JC tunnusti Enqvistin olevan oikeassa

Onko JC Jesus Christ? Noitahan on hullujenhuoneet pullollaan.

Kerrohan multinilkki ihan omin sanoin mikä saa sinut kieroilemaan ja valehtelemaan vaikka kaikki tietävät sinun tekevän niin. Esitit jälleen kaksi vanhaa noloa kieroiluasi, jotka on paljastettu täällä jo lukemattomat kerrat.

Ilmeisesti epärehellisyys kuuluu jotenkin elimellisesti kreationismiin ja kreationistien käyttäymiseen.

JC: "Vain ..."

Sinulla on JC edelleenkin todistamatta väitteesi siitä, että jokin sellainen sigma-algebra, johon satunnaiskokeen tapahtuma ei sisälly, estäisi ko. tapahtumaa toteutumasta vaikka tapahtuma on satunnaiskokeen otosavaruuden Ω osajoukko. Me toki tiedämme, ettet sinä typerys tuollaista matematiikan vastaista kieroilu väitettä kykene todistamaan.

"Tulosvaihtoehtojen tuntemisesta ei tässä tietenkään ole kyse, sehän on aivan triviaali ja muuttumaton asia. Tapahtumien joukko sen sijaan määritellään joka ainoaan kokeeseen erikseen ja se voi olla hyvinkin vaihteleva. Esimerkiksi Loton osalta se tuskin koskaan on sama."

Ja noin kreationisti surutta esitti taas härskin valheen. Mutta sehän kreationisteilta sujuu. Matematiikan mukaan otosavaruus Ω määrittelee kaikki satunnaiskokeen tapahtumat. Otosavaruuden potenssijoukko pot(Ω) sisältää kaikki tapahtumat.

Loton satunnaiskokeen tapahtumien joukko on täsmälleen sama niin kauan kuin satunaiskoetta ei muuteta. Olisipa mukava nähdä kun menisit Veikkauksen matemaatikoille esittämään noita aivopierujasi.

JC: "...eikä varsinkaan sitä, että "merkityksellisellä tulosvaihtoehdolla olisi eri todennäköisyys kuin satunnaiskokeen muilla symmetrisillä tulosvaihtoehdoilla."

Ryhdyt taas olkiukkoilemaan, puolimutka."

Ei ole mitään olkiukkoilua jos tuon esiin väittämisi typeryyden sellaisena kuin se on. Väitit että "merkityksellisellä" tulosvaihtoehdolla on eri todennäköisyys kuin "ei-merkityksellisellä". Vai haluatko perua typerän väitteesi?

JC: "Olen koko ajan puhunut tapahtumien todennäköisyyksistä, en tulosvaihtoehtojen."

Kielsit kylläkin typeryyttäsi Enqvistin esittämän tulosvaihtoehdon todennäköisyyden: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13850283/yli-kolme-vuotta-jcn-kieroiluja-ja-vaaristelyja

"Sama tulosvaihtoehto voi toteuttaa tapahtuman todennäköisyydellä 1 tai 1/n - tai jopa molemmat. E:n kolikonheittelyssä totetui vain tapahtuma todennäköisyydellä 1, kun muutakaan mahdollisuutta ei ollut."

Ja ties kuinka mones härski valheesi tässäkin kommentissa. Matematiikan mukaan Enqvistin kokeessa on 2^(2^100) tapahtumaa ja niistä toteutuu jokaisella kokeen suorituskerralla 2^(2^100 - 1) tapahtumaa.

Todista matemaattisesti että E:n kolikonheitossa toteutui vain yksi tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1.

"Jonohan oli jokin jonoista, mikä tahansa niistä. Sellaisen sattumisen todennäköisyys on 1."

Tulokseksi sattuva jokin jono on yksi tulosvaihtoehdoista. Kerrohan minkä tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys 1 eli varma tapahtuma?

JC: "...tunnustamaan yksiselitteisesti Enqvistin olevan oikeassa."

Enqvist on tunnustanut nopanpyörittelynsä todellisen tuloksen. Hän on samaa mieltä kanssani siitä mitä tapahtui ja millä todennäköisyydellä.

Eiköhän jo olisi palstamme evojenkin aika olla?"

Tuo lapsellinen lainauslouhintasi on käsitelty jo moneen kertaan: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12370548/jc-todistaa-kreationismi-on-vakava-mielenterveyden-hairio

Mutta olet siis samaa mieltä Enqvistin kanssa siitä mitä hän toteaa:

http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme?"

Tunnustat siis jälleen Enqvistin olevan oikeassa siinä, että saadun tuloksen todennäköisyys ei ole yksi vaan tuossa nopanheitossa yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.

puolimutkateisti kirjoitti:

Kerrohan multinilkki ihan omin sanoin mikä saa sinut kieroilemaan ja valehtelemaan vaikka kaikki tietävät sinun tekevän niin. Esitit jälleen kaksi vanhaa noloa kieroiluasi, jotka on paljastettu täällä jo lukemattomat kerrat.

Ilmeisesti epärehellisyys kuuluu jotenkin elimellisesti kreationismiin ja kreationistien käyttäymiseen.

JC: "Vain ..."

Sinulla on JC edelleenkin todistamatta väitteesi siitä, että jokin sellainen sigma-algebra, johon satunnaiskokeen tapahtuma ei sisälly, estäisi ko. tapahtumaa toteutumasta vaikka tapahtuma on satunnaiskokeen otosavaruuden Ω osajoukko. Me toki tiedämme, ettet sinä typerys tuollaista matematiikan vastaista kieroilu väitettä kykene todistamaan.

"Tulosvaihtoehtojen tuntemisesta ei tässä tietenkään ole kyse, sehän on aivan triviaali ja muuttumaton asia. Tapahtumien joukko sen sijaan määritellään joka ainoaan kokeeseen erikseen ja se voi olla hyvinkin vaihteleva. Esimerkiksi Loton osalta se tuskin koskaan on sama."

Ja noin kreationisti surutta esitti taas härskin valheen. Mutta sehän kreationisteilta sujuu. Matematiikan mukaan otosavaruus Ω määrittelee kaikki satunnaiskokeen tapahtumat. Otosavaruuden potenssijoukko pot(Ω) sisältää kaikki tapahtumat.

Loton satunnaiskokeen tapahtumien joukko on täsmälleen sama niin kauan kuin satunaiskoetta ei muuteta. Olisipa mukava nähdä kun menisit Veikkauksen matemaatikoille esittämään noita aivopierujasi.

JC: "...eikä varsinkaan sitä, että "merkityksellisellä tulosvaihtoehdolla olisi eri todennäköisyys kuin satunnaiskokeen muilla symmetrisillä tulosvaihtoehdoilla."

Ryhdyt taas olkiukkoilemaan, puolimutka."

Ei ole mitään olkiukkoilua jos tuon esiin väittämisi typeryyden sellaisena kuin se on. Väitit että "merkityksellisellä" tulosvaihtoehdolla on eri todennäköisyys kuin "ei-merkityksellisellä". Vai haluatko perua typerän väitteesi?

JC: "Olen koko ajan puhunut tapahtumien todennäköisyyksistä, en tulosvaihtoehtojen."

Kielsit kylläkin typeryyttäsi Enqvistin esittämän tulosvaihtoehdon todennäköisyyden: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13850283/yli-kolme-vuotta-jcn-kieroiluja-ja-vaaristelyja

"Sama tulosvaihtoehto voi toteuttaa tapahtuman todennäköisyydellä 1 tai 1/n - tai jopa molemmat. E:n kolikonheittelyssä totetui vain tapahtuma todennäköisyydellä 1, kun muutakaan mahdollisuutta ei ollut."

Ja ties kuinka mones härski valheesi tässäkin kommentissa. Matematiikan mukaan Enqvistin kokeessa on 2^(2^100) tapahtumaa ja niistä toteutuu jokaisella kokeen suorituskerralla 2^(2^100 - 1) tapahtumaa.

Todista matemaattisesti että E:n kolikonheitossa toteutui vain yksi tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1.

"Jonohan oli jokin jonoista, mikä tahansa niistä. Sellaisen sattumisen todennäköisyys on 1."

Tulokseksi sattuva jokin jono on yksi tulosvaihtoehdoista. Kerrohan minkä tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyys 1 eli varma tapahtuma?

JC: "...tunnustamaan yksiselitteisesti Enqvistin olevan oikeassa."

Enqvist on tunnustanut nopanpyörittelynsä todellisen tuloksen. Hän on samaa mieltä kanssani siitä mitä tapahtui ja millä todennäköisyydellä.

Eiköhän jo olisi palstamme evojenkin aika olla?"

Tuo lapsellinen lainauslouhintasi on käsitelty jo moneen kertaan: http://keskustelu.suomi24.fi/t/12370548/jc-todistaa-kreationismi-on-vakava-mielenterveyden-hairio

Mutta olet siis samaa mieltä Enqvistin kanssa siitä mitä hän toteaa:

http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm

Enqvist: "Kuvitellaan vielä, että otamme arpanopan, heitämme sitä vaikkapa kuusikymmentä kertaa ja kirjaamme jokaisen heittokerran silmäluvun paperille. Lopputuloksena on kuudenkymmenen numeron sarja, jossa esiintyy lukuja ykkösen ja kuutosen väliltä. Miten on mahdollista, että saimme juuri tämän sarjan? Sen todennäköisyys on yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta – onko kyseessä ihme?"

Tunnustat siis jälleen Enqvistin olevan oikeassa siinä, että saadun tuloksen todennäköisyys ei ole yksi vaan tuossa nopanheitossa yksi kahdestakymmenestä miljardista triljoonasta triljoonasta.

Lue lisää

Lopeta jo.

salmiakkisaluki kirjoitti:

Lopeta jo.

Lopeta itse kirjoitusteni lukeminen, jos eivät sinua kiinnosta. Ei sinun ole pakko tämän aiheen keskusteluja lukea.

Millä perusteella ajattelet määritteleväsi minkä kreationistin ja mitä valheita täällä palstalla saa tuoda esille ja haastaa?

puolimutkateisti kirjoitti:

Lopeta itse kirjoitusteni lukeminen, jos eivät sinua kiinnosta. Ei sinun ole pakko tämän aiheen keskusteluja lukea.

Millä perusteella ajattelet määritteleväsi minkä kreationistin ja mitä valheita täällä palstalla saa tuoda esille ja haastaa?

Lue lisää

Sillä perusteella että harhaista on turha yllyttää.

salmiakkisaluki kirjoitti:

Sillä perusteella että harhaista on turha yllyttää.

Eivätkö mielestäsi palstan muut kretut ole harhaisia, kuten esmes. mark5 tai TBitT?

Siitähän se huba irtoaa kun jonkun palstakretun saa ajettua nurkkaan ja kretu alkaa sekoilemaan ahdingossaan oikein kunnolla. Kuten toi JC.

Harhamaa kirjoitti:

Eivätkö mielestäsi palstan muut kretut ole harhaisia, kuten esmes. mark5 tai TBitT?

Siitähän se huba irtoaa kun jonkun palstakretun saa ajettua nurkkaan ja kretu alkaa sekoilemaan ahdingossaan oikein kunnolla. Kuten toi JC.

Lue lisää

Omasta puolestani vastaan, että nuo muutkin ovat aivan yhtä harhoissaan, mutta minustakin tuntuu siltä, että Puolimutkateisti härnää ja yllyttää JC:tä silkasta härnäämisen ilosta vatvomalla samaa asiaa viikosta ja jopa vuodesta toiseen.

marsunkiillottaja kirjoitti:

Omasta puolestani vastaan, että nuo muutkin ovat aivan yhtä harhoissaan, mutta minustakin tuntuu siltä, että Puolimutkateisti härnää ja yllyttää JC:tä silkasta härnäämisen ilosta vatvomalla samaa asiaa viikosta ja jopa vuodesta toiseen.

Lue lisää

Myönnän että heitän jossain määrin härnäämisvaihteen päälle siinä vaiheessa kun JC erehtyy jossain keskustelussa tuomaan uudelleen esille matematiikkaa koskevat valheensa. Mutta oleellisempi on se aspekti, että osoitan sivullisille, että JC on härski ja häiriintynyt valehtelija, joka on mieluummin keinoja kaihtamaton kieroilija kuin rehti keskustelija, joka myöntää erheensä. Sellaista kun kreationismi on.

Jopas oli harvinaisen nolo olkiukko jopa kretun kyhäämäksi. Mitä tekemistä sillä on todennäköisyyksien kanssa että jos jokin arpomalla muodostettava 160 merkin tekstari on jollain lailla ymmärrettävä esim. suomen kielellä tai svasihiliksi? Itsehän totesit että niitä tekstareita arvotaan. Silloin jokaisen tekstarin todennäköisyys sattua on sama riippumatta siitä ymmärtääkö, joku hurri tai lahkouskovainen Suomesta sitä.

Lue tuosta:
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

Tekstareihin sovellettuna suotuinen tapahtuma on ymmärrettävä suomenkielinen lause. DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

Lue tuosta:
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

Tekstareihin sovellettuna suotuinen tapahtuma on ymmärrettävä suomenkielinen lause. DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi.

Lue lisää

Ei herranen aika mitä hölmöilyä. Et siis ymmärrä sitä mitä tarkoittaa suotuisa tapaus? Aika hauskasti todistit taas että kretut eivät ymmärrä edes simppeliä todennäköisyysmatikkaa. LOL

Ei suotuisa tapaus tarkoita sitä, että alkeistapaus olisi jonkun vinkkelistä hyödyllinen (kuten hyödyllinen uusi geeni) tai luettavissa oleva tekstari tai muuten vaan lahkouskovaisesta silleen kiva.

Suotuisa tapaus on yksinkertaisesti vain yhden tai useamman tapahtuman alkio. Se on "suotuisa" sen tapahtuman näkökulmasta, joka sen sisältää. Se on "suotuisa" ko. tapahtuman toteutumiselle.

...että alkeistapaus olisi jonkun vinkkelistä hyödyllinen ...
Niinpä, olet oikeassa, mutta minä kirjoitin sovelletusta matematiikasta. Suotuinen tapauksen olen määritellyt älyyn pohjautuen sekä DNA:ssa tai tekstarissa. Suotuisa tapaus on älyn ymmärrettävissä oleva tekstari tai funktionaalisen toiminnan synnyttävä DNA -koodin pätkä.
Suotuisan tapauksen määrittely siis perustuu älyyn ja todennäköisyyden laskeminen on sovellettua matematiikka.

Oletko muuten koskaan kuullut sovelletusta matematiikasta? Sille ei ole täsmällistä määritelmää, vaikka sitä opetetaan yliopistossa. Älyllekään ei ole täsmällistä määritelmää, mutta kuitenkin se on selvästi havaittavaa ja jossakin määrin jopa mitattavaa.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

Lue tuosta:
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

Tekstareihin sovellettuna suotuinen tapahtuma on ymmärrettävä suomenkielinen lause. DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi.

Lue lisää

Kohtalainen yritys, mutta valitettavasti vähän vetelä:

"DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi."

Miksei myös neutraali tai vahingollinen, joka genomista poistuessaan saattaa aiheuttaa lisävaikutuksia? Miksi yksin toteuttava eikä yhdessä muiden nykyisten tai tulevien koodien kanssa?

Muistanet, ettei DNA-koodia "lukeva" toimija ole älykäs, vaan automaatti.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

...että alkeistapaus olisi jonkun vinkkelistä hyödyllinen ...
Niinpä, olet oikeassa, mutta minä kirjoitin sovelletusta matematiikasta. Suotuinen tapauksen olen määritellyt älyyn pohjautuen sekä DNA:ssa tai tekstarissa. Suotuisa tapaus on älyn ymmärrettävissä oleva tekstari tai funktionaalisen toiminnan synnyttävä DNA -koodin pätkä.
Suotuisan tapauksen määrittely siis perustuu älyyn ja todennäköisyyden laskeminen on sovellettua matematiikka.

Oletko muuten koskaan kuullut sovelletusta matematiikasta? Sille ei ole täsmällistä määritelmää, vaikka sitä opetetaan yliopistossa. Älyllekään ei ole täsmällistä määritelmää, mutta kuitenkin se on selvästi havaittavaa ja jossakin määrin jopa mitattavaa.

Lue lisää

Ja niin tarina muuttuu kreationistilla sitä mukaa kun väitteiden hölmöys tuodaan esiin.

Sovellettu matematiikka tarkoittaa kylläkin yksinkertaisesti matematiikan soveltamista eri aloilla, esim. teollisuudessa, vakuutustoiminnassa tai vaikka liiketoiminnan ohjauksessa.

Todennäköisyysmatikkaakin voidaan soveltaa eri aloilla. Soveltaminen ei millään tavalla vaikuta alkeistapausten ja sitä kautta tapahtumien todennäköisyyksiin. Eikä myöskään se valitaanko suotuisia tapauksia älyllä tai ei.

Aivopiereksit kirjoitti:

Ja niin tarina muuttuu kreationistilla sitä mukaa kun väitteiden hölmöys tuodaan esiin.

Sovellettu matematiikka tarkoittaa kylläkin yksinkertaisesti matematiikan soveltamista eri aloilla, esim. teollisuudessa, vakuutustoiminnassa tai vaikka liiketoiminnan ohjauksessa.

Todennäköisyysmatikkaakin voidaan soveltaa eri aloilla. Soveltaminen ei millään tavalla vaikuta alkeistapausten ja sitä kautta tapahtumien todennäköisyyksiin. Eikä myöskään se valitaanko suotuisia tapauksia älyllä tai ei.

Lue lisää

Sinuna olisin hiljaa, tyhmäkin käy viisaasta, kun on vaiti.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kohtalainen yritys, mutta valitettavasti vähän vetelä:

"DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi."

Miksei myös neutraali tai vahingollinen, joka genomista poistuessaan saattaa aiheuttaa lisävaikutuksia? Miksi yksin toteuttava eikä yhdessä muiden nykyisten tai tulevien koodien kanssa?

Muistanet, ettei DNA-koodia "lukeva" toimija ole älykäs, vaan automaatti.

Lue lisää

Mikään ei estä sinua kirjoittamasta parempaa määritlmää.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

Sinuna olisin hiljaa, tyhmäkin käy viisaasta, kun on vaiti.

Ja sitten kreationistilta loppuivat näköjään argumentit kun kaikki väitteensä osoitettiin hölmöläisen höpinäksi.

Miksi alunperin lähdit hölmöyksiäsi kirjoittamaan? Olisit pysynyt vaiti, kun et selvästikään ymmärrä todennäköisyyttä?

PuolimutaanMOT kirjoitti:

Mikään ei estä sinua kirjoittamasta parempaa määritlmää.

"Mikään ei estä sinua kirjoittamasta parempaa määritlmää"

Siinä olet oikeassa. Eikä ainakaan Tieteenharjoittajan kohdalla ymmärryksen ja tietämyksen puuttuminen kuten on asianlaita sinun kohdallasi.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

Mikään ei estä sinua kirjoittamasta parempaa määritlmää.

Sitten se olisi minun määritelmäni, ei enää sinun. En tarvitse tuon asian omaa määritelmääni.

Aivopieraisit kirjoitti:

Jopas oli harvinaisen nolo olkiukko jopa kretun kyhäämäksi. Mitä tekemistä sillä on todennäköisyyksien kanssa että jos jokin arpomalla muodostettava 160 merkin tekstari on jollain lailla ymmärrettävä esim. suomen kielellä tai svasihiliksi? Itsehän totesit että niitä tekstareita arvotaan. Silloin jokaisen tekstarin todennäköisyys sattua on sama riippumatta siitä ymmärtääkö, joku hurri tai lahkouskovainen Suomesta sitä.

Lue lisää

Arpomalla muodostettava ensimmäinen tekstari voi olla mikä tahansa. Mutta muodostaa sama tekstari toistamiseen, vaatii eri todennäköisyyden kuin ensimmäinen.

Aivopiereksit kirjoitti:

"Mikään ei estä sinua kirjoittamasta parempaa määritlmää"

Siinä olet oikeassa. Eikä ainakaan Tieteenharjoittajan kohdalla ymmärryksen ja tietämyksen puuttuminen kuten on asianlaita sinun kohdallasi.

Lue lisää

On ilmeistä, että ymmärrä, mitä kirjoitat. Asialle tuskin voi mitään, mutta yritä nyt vaikka aluksi lukea tuo:
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html
Sitten muutama harjoitus vaikka tuolta:
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/matematiikka/ma9/lisatehtavat
Nämä eivät ole kreationistien materiaalia, vaan ihan perustehtäviä, jotka toimivat samalla tavalla riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Sitten se olisi minun määritelmäni, ei enää sinun. En tarvitse tuon asian omaa määritelmääni.

Uskon, että et tarvitse omaa määritelmää, mutta luulen että kysymyksessä ei ole tarpeettomuus, vaan kykenemättömyys paremman määritelmän tekemiseen. On aika tyhjentävästi sanottu: ""DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi."
Määritelmän ulkopuolelle jää kaikki merkityksetön roska.

"Enqvistin ja Puolimutateistin mielestä sekä ymmärrettävät että satunnaiset viestit ovat samanarvoisia."

Eivätkö kreationistit osaa kuin vääristellä? Ensinnäkin jos tekstiviestejä muodostetaan arpomalla, niin ne kaikki ovat silloin satunnaisia, riippumatta siitä jos jokin viesti sattuisi olemaan jollain tavalla tulkittavissa. Toisekseen sekä ymmärrettävät että ei-ymmärrettävät viestit ovat yhtä todennäköisiä - koska ne arvotaan. Se ovatko ne samanarvoisia, riippuu täysin kontekstista, vastaanottajasta ja tilanteestä. Samanarvoisuudella tai subjektiivisilla ominaisuuksilla ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen (eli tässä tapauksessa 160 merkkiä pitkien tekstiviestien) todennäköisyyden suhteen.

Toisin kuin palstan typerät kreationistit väittävät.

oneroa kirjoitti:

Arpomalla muodostettava ensimmäinen tekstari voi olla mikä tahansa. Mutta muodostaa sama tekstari toistamiseen, vaatii eri todennäköisyyden kuin ensimmäinen.

"Arpomalla muodostettava ensimmäinen tekstari voi olla mikä tahansa."

Aivan oikein, se on satunnaisesti yksi kaikista mahdollisista 160 merkin mittaisista merkkijonoista. Mutta niin on toinen, kolmas, jne. arpomalla muodostettava tekstari mikä tahansa mahdollisista vaihtoehdoista.

Mikään tulosvaihtoehdoista olevista tekstareista ei arpomalla muodostu varmasti ja aina eli siis minkään tulosvaihtoehtoma olevan tekstarin todennäköisyys ei ole 1 vaan 1/N, missä N on kaikkien erilaisten mahdollisten tekstarien lukumäärä.

"Mutta muodostaa sama tekstari toistamiseen, vaatii eri todennäköisyyden kuin ensimmäinen."

Väärin. Ensimmäisen tekstarin, mikä se sitten sattuu olemaankin, todennäköisyys sattua on 1/N. Sen todennäköisyys, että toinen tekstari on sama kuin ensimmäinen todennäköisyys on 1/N.

Jälleen yksi (tai sitten se sama) kreationisti todisti nolosti, että ei ymmärrä todennäköisyyttä.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

On ilmeistä, että ymmärrä, mitä kirjoitat. Asialle tuskin voi mitään, mutta yritä nyt vaikka aluksi lukea tuo:
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html
Sitten muutama harjoitus vaikka tuolta:
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/matematiikka/ma9/lisatehtavat
Nämä eivät ole kreationistien materiaalia, vaan ihan perustehtäviä, jotka toimivat samalla tavalla riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta.

