ARC starttasi

Mikä "yllättävä sääilmiö", mitä kierretään?.
Yleensä uskotaan, että pohjoisemmassa on kovempia tuulia ja etelässä varmempi pasaati.

Samaa minäkin kummastelen. Mistä sääilmiöstä on kysymys? Eikö tällä kerralla näytä olevan myötätuulta alusta lähtien?
https://www.windyty.com/?15.961,-44.253,4

Eihän siellä enää mitään ole, ennuste on muuttunut.

Aika tuuletontahan tuonne pohjoiseen luvataan heti ensi kuun alusta. En kyllä tiedä, milloin veneet leikkaavat etelämpään.

SäätutkijaMattila kirjoitti:

Aika tuuletontahan tuonne pohjoiseen luvataan heti ensi kuun alusta. En kyllä tiedä, milloin veneet leikkaavat etelämpään.

ARC:ssa varmaankin on hyvä päivittäinen sääpalvelu järjestäjien toimesta niinkuin aikaisemminkin on ollut. Pasaatituulten kannalta ARC:n startti on hieman varhainen.

Vahinella oli jokin peräsinongelma, lähti juuri jatkamaan matkaa Pasito Blancosta.

Vahinella meni ohajusvaijeri poikki, ajeli varapinnalla takaisin korjaamaan sen.

Kuinka voi olla noin lähdössä? Luulisi että nuo kuuluvat perustarkastuksiin ennen ylitykseen lähtemistä.

Ihmettelin ihan samaa, rikin lisäksi yksi tärkeimmistä tarkastuksen kohteista. vähän veneestä riippuen ei mikään kovin helppo korjata merellä. Mukavampi tosin hajottaa alle 100nm rannasta, kun 1500nm =)

Ei ollut edes mitenkään kova keli lähdön jälkeen, joten aika varmasti jäänyt tsekkaamatta.

Nyt Vahine on taas matkalla ja ajanut jo sarjansa loppupään veneet kiinni, samoin suomalaisista Sissin (HR46) ja Adelanten (One off).
Vahine ohittanee vielä tänään muutaman sarjansa veneen ja huomenna lisää, pohjoisimpana saa hieman paremman tuulen kuin juuri kukaan muu sarjansa veneistä. Joutuu varmaan samalla laskemaan kurssia etelämmäksi.

Hienosti Vahine tosiaan pääsi peliin mukaan. Näyttää tuo Brunelin porukka vetelevän hiukan niin kuin omaa kisaa.

Vahinella ei ainakaan perinteisesti ole ajettu edes spinnulla, ei ne kisaa. Vahine on sunnuntaipurjehduksella, joka on sen kuntoon nähden yli maksimin. Plimsonin merkki syntyi aikanaan saman mentaliteetin, jolla Vahinea ylläpidetään, johdosta.Jos surveijori tutkisi aluksen, niin kisaveneeksi saattaminen maksaisi moninkertaisesti aluksen nykyarvon, puhumattakaan näyttelykunnosta.

Häpeäpilkku kirjoitti:

Vahinella ei ainakaan perinteisesti ole ajettu edes spinnulla, ei ne kisaa. Vahine on sunnuntaipurjehduksella, joka on sen kuntoon nähden yli maksimin. Plimsonin merkki syntyi aikanaan saman mentaliteetin, jolla Vahinea ylläpidetään, johdosta.Jos surveijori tutkisi aluksen, niin kisaveneeksi saattaminen maksaisi moninkertaisesti aluksen nykyarvon, puhumattakaan näyttelykunnosta.

Lue lisää

Vahine juuri kunnostettu:
http://www.staf.fi/Tietoja_meistä/Swan_65_SY_Vahine/SY_VAHINE_MID-LIFE_UPGRADE

On muuten Vahinella aika maukas tasoitusluku, luokkansa pienin vaikka on yli 10ft luokan seuraavaksi suurimpaa venettä pidempi. Varmaan mieltäylentävää Maestro 40:llä koittaa ajaa Vahinen vesilinjaa vastaan, ei saakeli. No ARC:ssä on totutusti vanhan Swanit "pärjänneet" aika hyvin.

Vahinella on kyllä spinnu, parikin, mutta sen käyttäminen riippuu paljolti miehistön kokemuksesta. Tällähetkellä se ei ole purjelaivasäätiön perinteisellä seikkailupurjehduksella, vaan turkulainen kaveriporukka on vuokrannut koko veneen ARC:tä varten.

kpsk kirjoitti:

On muuten Vahinella aika maukas tasoitusluku, luokkansa pienin vaikka on yli 10ft luokan seuraavaksi suurimpaa venettä pidempi. Varmaan mieltäylentävää Maestro 40:llä koittaa ajaa Vahinen vesilinjaa vastaan, ei saakeli. No ARC:ssä on totutusti vanhan Swanit "pärjänneet" aika hyvin.

Vahinella on kyllä spinnu, parikin, mutta sen käyttäminen riippuu paljolti miehistön kokemuksesta. Tällähetkellä se ei ole purjelaivasäätiön perinteisellä seikkailupurjehduksella, vaan turkulainen kaveriporukka on vuokrannut koko veneen ARC:tä varten.

Lue lisää

Ainakaan Staffin kapiaisporukka ei luvalla aja ns. täysin purjein. Maestro pesee Vahinen vesilinjasta huolimatta helposti,vaikka laskisi käsittämättömän ohjausvaijerivian (tärkeempi ryömiä kvadrantille / kehäpyorälle kuin kiivetä rikiin ennen valtamerellelähtöä!!!) kuluttaman viivästyksen pois.
Tyypillisiä ja vaarallisia vikoja, kun veneen huolto laiminlyöty/ei osattu voi tulla eteen muitakin.
Arcin perusteella maestroa lyhyemmälläkin vesilinjalla on vahine osoittautunut suorassakin ajassa hitaammaksi.

