivennäisaineita, joita pelloilta on valunut sadevesien mukana vesistöihin ja saanut aikaan valtavat leväkukinnat varsinkin kesän kuumimpina aikoina.

Kun levämassa kuivatetaan ja poltetaan pienellä liekillä tuhkaksi, saadaan halvalla valmistettua pohja lannoitteelle, joka on kivennäisrikas juuri niiden kivennäisaineiden suhteen, joita synteettisesti ja kalliisti tehtaissa valmistetaan myytäväksi viljelijöille.

Sinilevän tuhka ei enää sisällä aineita, jotka estävät tai haittaavat kasvien kasvua.

Lisäämällä tällä tavalla valmistettuun lannoitepohjaan vielä ne puuttuvat kivennäis- ja hivenaineet, joita kasvit tarvitsevat optimaalista kasvua varten, saadaan helposti ja halvalla kasveille hyvää lannoitetta.

Hyvän tästä lannoitteesta tekee vielä sekin, että orgaanisesta mikrolevästä valmistettu tuhka on parempi kasvualusta kasveille kuin puhtaasti synteettisistä aineista valmistettu lannoite.

Sinilevän kierrättäminen takaisin vesistöistä pelloille tietää huomattavaa säästöä kansantalouteen ja ympäristönhoitoon.