Lue lisää

"On ilmeistä, että ymmärrä, mitä kirjoitat. Asialle tuskin voi mitään, mutta yritä nyt vaikka aluksi lukea tuo:"

On kylläkin ilmeistä, että sinä et pöljäke et ymmärrä todennäköisyyden alkeitakaan. Tuo nimemerkki 'Aivopiereksit' osoitti kyllä hyvin selkeästi missä väitteesi menivät metsään. Sen jälkeen sinä kunnon kreationistina kehoitat häntä perehtymään materiaaleihin, joita et edes ymmärrä.

"Nämä eivät ole kreationistien materiaalia, vaan ihan perustehtäviä, jotka toimivat samalla tavalla riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta."

Toki eivät ole kreationistien materiaalia. Tiedätkö mistä sen tietää. No tietenkin siitä, että niiden väitteet pitävät paikkansa ja ovat tiedeyhteisön hyväksymiä.

Mutta eivät ne kyllä toimi ainakaan sinun ymmärryksesi kohdalla. Tai tarkemmin sanottuna, sinun ymmärryksesi ei toimi niidenkään kohdalla. Ja sinullahan on uskonnollinen vakaumus - toisin kuin sinulla.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Enqvistin ja Puolimutateistin mielestä sekä ymmärrettävät että satunnaiset viestit ovat samanarvoisia."

Eivätkö kreationistit osaa kuin vääristellä? Ensinnäkin jos tekstiviestejä muodostetaan arpomalla, niin ne kaikki ovat silloin satunnaisia, riippumatta siitä jos jokin viesti sattuisi olemaan jollain tavalla tulkittavissa. Toisekseen sekä ymmärrettävät että ei-ymmärrettävät viestit ovat yhtä todennäköisiä - koska ne arvotaan. Se ovatko ne samanarvoisia, riippuu täysin kontekstista, vastaanottajasta ja tilanteestä. Samanarvoisuudella tai subjektiivisilla ominaisuuksilla ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen (eli tässä tapauksessa 160 merkkiä pitkien tekstiviestien) todennäköisyyden suhteen.

Toisin kuin palstan typerät kreationistit väittävät.

Lue lisää

"Toisekseen sekä ymmärrettävät että ei-ymmärrettävät viestit ovat yhtä todennäköisiä - koska ne arvotaan."

Taidat olla pähkähullu.

PuolimutaanMOT kirjoitti:

Uskon, että et tarvitse omaa määritelmää, mutta luulen että kysymyksessä ei ole tarpeettomuus, vaan kykenemättömyys paremman määritelmän tekemiseen. On aika tyhjentävästi sanottu: ""DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi."
Määritelmän ulkopuolelle jää kaikki merkityksetön roska.

Lue lisää

"On aika tyhjentävästi sanottu: ""DNA:n sovellettuna suotuinen tapahtuma on kokonaisuuteen sopivan hyödyllisen toiminnallisen funktion toteuttava koodi.""

Todellisuudessa aika typerästi sanottu, jos tarkoitit, että DNA:n kohdalla voitaisiin puhua suotuisista tapahtumista siten, kuten ne on klassisessa todennäköisyydessä määritelty.

DNA:han kohdalla tapahtumia hyödyllisiä mutaatioita ei voida käsitellä klassisen todennäköisyystulkinnan mukaisina suotuisina tapauksina. Opettelisit edes peruskäsitteet.

pPMhu kirjoitti:

"Toisekseen sekä ymmärrettävät että ei-ymmärrettävät viestit ovat yhtä todennäköisiä - koska ne arvotaan."

Taidat olla pähkähullu.

""Toisekseen sekä ymmärrettävät että ei-ymmärrettävät viestit ovat yhtä todennäköisiä - koska ne arvotaan."

Taidat olla pähkähullu."

En tokikaan ole. Oletetaan, että meille on satunnaiskoe, jossa arvotaan 10 merkin mittaisia merkkijonoa, jotka koostuvat suomen kielen aakkosistä ja välilyönnistä. Seuraavat merkkijonot ovat täsmälleen yhtätodennäköisiä.

"OLET TOLLO"

"XYGCRASFEG"

Ensimmäinen merkkijono on ymmärrettävissä suomen kielisenä lauseena. Ja kohdallsi jopa paikkaansä pitävänä tulkittuna. Toinen merkkijono ei ole ymmärrettävissä suomen kielisenä lauseena. Silti molemmat ovat täsmälleen yhtä todennäköisiä ko. satunnaiskokeen tuloksia.

On se vain ihmeellisen vaikeaa ymmärrykseltään pahasti rajoittuneille kreationisteillä ymmärtää edes näin triviaaleja asioita.

Olet pähkähullu, ymmärrätkö?

pPMhu kirjoitti:

Olet pähkähullu, ymmärrätkö?

"Olet pähkähullu, ymmärrätkö?"

No millä perusteella edes kuvittelisin sellaista? Jospa osoittasit minun olevan pähkähullu. Vaikkapa todistamalle, että jokin matematiikkaa koskeva väitteeni tässä keskustelussa on ollut väärin.

Kreationistit osaavat mölistä ja länkyttää, mutta siihenpä se sitten jääkin.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Arpomalla muodostettava ensimmäinen tekstari voi olla mikä tahansa."

Aivan oikein, se on satunnaisesti yksi kaikista mahdollisista 160 merkin mittaisista merkkijonoista. Mutta niin on toinen, kolmas, jne. arpomalla muodostettava tekstari mikä tahansa mahdollisista vaihtoehdoista.

Mikään tulosvaihtoehdoista olevista tekstareista ei arpomalla muodostu varmasti ja aina eli siis minkään tulosvaihtoehtoma olevan tekstarin todennäköisyys ei ole 1 vaan 1/N, missä N on kaikkien erilaisten mahdollisten tekstarien lukumäärä.

"Mutta muodostaa sama tekstari toistamiseen, vaatii eri todennäköisyyden kuin ensimmäinen."

Väärin. Ensimmäisen tekstarin, mikä se sitten sattuu olemaankin, todennäköisyys sattua on 1/N. Sen todennäköisyys, että toinen tekstari on sama kuin ensimmäinen todennäköisyys on 1/N.

Jälleen yksi (tai sitten se sama) kreationisti todisti nolosti, että ei ymmärrä todennäköisyyttä.

Lue lisää

Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy. Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen.

Tätä voi verrata lottoon, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön.

todennäköisesti kirjoitti:

Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy. Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen.

Tätä voi verrata lottoon, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön.

Lue lisää

Jos kokeesi on, tuleeko jono vai ei, kun heitetään, niin väitteesi on totta. Juuri sen jonon, joka tulee, todennäköisyys on 1/N.

Loton kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Siinähän on kaksi toisistaan riippumatonta satunnaiskoetta (arvonta ja veikkaaminen), joilla on samanlainen kohdejoukko.

Te pähkähullut ymmärrätte vain yhden tekstin. Normaali ihminen ymmärtää monia tekstejä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Jos kokeesi on, tuleeko jono vai ei, kun heitetään, niin väitteesi on totta. Juuri sen jonon, joka tulee, todennäköisyys on 1/N.

Loton kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Siinähän on kaksi toisistaan riippumatonta satunnaiskoetta (arvonta ja veikkaaminen), joilla on samanlainen kohdejoukko.

Lue lisää

Eihän koe ole tuleeko jono, vaan millä todennäköisyydellä saadaan ensin saatu jono toistamiseen.

Loton kanssa on tekemistä, jos ymmärtäisit mistä on kysymys.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Jos kokeesi on, tuleeko jono vai ei, kun heitetään, niin väitteesi on totta. Juuri sen jonon, joka tulee, todennäköisyys on 1/N.

Loton kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Siinähän on kaksi toisistaan riippumatonta satunnaiskoetta (arvonta ja veikkaaminen), joilla on samanlainen kohdejoukko.

Lue lisää

"Siinähän on kaksi toisistaan riippumatonta satunnaiskoetta (arvonta ja veikkaaminen), joilla on samanlainen kohdejoukko."

Voisit tieteenharrastaja jo jättää tämän kummallisen käsityksesi. Lotto on yksi ainoa satunnaiskoe, jonka välttämättömiä osia ovat lottokoneen pyöritys (arvonta) ja rivien veikkaaminen (tapahtumien nimeäminen).

Lottoajan rivissä ei tietenkään ole mitään satunnaista, vaan lottoaja oman tahtonsa mukaan valitsee jonkin 7 numeron rivin. Sillä, ovatko numerot syntymäpäiviä ja kengännumeroita tai vaikkapa nopalla arvottuja, ei ole merkitystä. Lottoon osallistuvan rivin on oltava aina ja poikkeuksetta täysin yksiselitteinen ja tunnettu, ilman vähäisintäkään satunnaisuutta.

Siksi "sillä rivillä joka tulee" ei voi lotota, enintään tehdä itsestään narrin lottokioskilla.

Lottokoneen pyörityksellä koetellaan sitten sitä, valitseeko sattuma jonkin (saman) rivin kuin mitä on veikattu. Jos valitsee, toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä).

"Juuri sen jonon, joka tulee, todennäköisyys on 1/N."

Väärä, asiaton ja myös kieroileva väite. Todennäköisyys 1/n on vain ja ainoastaan jonkin tietyn jonon sattumisen todennäköisyys. "Tulevalle" jonolle "juuri se" ei missään tapauksessa riitä sitä tietyksi yksilöimään. Arvonnan jälkeen, kun todella tiedetään mikä jono "juuri se" on, todennäköisyys (yleisesti) saadulle jonolle on triviaali tosiasia. Todennäköisyys 1/n ei kuitenkaan liity suoritettuun kokeeseen, koska saatu jono ei siinä tapahtumaa sellaisella todennäköisyydellä toteuttanut.

Se ei voinut toteuttaa, koska sellaista tapahtumaa siinä ei edes ollut olemassa.

JC_-- kirjoitti:

"Siinähän on kaksi toisistaan riippumatonta satunnaiskoetta (arvonta ja veikkaaminen), joilla on samanlainen kohdejoukko."

Voisit tieteenharrastaja jo jättää tämän kummallisen käsityksesi. Lotto on yksi ainoa satunnaiskoe, jonka välttämättömiä osia ovat lottokoneen pyöritys (arvonta) ja rivien veikkaaminen (tapahtumien nimeäminen).

Lottoajan rivissä ei tietenkään ole mitään satunnaista, vaan lottoaja oman tahtonsa mukaan valitsee jonkin 7 numeron rivin. Sillä, ovatko numerot syntymäpäiviä ja kengännumeroita tai vaikkapa nopalla arvottuja, ei ole merkitystä. Lottoon osallistuvan rivin on oltava aina ja poikkeuksetta täysin yksiselitteinen ja tunnettu, ilman vähäisintäkään satunnaisuutta.

Siksi "sillä rivillä joka tulee" ei voi lotota, enintään tehdä itsestään narrin lottokioskilla.

Lottokoneen pyörityksellä koetellaan sitten sitä, valitseeko sattuma jonkin (saman) rivin kuin mitä on veikattu. Jos valitsee, toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä).

"Juuri sen jonon, joka tulee, todennäköisyys on 1/N."

Väärä, asiaton ja myös kieroileva väite. Todennäköisyys 1/n on vain ja ainoastaan jonkin tietyn jonon sattumisen todennäköisyys. "Tulevalle" jonolle "juuri se" ei missään tapauksessa riitä sitä tietyksi yksilöimään. Arvonnan jälkeen, kun todella tiedetään mikä jono "juuri se" on, todennäköisyys (yleisesti) saadulle jonolle on triviaali tosiasia. Todennäköisyys 1/n ei kuitenkaan liity suoritettuun kokeeseen, koska saatu jono ei siinä tapahtumaa sellaisella todennäköisyydellä toteuttanut.

Se ei voinut toteuttaa, koska sellaista tapahtumaa siinä ei edes ollut olemassa.

Lue lisää

Onhan siinä satunnaisuus, jota vain et huomaa tai tunnusta:

"Lottoajan rivissä ei tietenkään ole mitään satunnaista, vaan lottoaja oman tahtonsa mukaan valitsee jonkin 7 numeron rivin."

Koska eri veikkaajien rivit ovat pääosin toisistaan riippumatta valittuja, samaa veikanneiden rivien lukumäärä vaihtelee satunnaisesti arvontarivien välillä. Tuonhan tunnustat itsekin:

"..toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä)."

Arvotun rivin todennäköisyyshän on aina sama, mutta jätät häveliäästi mainitsematta, että sitä ei välttämättä ole veikannut kukaan. Näin käydenhän sinun mielestäsi rivi ei myöskään voisi sattua arvonnassa, koska sitä ei ole kukaan etukäteen määritellyt.

Kysyin sinulta jo kauan sitten, millaisia ovat lottoarvonnan päävoittojen lukumäärien (nollasta ylöspäin) todennäköisyydet sopivilla olettamuksilla veikkaajien rivivalintojen satunnaisuudesta. Jostakin syystä et ollut kiinnostunut keskustelemaan tästä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Onhan siinä satunnaisuus, jota vain et huomaa tai tunnusta:

"Lottoajan rivissä ei tietenkään ole mitään satunnaista, vaan lottoaja oman tahtonsa mukaan valitsee jonkin 7 numeron rivin."

Koska eri veikkaajien rivit ovat pääosin toisistaan riippumatta valittuja, samaa veikanneiden rivien lukumäärä vaihtelee satunnaisesti arvontarivien välillä. Tuonhan tunnustat itsekin:

"..toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä)."

Arvotun rivin todennäköisyyshän on aina sama, mutta jätät häveliäästi mainitsematta, että sitä ei välttämättä ole veikannut kukaan. Näin käydenhän sinun mielestäsi rivi ei myöskään voisi sattua arvonnassa, koska sitä ei ole kukaan etukäteen määritellyt.

Kysyin sinulta jo kauan sitten, millaisia ovat lottoarvonnan päävoittojen lukumäärien (nollasta ylöspäin) todennäköisyydet sopivilla olettamuksilla veikkaajien rivivalintojen satunnaisuudesta. Jostakin syystä et ollut kiinnostunut keskustelemaan tästä.

Lue lisää

"Arvotun rivin todennäköisyyshän on aina sama, mutta jätät häveliäästi mainitsematta, että sitä ei välttämättä ole veikannut kukaan.

Lottokoneen tuottaman rivin todennäköisyys on toki aina sama, 1. Olen sen monet kerrat kertonut. Se, onko arvottu rivi sama kenenkään lottoajan rivin kanssa, ei muuta sen todennäköisyyttä.

"Näin käydenhän sinun mielestäsi rivi ei myöskään voisi sattua arvonnassa, koska sitä ei ole kukaan etukäteen määritellyt."

Niin kuin jo kerroin, lottokone tuottaa aina jonkin rivin, todennäköisyydellä 1. Taas sellainen tapahtuma, jota kukaan ei ole etukäteen määritellyt, ei voi toteutua arvonnassa.

"Tuonhan tunnustat itsekin:
"..toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä)." "

Tarkoitin tällä tilannetta, jossa lottoaja on pelannut useampia rivejä. Koska lottoajalle ei ole mitään väliä sillä, mikä riveistä voittaa niin esim. 3 rivin pelaaminen tarkoittaa tapahtumaa jossa on 3 suotuisaa tapausta. Tämän tapahtuman todennäköisyys olisi siis n. 1/5 000 000.

"Kysyin sinulta jo kauan sitten, millaisia ovat lottoarvonnan päävoittojen lukumäärien (nollasta ylöspäin) todennäköisyydet sopivilla olettamuksilla veikkaajien rivivalintojen satunnaisuudesta. Jostakin syystä et ollut kiinnostunut keskustelemaan tästä."

Kokonaisuutena Loton sigma-algebra on suurelta osin satunnainen, mutta se silti koostuu vain ja ainoastaan tietyistä riveistä. Todennäköisyydet päävoittojen lukumäärille voidaan laskea, kunhan vain tiedetään mitä rivejä on lotottu ja kuinka moneen kertaan. Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta.

JC_-- kirjoitti:

"Arvotun rivin todennäköisyyshän on aina sama, mutta jätät häveliäästi mainitsematta, että sitä ei välttämättä ole veikannut kukaan.

Lottokoneen tuottaman rivin todennäköisyys on toki aina sama, 1. Olen sen monet kerrat kertonut. Se, onko arvottu rivi sama kenenkään lottoajan rivin kanssa, ei muuta sen todennäköisyyttä.

"Näin käydenhän sinun mielestäsi rivi ei myöskään voisi sattua arvonnassa, koska sitä ei ole kukaan etukäteen määritellyt."

Niin kuin jo kerroin, lottokone tuottaa aina jonkin rivin, todennäköisyydellä 1. Taas sellainen tapahtuma, jota kukaan ei ole etukäteen määritellyt, ei voi toteutua arvonnassa.

"Tuonhan tunnustat itsekin:
"..toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä)." "

Tarkoitin tällä tilannetta, jossa lottoaja on pelannut useampia rivejä. Koska lottoajalle ei ole mitään väliä sillä, mikä riveistä voittaa niin esim. 3 rivin pelaaminen tarkoittaa tapahtumaa jossa on 3 suotuisaa tapausta. Tämän tapahtuman todennäköisyys olisi siis n. 1/5 000 000.

"Kysyin sinulta jo kauan sitten, millaisia ovat lottoarvonnan päävoittojen lukumäärien (nollasta ylöspäin) todennäköisyydet sopivilla olettamuksilla veikkaajien rivivalintojen satunnaisuudesta. Jostakin syystä et ollut kiinnostunut keskustelemaan tästä."

Kokonaisuutena Loton sigma-algebra on suurelta osin satunnainen, mutta se silti koostuu vain ja ainoastaan tietyistä riveistä. Todennäköisyydet päävoittojen lukumäärille voidaan laskea, kunhan vain tiedetään mitä rivejä on lotottu ja kuinka moneen kertaan. Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta.

Lue lisää

"Todennäköisyydet päävoittojen lukumäärille voidaan laskea, kunhan vain tiedetään mitä rivejä on lotottu ja kuinka moneen kertaan."

Eli X:n todennäköisyys voidaan laskea vasta kun X on tapahtunut? Käsitinkö oikein?

JC_-- kirjoitti:

"Arvotun rivin todennäköisyyshän on aina sama, mutta jätät häveliäästi mainitsematta, että sitä ei välttämättä ole veikannut kukaan.

Lottokoneen tuottaman rivin todennäköisyys on toki aina sama, 1. Olen sen monet kerrat kertonut. Se, onko arvottu rivi sama kenenkään lottoajan rivin kanssa, ei muuta sen todennäköisyyttä.

"Näin käydenhän sinun mielestäsi rivi ei myöskään voisi sattua arvonnassa, koska sitä ei ole kukaan etukäteen määritellyt."

Niin kuin jo kerroin, lottokone tuottaa aina jonkin rivin, todennäköisyydellä 1. Taas sellainen tapahtuma, jota kukaan ei ole etukäteen määritellyt, ei voi toteutua arvonnassa.

"Tuonhan tunnustat itsekin:
"..toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä)." "

Tarkoitin tällä tilannetta, jossa lottoaja on pelannut useampia rivejä. Koska lottoajalle ei ole mitään väliä sillä, mikä riveistä voittaa niin esim. 3 rivin pelaaminen tarkoittaa tapahtumaa jossa on 3 suotuisaa tapausta. Tämän tapahtuman todennäköisyys olisi siis n. 1/5 000 000.

"Kysyin sinulta jo kauan sitten, millaisia ovat lottoarvonnan päävoittojen lukumäärien (nollasta ylöspäin) todennäköisyydet sopivilla olettamuksilla veikkaajien rivivalintojen satunnaisuudesta. Jostakin syystä et ollut kiinnostunut keskustelemaan tästä."

Kokonaisuutena Loton sigma-algebra on suurelta osin satunnainen, mutta se silti koostuu vain ja ainoastaan tietyistä riveistä. Todennäköisyydet päävoittojen lukumäärille voidaan laskea, kunhan vain tiedetään mitä rivejä on lotottu ja kuinka moneen kertaan. Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta.

Lue lisää

Todellinen syy on tietenkin, ettet tajua tuosta asiasta pätkääkään:

"Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta

Todistit sen taas uudelleen ihan pitävästi.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Todellinen syy on tietenkin, ettet tajua tuosta asiasta pätkääkään:

"Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta

Todistit sen taas uudelleen ihan pitävästi.

Lue lisää

Jos rivi on arvottu, ei ole enää tarvetta todennäköisyyksille.

todennäköisesti kirjoitti:

Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy. Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen.

Tätä voi verrata lottoon, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön.

Lue lisää

"Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy."

Ei ole tosiaan väliä mikä tulee ja vaikka olisikin niin sillä ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisen todennäköisyyksiin eikä tapahtumien toteutumisen todennäköisyyksiin.

Voit testata asian ihan käytännössäkin. Heitäppä uskonsisaresi kanssa noppaa. Toinen teistä valitsee jokaiselle heittokerralle jonkin silmäluvun, jota veikkaa. Eli kreationistisen todennäköisyyshäröilyn mukaan silloin on tulos "yksikäsitteisesti määritelty" tai "merkityksellinen". Toinen teistä hörhöistä ei veikkaa mitään. Heitelkää noppaa muutama kymmenenen kertaa ja merkatkaa tulokset ylös. Sitten voitte laske tilastollisejen jakauman silmälukujen sattumisille ja tutkia oli "yksikäsitteisellä määrittelyllä" tai "merkityksellisyydellä" mitään vaikutusta todennäköisyyksiin.

"Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen."

Eivät todennäköideet toteudu vaan tapahtumat. Ja tapahtumilla on todennäköisyytensä toteutua.

Vaikka kukaan ei veikkaa yhtään mitään tai yksi tai usempi veikkaa niin sillä ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisen todennäköisyysksiin. Sen ensimmäisenkin tekstarin todennäköisyys on 1/N, missä N on mahdollisten erilaisten tekstarien lukumäärä. Jos ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1, niin se tarkoittaisi, että kyseinen tekstari pitäisi tulla tulokseksi aina ja joka kerta - varmasti.

"Tätä voi verrata lottoon, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaikisessa lottoarvonnassa. Ja onkos niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?


On se käsittämätöntä, että tietyt kreationistit (tai se yksi ja sama multinilkki eri nikeillä) typeröi näin triviaalin matematiikan kanssa. Mutta siksipä nämä typerykset ovatkin kreationisteja kun järki ei riitä.

JC_-- kirjoitti:

"Arvotun rivin todennäköisyyshän on aina sama, mutta jätät häveliäästi mainitsematta, että sitä ei välttämättä ole veikannut kukaan.

Lottokoneen tuottaman rivin todennäköisyys on toki aina sama, 1. Olen sen monet kerrat kertonut. Se, onko arvottu rivi sama kenenkään lottoajan rivin kanssa, ei muuta sen todennäköisyyttä.

"Näin käydenhän sinun mielestäsi rivi ei myöskään voisi sattua arvonnassa, koska sitä ei ole kukaan etukäteen määritellyt."

Niin kuin jo kerroin, lottokone tuottaa aina jonkin rivin, todennäköisyydellä 1. Taas sellainen tapahtuma, jota kukaan ei ole etukäteen määritellyt, ei voi toteutua arvonnassa.