Mistäköhän tietopankista olet taas kerännyt tietosi? Stafilla ei ole mitään kapiaisporukkaa mikä Vahinea ajaa ja millä ihmeen luvalla?

Ai Maestro pesee helposti? Vahine on 55nm päässä Maestrosta, vaikka starttasi melkein vuorokauden perään. Ainut mikä Maestron pelastaa on edessä olevat kevyet kelit. Kyllä se yleensä vaan on pasaatituulessa aika vaikea vesilinjaa vastaan taistella, poislukien pogo 40 yms. plaanaavat veneet.

Ohjausvaijerin vikaa on paha spekuloida yhtään enempää kun ei ole tiedossa mitä siellä on tapahtunut.

74813297666fhj kirjoitti:

Kuinka voi olla noin lähdössä? Luulisi että nuo kuuluvat perustarkastuksiin ennen ylitykseen lähtemistä.

Miten itse tarkastatte ohjausvaijerit ennen pitkiä avomerietappeja? Sehän ei riitä, että otsalampun kanssa ryömii katsomaan kvadrantin puoleiset vaijerin osat nähdäkseen onko katkenneita säikeitä ja miltä vaijeripäätteet näyttävät.
Avaatteko myös ohjauspedestaalin puoleisen pään ja tutkitte ketjun ja vaijerin valise liitokset?
http://www.bwsailing.com/bw/columns-blogs/when-your-steering-fails/

Kun ohjausvaijerit uusitaan, on syytä miettiä minkälaisia vaijeripäätteitä niihin haluaa. Kaikkein riskialttein ratkaisu on vaijerilukko. Silti vaijerilukkoja käytetään. Vaijerilukosta ei pysty näkemään onko mutterit riittävän kireällä tai onko kiristetty liikaa (jengat pettää). Puristettava talurit-lukko olisi varmempi, mieluiten vielä tuplana. Usein kuitenkin asennustila kvadrantin vieressä on niin ahdas, että on sittenkin valittu vaijerilukko.
Jos Swan 65:n ohjausvaijerit oli hiljattain vaihdettu, vika todennäköisesti oli vaijeripäätteen luistaminen/pettäminen eikä vaijerin rispaantuminen ja katkeaminen. Tietysti rattiohjauksen mekanismissa on muitakin vikamahdollisuuksia kuin vaijerin pettäminen. Olisi kiva kuulla, mikä se oli Vahinen tapauksessa.

Tärkeä asia myös kotivesillä purjehtiville!
Jopa uusille tuotantoveneille voi sattua ohjausvaijereiden pettämisiä. Joitakin vuosia sitten kaverini esitteli tuliterää 30ft kokoluokan rattivenettään (en viitsi mainita veneen merkkiä, koska se ei ole tässä asiassa oleellista). Kun tuuli tyyntyi, ajelimme Harakan ja Uunisaaren välisestä salmesta Kaivaria kohti. Harakan saaren takaa plaanivauhdissa tullut moottorivene olisi todennäköisesti törmännyt, ellei kaverini olisi tehnyt äkkikäännöstä ja pannut vaihdetta pakille. Samalla hetkellä kuului rusahdus ja ratti alkoi pyöriä tyhjää. Kolarilta vältyttiin, mutta upouusi purkkari oli ohjauskyvytön kunnes varapinna löytyi ja oli saatu paikalleen. Myöhemmin selvisi, että syynä oli ohjausvaijerin irtoaminen kvadrantista.
Millä tavalla uudessa veneessä pitäisi tarkastaa ohjausvaijereiden tila? Kuinka usein tarkastatte omien venetteinne ohjausmekanismin ja miten teette tarkastuksen?

kpsk kirjoitti:

On muuten Vahinella aika maukas tasoitusluku, luokkansa pienin vaikka on yli 10ft luokan seuraavaksi suurimpaa venettä pidempi. Varmaan mieltäylentävää Maestro 40:llä koittaa ajaa Vahinen vesilinjaa vastaan, ei saakeli. No ARC:ssä on totutusti vanhan Swanit "pärjänneet" aika hyvin.

Vahinella on kyllä spinnu, parikin, mutta sen käyttäminen riippuu paljolti miehistön kokemuksesta. Tällähetkellä se ei ole purjelaivasäätiön perinteisellä seikkailupurjehduksella, vaan turkulainen kaveriporukka on vuokrannut koko veneen ARC:tä varten.

Lue lisää

Katsoin ihan samaa, osaisikohan Joakim spekuloida lukuja? 5vrk kisa ollut käynnissä, Vahine ajanut melkein vuorokauden myöhästymisensä neljässä vuorokaudessa kiinni ja tosiaan yhdellä luokkansa pienimimstä tasoitusluvuista, ollessaan yli 10-25ft muita pidempi. Vahine on raskas vene, mutta on siinä purjettakin, eikä se pasaatituulessa paljoa haittaa.

tokkopajoo kirjoitti:

Katsoin ihan samaa, osaisikohan Joakim spekuloida lukuja? 5vrk kisa ollut käynnissä, Vahine ajanut melkein vuorokauden myöhästymisensä neljässä vuorokaudessa kiinni ja tosiaan yhdellä luokkansa pienimimstä tasoitusluvuista, ollessaan yli 10-25ft muita pidempi. Vahine on raskas vene, mutta on siinä purjettakin, eikä se pasaatituulessa paljoa haittaa.

Lue lisää

ARC:n tasoitusluvut ovat mitä ovat. Eilen juuri hämmästelin suomalaisten lukuja:
One Off Adelante 1.221 (Mikä tuo on? Luku todella kova, yksi nopeimmista, sama kuin Oyster 825)
Maestro 40 1.092
Swan 65 1.061
FG 46 1.037
HR46 0.966

En tiedä ko. veneiden varustuksista, mutta luulisin, että FG46 olisi nopeampi kuin Maestro 40. Swan 65 on vaikeampi tapaus, koska se on niin erilainen. Kevyellä tuulella ilman spinnua tuo on modernin 35-jalkaisten vauhdissa, mutta avotuulilla nopea. Spinnu on sentään 280 m2 ja vesilinja 15 m.

Noilla luvuilla ja keskituulesta ylöspäin avotuulia FG:n luulisi olevan aivan ylivoimainen muihin kuin Swaniin nähden. Maestrolla ei ole toivoakaan FG:tä vastaan ja Swaniakin vastaan vain kevyt tuuli ilman spinnua.

HR on kuitenkin jo Frersin piirtämiä, joten ehkä sen luku on OK.

Erityisesti tuo FG 46:n luku tuntuu oudolta, kun vertaa vaikkapa:
Bavaria 44 1.011
Jeanneau 40 1.006
Elan Impression 444 1.010
Bavari 41 1.021
Jeanneua SO42 1.021
Jeanneua SO452 1.035

Siis pienemmät puhtaa cruiserit lähes yhtä nopeita kuin varsin liukas C/R-vene??? No vielä ihmeellisempi on luokkaa johtava GS 52 1.019, tosin se taitaa olla aika vanha malli, joten ehkä OK.

Aika erikoinen pari tämäkin:
Bavaria 46 Cruiser 1.075
First 47.7 1.048

Sitten luokkien kärjissä on mm.
Oyster 56 1.065
Discovery 58 1.050
X-562 1.100

Vaikuttaa aika toivottomalta noiden Bava/Jenneaun, Elanin ja Maestron osalta.

tokkopajoo kirjoitti:

Katsoin ihan samaa, osaisikohan Joakim spekuloida lukuja? 5vrk kisa ollut käynnissä, Vahine ajanut melkein vuorokauden myöhästymisensä neljässä vuorokaudessa kiinni ja tosiaan yhdellä luokkansa pienimimstä tasoitusluvuista, ollessaan yli 10-25ft muita pidempi. Vahine on raskas vene, mutta on siinä purjettakin, eikä se pasaatituulessa paljoa haittaa.

Lue lisää

ARC:n tasoitusluvut ovat mitä ovat. Eilen juuri hämmästelin suomalaisten lukuja:
One Off Adelante 1.221 (Mikä tuo on? Luku todella kova, yksi nopeimmista, sama kuin Oyster 825)
Maestro 40 1.092
Swan 65 1.061
FG 46 1.037
HR46 0.966

En tiedä ko. veneiden varustuksista, mutta luulisin, että FG46 olisi nopeampi kuin Maestro 40. Swan 65 on vaikeampi tapaus, koska se on niin erilainen. Kevyellä tuulella ilman spinnua tuo on modernin 35-jalkaisten vauhdissa, mutta avotuulilla nopea. Spinnu on sentään 280 m2 ja vesilinja 15 m.

Noilla luvuilla ja keskituulesta ylöspäin avotuulia FG:n luulisi olevan aivan ylivoimainen muihin kuin Swaniin nähden. Maestrolla ei ole toivoakaan FG:tä vastaan ja Swaniakin vastaan vain kevyt tuuli ilman spinnua.

HR on kuitenkin jo Frersin piirtämiä, joten ehkä sen luku on OK.

Erityisesti tuo FG 46:n luku tuntuu oudolta, kun vertaa vaikkapa:
Bavaria 44 1.011
Jeanneau 40 1.006
Elan Impression 444 1.010
Bavari 41 1.021
Jeanneua SO42 1.021
Jeanneua SO452 1.035

Siis pienemmät puhtaa cruiserit lähes yhtä nopeita kuin varsin liukas C/R-vene??? No vielä ihmeellisempi on luokkaa johtava GS 52 1.019, tosin se taitaa olla aika vanha malli, joten ehkä OK.

Aika erikoinen pari tämäkin:
Bavaria 46 Cruiser 1.075
First 47.7 1.048

Sitten luokkien kärjissä on mm.
Oyster 56 1.065
Discovery 58 1.050
X-562 1.100

Vaikuttaa aika toivottomalta noiden Bava/Jenneaun, Elanin ja Maestron osalta.

Joo, aika hyvä analyysi, tosiaan tuo FG 46:n luku on käsittämätön. Jos vertaa esim MAESTRO 40 LYS 1.35 JA FG 46 LYS 1.40.

Tosin voittivathan suomalaiset koko overallin 2013 Dufour 385:lla jonka luku oli: 0.935 (LYS 1.22).

Mut hyvin erikoisilta vaikuttaa nuo tasoitusluvut kyllä, en tiedä vaikuttaako varustelu, esim onko spinnua tai ei lukuu ja jos niin miten? Mahtaiskohan moninkertainen ARC:n kävijä Seppomartti tietää siitä? Voi esim olla et Swan 65 on ilmoittanut purjehtivansa vaan valkoisilla purjeilla, sama FG 46.