"Tuonhan tunnustat itsekin:
"..toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä)." "

Tarkoitin tällä tilannetta, jossa lottoaja on pelannut useampia rivejä. Koska lottoajalle ei ole mitään väliä sillä, mikä riveistä voittaa niin esim. 3 rivin pelaaminen tarkoittaa tapahtumaa jossa on 3 suotuisaa tapausta. Tämän tapahtuman todennäköisyys olisi siis n. 1/5 000 000.

"Kysyin sinulta jo kauan sitten, millaisia ovat lottoarvonnan päävoittojen lukumäärien (nollasta ylöspäin) todennäköisyydet sopivilla olettamuksilla veikkaajien rivivalintojen satunnaisuudesta. Jostakin syystä et ollut kiinnostunut keskustelemaan tästä."

Kokonaisuutena Loton sigma-algebra on suurelta osin satunnainen, mutta se silti koostuu vain ja ainoastaan tietyistä riveistä. Todennäköisyydet päävoittojen lukumäärille voidaan laskea, kunhan vain tiedetään mitä rivejä on lotottu ja kuinka moneen kertaan. Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta.

Lue lisää

"Lottokoneen tuottaman rivin todennäköisyys on toki aina sama, 1. Olen sen monet kerrat kertonut. ..."

Niinhän sinä multinilkki olet toistuvasti typeröinyt/valehdellut. Matematiikka, veikkauksen matemaatikot eikä kukaan joka ymmärtää todennäköisyysmatematiikan perusteet oikein eivät ole samaa mieltä kanssasi.

Jos väität että lottokoneen tuottaman rivin todennäköisyys on 1, niin kerrohan multinilkki miksi arvonnassa saatu rivi on kuitenkin käytännössä joka arvonnassa eri. Etkös tiedä multinilkki, että rivin, jonka todennäköisyys on 1, pitäisi sattua aina ja varmasta arvonnassa?

"Niin kuin jo kerroin, lottokone tuottaa aina jonkin rivin, todennäköisyydellä 1. "

Tarkoitatko siis multinilkki tapahtuman Ω todennäköisyyttä? Ainahan satunnaiskoe suoritettaessa yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi. Mutta kerrohan multinilkki onko jokin mahdollisista lottoriveistä sellainen, että sen sattumisen todennäköisyys on 1?

"Taas sellainen tapahtuma, jota kukaan ei ole etukäteen määritellyt, ei voi toteutua arvonnassa."

Multinilkki ja kvasi heittävät noppaa. Tollot kumppanukset eivät määrittele mitään tapahtumaa etukäteen ennen nopan heittoa. Sattuu silmäluku 5 ja silloin toteutuvat mm. tapahtumat {5}, {4, 5} ja {1, 5, 6} vaikka kumpikaan tolloista ei määritellyt mitään tapahtumaa etukäteen. Onko ihme tapahtunut heidän silmiensä edessä? Hih hih.

"Kokonaisuutena Loton sigma-algebra on suurelta osin satunnainen, mutta se silti koostuu vain ja ainoastaan tietyistä riveistä."

Vai voi kreationistisessa matematiikassa Loton σ-algebra olla satunnainen. Hih hih. Matematiikassa σ-algebra on kylläkin matemaattisesti määritelty eikä siinä ole mitään satunnaisuutta.

"Todennäköisyydet päävoittojen lukumäärille voidaan laskea, kunhan vain tiedetään mitä rivejä on lotottu ja kuinka moneen kertaan."

Miksi kukaan haluaisia laskea kuhunkin arvontaan jätettyjen lottorivien perusteella kunkin mahdollisen lottorivin kohdalla todennäköisyys sille, että joku voittaa ko. lottorivillä pääpotin? Veikkaus ei sitä tee.

No mutta sinähän olet tunnetusti nolojen aivopierujen esittäjä multinilkki.

"Syy, miksi en ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan tästä on se, että se ei ole oleellinen käymämme keskustelun kannalta."

Onhan se täsmälleen oleellinen Enqvistin esimerkin suhteen tekemäsi väärän väitteen osalta. Ja syy miksi et ole erityisen kiinnostunut keskustelemaan on ilmeinen. Koska olet matematiikan mukaan väärässä väitteinesi, niin joudut valehtelemaan ja kieroilemaan, kuten tässäkin kommentissani osoitin sinun tehneen.

Miksi muuten multinilkki jatkat typeryyksiesi esittelyä? Sinähän olet jo tunnustanut Enqvistin olevan oikeassa?

todellinensyy kirjoitti:

Jos rivi on arvottu, ei ole enää tarvetta todennäköisyyksille.

Ja vaikka rivi on arvottu se ei muuta minkään rivin sattumisen todennäköisyyttä. Todennäköisyysteorian mukaan satunnaiskokeen suorittamisissa sattuneet tulosvaihtoehdot eivät vaikuta tapahtumien todennäköisyyksiin. Vaikka saat nopan heitossa silmäluvun 5 tulokseksi. On silmäluvun 5 sattumisen eli tapahtuman {5} todennäköisyys edelleen sama 1/6.

JC_-- kirjoitti:

"Siinähän on kaksi toisistaan riippumatonta satunnaiskoetta (arvonta ja veikkaaminen), joilla on samanlainen kohdejoukko."

Voisit tieteenharrastaja jo jättää tämän kummallisen käsityksesi. Lotto on yksi ainoa satunnaiskoe, jonka välttämättömiä osia ovat lottokoneen pyöritys (arvonta) ja rivien veikkaaminen (tapahtumien nimeäminen).

Lottoajan rivissä ei tietenkään ole mitään satunnaista, vaan lottoaja oman tahtonsa mukaan valitsee jonkin 7 numeron rivin. Sillä, ovatko numerot syntymäpäiviä ja kengännumeroita tai vaikkapa nopalla arvottuja, ei ole merkitystä. Lottoon osallistuvan rivin on oltava aina ja poikkeuksetta täysin yksiselitteinen ja tunnettu, ilman vähäisintäkään satunnaisuutta.

Siksi "sillä rivillä joka tulee" ei voi lotota, enintään tehdä itsestään narrin lottokioskilla.

Lottokoneen pyörityksellä koetellaan sitten sitä, valitseeko sattuma jonkin (saman) rivin kuin mitä on veikattu. Jos valitsee, toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä, joka vastaa tietyn rivin todennäköisyyttä (kerrottuna veikattujen rivien lukumäärällä).

"Juuri sen jonon, joka tulee, todennäköisyys on 1/N."

Väärä, asiaton ja myös kieroileva väite. Todennäköisyys 1/n on vain ja ainoastaan jonkin tietyn jonon sattumisen todennäköisyys. "Tulevalle" jonolle "juuri se" ei missään tapauksessa riitä sitä tietyksi yksilöimään. Arvonnan jälkeen, kun todella tiedetään mikä jono "juuri se" on, todennäköisyys (yleisesti) saadulle jonolle on triviaali tosiasia. Todennäköisyys 1/n ei kuitenkaan liity suoritettuun kokeeseen, koska saatu jono ei siinä tapahtumaa sellaisella todennäköisyydellä toteuttanut.

Se ei voinut toteuttaa, koska sellaista tapahtumaa siinä ei edes ollut olemassa.

Lue lisää

"Voisit tieteenharrastaja jo jättää tämän kummallisen käsityksesi. Lotto on yksi ainoa satunnaiskoe, jonka välttämättömiä osia ovat lottokoneen pyöritys (arvonta) ja rivien veikkaaminen (tapahtumien nimeäminen)."

Eihän TH:n kommenteissa ole mitään vikaa. Jos lottoa tarkastellaan satunnaiskokeena matemaattisesti on lottokoneen pyöritys täysin merkityksetöntä. Toisekseen loton satunnaiskokeen (eikä minkään muunkaan satunnaiskokeen) tapahtumia ei määritellä veikkaamalla.

Oleellista on tietää että loton satunnaiskokeen otosavaruus on diskreetti ja äärellinen, sen tulosvaihtoehtojen lukumäärä sekä tulosvaihtoehtojen symmetrisyys. Näiden oleellisten tietojen perusteella voidaan laske eri voittoluokien todennäköisyydet.

Luuleeko multinilkki, että veikkauksen matematiikot ovat laskeneet loton voittoluokkien todennäköisyydet sekä niiden perusteella voitonjaon prosenttiosuudet eri voittoluokille rivejä veikkaamalla ja luomalla "satunnaisuutta sisältäviä σ-algebroita" rivejä veikkaamalla.

Hih hih.

Eikö kreationisinen typeryytesi hävetä sinua yhtään multinilkki? Eihän sinun typeryyttäsi tarvitse kyllä hävetä, se on luojasi sinulla luoma synnyinlahja. Se sijaan sinun tulisi hävetä epärehellisyyttäsi - kaikkia niitä kieroiluja ja valheitasi, joita ole tässäkin keskustelussa esittänyt lukuisia.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy."

Ei ole tosiaan väliä mikä tulee ja vaikka olisikin niin sillä ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisen todennäköisyyksiin eikä tapahtumien toteutumisen todennäköisyyksiin.

Voit testata asian ihan käytännössäkin. Heitäppä uskonsisaresi kanssa noppaa. Toinen teistä valitsee jokaiselle heittokerralle jonkin silmäluvun, jota veikkaa. Eli kreationistisen todennäköisyyshäröilyn mukaan silloin on tulos "yksikäsitteisesti määritelty" tai "merkityksellinen". Toinen teistä hörhöistä ei veikkaa mitään. Heitelkää noppaa muutama kymmenenen kertaa ja merkatkaa tulokset ylös. Sitten voitte laske tilastollisejen jakauman silmälukujen sattumisille ja tutkia oli "yksikäsitteisellä määrittelyllä" tai "merkityksellisyydellä" mitään vaikutusta todennäköisyyksiin.

"Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen."

Eivät todennäköideet toteudu vaan tapahtumat. Ja tapahtumilla on todennäköisyytensä toteutua.

Vaikka kukaan ei veikkaa yhtään mitään tai yksi tai usempi veikkaa niin sillä ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen sattumisen todennäköisyysksiin. Sen ensimmäisenkin tekstarin todennäköisyys on 1/N, missä N on mahdollisten erilaisten tekstarien lukumäärä. Jos ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1, niin se tarkoittaisi, että kyseinen tekstari pitäisi tulla tulokseksi aina ja joka kerta - varmasti.

"Tätä voi verrata lottoon, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaikisessa lottoarvonnassa. Ja onkos niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?


On se käsittämätöntä, että tietyt kreationistit (tai se yksi ja sama multinilkki eri nikeillä) typeröi näin triviaalin matematiikan kanssa. Mutta siksipä nämä typerykset ovatkin kreationisteja kun järki ei riitä.

Lue lisää

#"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaikisessa lottoarvonnassa. Ja onkos niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?#

Ylärivissä on nyt tarkka lainaus Enqvistiltä. Miten on, onko hän väärässä ja lähetätkö hänelle samat solvaukset typeruudestä kuin tietylle kreationisteille?

Lainaus Enqvistiltä löytyy kirjasta Monimutkaisuus Elävän olemassaolomme perusta. Löytyy myös osittain netistä.

mikrojamakro kirjoitti:

#"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaikisessa lottoarvonnassa. Ja onkos niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?#

Ylärivissä on nyt tarkka lainaus Enqvistiltä. Miten on, onko hän väärässä ja lähetätkö hänelle samat solvaukset typeruudestä kuin tietylle kreationisteille?

Lainaus Enqvistiltä löytyy kirjasta Monimutkaisuus Elävän olemassaolomme perusta. Löytyy myös osittain netistä.

Lue lisää

"Ylärivissä on nyt tarkka lainaus Enqvistiltä. Miten on, onko hän väärässä ja lähetätkö hänelle samat solvaukset typeruudestä kuin tietylle kreationisteille?"

Enqvist ei ole väärässä. Mutta tällä pöhköilylläsi:

"Todennäköisyydestä käsin, ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy. Toinen tekstari on määritelty yksikäsitteisesti ensimmäisestä, jos heitetään, ja silloin todennäköisyyden toteutuminen vaatii juuri tuon määritellyn tapahtuman toteutumisen."

Ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä Enqvist on jossakin todennut. Pääasiallinen pöhköilysi on siinä, että jos väität ensimmäisen tekstarin sattumisen todenäköisyyden olevan 1, perustelullasi: "ensimmäistä tekstaria ei ole yksikäsitteisti määritelty, joten ei ole väliä mikä tulee, se käy."

Matematiikan mukaan sen ensimmäisenkin tekstarinkin todennäköisyys on 1/N, missä N on mahdollisten erilaisten tekstarien lukumäärä. Jos ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys olisi 1, niin se tarkoittaisi, että kyseinen tekstari pitäisi tulla tulokseksi aina ja joka kerta - varmasti.

Perustelit siis omaa aivopieruasi Enqvistilta lainauslouhimallasi toteamuksella, jolla ei ole mitään tekemistä oman pöhköilysi kanssa.

Vastaa tähän:

Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaisessa lottoarvonnassa. Ja onko niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?

Kyllä nyt on kyse tästä tekstistä:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Ja hyvin yksinkertainen kysymys, onko Enqvist väärässä?
Jos Enqvist on tässä oikeassa, myös JC on oikeassa ja sinä auttamattomasti väärässä?

mikrojamakro kirjoitti:

Kyllä nyt on kyse tästä tekstistä:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Ja hyvin yksinkertainen kysymys, onko Enqvist väärässä?
Jos Enqvist on tässä oikeassa, myös JC on oikeassa ja sinä auttamattomasti väärässä?

Lue lisää

"Kyllä nyt on kyse tästä tekstistä:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön.""

Tuo Enqvistilta lainaamasi teksti on hänen esittämänään alkuperäisessä kontekstissaan aivan oikeassa.

"Ja hyvin yksinkertainen kysymys, onko Enqvist väärässä?"

Johan minä edellisessä kommentissani totesin, että Enqvist on oikeassa.

"Jos Enqvist on tässä oikeassa, myös JC on oikeassa ja sinä auttamattomasti väärässä?"

Tuolla Enqvistin toteaman tilanteen vertaaminen omaan pöhköilyysi kun ei todista mitään muuta kuin sen ettet ymmärrä. Sinun alkuperäinen pöhköilysi multinilkki oli tämä: "Arpomalla muodostettava ensimmäinen tekstari voi olla mikä tahansa. Mutta muodostaa sama tekstari toistamiseen, vaatii eri todennäköisyyden kuin ensimmäinen."

Toisen tekstarin todennäköisyys on siis 1/N, missä N on erilaisten tekstarien lukumäärä. Eikö vain? Väität kuitenkin että ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys on eri kuin toisen. Väitätkö että ensimmäisen tekstarin todennäköisyys on sitten 1? Jos niin väität se tarkoittaisi sitä, että ko. tekstarin pitäisi sattua aina ja varmasti.

Todellisuudessa matematiikan mukaan ensimmäisenkin tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1/N, koska vaihtoehtoja on N.

Laitaamasi Enqvistin toteamus tarkoittaa sitä, että siitä huolimatta että kunkin mahdollisen lottorivin sattumisen todennäköisyys on 1/15380937, niin kuitenkin lähes joka kieroksella joku saa 7-oikein. Tämä johtuu siitä, että erilaisia rivejä lototaan kullekin kierrokselle miljoonia. Ja sillä ei ole mitään tekemistä pöhköilyjesi kanssa.

Jospa kieroilujesi välissä vastaisit tähän yksinkertaiseen kysymykseen:

Kussakin lottoarvonnassa sattuvan rivin todennäköisyys on 1 / 15380937. Se ei voi olla 1, koska silloin kyseessä olisi rivi, joka sattuisi jokaisessa lottoarvonnassa. Ja onko niin käynyt? Sattuuko sama rivi jokaisessa arvonnassa?

Olet auttamatomasti kieroileva typerys.

mikrojamakro kirjoitti:

Kyllä nyt on kyse tästä tekstistä:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Ja hyvin yksinkertainen kysymys, onko Enqvist väärässä?
Jos Enqvist on tässä oikeassa, myös JC on oikeassa ja sinä auttamattomasti väärässä?

Lue lisää

Taidatkin olla kvasi2 tai jopa JC. JC kun on jäänyt multinikkeilystä aiemminkin kiinni ...

Ja JC on kylläkin todistettu väärässä olevaksi jo vuosia sitten.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten niinkuin omasta mielestäsi tuo Enqvistin lause vertautuu siihen miten sinä väitit ensimmäisen arvotun tekstarin todennäköisyyden olevan jotain muuta kuin toisena arvotun tekstarin.

Väärässähän sinä toki olet. Jos arpomalla saadaan jokin tulos, niin tuloksen sattumisen todennäköisyys ei voi olla 1 - yksinkertaisesti siksi, että vaihtoehtoja tulokseksi on enemmäin kuin yksi ja niistä sattuma valitsee yhden satunnaisesti.

mikrojamakro kirjoitti:

Kyllä nyt on kyse tästä tekstistä:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Ja hyvin yksinkertainen kysymys, onko Enqvist väärässä?
Jos Enqvist on tässä oikeassa, myös JC on oikeassa ja sinä auttamattomasti väärässä?

Lue lisää

Sattui juuri kirja käsille, ja vastaus on selvä. Enqvist on oikeassa ja hänen lainauslouhijansa sekä väärässä että huijaava ketku:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Teksti lainauksen jälkeen (s.183) nimittäin jatkuu näin:

"Näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhumme yhtä aikaa sekä makro- että mikrotiloista [nämä tässä epäolennaiset termit liittyvät kirjan asiayhteyteen]. Yksittäiset lottoajat riveineen ovat ikäänkuin mikrotloja. Tapahtuma "voittaa lotossa seitsemän oikein" viittaa sensijaan luokkaan ihmisiä, makrotilaan, jonka periaatteessa jokainen Matti Meikäläinen voi realisoida. Lottovoittajien joukko ei ole mikrotilojen tasolla yksikäsitteisesti määritelty."

Lähes jokaisella kierroksella toteutuva lottovoitto ei todista, että voittonumeron todenäköisyys arvonnassa on noin yksi, vaikka päältä katsoen niin näyttäisikin. Se kertoo, että voittoa tavoittelemassa on lähes mahdollisten rivien lukumäärä veikkauksia, joista jo(i)llekin voitto osuu. Ei siis joka kierroksella samalle ihmiselle.

Rehellinen tekstinlainaaja olisi ainakin maininnut jatkon alun, joka kertoo kiistattomasti, että Enqvist paljastaa tässä kohtaa näennäistä ristiriitaa eikä lauo ikuisia totuuksia.

arvelen-ja-huomautan kirjoitti:

Taidatkin olla kvasi2 tai jopa JC. JC kun on jäänyt multinikkeilystä aiemminkin kiinni ...

Ja JC on kylläkin todistettu väärässä olevaksi jo vuosia sitten.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten niinkuin omasta mielestäsi tuo Enqvistin lause vertautuu siihen miten sinä väitit ensimmäisen arvotun tekstarin todennäköisyyden olevan jotain muuta kuin toisena arvotun tekstarin.

Väärässähän sinä toki olet. Jos arpomalla saadaan jokin tulos, niin tuloksen sattumisen todennäköisyys ei voi olla 1 - yksinkertaisesti siksi, että vaihtoehtoja tulokseksi on enemmäin kuin yksi ja niistä sattuma valitsee yhden satunnaisesti.

Lue lisää

Empä ole. Ennen tuota mainittua Enqvistin lausetta on ehdotus nopanheitosta. Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi. Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina, ( lähes kaikkien ruudukkojen näkökulmasta) mutta ei yhden ruudukon näkökulmasta.

Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi. Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi.

Ekassa on kyse jostakin tekstarista, toisessa on kyse tarkasti määritellystä. Toivottavasti huomaat tuon tärkeän eron.

Enqvist käsitelee näitä alla olevassa linkissä, luvussa 17.

https://books.google.fi/books?id=MFNZAwAAQBAJ&pg=PT140&lpg=PT140&dq=enqvist todennäköisyys&source=bl&ots=5YtMVfJN66&sig=-XbS_f8jCYv_-TmZOnrtrL6KZW8&hl=fi&sa=X&ved=0CCUQ6AEwAjgKahUKEwipgP-a0d3GAhVGWywKHdPRAcs

tieteenharrastaja kirjoitti:

Sattui juuri kirja käsille, ja vastaus on selvä. Enqvist on oikeassa ja hänen lainauslouhijansa sekä väärässä että huijaava ketku:

"Tilanne on kuin lotossa, jossa lähes joka kierroksella joku saa seitsemän oikein vaikka yksittäisen ruudukon todennäköisyys on mitätön."

Teksti lainauksen jälkeen (s.183) nimittäin jatkuu näin:

"Näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhumme yhtä aikaa sekä makro- että mikrotiloista [nämä tässä epäolennaiset termit liittyvät kirjan asiayhteyteen]. Yksittäiset lottoajat riveineen ovat ikäänkuin mikrotloja. Tapahtuma "voittaa lotossa seitsemän oikein" viittaa sensijaan luokkaan ihmisiä, makrotilaan, jonka periaatteessa jokainen Matti Meikäläinen voi realisoida. Lottovoittajien joukko ei ole mikrotilojen tasolla yksikäsitteisesti määritelty."

Lähes jokaisella kierroksella toteutuva lottovoitto ei todista, että voittonumeron todenäköisyys arvonnassa on noin yksi, vaikka päältä katsoen niin näyttäisikin. Se kertoo, että voittoa tavoittelemassa on lähes mahdollisten rivien lukumäärä veikkauksia, joista jo(i)llekin voitto osuu. Ei siis joka kierroksella samalle ihmiselle.

Rehellinen tekstinlainaaja olisi ainakin maininnut jatkon alun, joka kertoo kiistattomasti, että Enqvist paljastaa tässä kohtaa näennäistä ristiriitaa eikä lauo ikuisia totuuksia.

Lue lisää

#Lähes jokaisella kierroksella toteutuva lottovoitto ei todista, että voittonumeron todenäköisyys arvonnassa on noin yksi, vaikka päältä katsoen niin näyttäisikin. Se kertoo, että voittoa tavoittelemassa on lähes mahdollisten rivien lukumäärä veikkauksia, joista jo(i)llekin voitto osuu. Ei siis joka kierroksella samalle ihmiselle.
Rehellinen tekstinlainaaja olisi ainakin maininnut jatkon alun, joka kertoo kiistattomasti, että Enqvist paljastaa tässä kohtaa näennäistä ristiriitaa eikä lauo ikuisia totuuksia.#

No, mikset sinä sitten, jos olet rehellinen, lainannut tuon lotton edellä ollutta nopanheittoa?

Enqvist ei laske todennäköisyyksiä voittonumeroille, vaan lototuille ruudukoille. Lototuista ruudukoista jossakin on melkein aina 7 oikein, mutta ei yksittäisen ruudukon tapauksessa, jossa voitto on aika minimaalinen.

Noilla kahdella lauseella Enqvist esittelee tilanteen:

"Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi. Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina,.."

Sitten hän kuvaa selkeästi, miten kyseessä on näennäinen ristiriita. Kummankin lauseen osalta.

Jos ihan rehellisesti et vain ymmärtänyt tuota, peruutan huijaavan ketkun.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Noilla kahdella lauseella Enqvist esittelee tilanteen:

"Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi. Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina,.."

Sitten hän kuvaa selkeästi, miten kyseessä on näennäinen ristiriita. Kummankin lauseen osalta.

Jos ihan rehellisesti et vain ymmärtänyt tuota, peruutan huijaavan ketkun.

Lue lisää

Jaaha, eipä esittele. Näkyy olevan vaikeaa joillekin, vaikka on kirjat ja kaikki.

Nettissä olevan Enqvistin kirjan mukaan, näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhutaan yhtäaikaa sekä makro-että mikrotiloista. Lotossa tämä tarkoittaa sitä, että puhutaan yhtäaikaa kaikista lottoajista riveineen ja yhdestä lottoajasta riveineen.

Tällä ylläovella sitten viitataan noppanheittoon, jossa esiintyy sama juttu. Puhutaan yhtaikaa kaikista mahdollisuuksista ja sitten vain yhdestä.

mikrojamakro kirjoitti:

Empä ole. Ennen tuota mainittua Enqvistin lausetta on ehdotus nopanheitosta. Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi. Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina, ( lähes kaikkien ruudukkojen näkökulmasta) mutta ei yhden ruudukon näkökulmasta.

Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi. Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi.

Ekassa on kyse jostakin tekstarista, toisessa on kyse tarkasti määritellystä. Toivottavasti huomaat tuon tärkeän eron.

Enqvist käsitelee näitä alla olevassa linkissä, luvussa 17.

https://books.google.fi/books?id=MFNZAwAAQBAJ&pg=PT140&lpg=PT140&dq=enqvist todennäköisyys&source=bl&ots=5YtMVfJN66&sig=-XbS_f8jCYv_-TmZOnrtrL6KZW8&hl=fi&sa=X&ved=0CCUQ6AEwAjgKahUKEwipgP-a0d3GAhVGWywKHdPRAcs

Lue lisää

"Ennen tuota mainittua Enqvistin lausetta on ehdotus nopanheitosta. Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi."

Minulla on itselläni ko. Enqvistin kirja hyllyssä. Ja tiedän kyllä hänen esimerkkinsä, jossa heitetään 100 kertaa noppaa, jolloin saadaan satunnainen 100 numeroinen lukusarja. Ja hän aivan oikein toteaa että juuri tuon lukusarjan saamisen todennäköisyys on karmaisevan pieni - pienempi kuin : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan. Tuosta käsittämättömän pienestä todennäköisyydestä huolimatta yksi mahdollisista 100 numeroisista lukujonoista sattuu kuitenkin aina ja varmasti tulokseksi - koska P(Ω) = 1.

Olenhan minä useaan otteeseen kertonut, että kun satunnaiskoe suoritetaan toteutuu siinä suuri määrä tapahtumia: kaikki ne tapahtumat joiden alkiona on tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto ω. Yksinkertaisin ja epätodennäköisin niistä tapahtumista on {ω}, jolle P({ω}) = 1/N ja todennäköisin puolestaan otosavaruus Ω, jolle P(Ω) = 1. Jos satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa niin noita toteutuvia tapahtumia on huikea 2^(2^100 - 1) kappaletta.

Nopan heitossakin toteutuu joka kerta 2^(6 - 1) = 2^5 = 32 tapahtumaa.

"Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina, ( lähes kaikkien ruudukkojen näkökulmasta) mutta ei yhden ruudukon näkökulmasta."

Sinulla vaan ei ymmärrys riitä. Et näköjään ymmärrä sitä mitä Enqvist tuossa vertailullaan tarkoittaa.

Enqvistin kolikkoesimerkissä on varmaa, että yksi 2^100 tulosvaihtoehdosta, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa) sattuu tulokseksi.

"Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi."

P(Ω) = 1 pitää paikkansa. Mutta ensimmäisen tekstarin todennäköisyys sattua ei ole 1.

"Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N. Ainoastaan otosavaruuden Ω toteutumisen todennäköisyys on 1.

"Ekassa on kyse jostakin tekstarista, toisessa on kyse tarkasti määritellystä. Toivottavasti huomaat tuon tärkeän eron."

Ensimmäisen tekstarin kohdalla viittaat siis tapahtumaan Ω ja jälkimmäisessä tapahtumaan {ω} (missä ω on ensimmäisessä arvonnassa sattuva tekstari), jolle todennäköisyys on 1/N. Vertaat siis kahta täysin eri tapahtumaa. Myös ensimmäisen tekstarin arvonnasta pätee P({ω}) = 1/N. Minkään tulosvaihtoehtona olevan tekstarin todennäköisyys sattua arvottaessa ei voi olla 1, koska se tarkoittaa että sellainen tekstari sattuisi aina ja varmasti.

Yritä ymmärtää nämä triviaalit perusasiat todennäköisyydestä. Jostain syystä todennäköisyyden ymmärtäminen on kreationisteille ylivoimasta. Tämänhän seikan Enqvistin tuo tuossa mainiossa viitatussa kirjassaan esille.

mikrojamakro kirjoitti:

Jaaha, eipä esittele. Näkyy olevan vaikeaa joillekin, vaikka on kirjat ja kaikki.

Nettissä olevan Enqvistin kirjan mukaan, näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhutaan yhtäaikaa sekä makro-että mikrotiloista. Lotossa tämä tarkoittaa sitä, että puhutaan yhtäaikaa kaikista lottoajista riveineen ja yhdestä lottoajasta riveineen.

Tällä ylläovella sitten viitataan noppanheittoon, jossa esiintyy sama juttu. Puhutaan yhtaikaa kaikista mahdollisuuksista ja sitten vain yhdestä.

Lue lisää

"Nettissä olevan Enqvistin kirjan mukaan, näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhutaan yhtäaikaa sekä makro-että mikrotiloista. "

Ja sinä olet jo osoittanut, että puutteellisen ymmärryksesi vuoksi juuri sinä sekoilet lahjakkaasti omassa nolossa tekstariesimerkissäsi.

Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N ).

Sitten väität että ensimmäisen tekstarin saamisen todennäköisyys on eri kuin toisen. Todellisuudessa molemmissa arvoinnoissa tulokseksi sattuvat tekstarin todennäköisyys on täsmälleen sama 1/N. Molemmissa arvoinnoissa toteutuu myös kreationistinen "tapahtuma" "jokin tekstari" eli matemaattisesti ilmaistuna otosavaruus Ω todennäköisyydella P(Ω) = 1.

Todellisuudessa molemmissa (tai missä tahansa) tekstarin arvoinnassa tulokseksi sattuvan tekstarin todennäköisyys on 1/N vaikka kukaan ei olisi ennalta nimeämällä, veikkaamalla, tms. tehnyt jostakin tekstarista "merkityksellistä" kun multinilkki kieroilee.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Ennen tuota mainittua Enqvistin lausetta on ehdotus nopanheitosta. Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi."

Minulla on itselläni ko. Enqvistin kirja hyllyssä. Ja tiedän kyllä hänen esimerkkinsä, jossa heitetään 100 kertaa noppaa, jolloin saadaan satunnainen 100 numeroinen lukusarja. Ja hän aivan oikein toteaa että juuri tuon lukusarjan saamisen todennäköisyys on karmaisevan pieni - pienempi kuin : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan. Tuosta käsittämättömän pienestä todennäköisyydestä huolimatta yksi mahdollisista 100 numeroisista lukujonoista sattuu kuitenkin aina ja varmasti tulokseksi - koska P(Ω) = 1.

Olenhan minä useaan otteeseen kertonut, että kun satunnaiskoe suoritetaan toteutuu siinä suuri määrä tapahtumia: kaikki ne tapahtumat joiden alkiona on tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto ω. Yksinkertaisin ja epätodennäköisin niistä tapahtumista on {ω}, jolle P({ω}) = 1/N ja todennäköisin puolestaan otosavaruus Ω, jolle P(Ω) = 1. Jos satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa niin noita toteutuvia tapahtumia on huikea 2^(2^100 - 1) kappaletta.

Nopan heitossakin toteutuu joka kerta 2^(6 - 1) = 2^5 = 32 tapahtumaa.

"Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina, ( lähes kaikkien ruudukkojen näkökulmasta) mutta ei yhden ruudukon näkökulmasta."

Sinulla vaan ei ymmärrys riitä. Et näköjään ymmärrä sitä mitä Enqvist tuossa vertailullaan tarkoittaa.

Enqvistin kolikkoesimerkissä on varmaa, että yksi 2^100 tulosvaihtoehdosta, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa) sattuu tulokseksi.

"Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi."

P(Ω) = 1 pitää paikkansa. Mutta ensimmäisen tekstarin todennäköisyys sattua ei ole 1.

"Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N. Ainoastaan otosavaruuden Ω toteutumisen todennäköisyys on 1.

"Ekassa on kyse jostakin tekstarista, toisessa on kyse tarkasti määritellystä. Toivottavasti huomaat tuon tärkeän eron."

Ensimmäisen tekstarin kohdalla viittaat siis tapahtumaan Ω ja jälkimmäisessä tapahtumaan {ω} (missä ω on ensimmäisessä arvonnassa sattuva tekstari), jolle todennäköisyys on 1/N. Vertaat siis kahta täysin eri tapahtumaa. Myös ensimmäisen tekstarin arvonnasta pätee P({ω}) = 1/N. Minkään tulosvaihtoehtona olevan tekstarin todennäköisyys sattua arvottaessa ei voi olla 1, koska se tarkoittaa että sellainen tekstari sattuisi aina ja varmasti.

Yritä ymmärtää nämä triviaalit perusasiat todennäköisyydestä. Jostain syystä todennäköisyyden ymmärtäminen on kreationisteille ylivoimasta. Tämänhän seikan Enqvistin tuo tuossa mainiossa viitatussa kirjassaan esille.

Lue lisää

Tätähän Enqvist yrittää havainnoillistaa. Yksittäisen lottoajan mahdollisuus 7 oikein tulokseen on häviävän pieni, koska mikään tulosvaihtoehto ei ole varma. Mutta kaikkien lottoajien joukossa on melkein todennäköisyydellä 1, on joku, jolla on 7 oikein, koska jokin tulosvaihtoehto sattuu varmasti.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Nettissä olevan Enqvistin kirjan mukaan, näennäinen ristiriita syntyy, koska usein puhutaan yhtäaikaa sekä makro-että mikrotiloista. "

Ja sinä olet jo osoittanut, että puutteellisen ymmärryksesi vuoksi juuri sinä sekoilet lahjakkaasti omassa nolossa tekstariesimerkissäsi.

Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N ).

Sitten väität että ensimmäisen tekstarin saamisen todennäköisyys on eri kuin toisen. Todellisuudessa molemmissa arvoinnoissa tulokseksi sattuvat tekstarin todennäköisyys on täsmälleen sama 1/N. Molemmissa arvoinnoissa toteutuu myös kreationistinen "tapahtuma" "jokin tekstari" eli matemaattisesti ilmaistuna otosavaruus Ω todennäköisyydella P(Ω) = 1.

Todellisuudessa molemmissa (tai missä tahansa) tekstarin arvoinnassa tulokseksi sattuvan tekstarin todennäköisyys on 1/N vaikka kukaan ei olisi ennalta nimeämällä, veikkaamalla, tms. tehnyt jostakin tekstarista "merkityksellistä" kun multinilkki kieroilee.

Lue lisää

Tottakai molemmissa tekstareissa tapahtuu tapahtuma "jokin tekstari. Mutta ensimmäisellä ei ole mitää merkitystä, toisessa "jokin tekstari" on joko sama tai eri kuin ensimmäisessä. Että se olisi sama kuin ensimmäisessä, on eri todennäköisyys, melkein mahdoton, kuin että ei olisi, joka on melkein varma. On siis eri asia laskea todennäköisyys jollekin riville kuin tarkasti määrätylle sellaiselle. Tämähän on Enqvistin kirjassa hyvin esitetty, jos vain ymmärrys riittää, eikä puuroudu, niinkuin hän sanoo.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Ennen tuota mainittua Enqvistin lausetta on ehdotus nopanheitosta. Enqvist kirjoittaa siitä, että jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi."

Minulla on itselläni ko. Enqvistin kirja hyllyssä. Ja tiedän kyllä hänen esimerkkinsä, jossa heitetään 100 kertaa noppaa, jolloin saadaan satunnainen 100 numeroinen lukusarja. Ja hän aivan oikein toteaa että juuri tuon lukusarjan saamisen todennäköisyys on karmaisevan pieni - pienempi kuin : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan. Tuosta käsittämättömän pienestä todennäköisyydestä huolimatta yksi mahdollisista 100 numeroisista lukujonoista sattuu kuitenkin aina ja varmasti tulokseksi - koska P(Ω) = 1.

Olenhan minä useaan otteeseen kertonut, että kun satunnaiskoe suoritetaan toteutuu siinä suuri määrä tapahtumia: kaikki ne tapahtumat joiden alkiona on tulokseksi sattunut tulosvaihtoehto ω. Yksinkertaisin ja epätodennäköisin niistä tapahtumista on {ω}, jolle P({ω}) = 1/N ja todennäköisin puolestaan otosavaruus Ω, jolle P(Ω) = 1. Jos satunnaiskokeessa on 2^100 tulosvaihtoehtoa niin noita toteutuvia tapahtumia on huikea 2^(2^100 - 1) kappaletta.

Nopan heitossakin toteutuu joka kerta 2^(6 - 1) = 2^5 = 32 tapahtumaa.

"Siis Enqvistin esimerkissä on kyse samasta kuin siinä, että joku voittaa lotossa 7 oikein lähes aina, ( lähes kaikkien ruudukkojen näkökulmasta) mutta ei yhden ruudukon näkökulmasta."

Sinulla vaan ei ymmärrys riitä. Et näköjään ymmärrä sitä mitä Enqvist tuossa vertailullaan tarkoittaa.

Enqvistin kolikkoesimerkissä on varmaa, että yksi 2^100 tulosvaihtoehdosta, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100 (triljoonasosan triljoonasosa) sattuu tulokseksi.

"Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi."

P(Ω) = 1 pitää paikkansa. Mutta ensimmäisen tekstarin todennäköisyys sattua ei ole 1.

"Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N. Ainoastaan otosavaruuden Ω toteutumisen todennäköisyys on 1.

"Ekassa on kyse jostakin tekstarista, toisessa on kyse tarkasti määritellystä. Toivottavasti huomaat tuon tärkeän eron."

Ensimmäisen tekstarin kohdalla viittaat siis tapahtumaan Ω ja jälkimmäisessä tapahtumaan {ω} (missä ω on ensimmäisessä arvonnassa sattuva tekstari), jolle todennäköisyys on 1/N. Vertaat siis kahta täysin eri tapahtumaa. Myös ensimmäisen tekstarin arvonnasta pätee P({ω}) = 1/N. Minkään tulosvaihtoehtona olevan tekstarin todennäköisyys sattua arvottaessa ei voi olla 1, koska se tarkoittaa että sellainen tekstari sattuisi aina ja varmasti.

Yritä ymmärtää nämä triviaalit perusasiat todennäköisyydestä. Jostain syystä todennäköisyyden ymmärtäminen on kreationisteille ylivoimasta. Tämänhän seikan Enqvistin tuo tuossa mainiossa viitatussa kirjassaan esille.

Lue lisää

"Myös ensimmäisen tekstarin arvonnasta pätee P({ω}) = 1/N."

Matemaattinen valhe, joka ei päde. Todennäköisyys 1/N on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys. "Ensimmäinen tekstari" oli vain jokin alkeistapauksista, täysin tuntematon ja yksilöimätön, ei-tietty. Siihen ei voi edes viitata sanoilla "sen todennäköisyys", koska jokainen alkeistapaus käy siksi.

."Tuosta käsittämättömän pienestä todennäköisyydestä huolimatta yksi mahdollisista 100 numeroisista lukujonoista sattuu kuitenkin aina..."

Vai huolimatta. Yhtä järkevää olisi sanoa, että huolimatta siitä, että 2 2=4, jokin jono tulee arvotuksi todennäköisyydellä 1.

Todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa ei ole mitään tekemistä E:n esimerkin tuloksen kanssa. Ei mitään.

"Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N."

Ensimmäinen satunnainen tekstari oli vain ja ainoastaan jokin tekstari. Ei ole mitään väliä, mikä tekstari se oli - siksi sellainen saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1.

"Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N )."

Vaihteeksi totuutta puolimutkan lausumana. Kun vielä tunnustat että E:n kolikonheittelyn ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono) ja jälkikäteiset ketkuilut koskivat aivan muuta tapahtumaa, tiettyä jonoa, "jolle pätee (P({ω}) = 1/N )", keskustelume on ohi.

"...vaikka kukaan ei olisi ennalta nimeämällä, veikkaamalla, tms. tehnyt jostakin tekstarista "merkityksellistä"..."

Höpönhöpö. Juuri "nimeäminen, veikkaaminen tms." tekee eron sille, kuuluuko satunnaiskokeen tapahtumiin tietty tapahtuma vai eikö kuulu. Jos ei nimetä, niin varmasti ei kuulu eikä siksi voi toteutuakaan todennäköisyydellä 1/N.

Vai haluatko puolimutka yrittää selittää, miksi tapahtumien joukkoon kuulumaton tapahtuma muka toteutuisi satunnaiskokeessa?

mikrojamakro kirjoitti:

Tätähän Enqvist yrittää havainnoillistaa. Yksittäisen lottoajan mahdollisuus 7 oikein tulokseen on häviävän pieni, koska mikään tulosvaihtoehto ei ole varma. Mutta kaikkien lottoajien joukossa on melkein todennäköisyydellä 1, on joku, jolla on 7 oikein, koska jokin tulosvaihtoehto sattuu varmasti.

Lue lisää

"Tätähän Enqvist yrittää havainnoillistaa. Yksittäisen lottoajan mahdollisuus 7 oikein tulokseen on häviävän pieni, koska mikään tulosvaihtoehto ei ole varma. Mutta kaikkien lottoajien joukossa on melkein todennäköisyydellä 1, on joku, jolla on 7 oikein, koska jokin tulosvaihtoehto sattuu varmasti."''

Sitten voitkin korjata tämän virheellisen väittämäsi: "Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi. Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

Väitätkö siis edelleen matematiikan vastaisesti, että ensimmäisen arvotun tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1?

mikrojamakro kirjoitti:

Tottakai molemmissa tekstareissa tapahtuu tapahtuma "jokin tekstari. Mutta ensimmäisellä ei ole mitää merkitystä, toisessa "jokin tekstari" on joko sama tai eri kuin ensimmäisessä. Että se olisi sama kuin ensimmäisessä, on eri todennäköisyys, melkein mahdoton, kuin että ei olisi, joka on melkein varma. On siis eri asia laskea todennäköisyys jollekin riville kuin tarkasti määrätylle sellaiselle. Tämähän on Enqvistin kirjassa hyvin esitetty, jos vain ymmärrys riittää, eikä puuroudu, niinkuin hän sanoo.

Lue lisää

"Mutta ensimmäisellä ei ole mitää merkitystä, toisessa "jokin tekstari" on joko sama tai eri kuin ensimmäisessä."

Sillä että satunnaiskokeen tuloksella on merkitystä tai ei ole merkitystä, ei ole mitään vaikutusta tulosvaihtoehtojen ja tapahtumien todennäköisyyksiin.

Merkitystä tai ei, niin ensimmäisen tekstarin arvonnassa sattuvan tekstarin todennäköisyys on sama kuin toisessa arvonnassa sattuvan tekstarin.

"Että se olisi sama kuin ensimmäisessä, on eri todennäköisyys, melkein mahdoton, kuin että ei olisi, joka on melkein varma."

Melkoista sössötystä.

"On siis eri asia laskea todennäköisyys jollekin riville kuin tarkasti määrätylle sellaiselle."

Ei todennäköisyyttä tarvi lasketa tapahtumalle, joka on otosavaruus Ω. Tiedämme, että P(Ω) = 1.

Sinä väitit väärin, että ensimmäisessä arvonnassa sattuvan tekstarin todennäköisyys on 1.

"Tämähän on Enqvistin kirjassa hyvin esitetty, jos vain ymmärrys riittää, eikä puuroudu, niinkuin hän sanoo."

Ymmärryksesi puuroutuu siis kreationistisen lahjakkaasti, vai pitäisikö todeta lahjattomasti.

JC_-- kirjoitti:

"Myös ensimmäisen tekstarin arvonnasta pätee P({ω}) = 1/N."

Matemaattinen valhe, joka ei päde. Todennäköisyys 1/N on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys. "Ensimmäinen tekstari" oli vain jokin alkeistapauksista, täysin tuntematon ja yksilöimätön, ei-tietty. Siihen ei voi edes viitata sanoilla "sen todennäköisyys", koska jokainen alkeistapaus käy siksi.

."Tuosta käsittämättömän pienestä todennäköisyydestä huolimatta yksi mahdollisista 100 numeroisista lukujonoista sattuu kuitenkin aina..."

Vai huolimatta. Yhtä järkevää olisi sanoa, että huolimatta siitä, että 2 2=4, jokin jono tulee arvotuksi todennäköisyydellä 1.

Todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa ei ole mitään tekemistä E:n esimerkin tuloksen kanssa. Ei mitään.

"Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N."

Ensimmäinen satunnainen tekstari oli vain ja ainoastaan jokin tekstari. Ei ole mitään väliä, mikä tekstari se oli - siksi sellainen saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1.

"Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N )."

Vaihteeksi totuutta puolimutkan lausumana. Kun vielä tunnustat että E:n kolikonheittelyn ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono) ja jälkikäteiset ketkuilut koskivat aivan muuta tapahtumaa, tiettyä jonoa, "jolle pätee (P({ω}) = 1/N )", keskustelume on ohi.

"...vaikka kukaan ei olisi ennalta nimeämällä, veikkaamalla, tms. tehnyt jostakin tekstarista "merkityksellistä"..."

Höpönhöpö. Juuri "nimeäminen, veikkaaminen tms." tekee eron sille, kuuluuko satunnaiskokeen tapahtumiin tietty tapahtuma vai eikö kuulu. Jos ei nimetä, niin varmasti ei kuulu eikä siksi voi toteutuakaan todennäköisyydellä 1/N.

Vai haluatko puolimutka yrittää selittää, miksi tapahtumien joukkoon kuulumaton tapahtuma muka toteutuisi satunnaiskokeessa?

Lue lisää

"Matemaattinen valhe, joka ei päde. Todennäköisyys 1/N on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys."

Palautetaan mieliin, että multinilkki on itse määritellyt kieroilujensa vuoksi "tietyn alkeistapahtuman" olevan tapahtuma, joka on veikattu, nimetty, tms. ennen satunnaiskoetta. Todellisuudessahan alkeistapahtumat eli yksi alkioiset tapahtumat, kuten kaikki muutkin satunnaiskokeen tapahtumaat ovat yksinkertaisesti otosavaruuden Ω osajoukkoja, joita kenenkään ei tarvitse veikata ja nimetä, jotta niiden tapahtuminen olisi mahdollista.

" "Ensimmäinen tekstari" oli vain jokin alkeistapauksista, täysin tuntematon ja yksilöimätön, ei-tietty. "

Myönnät siis aivan oikein että ensimmäinen tekstari on yksi alkeistapauksista. Mikään alkeistapauksista ei kuitenkaan ole täysin tuntematon koska tiedetään, että kukin niistä on 160 merkkiä pitkä ja koostuu suomen kielen aakkosista ja välilyönnin. Tiedetään tarkalleen myös mahdollisten tekstarien (eli alkeistapausten) lukumäärä, joka on (26 1)^160. Näin ollen tiedetään että jokaisen mahdollisen tekstarin todennäköisyys on sama 1/27^160 täysin riippumatta siitä veikkaako niitä kukaan tai ei.

"Todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa ei ole mitään tekemistä E:n esimerkin tuloksen kanssa. Ei mitään."