Noitten cruiser veneiden tasoitukset vaikuttaa toisiinsa nähden ihan kohtuullisilta, poislukien tuo FG 46 ja ehkä HR 46:nkin luku (0.966) on aika pieni, ainakin jos vertaa esim Dufour 385.

mitentarkastatte kirjoitti:

Miten itse tarkastatte ohjausvaijerit ennen pitkiä avomerietappeja? Sehän ei riitä, että otsalampun kanssa ryömii katsomaan kvadrantin puoleiset vaijerin osat nähdäkseen onko katkenneita säikeitä ja miltä vaijeripäätteet näyttävät.
Avaatteko myös ohjauspedestaalin puoleisen pään ja tutkitte ketjun ja vaijerin valise liitokset?
http://www.bwsailing.com/bw/columns-blogs/when-your-steering-fails/

Kun ohjausvaijerit uusitaan, on syytä miettiä minkälaisia vaijeripäätteitä niihin haluaa. Kaikkein riskialttein ratkaisu on vaijerilukko. Silti vaijerilukkoja käytetään. Vaijerilukosta ei pysty näkemään onko mutterit riittävän kireällä tai onko kiristetty liikaa (jengat pettää). Puristettava talurit-lukko olisi varmempi, mieluiten vielä tuplana. Usein kuitenkin asennustila kvadrantin vieressä on niin ahdas, että on sittenkin valittu vaijerilukko.
Jos Swan 65:n ohjausvaijerit oli hiljattain vaihdettu, vika todennäköisesti oli vaijeripäätteen luistaminen/pettäminen eikä vaijerin rispaantuminen ja katkeaminen. Tietysti rattiohjauksen mekanismissa on muitakin vikamahdollisuuksia kuin vaijerin pettäminen. Olisi kiva kuulla, mikä se oli Vahinen tapauksessa.

Lue lisää

Swanissa on manisluukkut ruoripylväässä. Toisissa jopa läpnäkyvät. Siitä kun kurkkaa ja ujuttaa itsensä vielä kvadrantille niin koko helahoidon näkee, kunhan kaveri pyörittää täydet.
On niin vittumainen korjata rullaavalla merellä, että kannattaa tarkastaa seesteisessä paikassa.

ARC:n tasotuksissa taitaa vaikuttaa myös miehistö. Jos on jätkjäporukka, niin tasotus on korkeampi, K. Latulle tulee lisänä vielä one off ja oma maine.

Ihan oikeesti ei ohjausvaijerivikaa saisi vuokratussa Swan 65:ssa olla Las Palmasista lähdettäessä. Taitaa olla yxpila telakan huoltama?

mlsm kirjoitti:

Mistäköhän tietopankista olet taas kerännyt tietosi? Stafilla ei ole mitään kapiaisporukkaa mikä Vahinea ajaa ja millä ihmeen luvalla?

Ai Maestro pesee helposti? Vahine on 55nm päässä Maestrosta, vaikka starttasi melkein vuorokauden perään. Ainut mikä Maestron pelastaa on edessä olevat kevyet kelit. Kyllä se yleensä vaan on pasaatituulessa aika vaikea vesilinjaa vastaan taistella, poislukien pogo 40 yms. plaanaavat veneet.

Ohjausvaijerin vikaa on paha spekuloida yhtään enempää kun ei ole tiedossa mitä siellä on tapahtunut.

Lue lisää

Asiasta perillä olevat tietävät, että staffi on kapiaisten itselleen perustama, jotta pääsisivät purjehtimaan.
Katsoppa vanhoja tulosluetteloja, vahine on taistelutta hävinnyt vuorokausitolkulla 40-jalkaisille 80 ja 90 luvun veneille .

Adelante on 55ft toppirikinen itserakennettu one off, luku on aivan pöyristyttävä. Raskas, todella kapeaperäinen vene. Samantapainen kun esim swan 51. Googlaamalla löytyy varmaan jotain kuvia.

Häpeäpilkku kirjoitti:

Asiasta perillä olevat tietävät, että staffi on kapiaisten itselleen perustama, jotta pääsisivät purjehtimaan.
Katsoppa vanhoja tulosluetteloja, vahine on taistelutta hävinnyt vuorokausitolkulla 40-jalkaisille 80 ja 90 luvun veneille .

Lue lisää

Asiasta oikeasti perillä olevat tietävät, että se on purjelaivasäätiö jossa on muutama runkomiehistön jäsen ja kaikki loput ovat oppilaspurjehtijoita. Asioista perillä olevat myös tietävät, että runkomiehistö koostuu erinäköisistä merenkulun ammattilaisista ja purjehtijoista, toki siellä muutama kapiainenkin viellä on. Mikäköhän oli tämä mainitsemasi lupa/kielto?

Sillä että Vahine on hävinnyt vuorokausitolkulla pienemmille vanhoille veneille, ei ole mitään tekemistä taas realistisen mittaluvun kanssa.

Vahinea harvemmin purjehditaan edes 60% polaarista, koska kuten jo aikaisemmin mainitsin, sitä purjehtivat oppilaspurjehtijat joista suurimmalla osalla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta purjehtimisesta.

Silläkään ei ole mitään tekemistä veneen mittaluvun kanssa.

Mielink kirjoitti:

Joo, aika hyvä analyysi, tosiaan tuo FG 46:n luku on käsittämätön. Jos vertaa esim MAESTRO 40 LYS 1.35 JA FG 46 LYS 1.40.

Tosin voittivathan suomalaiset koko overallin 2013 Dufour 385:lla jonka luku oli: 0.935 (LYS 1.22).

Mut hyvin erikoisilta vaikuttaa nuo tasoitusluvut kyllä, en tiedä vaikuttaako varustelu, esim onko spinnua tai ei lukuu ja jos niin miten? Mahtaiskohan moninkertainen ARC:n kävijä Seppomartti tietää siitä? Voi esim olla et Swan 65 on ilmoittanut purjehtivansa vaan valkoisilla purjeilla, sama FG 46.