Kyllähän sillä on, koska 1/2^100 on noin triljoonasosan triljoonasosa ja jokaisen E:n esimerkin tulosvaihtoehdon todennäköisyys on sama 1/2^100.

"Sen ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys oli myös ensimmäisellä kerralla 1/N."

"Ensimmäinen satunnainen tekstari oli vain ja ainoastaan jokin tekstari. Ei ole mitään väliä, mikä tekstari se oli"

Ei olekaan mitään väliä, mutta sillä puolestaan ei ole mitään merkitystä sen suhteen että sen sattumisen todennäköisyys on 1/27^100.

"- siksi sellainen saadaan tulokseksi todennäköisyydellä 1."

Väität siis, että kyseinen tekstari saadaan aina ja varmasti tulokseksi? Ja kuinka se on mahdollista. Etkö multinilkki tiedä, että todennäköisyysteorian mukaan tulosvaihtoehdolla, jonka todennäköisyys sattua on 1, tulee aina ja varmasti tulokseksi jokaisella kerralla. Väitätkä siis, että toisella sitä seuraavilla kerroilla sattuu saman tekstari kuin ensimmäisellä kerralla?

""Ensimmäisen tekstarin kohdalla tapahtumasi on otosavaruus Ω, jolle pätee (P(Ω) = 1), ja toisen tekstarin kohdalla tapahtumasi onkin {ω}, jolle pätee (P({ω}) = 1/N )."

Vaihteeksi totuutta puolimutkan lausumana."

Matemaatiikka koskevat väiteeni ovat kategorisesti matematiikan mukaisia.

"Kun vielä tunnustat että E:n kolikonheittelyn ainoa toteutunut tapahtuma oli (jokin jono)"

Kerrohan miksi minä alkaisin pyynnöstäsi tunnustamaan matematiikan vastaisia valheita? Jokaisella E:n kokeen suorituskerralla toteutuu matematiikan mukaan 2^(100^2 - 1) tapahtumaa. JC heittää noppaa eikä veikkaa mitään etukäteen. Sattuu silmäluku 3 eli esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 2, 3} ja {3, 6} toteutuvat vaikka multinilkki ei mitään tapahtumia nimennyt etukäteen eikä veikkanut mitään silmälukua "merkkitykselliseksi". Noin triviaalilla esimerkillä on helppo todistaa multinilkin lapsellinen kieroilu ja härskit valheet.

"... ja jälkikäteiset ketkuilut koskivat aivan muuta tapahtumaa, tiettyä jonoa, "jolle pätee (P({ω}) = 1/N )",

Ja miksi minä olemattomia jälkikäteisiä ketkuiluja tunnustaisin? Sinun mieliksesikö kieroilija? HIh hih.

".. keskustelume on ohi."

Itse asiassa, milloin olet ajatellut kieroilija alkaa keskustelemaan. Keskusteluun kun kuuluu älyllisen rehellisyys, jota et ole toistaiseksi kyennyt osoittamaan missään kommenttissasi.

".Höpönhöpö. Juuri "nimeäminen, veikkaaminen tms." tekee eron sille, kuuluuko satunnaiskokeen tapahtumiin tietty tapahtuma vai eikö kuulu. Jos ei nimetä, niin varmasti ei kuulu eikä siksi voi toteutuakaan todennäköisyydellä 1/N."

JC veikkaa lottoa rivillään (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7). Lottoarvonnassa sattuu kuitenkin tulokseksi rivi (5, 12, 13, 24, 27, 30, 38), jota kukaan ei sattumalta ollut veikannut. Erään kreationistin aivopiereskelystä ja siitä huolimatta että kukaan ei tuota riviä veikannut, toteutuvat tuloksen myötä tapahtuma {(5, 12, 13, 24, 27, 30, 38)} ja vaikkapa tapahtuma {(5, 12, 13, 24, 27, 30, 38), (8, 9, 10, 11, 12, 13, 14), (15, 16, 17, 18, 19, 20, 21)}. Eikä kukaan veikkaaja edes nimennyt noita tapahtumia. SIlti ne kuuluvat loton satunnaiskokeen otosavaruuteen Ω ja ne jopa toteutuivat. Kyseisten tapahtumien todennäköisyykset ovat 1/15380937 ja 3/15380937. Tapahtuiko ihme silmiemme edessä? Hih hih.

"Vai haluatko puolimutka yrittää selittää, miksi tapahtumien joukkoon kuulumaton tapahtuma muka toteutuisi satunnaiskokeessa?"

Miksi minun pitäisi sellaista selittää mitä en ole väittänyt? Typeräkö sinä olet multinilkki (retorinen kysymys). Sinä sen sijaan voisit selittää, että miten on mahdollista että esimerkiksi nopan heitossa voi toteutua tapahtuma {3} tai {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi tai veikkaisi ennen nopan heittoa?

puolimutkateisti kirjoitti:

"Tätähän Enqvist yrittää havainnoillistaa. Yksittäisen lottoajan mahdollisuus 7 oikein tulokseen on häviävän pieni, koska mikään tulosvaihtoehto ei ole varma. Mutta kaikkien lottoajien joukossa on melkein todennäköisyydellä 1, on joku, jolla on 7 oikein, koska jokin tulosvaihtoehto sattuu varmasti."''

Sitten voitkin korjata tämän virheellisen väittämäsi: "Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi. Jos yritämme saada toistamiseen tuon saman tekstarin uudelleen, niin todennäköisyys ei ole enää yksi."

Väitätkö siis edelleen matematiikan vastaisesti, että ensimmäisen arvotun tekstarin sattumisen todennäköisyys on 1?

Lue lisää

Vielköhän kannattaisi tälle ehkä uudelle keskustelijalle koettaa vääntää ankkuritouvista:

"Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi."

Saahan se olla mikä tahansa, mutta sitten kun se on arvottu, se on "juuri tuo teksti", mikä tuli. Todennäköisyys saada se ennen arvontaa ei ollut ykkönen, vaan hyvin pieni. Todennäköisyydellä 1 toteutuu jokin (mikä tahansa) teksti, mutta arvonnassa voi tulla vain yksi (juuri tuo) niistä. Jos olisit yrittänyt arvata sen etukäteen, onnistuminen olisi ollut ihme, vaikka se sitten arvonnassa tulikin.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Vielköhän kannattaisi tälle ehkä uudelle keskustelijalle koettaa vääntää ankkuritouvista:

"Arvottuun tekstariin sovellettuna, ensimmäinen arvottu tekstari saa olla aivan mikä tahansa, siis jokin, joten jokin toteuttuu satavarmasti, siis todennäköisyydellä yksi."

Saahan se olla mikä tahansa, mutta sitten kun se on arvottu, se on "juuri tuo teksti", mikä tuli. Todennäköisyys saada se ennen arvontaa ei ollut ykkönen, vaan hyvin pieni. Todennäköisyydellä 1 toteutuu jokin (mikä tahansa) teksti, mutta arvonnassa voi tulla vain yksi (juuri tuo) niistä. Jos olisit yrittänyt arvata sen etukäteen, onnistuminen olisi ollut ihme, vaikka se sitten arvonnassa tulikin.

Lue lisää

Arvottavan, jonkin tekstarin todennäköisyys on voimassa vai arvontaa asti, sen jälkeen ei ole tarvetta pähkäillä todennäköisyyksillä.

rautalangasta kirjoitti:

Arvottavan, jonkin tekstarin todennäköisyys on voimassa vai arvontaa asti, sen jälkeen ei ole tarvetta pähkäillä todennäköisyyksillä.

Aivan ilmeisesti on pähkäilyn tarve, kun puolenkymmentä pitkää keskustelua on asiasta käyty ja vielä jankataan.

Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Aivan ilmeisesti on pähkäilyn tarve, kun puolenkymmentä pitkää keskustelua on asiasta käyty ja vielä jankataan.

Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään.

Lue lisää

"Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

Tämä on mielestäni tähän asti paras esimerkki JC:n ja muiden (kenties hänen omien sivunikkiensä?) väitteen järjettömyydestä. Saas nähdä, miten tämänkin pystyvät (mielestään) kiistämään.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Aivan ilmeisesti on pähkäilyn tarve, kun puolenkymmentä pitkää keskustelua on asiasta käyty ja vielä jankataan.

Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään.

Lue lisää

Tuokin vielä. Et siis tajua sitäkään, että kyse on kahdesta arvonnasta, jonkin tekstarin ja tarkasti määritellyn.

Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

"Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

Tämä on mielestäni tähän asti paras esimerkki JC:n ja muiden (kenties hänen omien sivunikkiensä?) väitteen järjettömyydestä. Saas nähdä, miten tämänkin pystyvät (mielestään) kiistämään.

Lue lisää

No, voithan kokeilla käytännössä, heitä ensin noppaa. Saat aina eka kerralla jonkin nopan silmäluvun. Mutta tuo saatu silmäluku ei tule joka kerta toistamiseen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Aivan ilmeisesti on pähkäilyn tarve, kun puolenkymmentä pitkää keskustelua on asiasta käyty ja vielä jankataan.

Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään.

Lue lisää

"Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?"

"Tulos", eli toteutunut tapahtuma oli täysin eri tapahtuma suoritetussa arvonnassa kuin toisessa arvonnassa, johon suoritetun arvonnan jälkeinen viisastelu todellisuudessa kohdistuu.

Ymmärrä tämä nyt viimein, tieteenharrastaja!

"Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei,..."

Höperöintiä. Silloin "uskottu mies" veikkaa tiettyä riviä, ja todennäköisyys lasketaan sen mukaan tietylle tapahtumalle.

"Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

Vaikuttaa. Tiedetyn (tietyn) rivin sattumisen todennäköisyys on 1/n, ei-tiedetyn (eli jonkin) rivin sattumisen todennäköisyys on 1.

"Tuokin vielä. Et siis tajua sitäkään, että kyse on kahdesta arvonnasta, jonkin tekstarin ja tarkasti määritellyn."

Juuri näin.

Ryhdistäydy nyt, tieteenharrastaja.

Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

"Jo tehdyn arvonnan osaltahan pähkäily onkin turhaa, mutta sen tuloksen heti uudestaan saamisen todennäköisyydeksihän on jo sovittu 1/27EX100. Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?

Äläkä sano, että silloinhan tuota tulosta ei tiedetty. Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei, niin tätä seuraavaakaan emme tietäisi. Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

Tämä on mielestäni tähän asti paras esimerkki JC:n ja muiden (kenties hänen omien sivunikkiensä?) väitteen järjettömyydestä. Saas nähdä, miten tämänkin pystyvät (mielestään) kiistämään.

Lue lisää

"Tämä on mielestäni tähän asti paras esimerkki JC:n ja muiden (kenties hänen omien sivunikkiensä?) väitteen järjettömyydestä. Saas nähdä, miten tämänkin pystyvät (mielestään) kiistämään."

Todellisuudessa tieteenharrastajan kirjoitelma oli hänen väärinkäsitystensä manifestaatio. Ainoastaan totuuden tunnustaminen voi tieteenharrastajaa tässä asiassa auttaa. Sama koskee puolimutkaa.

eihyvältänäytä kirjoitti:

Tuokin vielä. Et siis tajua sitäkään, että kyse on kahdesta arvonnasta, jonkin tekstarin ja tarkasti määritellyn.

Kahdesta arvonnasta tuossa nimenonmaan kerron kuten lukutaitoinen teksistäni näkeekin. Todistan siinä, miten ne voidaan saattaa todennäköisysmielessä täysin samanlaisiksi keskenään.

rautalangasta kirjoitti:

Arvottavan, jonkin tekstarin todennäköisyys on voimassa vai arvontaa asti, sen jälkeen ei ole tarvetta pähkäillä todennäköisyyksillä.

"Arvottavan, jonkin tekstarin todennäköisyys on voimassa vai arvontaa asti, sen jälkeen ei ole tarvetta pähkäillä todennäköisyyksillä."

Todennäköisyysteoria pohjautuu joukko-oppiin. Tapahtumat määritellään otosavaruuden Ω osajoukkoina.

Kerrohan siis mikä tapahtuma "jokin tekstari" on joukkona? Jos väität että kyseisen tapahtuman todennäköisyys on 1, on tapahtumasi joukkona otosavaruus Ω. Sen toteutumisen todennäköisyydessä ei ole mitään pähkäiltävää, koska todennäköisyyden toisen aksiooman mukaan P(Ω) = 1.

Ja lopuksi, tapahtuman todennäköisyys ei muutu vaikka se jossakin satunnaiskokeen suorituksessa toteutuukin.

Joten kerrohan siis mikä tapahtuma on "jokin tekstari" joukkona? Ja kerro myös mikä on tapahtuman "jokin tekstari" todennäköisyys.

Rehelliselle keskustelijalle vastaaminen noihin kysymyksiin ei tuota mitään vaikeutta, mutta kreationistit, ja erityisesti multinilkki-JC, eivät olekaan rehellisiä keskustelijoita.

JC_-- kirjoitti:

"Tämä on mielestäni tähän asti paras esimerkki JC:n ja muiden (kenties hänen omien sivunikkiensä?) väitteen järjettömyydestä. Saas nähdä, miten tämänkin pystyvät (mielestään) kiistämään."

Todellisuudessa tieteenharrastajan kirjoitelma oli hänen väärinkäsitystensä manifestaatio. Ainoastaan totuuden tunnustaminen voi tieteenharrastajaa tässä asiassa auttaa. Sama koskee puolimutkaa.

Lue lisää

"Todellisuudessa tieteenharrastajan kirjoitelma oli hänen väärinkäsitystensä manifestaatio. Ainoastaan totuuden tunnustaminen voi tieteenharrastajaa tässä asiassa auttaa. Sama koskee puolimutkaa."

Tunnustit vain multinilkki, että et kykene TH:n kysymykseen rehellisesti vastaamaan, joten kieroilet - kuten kreationistit järjestään.

JC_-- kirjoitti:

"Miten tuon saman tuloksen saannin todennäköisyys juuri äsken (ennen ensimmäistä arvontaa) olisi voinut olla jokin muu?"

"Tulos", eli toteutunut tapahtuma oli täysin eri tapahtuma suoritetussa arvonnassa kuin toisessa arvonnassa, johon suoritetun arvonnan jälkeinen viisastelu todellisuudessa kohdistuu.

Ymmärrä tämä nyt viimein, tieteenharrastaja!

"Jos annettiinkin uskotun miehen arpoa se toisessa huoneessa meille kertomatta ja sanoa nyt vain, tuliko sama vai ei,..."

Höperöintiä. Silloin "uskottu mies" veikkaa tiettyä riviä, ja todennäköisyys lasketaan sen mukaan tietylle tapahtumalle.

"Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

Vaikuttaa. Tiedetyn (tietyn) rivin sattumisen todennäköisyys on 1/n, ei-tiedetyn (eli jonkin) rivin sattumisen todennäköisyys on 1.

"Tuokin vielä. Et siis tajua sitäkään, että kyse on kahdesta arvonnasta, jonkin tekstarin ja tarkasti määritellyn."

Juuri näin.

Ryhdistäydy nyt, tieteenharrastaja.

Lue lisää

JC: "Tulos", eli toteutunut tapahtuma oli täysin eri tapahtuma suoritetussa arvonnassa kuin toisessa arvonnassa, johon suoritetun arvonnan jälkeinen viisastelu todellisuudessa kohdistuu."

Satunnaiskokeen tulos ei matematiikassa ole toteutunut tapahtuma, varsinkaan kun jokaisessa satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu 2^(N-1) tapahtumaa, missä N = |Ω|.

JC: "Ymmärrä tämä nyt viimein, tieteenharrastaja!"

Kyllä me multinilkki ymmärrämme oikein hyvin kaikki valheesi ja kieroilusi. Katsos kun ne ovat täysin läpinäkyviä ja säälittävän lapsellisia.

JC: "Höperöintiä. Silloin "uskottu mies" veikkaa tiettyä riviä, ja todennäköisyys lasketaan sen mukaan tietylle tapahtumalle."

Multinilkin mielestä uskottu mies "veikkaa" tietäessään arvonnan tuloksen. No ei moinen höperöinti yllätä multinilkin kohdalla tuntiessamme kaikki ne käsittämättömät höperöinnit, jotka hän on mennyt esittämääm.

TH: "Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

JC: "Vaikuttaa. Tiedetyn (tietyn) rivin sattumisen todennäköisyys on 1/n, ei-tiedetyn (eli jonkin) rivin sattumisen todennäköisyys on 1.

Olet itse määritellyt multinilkki, että tiedetty/tietty tulosvaihtoehto tarkoittaa tulosvaihtoehtoa, joka on nimetty esim. veikatessa sitä. Kerrohan multinilkki, mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja.

JC: "Ryhdistäydy nyt, tieteenharrastaja."

Miksi hänen pitäisi rehtinä ja viisaana miehenä ryhdistäytyä? Todellisuudessa olet hänelle kateellinen siitä, että hän on rehellinen kristitty, jonka ei tarvitse valehdella Jumalansa nimeen kuten sinun multinilkki täytyy.

kyseontästä kirjoitti:

No, voithan kokeilla käytännössä, heitä ensin noppaa. Saat aina eka kerralla jonkin nopan silmäluvun. Mutta tuo saatu silmäluku ei tule joka kerta toistamiseen.

"No, voithan kokeilla käytännössä, heitä ensin noppaa. Saat aina eka kerralla jonkin nopan silmäluvun. Mutta tuo saatu silmäluku ei tule joka kerta toistamiseen."

Saat kylläkin jokaisella nopan heittokerralla satunnaisesti jonkin nopan silmäluvun tulokseksi. Kerro onko jollakin heittokerralla tulokseksi sattuvan silmäluvun todennäköisyys sattua tulokseksi 1?

puolimutkateisti kirjoitti:

JC: "Tulos", eli toteutunut tapahtuma oli täysin eri tapahtuma suoritetussa arvonnassa kuin toisessa arvonnassa, johon suoritetun arvonnan jälkeinen viisastelu todellisuudessa kohdistuu."

Satunnaiskokeen tulos ei matematiikassa ole toteutunut tapahtuma, varsinkaan kun jokaisessa satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu 2^(N-1) tapahtumaa, missä N = |Ω|.

JC: "Ymmärrä tämä nyt viimein, tieteenharrastaja!"

Kyllä me multinilkki ymmärrämme oikein hyvin kaikki valheesi ja kieroilusi. Katsos kun ne ovat täysin läpinäkyviä ja säälittävän lapsellisia.

JC: "Höperöintiä. Silloin "uskottu mies" veikkaa tiettyä riviä, ja todennäköisyys lasketaan sen mukaan tietylle tapahtumalle."

Multinilkin mielestä uskottu mies "veikkaa" tietäessään arvonnan tuloksen. No ei moinen höperöinti yllätä multinilkin kohdalla tuntiessamme kaikki ne käsittämättömät höperöinnit, jotka hän on mennyt esittämääm.

TH: "Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

JC: "Vaikuttaa. Tiedetyn (tietyn) rivin sattumisen todennäköisyys on 1/n, ei-tiedetyn (eli jonkin) rivin sattumisen todennäköisyys on 1.

Olet itse määritellyt multinilkki, että tiedetty/tietty tulosvaihtoehto tarkoittaa tulosvaihtoehtoa, joka on nimetty esim. veikatessa sitä. Kerrohan multinilkki, mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja.

JC: "Ryhdistäydy nyt, tieteenharrastaja."

Miksi hänen pitäisi rehtinä ja viisaana miehenä ryhdistäytyä? Todellisuudessa olet hänelle kateellinen siitä, että hän on rehellinen kristitty, jonka ei tarvitse valehdella Jumalansa nimeen kuten sinun multinilkki täytyy.

Lue lisää

Selvästikin todistelutapani osui ja upposi, kun parku on noinkin kova.

Vaikka JC itse voikin kieltää oman ymmärryksensä, häntä järsii moniko sivustalukija taas katosi kannattajkunnasta.

JC_-- kirjoitti:

"Tämä on mielestäni tähän asti paras esimerkki JC:n ja muiden (kenties hänen omien sivunikkiensä?) väitteen järjettömyydestä. Saas nähdä, miten tämänkin pystyvät (mielestään) kiistämään."

Todellisuudessa tieteenharrastajan kirjoitelma oli hänen väärinkäsitystensä manifestaatio. Ainoastaan totuuden tunnustaminen voi tieteenharrastajaa tässä asiassa auttaa. Sama koskee puolimutkaa.

Lue lisää

Jälleen kerran pitää todeta, että olet oikeassa JC. Nuo eivät vieläkään ymmärrä sanan jokin/joku merkitystä. Jos lotossa melkein joka viikko voittaa joku tai jossain arvonnassa joka kerta tulee jokin rivi, niin se merkitsee vain sitä, että kyseisten tapahtumien todennäköisyys on suuri. Ei kukaan varteenotettava ihminen yritä ängetä tuollaisiin tapahtumiin pientä todennäköisyyttä. Mutta nuo tieteenraiskaajat yrittävät tosissaan vuodesta toiseen.

kvasi2 kirjoitti:

Jälleen kerran pitää todeta, että olet oikeassa JC. Nuo eivät vieläkään ymmärrä sanan jokin/joku merkitystä. Jos lotossa melkein joka viikko voittaa joku tai jossain arvonnassa joka kerta tulee jokin rivi, niin se merkitsee vain sitä, että kyseisten tapahtumien todennäköisyys on suuri. Ei kukaan varteenotettava ihminen yritä ängetä tuollaisiin tapahtumiin pientä todennäköisyyttä. Mutta nuo tieteenraiskaajat yrittävät tosissaan vuodesta toiseen.

Lue lisää

"Jälleen kerran pitää todeta, että olet oikeassa JC. Nuo eivät vieläkään ymmärrä sanan jokin/joku merkitystä."

No sinä varmaankin kvasi osaat sitten määritelllä mikä on joukkona tapahtuma "jokin rivi"?

"Jos lotossa melkein joka viikko voittaa joku ..."

Et kai kvasi luule että "joku voittaa päävoiton" on Loton satunnaiskokeen tapahtuma?

" ... tai jossain arvonnassa joka kerta tulee jokin rivi,"

Ja mikä onkaan tapahtuma "jokin rivi" joukkona?

" ... niin se merkitsee vain sitä, että kyseisten tapahtumien todennäköisyys on suuri."

Ja mitäs palstan kvasiälykkäimpänä tuumaat sitten siitä todennäköisyysmatematiikan faktasta, että satunnaiskokeessa, jonka otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoehtoa, toteutuu aina yksi tapahtuma todennäköisyydellä 1 ja yksi tapahtuma todennäköisyydellä 1/N sekä, (2^(N-1)) - 2 tapahtumaa todennäköisyyksillä, jotka ovat < 1 ja > 1/N?

Eikö olekin ihmeellistä?

"Ei kukaan varteenotettava ihminen yritä ängetä tuollaisiin tapahtumiin pientä todennäköisyyttä."

Eikä tarvitse edes ängetä, kun se on triviaali matemaattinen fakta.

"Mutta nuo tieteenraiskaajat yrittävät tosissaan vuodesta toiseen"

Ihanko tosi? Ja tuollaisen läpän heittää wanna-be-matemaatikko, joka ei ymmärrä todennäköisyysmatematiikan perusteitakaan.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Selvästikin todistelutapani osui ja upposi, kun parku on noinkin kova.

Vaikka JC itse voikin kieltää oman ymmärryksensä, häntä järsii moniko sivustalukija taas katosi kannattajkunnasta.

Lue lisää

"Vaikka JC itse voikin kieltää oman ymmärryksensä, häntä järsii moniko sivustalukija taas katosi kannattajkunnasta"

Taitaa tuon JC:n kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta olla varsin harvalukuinen: JC, JC:n nikit ja kvasi.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Vaikka JC itse voikin kieltää oman ymmärryksensä, häntä järsii moniko sivustalukija taas katosi kannattajkunnasta"

Taitaa tuon JC:n kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta olla varsin harvalukuinen: JC, JC:n nikit ja kvasi.

Lue lisää

Niin piti vielä lisäämäni, että kvasi mukaanlukienkin tuo kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta saattaa lopulta käsittää yhden ainoan tosiuskovaisen ...

puolimutkateisti kirjoitti:

Niin piti vielä lisäämäni, että kvasi mukaanlukienkin tuo kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta saattaa lopulta käsittää yhden ainoan tosiuskovaisen ...

Minä en määrittele todennäköisyyttä satunnaiskokeen jälkeen, niinkuin sinä näyt tekevän.

ennennoppailua kirjoitti:

Minä en määrittele todennäköisyyttä satunnaiskokeen jälkeen, niinkuin sinä näyt tekevän.

Ja kenelle kreationistineidille minä nyt mahdan kommentoida? Kvasille, JC:lle vai jollekin muulle jeesuksen omalle?

On se kumma kun kreationisteilla ei ole kykyä eikä halua minkäänlaiseen rehelliseen keskusteluun. Kreationistien "keskustelu" sisältää multinikkeilyä, valehtelua, vääristelyä, lainauslouhintaa, kysymyksiin vastaamattomuutta, maalitolppien siirtelyä ja jopa "sopuisan" keskustelun lavastamista omien nikkien kesken

"Minä en määrittele todennäköisyyttä satunnaiskokeen jälkeen, niinkuin sinä näyt tekevän."

Ja missähän kohtaa minä niin teen? Minun ei tarvitse edes suorittaa satunnaiskokeita kyetäkseni määrittelemään sen tapahtumien todennäköisyyksiä.

Todellisuudessa sinä et osaa määritellä niitä missään vaiheessa etkä millään tavalla. Kun et tollo kykyne ymmärtämään kunnolla mikä on tapahtuma.

kvasi2 kirjoitti:

Jälleen kerran pitää todeta, että olet oikeassa JC. Nuo eivät vieläkään ymmärrä sanan jokin/joku merkitystä. Jos lotossa melkein joka viikko voittaa joku tai jossain arvonnassa joka kerta tulee jokin rivi, niin se merkitsee vain sitä, että kyseisten tapahtumien todennäköisyys on suuri. Ei kukaan varteenotettava ihminen yritä ängetä tuollaisiin tapahtumiin pientä todennäköisyyttä. Mutta nuo tieteenraiskaajat yrittävät tosissaan vuodesta toiseen.

Lue lisää

Taidat tosiaan kvasi2 olla vain yksi JC:n nikeistä. Eihän palstalla voi olla niin tyhmää keskustelijaa, joka uskoisi JC:n täysin reikäpäisiä väittämiä ja selkeitä valheita.

Oli miten oli, ketku kuitenkin olet kun sinusta ei löydy miestä vastaamaan sinulle esitettyihin kysymyksiiin.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kahdesta arvonnasta tuossa nimenonmaan kerron kuten lukutaitoinen teksistäni näkeekin. Todistan siinä, miten ne voidaan saattaa todennäköisysmielessä täysin samanlaisiksi keskenään.

Lue lisää

Arvonnat ovat aina yhtä todennäköisiä, mutta suotuisten tapausten joukko määrittelee todennäköisyyden kussakin tapauksessa. Esimerkiksi, voitan lotossa 7 oikein ja en voita lotossa 7 oikein. Näillä ei ole samaa todennäköisyyttä toteutua.

puolimutkateisti kirjoitti:

Ja kenelle kreationistineidille minä nyt mahdan kommentoida? Kvasille, JC:lle vai jollekin muulle jeesuksen omalle?

On se kumma kun kreationisteilla ei ole kykyä eikä halua minkäänlaiseen rehelliseen keskusteluun. Kreationistien "keskustelu" sisältää multinikkeilyä, valehtelua, vääristelyä, lainauslouhintaa, kysymyksiin vastaamattomuutta, maalitolppien siirtelyä ja jopa "sopuisan" keskustelun lavastamista omien nikkien kesken

"Minä en määrittele todennäköisyyttä satunnaiskokeen jälkeen, niinkuin sinä näyt tekevän."

Ja missähän kohtaa minä niin teen? Minun ei tarvitse edes suorittaa satunnaiskokeita kyetäkseni määrittelemään sen tapahtumien todennäköisyyksiä.

Todellisuudessa sinä et osaa määritellä niitä missään vaiheessa etkä millään tavalla. Kun et tollo kykyne ymmärtämään kunnolla mikä on tapahtuma.

Lue lisää

#Ja missähän kohtaa minä niin teen?#

#Kerro onko jollakin heittokerralla tulokseksi sattuvan silmäluvun todennäköisyys sattua tulokseksi 1?#

Et voi tietää mikä silmäluku tulee tulokseksi, ellet heitä. Ellet heitä, joudut olettamaan siksi jonkun silmäluvun kuudesta.

voittaavaiei kirjoitti:

Arvonnat ovat aina yhtä todennäköisiä, mutta suotuisten tapausten joukko määrittelee todennäköisyyden kussakin tapauksessa. Esimerkiksi, voitan lotossa 7 oikein ja en voita lotossa 7 oikein. Näillä ei ole samaa todennäköisyyttä toteutua.

Lue lisää

Taidat olla pösilö kretupelle kun et vaan ymmärrä. Hölmö tekstari esimerkkisi kertoo sen. Ekan tekstarin arvonnan kohdalla millään tekstarilla ei ole 100% todennäköisyyttä muodostua. Jos väität että ekan tekstarin todennäköisyys on 1, niin kirjoita tähän meille se tekstari. Jos et tiedä vielä mikä se on, niin arvo se ja kirjoita se tänne palstalle. Sitten voitkin arpoa sen tokan ja tarkistaa että tuliko sama ...

Tollasta se on kretupelleillä kun peruskoulu on läpästy nippa nappa.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Vaikka JC itse voikin kieltää oman ymmärryksensä, häntä järsii moniko sivustalukija taas katosi kannattajkunnasta"

Taitaa tuon JC:n kreationistisen todennäköisyysmatematiikan seurakunta olla varsin harvalukuinen: JC, JC:n nikit ja kvasi.

Lue lisää

Sivustalukijoistahan me emme tiedä. Et kai luule minun hääräävän täällä noiden nimeämiesi saikkarien (JC, JC:n nikit ja kvasi) sivistämistyössä.

voittaavaiei kirjoitti:

Arvonnat ovat aina yhtä todennäköisiä, mutta suotuisten tapausten joukko määrittelee todennäköisyyden kussakin tapauksessa. Esimerkiksi, voitan lotossa 7 oikein ja en voita lotossa 7 oikein. Näillä ei ole samaa todennäköisyyttä toteutua.

Lue lisää

Arvontahan tapahtuu ensisijaisesti alkeistapahtumien välillä, eikä "suotuisia tapauksia" tarvita siihen lainkaan. Nämä voidaan haluttaessa määritellä alkeistapahtumia käyttäen sekä laskea niille todennäköisyydet alkeistapahtumien todennäköisyyksien pohjalta.

kretupösilötodistaa kirjoitti:

Taidat olla pösilö kretupelle kun et vaan ymmärrä. Hölmö tekstari esimerkkisi kertoo sen. Ekan tekstarin arvonnan kohdalla millään tekstarilla ei ole 100% todennäköisyyttä muodostua. Jos väität että ekan tekstarin todennäköisyys on 1, niin kirjoita tähän meille se tekstari. Jos et tiedä vielä mikä se on, niin arvo se ja kirjoita se tänne palstalle. Sitten voitkin arpoa sen tokan ja tarkistaa että tuliko sama ...

Tollasta se on kretupelleillä kun peruskoulu on läpästy nippa nappa.

Lue lisää

Ainakin Enqvistin mielestä jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi.

Onko Enqvist mielestäsi tässä väärässä ykkösen todennäköisyyksine?

vaieimillään kirjoitti:

Ainakin Enqvistin mielestä jokin lukuhan meidän on joka tapauksessa saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi.

Onko Enqvist mielestäsi tässä väärässä ykkösen todennäköisyyksine?

Lue lisää

Matematiikan oppikirjani mukaan otosavaruuden tn on yksi, eli Enqvist on oikeassa siinä että väistämättä yksi vaihtoehdoista tulee tulokseksi, mutta erityisesti hän on oikeassa siinä ettei yhdenkään vaihtoehdon tn ole yksi missään vaiheessa. Ei sen ensimmäisenkään tekstarin kohdalla. Vai vieläkö pösilö väität että sen ekan tekstarin todennäköisyys sattua on 1?
Oletko kokeillut saatko aina saman tekstarin kuin ensimmäisellä kerralla. Voisit myös tehdä lahkokamujesi kanssa sellaisen harjoitteen, että te kaikki arvotte sen ekan tekstarin. Sitten voitte tutkia saitteko saman tekstarin. Teidän pitäisi saada täsmälleen sama tekstari, jos väität että ekaksi tekstariksi sattuu tekstari, jonka todennäköisyys sattua on 1.

Vieläkö haluat kretu mussuttaa?

Kretutpösilöi kirjoitti:

Matematiikan oppikirjani mukaan otosavaruuden tn on yksi, eli Enqvist on oikeassa siinä että väistämättä yksi vaihtoehdoista tulee tulokseksi, mutta erityisesti hän on oikeassa siinä ettei yhdenkään vaihtoehdon tn ole yksi missään vaiheessa. Ei sen ensimmäisenkään tekstarin kohdalla. Vai vieläkö pösilö väität että sen ekan tekstarin todennäköisyys sattua on 1?
Oletko kokeillut saatko aina saman tekstarin kuin ensimmäisellä kerralla. Voisit myös tehdä lahkokamujesi kanssa sellaisen harjoitteen, että te kaikki arvotte sen ekan tekstarin. Sitten voitte tutkia saitteko saman tekstarin. Teidän pitäisi saada täsmälleen sama tekstari, jos väität että ekaksi tekstariksi sattuu tekstari, jonka todennäköisyys sattua on 1.

Vieläkö haluat kretu mussuttaa?

Lue lisää

Enqvist ei väitä, että yksi tulee tulokseksi, vaan että jokin tulee tulokseksi todennäköisyydellä yksi. Kun tulos saadaan, edustaako se sitä, mitä sana jokin pitää sisällään?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Arvontahan tapahtuu ensisijaisesti alkeistapahtumien välillä, eikä "suotuisia tapauksia" tarvita siihen lainkaan. Nämä voidaan haluttaessa määritellä alkeistapahtumia käyttäen sekä laskea niille todennäköisyydet alkeistapahtumien todennäköisyyksien pohjalta.

Lue lisää

Eihän arvonnalle tarvitse laskea todennäköisyyksiä, mutta suotuisista tapauksista voi helposti laskea todennäköisyydet joko voitolle tai häviölle, eikä näillä ole sama todennäköisyys.

puolimutkateisti kirjoitti:

JC: "Tulos", eli toteutunut tapahtuma oli täysin eri tapahtuma suoritetussa arvonnassa kuin toisessa arvonnassa, johon suoritetun arvonnan jälkeinen viisastelu todellisuudessa kohdistuu."

Satunnaiskokeen tulos ei matematiikassa ole toteutunut tapahtuma, varsinkaan kun jokaisessa satunnaiskokeen suorituksessa toteutuu 2^(N-1) tapahtumaa, missä N = |Ω|.

JC: "Ymmärrä tämä nyt viimein, tieteenharrastaja!"

Kyllä me multinilkki ymmärrämme oikein hyvin kaikki valheesi ja kieroilusi. Katsos kun ne ovat täysin läpinäkyviä ja säälittävän lapsellisia.

JC: "Höperöintiä. Silloin "uskottu mies" veikkaa tiettyä riviä, ja todennäköisyys lasketaan sen mukaan tietylle tapahtumalle."

Multinilkin mielestä uskottu mies "veikkaa" tietäessään arvonnan tuloksen. No ei moinen höperöinti yllätä multinilkin kohdalla tuntiessamme kaikki ne käsittämättömät höperöinnit, jotka hän on mennyt esittämääm.

TH: "Eikä tuo tieto tai tietämättömyys vaikuta todennäköisyyksiin mitään."

JC: "Vaikuttaa. Tiedetyn (tietyn) rivin sattumisen todennäköisyys on 1/n, ei-tiedetyn (eli jonkin) rivin sattumisen todennäköisyys on 1.

Olet itse määritellyt multinilkki, että tiedetty/tietty tulosvaihtoehto tarkoittaa tulosvaihtoehtoa, joka on nimetty esim. veikatessa sitä. Kerrohan multinilkki, mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja.

JC: "Ryhdistäydy nyt, tieteenharrastaja."

Miksi hänen pitäisi rehtinä ja viisaana miehenä ryhdistäytyä? Todellisuudessa olet hänelle kateellinen siitä, että hän on rehellinen kristitty, jonka ei tarvitse valehdella Jumalansa nimeen kuten sinun multinilkki täytyy.

Lue lisää

"...mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa. Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?

P(jokin tulosvaihtoehto) = 1.

Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu.

kyseontästä kirjoitti:

Eihän arvonnalle tarvitse laskea todennäköisyyksiä, mutta suotuisista tapauksista voi helposti laskea todennäköisyydet joko voitolle tai häviölle, eikä näillä ole sama todennäköisyys.

Lue lisää

Arvonnalle laskettavista todennäköisyyksista muka puhuin, kun sanoin arvonnan alkeistapauksille laskettavan todennäköisyyksiä. Ne tosiaan voidaan symmetrisessä tapauksessa (joita tässä vain on käsitelty) laskea arpomattakin ja "suotuisia tapauksia" vilkaisemattakaan. Lottopalloja on vain se tietty numeroitu määrä. ja jokainen tulee ulos samalla todennäköisyydellä kuin jokainen muukin. Eivät mokomat edes ota huomioon, mitä numeroita on jo tullut. ja vielä vähemmän sitä, mitä ihmiset ovat veikkailleet, jos mitään.

JC_-- kirjoitti:

"...mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa. Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?

P(jokin tulosvaihtoehto) = 1.

Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu.

Lue lisää

Setäpä kertoo:

"Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?"

Mitä vain yhdestä kuuteen, mutta vain yhtä lukua heittoa kohti. Eri luku on aina eri tulos. Kerro sinä vuorostasi, mitkä ovat noiden tulosten todennäköisyydet.

javastaus kirjoitti:

Enqvist ei väitä, että yksi tulee tulokseksi, vaan että jokin tulee tulokseksi todennäköisyydellä yksi. Kun tulos saadaan, edustaako se sitä, mitä sana jokin pitää sisällään?

Lue lisää

"Enqvist ei väitä, että yksi tulee tulokseksi, vaan että jokin tulee tulokseksi todennäköisyydellä yksi."

Enqvist ei missään väitä, että tulokseksi sattuvan tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua oli 1.

Vaan hän toteaa noppaesimerkissään, että "todennäköisyys sille, että muodostamme juuri tuon luvun on karmaisevan pieni : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan ja vielä hiukan pienempi".

Sen sijaan todennäköisyys on 1 sen tapahtuman toteutumiselle, joka sisältää kaikki tulosvaihtoehdot.

Satunnaiskokeen tulos on sattunut tulosvaihtoehto. Tuloksen myötä toteutuu satunnaiskokeessa aina joukko tapahtumia. Kaikki ne tapahtumat, joiden alkio sattunut tulosvaihtoehto on. Jos satunnaiskokeen otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoehtoa, on satunnaiskokeella 2^N tapahtumaa. Niistä toteutuu jokaisella satunnaiskokeen suorituskerralla 2^(N-1) tapahtumaa. Tekstariesimerkissisi otosavaruudessa on 27^100 tulosvaihtoehtoa. Se on liian suuri käytettäväksi havainnollistavassa esimerkissä.

Otetaan satunnaiskoe, jossa heitetään noppaa. Tuossa satunnaiskokeessa on 2^6 = 64 tapahtumaa, joista toteutuu jokaisella nopan heitolla 2^5 = 32 tapahtumaa. Ajatellaan että heität esimerkiksi silmäluvun 1. Et veikannut mitään ja sinulle "käyvät" kaikki silmäluvut. Siitä huolimatta seuraavat tapahtumat:

Yhden alkion tapahtumia 1 kpl: {1} : P({1}) = 1/6
2 alkion tapahtumia 5 kpl : {1,2}, {1, 3}, {1, 4}, {1, 5}, {1, 6} : P({1,2}) = 2/6 = 1/3
3 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3}, ..., {1,5,6}: P({1, 2, 3}) = 3/6 = 1/2
4 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3, 4}, ..., {3, 4, 5, 6} : P({1, 2, 3, 4}) = 4/6 = 2/3
5 alkion tapahtumia 5kpl : {1,2, 3,4,5,}, ..., {1,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5}) = 5/6
6 alkion tapahtumia 1 kpl: {1,2,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5,6}) = 6/6 = 1

Satunnaiskokeen tulos on kuitenkin sattunut silmäluku 1. Sen sattumisen todennäköisyys on 1/6 ei 1.

Vieläkö keksit lässytettävää?

puolimutkateisti kirjoitti:

"Enqvist ei väitä, että yksi tulee tulokseksi, vaan että jokin tulee tulokseksi todennäköisyydellä yksi."

Enqvist ei missään väitä, että tulokseksi sattuvan tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua oli 1.

Vaan hän toteaa noppaesimerkissään, että "todennäköisyys sille, että muodostamme juuri tuon luvun on karmaisevan pieni : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan ja vielä hiukan pienempi".

Sen sijaan todennäköisyys on 1 sen tapahtuman toteutumiselle, joka sisältää kaikki tulosvaihtoehdot.

Satunnaiskokeen tulos on sattunut tulosvaihtoehto. Tuloksen myötä toteutuu satunnaiskokeessa aina joukko tapahtumia. Kaikki ne tapahtumat, joiden alkio sattunut tulosvaihtoehto on. Jos satunnaiskokeen otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoehtoa, on satunnaiskokeella 2^N tapahtumaa. Niistä toteutuu jokaisella satunnaiskokeen suorituskerralla 2^(N-1) tapahtumaa. Tekstariesimerkissisi otosavaruudessa on 27^100 tulosvaihtoehtoa. Se on liian suuri käytettäväksi havainnollistavassa esimerkissä.

Otetaan satunnaiskoe, jossa heitetään noppaa. Tuossa satunnaiskokeessa on 2^6 = 64 tapahtumaa, joista toteutuu jokaisella nopan heitolla 2^5 = 32 tapahtumaa. Ajatellaan että heität esimerkiksi silmäluvun 1. Et veikannut mitään ja sinulle "käyvät" kaikki silmäluvut. Siitä huolimatta seuraavat tapahtumat:

Yhden alkion tapahtumia 1 kpl: {1} : P({1}) = 1/6
2 alkion tapahtumia 5 kpl : {1,2}, {1, 3}, {1, 4}, {1, 5}, {1, 6} : P({1,2}) = 2/6 = 1/3
3 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3}, ..., {1,5,6}: P({1, 2, 3}) = 3/6 = 1/2
4 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3, 4}, ..., {3, 4, 5, 6} : P({1, 2, 3, 4}) = 4/6 = 2/3
5 alkion tapahtumia 5kpl : {1,2, 3,4,5,}, ..., {1,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5}) = 5/6
6 alkion tapahtumia 1 kpl: {1,2,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5,6}) = 6/6 = 1

Satunnaiskokeen tulos on kuitenkin sattunut silmäluku 1. Sen sattumisen todennäköisyys on 1/6 ei 1.

Vieläkö keksit lässytettävää?

Lue lisää

Jätit tuosta Enqvistin noppanheitosta pois sen, miten "juuri tuo luku" oli määritelty.

Se oli määritelty näin: Jos heitämme arpakuutiota 100 kertaa ja merkitsemme silmäluvut muistiin, saamme tietyn satanumeroisen luvun, jossa esiintyy numeroista ykkösestä kuutoseen satunnaisessa järjestyksessä.

miksijätitpois kirjoitti:

Jätit tuosta Enqvistin noppanheitosta pois sen, miten "juuri tuo luku" oli määritelty.

Se oli määritelty näin: Jos heitämme arpakuutiota 100 kertaa ja merkitsemme silmäluvut muistiin, saamme tietyn satanumeroisen luvun, jossa esiintyy numeroista ykkösestä kuutoseen satunnaisessa järjestyksessä.

Lue lisää

"Jätit tuosta Enqvistin noppanheitosta pois sen, miten "juuri tuo luku" oli määritelty."

En jättänyt mistään syystä. Johan se linkki Enqvistin nopanheiton esimerkin kuvaukseen annettiin tässä keskustelussa.

Eiköhän kaikille ole selvää että se on juuri se luku, joka sattuu tulokseksi ja tulee muistiin merkityksi.

"Se oli määritelty näin: Jos heitämme arpakuutiota 100 kertaa ja merkitsemme silmäluvut muistiin, saamme tietyn satanumeroisen luvun, jossa esiintyy numeroista ykkösestä kuutoseen satunnaisessa järjestyksessä."

Ja kuten tuo kuvauskin kertoo niin tulos on yksittäinen satanumeroinen luku, yksi mahdollisesta 6^100 luvusta.

Ja juuri tuon tuon luvun todennäköisyys sattua ei ole 1, kuten palstan typerät ja epärehelliset kreationistit valehtelevat. Vaan tietenkin 1/6^100.

Oliko vielä mussutettavaa?

JC_-- kirjoitti:

"...mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa. Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?

P(jokin tulosvaihtoehto) = 1.

Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu.

Lue lisää

Jep, ja P(joku voittaa lotossa) on varsin suuri.

JC_-- kirjoitti:

"...mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa. Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?

P(jokin tulosvaihtoehto) = 1.

Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu.

Lue lisää

Minä : "Kerrohan multinilkki, mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

"Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa.Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?"

Haluan että multinilkki vastaat yksinkertaiseen kysymykseeni, johon kenelläkään rehellisellä ei ole mitään ongelmia vastata.

"P(jokin tulosvaihtoehto) = 1."

Et oppimattomana höperönä taida tietää, että todennäköisyysmatematiikassa tapahtumat määritellään formaalisti joukkoina. Joten mikä on joukkona tapahtua "jokin tulosvaihtoehto"? Tuohonkaan kysymykseen kenelläkään rehellisellä ei ole mitään ongelmia vastata.

"Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Niin mikä on kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys sattua symmetrisessä satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta tulosvaihtoehtoja?

"Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu."

Matematiikan mukaan kokeessa, jonka otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoa, toteutuu 2^(N-1) tapahtumaa, joten minkä toteutuneen tapahtuman todennäköisyyttä multinilkki nyt mahtaa tarkoittaa.

Ai niin - unohdit vastata seuraavaankin kysymykseeni: Sinähän multinilkki nolosti typeröit ja valehtelet, että jos tapahtumia ei nimetä etukäteen ennen satunnaiskokeen suoritusta niin mikään muu tapahtuma kuin Ω ei voi toteutua.

Miten on siis mahdollista että nopan heitossa esimerkiksi silmäluvun 3 sattuessa toteutuvat esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi ennen nopan heittoa? Onko siinä ihme silmiemme edessä.