Noitten cruiser veneiden tasoitukset vaikuttaa toisiinsa nähden ihan kohtuullisilta, poislukien tuo FG 46 ja ehkä HR 46:nkin luku (0.966) on aika pieni, ainakin jos vertaa esim Dufour 385.

Lue lisää

LYS-luku on sinänsä huono vertailukohta, että ARC:ssä ei oleteta olevan kryssiä ja kevyttä tuultakin on aika vähän. Dufour 385 on varsin pienirikinen vene, mutta kuitenkin 38-jalkainen ja melko moderni. Jos jaksaa painaa spinnulla päivästä toiseen, niin kulkeehan se ja tulosta tulee. Suurin osa ei taida kuitenkaan jaksaa?

Maestron ARC-luku on suhteessa selkeästi LYS-lukua kovempi ja korkeampi LYS-luku tulee osin juuri noista ARC:ssä harvinaisista oloista.

Nuo kaksihan painavat suunnilleen saman, Maestro on 70 cm pidempi (myös LWL), mutta purjealassa on hurja ero. Isopurje on 49 m2 vs. 33 m2, fokka hiukan isompi kuin 150% genua ja masto 19 m vs. alle 16 m. Kun Dufourkin taisi ajaa suurimman osan matkasta reivattuna, jää ison purjealan hyöty aika vähäiseksi.

Varsin hyvältä kuulostaa tuo 0,935 verrattuna vaikkapa Bavaria 41:n 1,021, jos nyt eri vuosien luvut edes ovat vertailukelpoisia. Varsinkin kun tuo Bavaria taitaa olla 2002 tullut J&J vene eikä nykyinen Farr-vene, josta vielä olisi melko vauhdikas S-malli olemassa.

Joakim1 kirjoitti:

LYS-luku on sinänsä huono vertailukohta, että ARC:ssä ei oleteta olevan kryssiä ja kevyttä tuultakin on aika vähän. Dufour 385 on varsin pienirikinen vene, mutta kuitenkin 38-jalkainen ja melko moderni. Jos jaksaa painaa spinnulla päivästä toiseen, niin kulkeehan se ja tulosta tulee. Suurin osa ei taida kuitenkaan jaksaa?

Maestron ARC-luku on suhteessa selkeästi LYS-lukua kovempi ja korkeampi LYS-luku tulee osin juuri noista ARC:ssä harvinaisista oloista.

Nuo kaksihan painavat suunnilleen saman, Maestro on 70 cm pidempi (myös LWL), mutta purjealassa on hurja ero. Isopurje on 49 m2 vs. 33 m2, fokka hiukan isompi kuin 150% genua ja masto 19 m vs. alle 16 m. Kun Dufourkin taisi ajaa suurimman osan matkasta reivattuna, jää ison purjealan hyöty aika vähäiseksi.

Varsin hyvältä kuulostaa tuo 0,935 verrattuna vaikkapa Bavaria 41:n 1,021, jos nyt eri vuosien luvut edes ovat vertailukelpoisia. Varsinkin kun tuo Bavaria taitaa olla 2002 tullut J&J vene eikä nykyinen Farr-vene, josta vielä olisi melko vauhdikas S-malli olemassa.

Lue lisää

Onhan se huono, mutta kyllä se jotain kertoo. Kuten mainitsit niin suurin osa ajelee isopurje ykkösreivissä koko matkan, joten purjealalla ja myöskään veneen painolla ei ole niin suurta merkitystä, sen vuoksi sitä Swan 65:sen lukua ihmettelinkin. Tosin tunnetusti juuro swanit ovat pärjänneet aika hyvin ARC:ssä.

Kaivelin tosta vanhat tulokset ja tasoitusluvut ARC: sivuilta, muutamia mielenkiintoisia:

Dufour 385: 0.935
Swan 46 Mk1: 0.930
Bavaria 40: 0.929
Anso 42: 0.794
Swan 44 MkII : 0.940
Moody 47: 0.919
Oyster 45: 0. 938
Jeanneau Sun Odyssey 37: 0.897

Silloin, kun me olimme mukana jouduimme toteamaan tappiomme 40.7 firstille kotimaisella 38 jalkaisella saaristoristeilijällä, lys 1.23. Tasoitus oli lähes sama, suorassa ajassa perässä 12 tuntia.

Tuulta riitti, joten viikkoon ei uskaltakut spinnua nostaa, reivatullamentiin. Tasotukset ovat höpöjä.

Arc:ssä on erikoispiirteitä. ARC: n cruisingluokan tasoitukset eivät voi olla samat kuin lys:ssä. Mittaluvun tarkoitus on mahdollistaa erilaisten veneiden kilpaileminen keskenään. Ajatus kai on, että keskimääräisissä olosuhteissa ja ympyräradalla voisivat olla reilussa kisassa. Oikein kova tai hiljainen keli, tai yhteen suuntaan kuten H:ki-Tallinna, silloin jotain sorsitaan ja joku hyötyy. Kuten Joakim mainitsi, pasaatipurjehduksen olosuhteet eivät ole keskimääräiset ja ympyrän sijaan matkataan isoympyrää. Mittaluvut kertovat veneiden nopeuspotetiaalista ja ARC:ssä niiden täytyy olla jotenkin ( =salaisella tavalla) myötätuuliominaisuuksia korostavia. Jotenkin tasoitukset tuntuu myös suosivan isoja veneitä ja ehkä Swanejakin. Paradoidikko voisi ajatella, että syy on ARC:n business.
Jos on nopean tai ison veneen mittaluku niin menestyminen ei ole automaatio koska aina joutuu purjehtimaan mittalukuaan kovempaa. Isot veneet tuskin uskaltavat ajaa yötäpäivää spinnulla kun pasaati tyypillisesti on 20-25 solmua ja squallit pimeässä 30-40 solmua mukaan luettuna isot tuulen suunnan muutokset.
Vahine ja monet muut isot aloittavat hitaasti ja noin viikon kuluttua parantavat asemiaan. Syy on chartermiehistö. Samoin pläkän sattuessa ne ajavat läpi 10s vauhdilla koska uusi miehitö odottaa soittuna aikana.
Yksi Arc:n tasoitusvirhe, josta olen 3x kirjallisesti protestoinut, on moottorin käyttö. Rankaisu tulee moottoritunneista. Isot veneet ajaa löpöä säästämättä 10s ja pikkuveneet pihtaa 5 solmulla. Molempien rangaistus on sama. On se niin väärin. Kannattaa purjehtia.