Tiedätkö multinilkki mikä minua eniten hämmästyttää? Se on se loppumaton intosi esitellä typeryyttäsi? Kertoisitko omin sanoin mikä juuri sinua motivoi siihen?

kvasi2 kirjoitti:

Jep, ja P(joku voittaa lotossa) on varsin suuri.

"Jep, ja P(joku voittaa lotossa) on varsin suuri."

Nerokasta kvasi. Ja mikä on kunkin yksittäisen lottorivin sattumisen todennäköisyys Lotossa?

JC_-- kirjoitti:

"...mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa. Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?

P(jokin tulosvaihtoehto) = 1.

Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu.

Lue lisää

Lisätään vielä edelliseen, että jos lottoarvontaan osallistuisi vain yksi lottorivi, niin lottovoiton todennäköisyys olisi varsin pieni.

oletus123456 kirjoitti:

#Ja missähän kohtaa minä niin teen?#

#Kerro onko jollakin heittokerralla tulokseksi sattuvan silmäluvun todennäköisyys sattua tulokseksi 1?#

Et voi tietää mikä silmäluku tulee tulokseksi, ellet heitä. Ellet heitä, joudut olettamaan siksi jonkun silmäluvun kuudesta.

Lue lisää

"Et voi tietää mikä silmäluku tulee tulokseksi, ellet heitä. Ellet heitä, joudut olettamaan siksi jonkun silmäluvun kuudesta."

Tämä kreationistien innokkuus esitellä omaa typeryyttään jaksaa hämmästyttää.

Ei minun tarvitsekkaan tietää mikä silmäluku tulee tulokseksi voidakseni laskea kaikkien nopanheiton tapahtumien todennäköisyys. Siihen tarvitsee käyttää vain todennäköisyysmatematiikka. Ja aivan perusteetkin riittävät. Siis ne joita sinä et näytä edes ymmärtävän.

Siis et kai sinä tosissasi väitä että et osaa laskea nopan symmetrisen tulosvaihtoehdon sattumisen todennäköisyyttä ilman että oletat jonkun silmäluvun kuudesta sattuvaksi? Vihjaatko että olet typerys?

JC_-- kirjoitti:

"...mikä on yksittäisen nimeämättömän tulosvaihtoehdon todennäköisyys satunnaiskokeessa, jossa on N kappaletta symmetrisiä tulosvaihtoehtoja."

Tarkoitat puolimutka selvästikin jotakin tulosvaihtoehtoa. Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?

P(jokin tulosvaihtoehto) = 1.

Jokin tulosvaihtoehto, "välttämättä" jokin jono, sattui myös E:n kolikonheittelyn tulokseksi. Voit toki puolimutka kutsua sitä "yksittäiseksi nimeämättömäksi" jonoksi, tai kuten tieteenharrastaja on asian ilmaissut, "siksi jonoksi, joka tulee tulokseksi".

Jonon laatu ja sen sattuessa toteutuneen tapahtuman todennäköisyys eivät vähän höpsöistä nimityksistänne miksikään muutu.

Lue lisää

Lisätään vielä edelliseen, että lottoarvontaan osallistuvien erilaisten lottorivien lukumäärän kasvaessa myös lottovoiton todennäköisyys kasvaa.

kvasi2 kirjoitti:

Lisätään vielä edelliseen, että jos lottoarvontaan osallistuisi vain yksi lottorivi, niin lottovoiton todennäköisyys olisi varsin pieni.

Ja lisätään vielä edelliseen, että jos kreationistilta kysyy kiusallisen kysymyksen, niin todennäköisyys saada rehellinen ja oikea vastaus on äärimmäisen pieni.

Testataanpa kvasilla. Koska kvasi on tunnetusti hyvin yksinkertainen, teen asian helpoksi antamalla kaksi vastausvaihtoehtoa, joista toinen on oikea vastaus. Siis ihan kolikkoa heittämälläkin kvasi osuu 50% todennäköisyydellä oikeaan. On siis todennäköisempää saada kolikkoa heittävältä simpansilta oikea vastaus kuin epärehelliseltä kreationistilta.

Mikä on kunkin yksittäisen lottorivin todennäköisyys sattua, kun erilaisia lottorivejä on 15380937 kappaletta ja niillä on symmetrisinä tulosvaihtoehtoina yhtä suuri todennäköisyys sattua arvotuksi?

a) 1/15380937
b) 1

Kreationistinen kumppanisi JC voi auttaa sinua, jos oli liian vaikea kysymys. Mutta täytyy kyllä rehellisyyden nimissä varoittaa sinua kvasi, että ketkuna JC yrittää valheillaan kusettaa itseään tyhmempiä kreationisteja, joita ei ole kylläkään kovin montaa - edes täällä kreationistien palstalla.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Setäpä kertoo:

"Vai haluatko kertoa, mitä silmälukua tarkoittaisit ilmauksellasi vaikkapa nopalle?"

Mitä vain yhdestä kuuteen, mutta vain yhtä lukua heittoa kohti. Eri luku on aina eri tulos. Kerro sinä vuorostasi, mitkä ovat noiden tulosten todennäköisyydet.

Lue lisää

"Mitä vain yhdestä kuuteen,..."

Matematiikan mukaan nopanheitossa: P(mitä vain yhdestä kuuteen) = 1. Eikö totta, tieteenharrastaja?

"...mutta vain yhtä lukua heittoa kohti."

Niin, mitä vain niistä, kuten jo kerroit. Yhdessä heitossa sattuu tietysti vain yksi alkeistapaus kerrallaan.

"Eri luku on aina eri tulos."

Mitähän tämä nyt tarkoittaa? Tuloshan oli "Mitä vain yhdestä kuuteen" - kuten jo aivan oikein myönsit.

"Kerro sinä vuorostasi, mitkä ovat noiden tulosten todennäköisyydet."

Tulosten? Kerroit jo, että puolimutka tarkoitti "yksittäisellä nimeämättömällä tulosvaihtoehdolla" "Mitä vain yhdestä kuuteen" nopalle. Se on vain yksi tapahtuma, jonka todennäköisyyden jo kerroin.

JC_-- kirjoitti:

"Mitä vain yhdestä kuuteen,..."

Matematiikan mukaan nopanheitossa: P(mitä vain yhdestä kuuteen) = 1. Eikö totta, tieteenharrastaja?

"...mutta vain yhtä lukua heittoa kohti."

Niin, mitä vain niistä, kuten jo kerroit. Yhdessä heitossa sattuu tietysti vain yksi alkeistapaus kerrallaan.

"Eri luku on aina eri tulos."

Mitähän tämä nyt tarkoittaa? Tuloshan oli "Mitä vain yhdestä kuuteen" - kuten jo aivan oikein myönsit.

"Kerro sinä vuorostasi, mitkä ovat noiden tulosten todennäköisyydet."

Tulosten? Kerroit jo, että puolimutka tarkoitti "yksittäisellä nimeämättömällä tulosvaihtoehdolla" "Mitä vain yhdestä kuuteen" nopalle. Se on vain yksi tapahtuma, jonka todennäköisyyden jo kerroin.

Lue lisää

Ihan vaan siltä varalta että et vahingossa huomannut tätä kysymystäni niin esitän sen uudelleen: Sinähän multinilkki nolosti typeröit ja valehtelet, että jos tapahtumia ei nimetä etukäteen ennen satunnaiskokeen suoritusta niin mikään muu tapahtuma kuin Ω ei voi toteutua.

Miten on siis mahdollista että nopan heitossa esimerkiksi silmäluvun 3 sattuessa toteutuvat esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi ennen nopan heittoa? Onko siinä ihme silmiemme edessä?

puolimutkateisti kirjoitti:

Ja lisätään vielä edelliseen, että jos kreationistilta kysyy kiusallisen kysymyksen, niin todennäköisyys saada rehellinen ja oikea vastaus on äärimmäisen pieni.

Testataanpa kvasilla. Koska kvasi on tunnetusti hyvin yksinkertainen, teen asian helpoksi antamalla kaksi vastausvaihtoehtoa, joista toinen on oikea vastaus. Siis ihan kolikkoa heittämälläkin kvasi osuu 50% todennäköisyydellä oikeaan. On siis todennäköisempää saada kolikkoa heittävältä simpansilta oikea vastaus kuin epärehelliseltä kreationistilta.

Mikä on kunkin yksittäisen lottorivin todennäköisyys sattua, kun erilaisia lottorivejä on 15380937 kappaletta ja niillä on symmetrisinä tulosvaihtoehtoina yhtä suuri todennäköisyys sattua arvotuksi?

a) 1/15380937
b) 1

Kreationistinen kumppanisi JC voi auttaa sinua, jos oli liian vaikea kysymys. Mutta täytyy kyllä rehellisyyden nimissä varoittaa sinua kvasi, että ketkuna JC yrittää valheillaan kusettaa itseään tyhmempiä kreationisteja, joita ei ole kylläkään kovin montaa - edes täällä kreationistien palstalla.

Lue lisää

"Mikä on kunkin yksittäisen lottorivin todennäköisyys sattua, kun erilaisia lottorivejä on 15380937 kappaletta..."

Miksi vielä kyselet tällaisia asiattomuuksia, puolimutka? Kun kuitenkin jäät heti kiinni, itse teosta?

Oleellinen, keskusteluumme erottamattomasti liittyvä kysymys voisi kuulua:

Mikä on jonkin lottorivin todennäköisyys sattua, kun erilaisia lottorivejä on 15380937 kappaletta...?

Tai matemaattisemmin muotoiltuna:

Mikä on tapahtuman (jokin rivi) todennäköisyys Lotossa?

puolimutkateisti kirjoitti:

Ihan vaan siltä varalta että et vahingossa huomannut tätä kysymystäni niin esitän sen uudelleen: Sinähän multinilkki nolosti typeröit ja valehtelet, että jos tapahtumia ei nimetä etukäteen ennen satunnaiskokeen suoritusta niin mikään muu tapahtuma kuin Ω ei voi toteutua.

Miten on siis mahdollista että nopan heitossa esimerkiksi silmäluvun 3 sattuessa toteutuvat esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi ennen nopan heittoa? Onko siinä ihme silmiemme edessä?

Lue lisää

Huomasin toki kysymyksesi. Mainitsemasi tapahtumat voivat toteutua satunnaiskokeessa vain silloin, kun ne kuuluvat sen tapahtumien joukkoon.

Jos kukaan ei niitä määrittele tuohon joukkoon, ne eivät siihen joukkoon kuulu. Siksi väitteesi:

"...silmäluvun 3 sattuessa toteutuvat esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi ennen nopan heittoa?"

on väärä.

Jos puolimutka vielä luulet että kaikkien satunnaiskokeiden sigma-algebra on otosavaruuden kaikkien osajoukkojen joukko, erehdyt. Käytännössä - kuten E:n kolikonheittelyssä - sigma-algebra koostuu vain tietyistä ja oleellisista tapahtumista, niiden alkiot ovat suotuisia tapauksia kyseisessä satunnaiskokeessa.

Kolikonheittelyn ainoa tietty ja mahdollisesti toteutuva tapahtuma oli (jokin jono). Sen todennäköisyys on 1, suotuisia tapauksia olivat kaikki tulosvaihtoehdot.

Ohessa on kahdesta lähteestä diskreetin todennäköisyysavaruuden määritelmä.

1) https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwikuvOAzrvJAhWEEywKHeGWCRIQFggqMAE&url=http://www.springer.com/cda/content/document/cda_downloaddocument/9783540149132-c1.pdf?SGWID=0-0-45-77983-p2142003&usg=AFQjCNFAdZ5Y1ST77kK6p3OHeKumDcRZ5A&sig2=e7sQFzIU7kR6Yz17BD6kog (linkki pdf-tiedostoon, määritelmä sivulla 1, Springer ei yleensä matemaattiista huuhaata julkaise)

2) http://www.math.uchicago.edu/~lawler/probnotes.pdf (Chicagon yliopiston luentomoniste, määritelmä sivulla 1)

Ensimmäinen sanoo suoraan, että kun otosavaruus on äärellinen tai numeroituva, valitaan sigma-algebraksi välittömästi koko potenssijoukko.

Jälkimmäinen kertoo, että ellei muuta mainita, valitaan äärellisen otosavaruuden tapauksessa sigma-algebraksi potenssijoukko.

Tapahtumat ovat valitun sigma-algebran alkiot, eli otosavaruuden osajoukot.

Jolleivät nämä määritelmät miellytä, niin sitten on etsittävä paremmat, joissa vaaditaan kummallisia ennakkoonnimeämisiä. Tällöin toki mennään varsin erikoisen todennäköisyysteorian maailmaan.

JC_-- kirjoitti:

Huomasin toki kysymyksesi. Mainitsemasi tapahtumat voivat toteutua satunnaiskokeessa vain silloin, kun ne kuuluvat sen tapahtumien joukkoon.

Jos kukaan ei niitä määrittele tuohon joukkoon, ne eivät siihen joukkoon kuulu. Siksi väitteesi:

"...silmäluvun 3 sattuessa toteutuvat esimerkiksi tapahtumat {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} vaikka niitä ei kukaan nimeäisi ennen nopan heittoa?"

on väärä.

Jos puolimutka vielä luulet että kaikkien satunnaiskokeiden sigma-algebra on otosavaruuden kaikkien osajoukkojen joukko, erehdyt. Käytännössä - kuten E:n kolikonheittelyssä - sigma-algebra koostuu vain tietyistä ja oleellisista tapahtumista, niiden alkiot ovat suotuisia tapauksia kyseisessä satunnaiskokeessa.

Kolikonheittelyn ainoa tietty ja mahdollisesti toteutuva tapahtuma oli (jokin jono). Sen todennäköisyys on 1, suotuisia tapauksia olivat kaikki tulosvaihtoehdot.

Lue lisää

JC: "Mainitsemasi tapahtumat voivat toteutua satunnaiskokeessa vain silloin, kun ne kuuluvat sen tapahtumien joukkoon."

Aivan oikein. Ja tokihan esim. {3} ⊂ Ω, kun Ω = {1, 2, 3, 4, 5, 6}

JC: "Jos kukaan ei niitä määrittele tuohon joukkoon, ne eivät siihen joukkoon kuulu."

Ja noin kreationisti härkisti valehtee ja jumalansa nimiin. Todennäköisyysteoriassa tapahtuma kun on otosavaruuden osajoukko. Koskapa sinulla multinilkki on nämä peruskäsitteetkin noin "hukassa" niin kerrataanpa niitä hieman Aalto-yliopiston kurssimateriaalista:

"Otosavaruus Ω muodostaa siis sen perusjoukon, jossa satunnaisilmiön tulosvaihtoehtoja tarkastellaan. Koska satunnaisilmiötä ei voida purkaa alkeistapahtumia alkeellisempiin tulos-vaihtoehtoihin, niin alkeistapahtumat ovat otosavaruuden alkioita. Tarkasteltavan satunnaisilmiön tapahtumat ovat
otosavaruuden Ω alkioiden eli alkeistapahtumien muodostamia otosavaruuden Ω osajoukkoja."

https://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

Nopan heitossa otosavaruus on Ω = {1, 2, 3, 4, 5, 6}

Nyt multinilkki höperöit täysin järjenvastaisesti että joukot {3}, {1, 3, 5} ja {3, 5} eivät ole joukon Ω osajoukkoja! Väität siis että seuraavat lausekkeet ovat epätosia:

{3} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6}
{1, 3, 5} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6}
{3, 5} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6}

Joukko-opin alkeet oppinut peruskoululainenkin kykenee toteamaan, että valehtelet multinilkki. Mutta sinähän oletkin oppimaton tollo.

"Jos puolimutka vielä luulet että kaikkien satunnaiskokeiden sigma-algebra on otosavaruuden kaikkien osajoukkojen joukko, erehdyt."

Voi en minä toki luule ja höperöi kuten sinä. Täytyy olla täysin latvalaho, kuten sinä, jos väittää että {3} ⊄ {1, 2, 3, 4, 5, 6} kuten sinä faktisesti väität.

"Käytännössä - kuten E:n kolikonheittelyssä - sigma-algebra koostuu vain tietyistä ja oleellisista tapahtumista, niiden alkiot ovat suotuisia tapauksia kyseisessä satunnaiskokeessa."

Ja kenenkä multinilkki kuvittelet uskovan noita sinun kieroilevia σ-algebra höperöintejä? Mikään satunnaiskokeen valideista σ-algebroista ei estä mitään satunnaiskokeen tapahtumaa toteutumasta.

JC: "Kolikonheittelyn ainoa tietty ja mahdollisesti toteutuva tapahtuma oli (jokin jono). Sen todennäköisyys on 1, suotuisia tapauksia olivat kaikki tulosvaihtoehdot."

Vai noinko kreationistisesti höperöivässä todennäköisyystulkinnassa yritetään epätoivoisesti valehdella?

Me matematiikka ymmärtävät kun tiedämme, että Enqvistin esimerkin satunnaiskokeessa kun on 2^(2^100) tapahtumaa, joista jokaisella kokeen suorituskerralla toteutuu 2^(2^100-1) tapahtumaa. Mukaanlukien yksi yksialkioisista alkeistapahtumista, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100.

Sain sinulta multinilkki jälleen helposti puristettua yhden typeröinnin. Väität että {3} ⊂ {1, 2, 3, 4, 5, 6} ei pidä paikkaansa! Pidän huolen, että tuohonkin höperöintiisi palataan ja usein. Hih hih.

On se vaan niin mukavaa kyykyttää typeriä ja kieroilevia kreationisteja, kuten multinilkki-JC:tä.

probabilistikko kirjoitti:

Ohessa on kahdesta lähteestä diskreetin todennäköisyysavaruuden määritelmä.

1) https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwikuvOAzrvJAhWEEywKHeGWCRIQFggqMAE&url=http://www.springer.com/cda/content/document/cda_downloaddocument/9783540149132-c1.pdf?SGWID=0-0-45-77983-p2142003&usg=AFQjCNFAdZ5Y1ST77kK6p3OHeKumDcRZ5A&sig2=e7sQFzIU7kR6Yz17BD6kog (linkki pdf-tiedostoon, määritelmä sivulla 1, Springer ei yleensä matemaattiista huuhaata julkaise)

2) http://www.math.uchicago.edu/~lawler/probnotes.pdf (Chicagon yliopiston luentomoniste, määritelmä sivulla 1)

Ensimmäinen sanoo suoraan, että kun otosavaruus on äärellinen tai numeroituva, valitaan sigma-algebraksi välittömästi koko potenssijoukko.

Jälkimmäinen kertoo, että ellei muuta mainita, valitaan äärellisen otosavaruuden tapauksessa sigma-algebraksi potenssijoukko.

Tapahtumat ovat valitun sigma-algebran alkiot, eli otosavaruuden osajoukot.

Jolleivät nämä määritelmät miellytä, niin sitten on etsittävä paremmat, joissa vaaditaan kummallisia ennakkoonnimeämisiä. Tällöin toki mennään varsin erikoisen todennäköisyysteorian maailmaan.

Lue lisää

Sivullisille tiedoksi, että nämä JC:n sigma-algebraa koskevat höpinät ovat vain hänen epätoivoisia yrityksiään kieroilla vääriä väitteitään paikkansapitäviksi.

Satunnaiskokeelle voidaan laatia useita sigma-algebroita, mutta mikään niistä ei estä mitään satunnaiskokeen tapahtumaa eli otosavaruuden Ω osajoukko toteutumasta.

Esimerkiksi nopanheitolle, jonka otosavaruus Ω = {1, 2, 3, 4, 5, 6} voidaan valita vaikka σ-algebra F1 ={Ø, {3}, {1, 2, 4, 5, 6}, Ω} tai F2 ={Ø, {1, 2, 3}, {4, 5, 6}, Ω}. Mutta huolimatta siitä, että olemme määritelleet kaksi sigma-algebraa F1 ja F2, jotka eivät sisällä tapahtumaa {5, 6}, niin kyseinen tapahtuma toteutuu, jos nopan silmäluvuksi sattuu joko 5 tai 6.

Otosavaruuden potenssijoukko pot(Ω) on σ-algebra, joka sisältää kaikki otosavaruuden osajoukot eli tapahtumat:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F = pot(Ω). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria

JC omahyväisyyttään ja naiviuuttaan kuvittelee, että hän kykenee näennäisesti ja etäisesti matematiikalta vaikuttavilla höpinöillään harhauttamaan sivullisest luulemaan, että hän ymmärtää jotakin matematiikasta.

Täytyy olla kvasin tasoinen yksinkertaisuus, että noihin JC:n höpinöihin erehtyy uskomaan. Vai mitä kvasi?

JC_-- kirjoitti:

"Mikä on kunkin yksittäisen lottorivin todennäköisyys sattua, kun erilaisia lottorivejä on 15380937 kappaletta..."

Miksi vielä kyselet tällaisia asiattomuuksia, puolimutka? Kun kuitenkin jäät heti kiinni, itse teosta?

Oleellinen, keskusteluumme erottamattomasti liittyvä kysymys voisi kuulua:

Mikä on jonkin lottorivin todennäköisyys sattua, kun erilaisia lottorivejä on 15380937 kappaletta...?

Tai matemaattisemmin muotoiltuna:

Mikä on tapahtuman (jokin rivi) todennäköisyys Lotossa?

Lue lisää

"Tai matemaattisemmin muotoiltuna:

Mikä on tapahtuman (jokin rivi) todennäköisyys Lotossa?"

Hih hih. Tuossa kieroilussasi ei ole mitään matemaattista.

Etkö multinilkki vieläkään ole ymmärtänyt että todennäköisyysmatematiikassa tapahtumat esitetään formaalisti joukkoina? Jos haluat typerys esittää matematiisen kysymyksen, niin esitä se matemaattisesti muotoiltuna, eikä tuolla tavoin myötähäpeää aiheuttavana tollon mutuiluna.

Vastaan oikein mielelläni kysymykseen, kunhan esität sen matemaattisesti ja yksikäsitteisesti ilmaistuna. Valitettavasti täytyy myös todeta, että myös suomen kielen kykysi ovat sangen heikot. Kielellinen ilmaisusi on jaarittelevaa ja epämääräistä. Käytät vakiintuineita käsitteitä epämääräisesti ja usein vääristellen.

Esitä siis "tapahtumasi" "jokin rivi" yksikäsitteiseti ja formaalisti joukkona, niin vastaan kysymykseesi.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Jätit tuosta Enqvistin noppanheitosta pois sen, miten "juuri tuo luku" oli määritelty."

En jättänyt mistään syystä. Johan se linkki Enqvistin nopanheiton esimerkin kuvaukseen annettiin tässä keskustelussa.

Eiköhän kaikille ole selvää että se on juuri se luku, joka sattuu tulokseksi ja tulee muistiin merkityksi.

"Se oli määritelty näin: Jos heitämme arpakuutiota 100 kertaa ja merkitsemme silmäluvut muistiin, saamme tietyn satanumeroisen luvun, jossa esiintyy numeroista ykkösestä kuutoseen satunnaisessa järjestyksessä."

Ja kuten tuo kuvauskin kertoo niin tulos on yksittäinen satanumeroinen luku, yksi mahdollisesta 6^100 luvusta.

Ja juuri tuon tuon luvun todennäköisyys sattua ei ole 1, kuten palstan typerät ja epärehelliset kreationistit valehtelevat. Vaan tietenkin 1/6^100.

Oliko vielä mussutettavaa?

Lue lisää

Ja kuitenkin Enqvist samassa yhteydessä kertoo, viitaten juuri tähän muistiin merkityyn lukuun siten, että jokin lukuhan meidän on saatava, joten siinä mielessä todennäköisyys on myös yksi.