seppomartti kirjoitti:

Arc:ssä on erikoispiirteitä. ARC: n cruisingluokan tasoitukset eivät voi olla samat kuin lys:ssä. Mittaluvun tarkoitus on mahdollistaa erilaisten veneiden kilpaileminen keskenään. Ajatus kai on, että keskimääräisissä olosuhteissa ja ympyräradalla voisivat olla reilussa kisassa. Oikein kova tai hiljainen keli, tai yhteen suuntaan kuten H:ki-Tallinna, silloin jotain sorsitaan ja joku hyötyy. Kuten Joakim mainitsi, pasaatipurjehduksen olosuhteet eivät ole keskimääräiset ja ympyrän sijaan matkataan isoympyrää. Mittaluvut kertovat veneiden nopeuspotetiaalista ja ARC:ssä niiden täytyy olla jotenkin ( =salaisella tavalla) myötätuuliominaisuuksia korostavia. Jotenkin tasoitukset tuntuu myös suosivan isoja veneitä ja ehkä Swanejakin. Paradoidikko voisi ajatella, että syy on ARC:n business.
Jos on nopean tai ison veneen mittaluku niin menestyminen ei ole automaatio koska aina joutuu purjehtimaan mittalukuaan kovempaa. Isot veneet tuskin uskaltavat ajaa yötäpäivää spinnulla kun pasaati tyypillisesti on 20-25 solmua ja squallit pimeässä 30-40 solmua mukaan luettuna isot tuulen suunnan muutokset.
Vahine ja monet muut isot aloittavat hitaasti ja noin viikon kuluttua parantavat asemiaan. Syy on chartermiehistö. Samoin pläkän sattuessa ne ajavat läpi 10s vauhdilla koska uusi miehitö odottaa soittuna aikana.
Yksi Arc:n tasoitusvirhe, josta olen 3x kirjallisesti protestoinut, on moottorin käyttö. Rankaisu tulee moottoritunneista. Isot veneet ajaa löpöä säästämättä 10s ja pikkuveneet pihtaa 5 solmulla. Molempien rangaistus on sama. On se niin väärin. Kannattaa purjehtia.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä, että ARC:ssä on eri olosuhteet kun ratapurjehduksessa, mutta painotan nimenomaan tuota rapsakkaa pasaatia mikä yleensä ARC:ssä on ollut. Sen vuoksi juuri veneet helposti pääsevät runkonopeuttaan, jolloin esimerkiksi Swan 65 ja maestro 40 on vähän eri kaliberiä. Maestro kulkee sen 8kn ja Swan 10kn. Pitää ajaa 15kn surffeja maestrolla jatkuvasti yötä päivää, että voi pärjätä 10kn puksuttavalle swanille jolla on toppirikattu genua spiirattuna.

Pointtina oli nimenomaan rapsakka avotuuli, missä suurin osa veneistä ajaa iso 1.reivissä koko matkan ja vesilinjan huomioiminen siinä.

Koneajotunteihin sellainen huomio, että kyllähän se kalkuloi tämän nimenomaisen mittaluvun kanssa, eli jos 40ft ajaa koneella 7.5kn runkonopeutta ja 65ft ajelee 9kn, niin vika ei ole koneajo nopeudessa, vaan mittaluvussa.

sattuikotivesillä kirjoitti:

Tärkeä asia myös kotivesillä purjehtiville!
Jopa uusille tuotantoveneille voi sattua ohjausvaijereiden pettämisiä. Joitakin vuosia sitten kaverini esitteli tuliterää 30ft kokoluokan rattivenettään (en viitsi mainita veneen merkkiä, koska se ei ole tässä asiassa oleellista). Kun tuuli tyyntyi, ajelimme Harakan ja Uunisaaren välisestä salmesta Kaivaria kohti. Harakan saaren takaa plaanivauhdissa tullut moottorivene olisi todennäköisesti törmännyt, ellei kaverini olisi tehnyt äkkikäännöstä ja pannut vaihdetta pakille. Samalla hetkellä kuului rusahdus ja ratti alkoi pyöriä tyhjää. Kolarilta vältyttiin, mutta upouusi purkkari oli ohjauskyvytön kunnes varapinna löytyi ja oli saatu paikalleen. Myöhemmin selvisi, että syynä oli ohjausvaijerin irtoaminen kvadrantista.
Millä tavalla uudessa veneessä pitäisi tarkastaa ohjausvaijereiden tila? Kuinka usein tarkastatte omien venetteinne ohjausmekanismin ja miten teette tarkastuksen?