Et sitten idiootti ole vielä tajunnut että P(S) = 1 missä S on otosavaruus tapahtumana. Sitä ei ole kukaan kiistänyt. Mutta tuloksen todennäköisyys ei tietty ole 1. Kretupellet ne kyllä haluaa tämän jostain syystä kiistää JC etunenässä. Heitä noppaa. Saat tulokseksi silmäluvun, jonka todennäköisyys on 1/6. Kunhan vaan heität nopan niin saat satunnaisen tuloksen varmasti. Eli itse tuloksen todennäköisyys on 1/6 mutta TULOKSEN SAAMISEN todennäköisyys on 1. Joko idiootti meni jakeluun?

puolimutkateisti kirjoitti:

"Enqvist ei väitä, että yksi tulee tulokseksi, vaan että jokin tulee tulokseksi todennäköisyydellä yksi."

Enqvist ei missään väitä, että tulokseksi sattuvan tulosvaihtoehdon todennäköisyys sattua oli 1.

Vaan hän toteaa noppaesimerkissään, että "todennäköisyys sille, että muodostamme juuri tuon luvun on karmaisevan pieni : yhden suhde triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan triljoonaan ja vielä hiukan pienempi".

Sen sijaan todennäköisyys on 1 sen tapahtuman toteutumiselle, joka sisältää kaikki tulosvaihtoehdot.

Satunnaiskokeen tulos on sattunut tulosvaihtoehto. Tuloksen myötä toteutuu satunnaiskokeessa aina joukko tapahtumia. Kaikki ne tapahtumat, joiden alkio sattunut tulosvaihtoehto on. Jos satunnaiskokeen otosavaruudessa Ω on N tulosvaihtoehtoa, on satunnaiskokeella 2^N tapahtumaa. Niistä toteutuu jokaisella satunnaiskokeen suorituskerralla 2^(N-1) tapahtumaa. Tekstariesimerkissisi otosavaruudessa on 27^100 tulosvaihtoehtoa. Se on liian suuri käytettäväksi havainnollistavassa esimerkissä.

Otetaan satunnaiskoe, jossa heitetään noppaa. Tuossa satunnaiskokeessa on 2^6 = 64 tapahtumaa, joista toteutuu jokaisella nopan heitolla 2^5 = 32 tapahtumaa. Ajatellaan että heität esimerkiksi silmäluvun 1. Et veikannut mitään ja sinulle "käyvät" kaikki silmäluvut. Siitä huolimatta seuraavat tapahtumat:

Yhden alkion tapahtumia 1 kpl: {1} : P({1}) = 1/6
2 alkion tapahtumia 5 kpl : {1,2}, {1, 3}, {1, 4}, {1, 5}, {1, 6} : P({1,2}) = 2/6 = 1/3
3 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3}, ..., {1,5,6}: P({1, 2, 3}) = 3/6 = 1/2
4 alkion tapahtumia 10 kpl : {1, 2, 3, 4}, ..., {3, 4, 5, 6} : P({1, 2, 3, 4}) = 4/6 = 2/3
5 alkion tapahtumia 5kpl : {1,2, 3,4,5,}, ..., {1,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5}) = 5/6
6 alkion tapahtumia 1 kpl: {1,2,3,4,5,6} : P({1,2,3,4,5,6}) = 6/6 = 1

Satunnaiskokeen tulos on kuitenkin sattunut silmäluku 1. Sen sattumisen todennäköisyys on 1/6 ei 1.

Vieläkö keksit lässytettävää?

Lue lisää

Jos heitän nopassa 1, eihän sille tarvitse enää tarvitse esittää tuota todennäköisyyttä. Jos väität, ettet määrittele todennäköisyyttä jälkikäteen, teet sitä kuitenkin, kuten tässä.

kvasi2 kirjoitti:

Lisätään vielä edelliseen, että jos lottoarvontaan osallistuisi vain yksi lottorivi, niin lottovoiton todennäköisyys olisi varsin pieni.

Lisää nyt vielä sekin, että jos arvontaan osallistu erilaisten rivien lukumäärän verran rivejä, jotka kaikki ovat erilaisia, niin todennäköisyys on tasan yksi. Sopii hyvin muiden kommenttiesi joukkoon.

JC_-- kirjoitti:

"Mitä vain yhdestä kuuteen,..."

Matematiikan mukaan nopanheitossa: P(mitä vain yhdestä kuuteen) = 1. Eikö totta, tieteenharrastaja?

"...mutta vain yhtä lukua heittoa kohti."

Niin, mitä vain niistä, kuten jo kerroit. Yhdessä heitossa sattuu tietysti vain yksi alkeistapaus kerrallaan.

"Eri luku on aina eri tulos."

Mitähän tämä nyt tarkoittaa? Tuloshan oli "Mitä vain yhdestä kuuteen" - kuten jo aivan oikein myönsit.

"Kerro sinä vuorostasi, mitkä ovat noiden tulosten todennäköisyydet."

Tulosten? Kerroit jo, että puolimutka tarkoitti "yksittäisellä nimeämättömällä tulosvaihtoehdolla" "Mitä vain yhdestä kuuteen" nopalle. Se on vain yksi tapahtuma, jonka todennäköisyyden jo kerroin.

Lue lisää

Päätit siis paeta alkeelliseen lainauslouhintaan:

"Mitä vain yhdestä kuuteen,.. [mutta vain yhtä lukua heittoa kohti.]"

Jouduit lyhentämään tuon vääristelysi pohjaksi.

""Eri luku on aina eri tulos". Mitähän tämä nyt tarkoittaa? Tuloshan oli "Mitä vain yhdestä kuuteen" - kuten jo aivan oikein myönsit."

Heittäydyt tahallasi ymmärtämättömäksi. Tuohan on vastaukseen kuuluva välttämätön tarkennus, koska, missään nopan sivussa ei silmäluvun kohdalla lue "mitä vain yhdestä kuuteen". Kysymyshän oli, mitä silmälukua tarkoitan. Alä sinä rupea olettelemaan suotuisia tapauksiani.

Tarkoitan siis kuutta mahdollista silmälukua, joista vain yksi heittoa kohti voi toteutua. Jokainen niistä erikseen on suotuisa tapaus, koska tarvitsen niistä tehtyä tilastoa nopan rehellisyyden tarkistamiseen. Haluan siis pitkän heittosarjan, jolla ei ole yksittäistä suotuisan tapauksen silmälukua.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Arvonnalle laskettavista todennäköisyyksista muka puhuin, kun sanoin arvonnan alkeistapauksille laskettavan todennäköisyyksiä. Ne tosiaan voidaan symmetrisessä tapauksessa (joita tässä vain on käsitelty) laskea arpomattakin ja "suotuisia tapauksia" vilkaisemattakaan. Lottopalloja on vain se tietty numeroitu määrä. ja jokainen tulee ulos samalla todennäköisyydellä kuin jokainen muukin. Eivät mokomat edes ota huomioon, mitä numeroita on jo tullut. ja vielä vähemmän sitä, mitä ihmiset ovat veikkailleet, jos mitään.

Lue lisää

Et siis halua keskustella suotuisista tapauksista. Ymmärrän, kun niitä käytetään niin sinun näkemyksesi todennäkösyyksistä paljastuu auttamattomasti yhdeksi tyhjän kanssa.

jataasmetsään kirjoitti:

Jos heitän nopassa 1, eihän sille tarvitse enää tarvitse esittää tuota todennäköisyyttä. Jos väität, ettet määrittele todennäköisyyttä jälkikäteen, teet sitä kuitenkin, kuten tässä.

Lue lisää

"Jos heitän nopassa 1, eihän sille tarvitse enää tarvitse esittää tuota todennäköisyyttä."

Sehän on täysin yhdentekevää tarviiko vai. Oleellista oli että yksinkertaisella tavalla todistin, että satunnaiskokeessa toteutuu lukematon määrä tapahtumia kun yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi ja täysin riippumatta siitä onko kukaan kreationisteista veikannut, arvannut, nimenyt, stellaillut ja tai jeesukselta pyytänyt jonkin tulosvaihtoehdon tai tapahtuman "merkitykselliseksi" tai "tietyksi".

Sinua kreationisti nyt selvästi ärsyttää kun tolloutesi paljastetanut ja nolon tekstari esimerkiksi typeryyden osoittanut.

"Jos väität, ettet määrittele todennäköisyyttä jälkikäteen, teet sitä kuitenkin, kuten tässä."


Sillä ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta missä vaiheessa tapahtuman tai tapahtumien todennäköisyyden määrittelee.

Todennäköisyysyysteorian mukaan satunnaiskokeen tapahtumien todennäköisyydet pysyvät samoina ennen satunnaiskokeen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen. Jos väität vastaan niin esitä matemaattinen todistus, joka kumoaa tuon faktan. Minkä tahansa symmetrisen satunnaiskokeen ja minkä tahansa sen otosavaruuteen Ω sisältyvän tapahtuman todennäköisyyden voi tietenkin määritellä ilman mitään kokeen suorittamisia. Typeräkö olet?

Nopan heitossa kaikkien yksialkioisten tapahtumien todennäköisyys on 1/6. Ja kaikkien kolmialkioisten tapahtumien todennäköisyys on 3/6 = 1/2. Näin voi todeta tapahtumien todennäköisyydet ilman satunnaiskokeiden suorittamista ja tapahtumien alkioiden yksilöimistä eli nimeämistä.

ymmärretty kirjoitti:

Et siis halua keskustella suotuisista tapauksista. Ymmärrän, kun niitä käytetään niin sinun näkemyksesi todennäkösyyksistä paljastuu auttamattomasti yhdeksi tyhjän kanssa.

Lue lisää

"Et siis halua keskustella suotuisista tapauksista."

TH:lla ei ole mitään ongelmia keskustella mistään todennäköisyyttä koskevista kysymyksistä. Hän hallitsee todennäköisyysmatematiikan ja on rehellinen keskustelija. Sinuun ei päde kumpikaan noista ominaisuuksista.

Minä voin keskustella suotuisista tapauksista. Ongelma vaan on siinä että minä olisin ainoa keskusteleva osapuoli, sinä aivopiereskelet ja möläyttelet typeryyksiäsi kertakäyttöisten nikkiesi takaa ja syyllistyt kunnon kreationistina kaikkiin epärehellisen keskustelijan kommerverkkeihin.

puolimutkateisti kirjoitti:

"Jos heitän nopassa 1, eihän sille tarvitse enää tarvitse esittää tuota todennäköisyyttä."

Sehän on täysin yhdentekevää tarviiko vai. Oleellista oli että yksinkertaisella tavalla todistin, että satunnaiskokeessa toteutuu lukematon määrä tapahtumia kun yksi tulosvaihtoehdoista sattuu tulokseksi ja täysin riippumatta siitä onko kukaan kreationisteista veikannut, arvannut, nimenyt, stellaillut ja tai jeesukselta pyytänyt jonkin tulosvaihtoehdon tai tapahtuman "merkitykselliseksi" tai "tietyksi".

Sinua kreationisti nyt selvästi ärsyttää kun tolloutesi paljastetanut ja nolon tekstari esimerkiksi typeryyden osoittanut.

"Jos väität, ettet määrittele todennäköisyyttä jälkikäteen, teet sitä kuitenkin, kuten tässä."


Sillä ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta missä vaiheessa tapahtuman tai tapahtumien todennäköisyyden määrittelee.

Todennäköisyysyysteorian mukaan satunnaiskokeen tapahtumien todennäköisyydet pysyvät samoina ennen satunnaiskokeen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen. Jos väität vastaan niin esitä matemaattinen todistus, joka kumoaa tuon faktan. Minkä tahansa symmetrisen satunnaiskokeen ja minkä tahansa sen otosavaruuteen Ω sisältyvän tapahtuman todennäköisyyden voi tietenkin määritellä ilman mitään kokeen suorittamisia. Typeräkö olet?

Nopan heitossa kaikkien yksialkioisten tapahtumien todennäköisyys on 1/6. Ja kaikkien kolmialkioisten tapahtumien todennäköisyys on 3/6 = 1/2. Näin voi todeta tapahtumien todennäköisyydet ilman satunnaiskokeiden suorittamista ja tapahtumien alkioiden yksilöimistä eli nimeämistä.

Lue lisää

Enqvist on muutanut esimerkkiään, joten pitäiskö sinunkin ottaa se huomioon?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Päätit siis paeta alkeelliseen lainauslouhintaan:

"Mitä vain yhdestä kuuteen,.. [mutta vain yhtä lukua heittoa kohti.]"

Jouduit lyhentämään tuon vääristelysi pohjaksi.

""Eri luku on aina eri tulos". Mitähän tämä nyt tarkoittaa? Tuloshan oli "Mitä vain yhdestä kuuteen" - kuten jo aivan oikein myönsit."

Heittäydyt tahallasi ymmärtämättömäksi. Tuohan on vastaukseen kuuluva välttämätön tarkennus, koska, missään nopan sivussa ei silmäluvun kohdalla lue "mitä vain yhdestä kuuteen". Kysymyshän oli, mitä silmälukua tarkoitan. Alä sinä rupea olettelemaan suotuisia tapauksiani.

Tarkoitan siis kuutta mahdollista silmälukua, joista vain yksi heittoa kohti voi toteutua. Jokainen niistä erikseen on suotuisa tapaus, koska tarvitsen niistä tehtyä tilastoa nopan rehellisyyden tarkistamiseen. Haluan siis pitkän heittosarjan, jolla ei ole yksittäistä suotuisan tapauksen silmälukua.

Lue lisää

"Tarkoitan siis kuutta mahdollista silmälukua, joista vain yksi heittoa kohti voi toteutua."

Aivan oikein. Todennäköisyys sellaiselle tapahtumalle, jossa "tarkoitetaan kuutta mahdollista silmälukua", on 1. Tietysti vain yksi silmäluku "heittoa kohti" voi sattua tulokseksi. Tätä on aivan tarpeetonta jatkuvasti toistaa.

"Tuohan on vastaukseen kuuluva välttämätön tarkennus, koska, missään nopan sivussa ei silmäluvun kohdalla lue "mitä vain yhdestä kuuteen"."

Ei tarvitse lukea, koska jokainen silmäluvuista toteuttaa ehdon (tapahtumasi) "mitä vain yhdestä kuuteen". Jos haluat, voit ajatella jokaisella nopan sivuilla lukevan silmäluvun lisäksi "mitä vain yhdestä kuuteen".

"Kysymyshän oli, mitä silmälukua tarkoitan..."

Vastasit siihen jo, tieteenharrastaja. Tulkitsit puolimutkan kiemurtelun "yksittäinen nimeämätön tulosvaihtoehto" tarkoittavan "mitä vain yhdestä kuuteen". Se on aivan oikea tulkinta.

"Jokainen niistä erikseen on suotuisa tapaus,..."

Tottakai, jokainen silmäluku on (erikseen) suotuisa tapaus tapahtumalle, josta keskustelemme.

"...koska tarvitsen niistä tehtyä tilastoa nopan rehellisyyden tarkistamiseen. Haluan siis pitkän heittosarjan, jolla ei ole yksittäistä suotuisan tapauksen silmälukua."

Vakuutan, että tämä ei ole tarpeen keskustelumme kannalta.

"Alä sinä rupea olettelemaan suotuisia tapauksiani."

En toki, olethan ne jo kertonut useammallakin tapaa: "mitä vain yhdestä kuuteen" ja "jokainen niistä erikseen". Lienee kaikille selvää, että tarkoitat mitä tahansa silmälukua, jotakin silmälukua.

Olet nyt (taas?) tieteenharrastaja tunnustanut totuuden. Jospa yhdessä vielä yrittäisimme auttaa puolimutkaa, että myös hän viimein selviää pinteestään todennäköisyyslaskennossa?

JC_-- kirjoitti:

"Tarkoitan siis kuutta mahdollista silmälukua, joista vain yksi heittoa kohti voi toteutua."

Aivan oikein. Todennäköisyys sellaiselle tapahtumalle, jossa "tarkoitetaan kuutta mahdollista silmälukua", on 1. Tietysti vain yksi silmäluku "heittoa kohti" voi sattua tulokseksi. Tätä on aivan tarpeetonta jatkuvasti toistaa.

"Tuohan on vastaukseen kuuluva välttämätön tarkennus, koska, missään nopan sivussa ei silmäluvun kohdalla lue "mitä vain yhdestä kuuteen"."

Ei tarvitse lukea, koska jokainen silmäluvuista toteuttaa ehdon (tapahtumasi) "mitä vain yhdestä kuuteen". Jos haluat, voit ajatella jokaisella nopan sivuilla lukevan silmäluvun lisäksi "mitä vain yhdestä kuuteen".

"Kysymyshän oli, mitä silmälukua tarkoitan..."

Vastasit siihen jo, tieteenharrastaja. Tulkitsit puolimutkan kiemurtelun "yksittäinen nimeämätön tulosvaihtoehto" tarkoittavan "mitä vain yhdestä kuuteen". Se on aivan oikea tulkinta.

"Jokainen niistä erikseen on suotuisa tapaus,..."

Tottakai, jokainen silmäluku on (erikseen) suotuisa tapaus tapahtumalle, josta keskustelemme.

"...koska tarvitsen niistä tehtyä tilastoa nopan rehellisyyden tarkistamiseen. Haluan siis pitkän heittosarjan, jolla ei ole yksittäistä suotuisan tapauksen silmälukua."

Vakuutan, että tämä ei ole tarpeen keskustelumme kannalta.

"Alä sinä rupea olettelemaan suotuisia tapauksiani."

En toki, olethan ne jo kertonut useammallakin tapaa: "mitä vain yhdestä kuuteen" ja "jokainen niistä erikseen". Lienee kaikille selvää, että tarkoitat mitä tahansa silmälukua, jotakin silmälukua.

Olet nyt (taas?) tieteenharrastaja tunnustanut totuuden. Jospa yhdessä vielä yrittäisimme auttaa puolimutkaa, että myös hän viimein selviää pinteestään todennäköisyyslaskennossa?

Lue lisää

Jastkapa vain tätä sanaketkuiluasi ihan rauhassa. Matematiikkaa mmärtämättömät sivullisekin ovat jo saaneet käsityksen, miksi "suotuisa tapaus" on vain siihen puuhaan valjastamasi apukäsite.

Olet pihistänyt sen äärettömien joukkojen teoriasta paikkaan, jonne se ei kuulu.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Jastkapa vain tätä sanaketkuiluasi ihan rauhassa. Matematiikkaa mmärtämättömät sivullisekin ovat jo saaneet käsityksen, miksi "suotuisa tapaus" on vain siihen puuhaan valjastamasi apukäsite.

Olet pihistänyt sen äärettömien joukkojen teoriasta paikkaan, jonne se ei kuulu.

Lue lisää

Miksi olet noin kiihdyksissäsi, että kirjaimet hyppii sinne tänne?

Matikanmukaan kirjoitti:

Et sitten idiootti ole vielä tajunnut että P(S) = 1 missä S on otosavaruus tapahtumana. Sitä ei ole kukaan kiistänyt. Mutta tuloksen todennäköisyys ei tietty ole 1. Kretupellet ne kyllä haluaa tämän jostain syystä kiistää JC etunenässä. Heitä noppaa. Saat tulokseksi silmäluvun, jonka todennäköisyys on 1/6. Kunhan vaan heität nopan niin saat satunnaisen tuloksen varmasti. Eli itse tuloksen todennäköisyys on 1/6 mutta TULOKSEN SAAMISEN todennäköisyys on 1. Joko idiootti meni jakeluun?

Lue lisää

Puolimutkateistikö se siellä?

sinuaonnytjallitettu kirjoitti:

Enqvist on muutanut esimerkkiään, joten pitäiskö sinunkin ottaa se huomioon?

Mitä niistä lukuisista esimerkeistä, jotka sinä olet kaikki ymmärrät typeryyttäsi väärin?

kukasiellä kirjoitti:

Puolimutkateistikö se siellä?

Ei kun minä olen tässä multinikki puskista huutelija.

Multinikkeilevää ja puskista mölisevää kreationistia nyt risoo kun tolloutensa taas todistettiin.

taisosua kirjoitti:

Miksi olet noin kiihdyksissäsi, että kirjaimet hyppii sinne tänne?

Tyypillistä th:n ja hänen popinsa kieroilua.

kvasi2 kirjoitti:

Tyypillistä th:n ja hänen popinsa kieroilua.

katos vaanitse peiliin kieroilja. Tieteenharjoittaja on kyllä yksi rehellisimmistä täällä kretuliinien kieroilufoorumilla. Itse valehtelet ja jätät vastaamatta kysymyksiin, jotka on armotta paljastaa sinun olevan väärässä-

Ovat taas kretut todistaneet paatoksella tässäkin keskustelussa kuinka ylimielisen epärehelliisiä voivat olla ne herrantertut, jotka jo mielissään sovittelevat paradiisin kultaisia vetimiä ylleen.

puolimutkateisti kirjoitti:

Ei kun minä olen tässä multinikki puskista huutelija.

Multinikkeilevää ja puskista mölisevää kreationistia nyt risoo kun tolloutensa taas todistettiin.

Eipä tuo huutelemisesi senkumemennin haittaa, koska käytin tekesteissäni Enqvistin ajatuksia pohjana. Tuo tekstarijuttu, joka sinua niin kovasti inspiroi, oli myös hänen esimerkkiinsä sovellettuna. Että sillee.

taisosua kirjoitti:

Miksi olet noin kiihdyksissäsi, että kirjaimet hyppii sinne tänne?

Ikänäkö tuossa vähän sassaroi. Loppupäivästä enemmän kuin aamulla.

näinonnäreet kirjoitti:

Eipä tuo huutelemisesi senkumemennin haittaa, koska käytin tekesteissäni Enqvistin ajatuksia pohjana. Tuo tekstarijuttu, joka sinua niin kovasti inspiroi, oli myös hänen esimerkkiinsä sovellettuna. Että sillee.

Lue lisää

"Eipä tuo huutelemisesi senkumemennin haittaa, ..."

Mikä huuteleminen? Minähän vain ystävällisesti yritän saada sinut ymmärtämään todennäköisyyden alkeet. Ajattele jos olisit ensimmäinen kreationisti palstalla, joka ne ymmärtää.

"...koska käytin tekesteissäni Enqvistin ajatuksia pohjana."

Siis väärin ymmärtämäsi Enqvistin ajatuksia. Väitit että ensimmäisen tekstarin sattumisen todennäköisyys on eri kuin toisen. Matematiikan mukaan sekä ensimmäisen että toisen tekstarin sattumisen todennäköisyys täytyy olla täsmälleen sama, koska kumpikin niistä on yksi tulosvaihtoehdoista, joita on 27^100 kappaletta. Ja kummankin tekstarin arvonnan kohdalla saadaan todennäköisyydellä 1 otosavaruus Ω toteutumaan.

"Tuo tekstarijuttu, joka sinua niin kovasti inspiroi, ..."

Se on jännä miten omahyväisillä kreationisteilla on vääristyneitä käsityksiä siitä miten heidän tekemisiinsä suhtaudutaan. Vai inspiroi typeröintisi minua? Hih hih. Huvittaa korkeitaan.

"... oli myös hänen esimerkkiinsä sovellettuna."

Ja kreationistiseen tyyliin vääristellen ja väärin sovellettuna.

"..Että sillee."

Aivan. Että silleen meni taas pieleen. Kreationisti ei vaan ymmärrä eikä osaa.