Lue lisää

Tarkastus aina ennen kauden alkua, ennen ison veden ylitystä ja jos ilmenee klappia . Suomessa siis kerran vuodessa keväisin kurkistus ja vaijerin kunnon vilkaisu, rasvaukset ja päätehelan kireyden tarkistus. Vaijeri voi takiladta katketa vaikka olisi juuri tarkistettu. Ohjausvaijerit tuskin ilman ennakko- oireita.

Seppomartti kirjoitti:

Tarkastus aina ennen kauden alkua, ennen ison veden ylitystä ja jos ilmenee klappia . Suomessa siis kerran vuodessa keväisin kurkistus ja vaijerin kunnon vilkaisu, rasvaukset ja päätehelan kireyden tarkistus. Vaijeri voi takiladta katketa vaikka olisi juuri tarkistettu. Ohjausvaijerit tuskin ilman ennakko- oireita.

Lue lisää

Näinpä juuri kai useimmat menettelevät.
Pointtini, josta kerroin uuden veneen esimerkin, oli kuitenkin se, että vaijerin irtoamista ei ole helppo ennakoida! Omassa veneessäni se tapahtui täysin yllättäen vain kuukausi sen jälkeen, kun alan ammattimies oli laittanut upouudet vaijerit ja koko ohjausmekanismi oli purettu ja huollettu.

Rikivaijerin katkeamista onneksi usein edeltää säikeen katkeaminen (siksi kannattaa silloin tällöin kiikaroida kaikki vaijerit ja ennen pitkiä etappeja käydä mastossa). Toisinaan katkeaminen kyllä tapahtuu puristepäätteen vierestä "kuin veitsellä leikaten".
Se mitä takilassa on melko mahdoton ennakoida, on rodin katkeaminen. Sehän ei anna ennakkomerkkejä. Ainoa keino välttyä on rodien uusiminen, jonka tarpeesta Navtecin sivuilla on ohjeet.
Tietysti kaikkien vaijereiden uusiminen, sekä takilan että rattiohjauksen, on aiheellista yllätysten välttämiseksi. Vaihtoväli on hyvin pitkä, jos purjehditaan pääosin Itämerellä ja saaristossa. Ehkä 10-20 vuotta? Valtamerikäytössä rikivaijereiden vaihtosuosituksena on pidetty yhtä pallonkiertoa tai viittä vuotta.

TS36 kirjoitti:

Silloin, kun me olimme mukana jouduimme toteamaan tappiomme 40.7 firstille kotimaisella 38 jalkaisella saaristoristeilijällä, lys 1.23. Tasoitus oli lähes sama, suorassa ajassa perässä 12 tuntia.

Tuulta riitti, joten viikkoon ei uskaltakut spinnua nostaa, reivatullamentiin. Tasotukset ovat höpöjä.

Lue lisää

No teitä hidasti hieman se MOB-tilanne, jossa olitte mukana! Kyllä se teidän suoritus oli noin purjehduksellisesti "kovempi" kun meidän! Vaikka siitä rommipullo kuitattiinkin! Pilotilla ajeltiin melkein koko matka, vaikka kyllä välillä kulki ihan kivasti!

Ihmettelin ihan samaa, miksei ole vanhaan malliin cruising-luokkien tilannetta ja overall johtajaa???

Ei saa toisenlaista kuvaa. Netissä meuhaajista saa kuvan... netissä meuhaajista, ei valtameripurjehtijoista.

Varmastikin tulkitset oikein.
Hyvä kuitenkin tiedostaa, että joka vuosi joitakin suomalaisveneitä purjehtii Atlantin yli ARC:iin osallistumatta. Heidän veneensä voivat olla aika pieniä verrattuna ARC:n keskikokoon.. ARC:n ajankohta on ilmeisesti joulun sanelema, mutta on pasaatin vakiintumisen kannalta hieman liian varhainen.

Kovimpia foorumilla "meuhkaajia" taitavat olla paalusolmun tarpeettomuutta puoltavat katsastusmiehet tms. tuhansien meripenikulmien nettipurjehtijat.

Onkohan minulla väärät säätiedot kun pohjoisella reitillä tuulet näyttää heikommilta ja pläkäalue edessä kuun vaihteen jälkeen.

seppomartti kirjoitti:

Onkohan minulla väärät säätiedot kun pohjoisella reitillä tuulet näyttää heikommilta ja pläkäalue edessä kuun vaihteen jälkeen.

Näyttäisi noin 30.11. jonkinlainen aika tyyni alue tulevan eteen. Suoraan länteen menijät varmaan leikkaavat lähipäivinä etelämmäksi, bonuksena tuuli ei tule ihan suoraan takaa.

On hyvinkin mahdollista, että veneilystä netissä keskustelevat edustavat koko veneilykansaan nähden aika vääristynyttä otosta. En tarkoita mitään meuhkaamista varsinaisesti vaan sitä, että ehkä veneilykeskusteluun osallistuu hiukan keskimääräistä veneilijää "innostuneempi" väki, siis sellaiset, joiden elämässä vene ja veneily muodossa tai toisessa muodostaa isomman ja tärkeämmän palasen kuin muilla. Silloin olisi ihan loogista se, että valtamerillä purjehtineita tai ainakin siitä kiinnostuneita on enemmän kuin "satunnaisotoksessa".

Mielipidejakaumat eri kysymyksissä tuntuisivat myös jonkin verran tukevan tätä teoriaa.

ARC.on.käyty.gastina kirjoitti:

On hyvinkin mahdollista, että veneilystä netissä keskustelevat edustavat koko veneilykansaan nähden aika vääristynyttä otosta. En tarkoita mitään meuhkaamista varsinaisesti vaan sitä, että ehkä veneilykeskusteluun osallistuu hiukan keskimääräistä veneilijää "innostuneempi" väki, siis sellaiset, joiden elämässä vene ja veneily muodossa tai toisessa muodostaa isomman ja tärkeämmän palasen kuin muilla. Silloin olisi ihan loogista se, että valtamerillä purjehtineita tai ainakin siitä kiinnostuneita on enemmän kuin "satunnaisotoksessa".

Mielipidejakaumat eri kysymyksissä tuntuisivat myös jonkin verran tukevan tätä teoriaa.

Lue lisää

Tarkoitatko, että netissä oikeasti olisi isompi edustus isojen vesien purjehtijoilla kuin reaalimaailmassa?

trea4wfasa kirjoitti:

Tarkoitatko, että netissä oikeasti olisi isompi edustus isojen vesien purjehtijoilla kuin reaalimaailmassa?

Katsoisin asiaa niin päin, että suurempi osa isojen vesien purjehtijoista osallistuisi purjehdukseen myös netissä kuin satunnaisista purjehtijoista. Luonnollinen seuraus se on suuremmasta paneutumisesta harrastukseen. Hyvin yksinkertaisella logiikalla se tarkoittaisi isojen vesien purjehtijoiden ja muidenkin enemmän tosissaan harrastavien yliedustusta näissä keskusteluissa.

Toinen yliedustettu joukko saattaa olla netin käyttöä tosissaan harrastavat, mutta sillä ajatuksella on edellistä enemmän mutu-pohja.

ARC syntyi pari vuotta sitten, kun tunkua ARC:n starttiin oli enemmän kuin satamissa löytyy kapasiteettia. Reitti kulkee Kap Verden kautta, missä on turistipäiviä ja uusi startti. ARC: lla on nyt 30 v.juhlavuosi ja entinen suora reitti Las Palmas - St. Lucia.

seppomartti kirjoitti:

ARC syntyi pari vuotta sitten, kun tunkua ARC:n starttiin oli enemmän kuin satamissa löytyy kapasiteettia. Reitti kulkee Kap Verden kautta, missä on turistipäiviä ja uusi startti. ARC: lla on nyt 30 v.juhlavuosi ja entinen suora reitti Las Palmas - St. Lucia.

Lue lisää

Entisellä ARC:n reitillä et kylläkään tarkoita sitä vanhinta, joka oli Las Palmasista Barbadokselle.

Jos sinulla on kotona pallokartta niin ota langanpätkä ja sen toinen pää Kanarian kohdalle, kiristä lanka toinen pää Karibian kohdalla. Huomaat, että lanka lähtee Kanarialta melko suoraan länteen.

Yellow Brick kartalle on valmiiksi merkitty "langanpätkä" = lyhyin reitti= isoympyräreitti punaisella viivalla. Mittaamatta tarkemmin suuntaero on n.25 astetta Kanarialla ja Karibialla Merkaatorin projektiossa ja reittiviiva näyttää kaarevalta pohjoiseen.

Voi olla, katson itse grippejä. Näyttää et lännestä tulee todella voimakas korkeapaine johon Azorien korkeapaine yhdityy ja se siirtää "pasaatin" normaalia pohjoisemmaksi. Sitte tulee todella voimakas matala, joka työntää azorien korkean portugalin päälle ma-ke ja sillon pohjoisella reitillä kevenee pahasti. Tosin esim Brunel on jo maalissa sillon luultavasti. Näyttää et nopein keino olis mennä länteen ja loppuviikosta ruveta tiputtamaan eteläänpäin, mutta se on tosi paljon veneen nopeudesta kiinni, et mitä ja millon ja miten säätila kehittyy. Hitaammat veneet joutuu kevyempiin tuuliin jokatapauksessa, sillon vois myös olla hyvä vaihtoehto leikata rajummin etelään. Ilmeisesti ens viikon loppupuolella on syntymässä myös aikamoinen matalapaine Kanariansaarilta länteen ja sen kehittymistä kannattaa myös hitaampien veneiden seurailla.

Jokatapauksessa hyvinkin haastavat tuuliolosuhteet ja reittivalinta no jokaisella (poislukien Brunel) edessä ja mielenkiintoista katsoa miten säätilanne kehittyy, on mahdollisuus siihen et ennuste muuttuu myös aika reipaasti.

Niin joo, ja se Bermudan koillispuolen tilanne johtuu siitä merkillisestä korkeapaineesta, mikä sieltä on lähdössä kohti Azorien korkeaa.

Tuleekohan lopussa vielä joitain hidastuksia vai meneekö viimevuotinen reittiennätys (8d 14:33) rikki? Nyt on ennusteaika muutaman tunnin ali. Onko veneessä kunnon kisaporukka vai onko mukana myös maksavia asiakkaita?

Noin tunti vielä. Onpa aika veto kun seuraavallakin vielä reilu 700NM jäljellä, ja muutama vuorokausi.

Joakim1 kirjoitti:

Tuleekohan lopussa vielä joitain hidastuksia vai meneekö viimevuotinen reittiennätys (8d 14:33) rikki? Nyt on ennusteaika muutaman tunnin ali. Onko veneessä kunnon kisaporukka vai onko mukana myös maksavia asiakkaita?

Lue lisää

http://www.sailingholland.net/?page_id=1126
Tuolta matkakertomus.

Alkaa Suomi poikaakin pian pukata perille.

Viimeiset eivät kerkiä palkintojen jakoon, vaikka ovatkin isoja veneitä. Noin 1000mpk jäljellä

Adelante viimeisenä suomi paattina kalkkiviivoilla. Peränpitäjillä vieläkin yii 400mpk.