Voiko narulla työntää

Heh,heh. Hyvä heitto ja nikki.

Suunnitelmat EKP:n määrällisen elvytyksen toimeenpanosta pistvät miettimään, kuinka lisälikviditeetti oikeasti saadaan työnnettyä talouteen. Olettaen että valtioiden velkakirjaostot - vaikkapa epäsuorasti- mahdollistuisivat, täytyy julkisten vajeiden kasvaa. Ts. määärällinen elvytys edellyttää a) valtioiden / julkisen sektorin lisävelkaantumista, b) kotitalouksien lisävelkaantumista, c) yritysten gearingin kasvua, tai d) rahoitussektorin lisävivutusta. Keskeinen kysymys on: millä näistä talouden toimijoista on liikkumavaraa velka-asteiden kasvattamiseen? Julkisella puolella vajeita ei voi ilman EU:n vakaussopimuksen sivuuttumista kasvattaa, keskimäärin valtioiden julkinen velka lähestyy 100%:n tasoa. Kuluttajilla alkaa olla piikki täynnä eikä kansa deflaatiopeloissa halua ostaa lainarahalla tänään jotain joka huomenna on halvempaa. Samoin yrityssektorilla ei halukkuutta velkarahoitteisiin investointeihin. Pankit pääomavaatimustensa kanssa eivät halua keskuspankkirahaa taseisiinsa.

Japanissa valtio ottanut lisävelkaa, jenkeissä finanssikriisin de-leveragen (ml. mittava Fannie Mae/Freddie Mac luottokannan "mitätöinti" ja pankkien write-offit) jälkeen ollut tilaa velalle, painopisteen siirtyessä julkisesta velanotosta yksityiseen velkaan, joka sekin alkaa nyt olla pre-crisis tasoissa.

Kertokaa viisaat minulle että kuka sitä velkavipua kasvattaa, jolla tämä suuri Euron devalvointioperaatio hoituu, ja millä härvelillä se kasvanut likviditeetti joskus vedetään joskus takaisin.

Kenellä tahansa menee, jos majuri kykenee olemaan yhtä aikaa sekä palstalla että metsässä. On chris angelit ja muut taikashowt katsottu, ja hyvin onkin. Pian joku copperfiildi ottaa yhteyttä ja kysyy: miten sä teit ton?

TaikurinHommiaTiedossa kirjoitti:

Kenellä tahansa menee, jos majuri kykenee olemaan yhtä aikaa sekä palstalla että metsässä. On chris angelit ja muut taikashowt katsottu, ja hyvin onkin. Pian joku copperfiildi ottaa yhteyttä ja kysyy: miten sä teit ton?

Lue lisää

Älä unohda aikakonetta.

MitäTuumitMajuri kirjoitti:

Suunnitelmat EKP:n määrällisen elvytyksen toimeenpanosta pistvät miettimään, kuinka lisälikviditeetti oikeasti saadaan työnnettyä talouteen. Olettaen että valtioiden velkakirjaostot - vaikkapa epäsuorasti- mahdollistuisivat, täytyy julkisten vajeiden kasvaa. Ts. määärällinen elvytys edellyttää a) valtioiden / julkisen sektorin lisävelkaantumista, b) kotitalouksien lisävelkaantumista, c) yritysten gearingin kasvua, tai d) rahoitussektorin lisävivutusta. Keskeinen kysymys on: millä näistä talouden toimijoista on liikkumavaraa velka-asteiden kasvattamiseen? Julkisella puolella vajeita ei voi ilman EU:n vakaussopimuksen sivuuttumista kasvattaa, keskimäärin valtioiden julkinen velka lähestyy 100%:n tasoa. Kuluttajilla alkaa olla piikki täynnä eikä kansa deflaatiopeloissa halua ostaa lainarahalla tänään jotain joka huomenna on halvempaa. Samoin yrityssektorilla ei halukkuutta velkarahoitteisiin investointeihin. Pankit pääomavaatimustensa kanssa eivät halua keskuspankkirahaa taseisiinsa.

Japanissa valtio ottanut lisävelkaa, jenkeissä finanssikriisin de-leveragen (ml. mittava Fannie Mae/Freddie Mac luottokannan "mitätöinti" ja pankkien write-offit) jälkeen ollut tilaa velalle, painopisteen siirtyessä julkisesta velanotosta yksityiseen velkaan, joka sekin alkaa nyt olla pre-crisis tasoissa.

Kertokaa viisaat minulle että kuka sitä velkavipua kasvattaa, jolla tämä suuri Euron devalvointioperaatio hoituu, ja millä härvelillä se kasvanut likviditeetti joskus vedetään joskus takaisin.

Lue lisää

Niin...eihän nämä helppoja ole, kun ei alan spesialistitkaan niitä hallitse.

Usein yksityisen sektorin finanssikriisejä edeltää, ja etenkin kotitalouksien voimakas velkaantuminen, sekä asuntojen hintojen kallistuminen. Tällä hetkellä kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihinsa.
Maan talous mataa kuten on tehnyt vuodesta 2008 lähtien, mutta kotitalouksien velkaantuminen jatkaa yhä vuonna 2003 alkanutta nousua.
Suuren velkaantuneisuuden vuoksi velkaantumisvauhdin kiihtyminen olisi vakavasti otettava huolenaihe.
"Mahdollinen stressitilanne aiheuttaisi työttömyyden äkillisen kasvun tai korkojen nousun, velkaantuneen kotitaloussektorin ongelmat aiheuttaisivat suorien luottotappioiden lisäksi välillisiä vaikutuksia kulutuskäyttäytymisen kautta".
-näin joku viisas sanoi taannoin.

Kun muistetaan ettei ilmaisia lounaita ole.
Kaikkien käyttäjien tulisi ymmärtää, että silloin kun vain siirretään lainan maksua ja lainataakkaa, se siirtää vain tuonnemmaksi lainan lyhennyksiä.
-jostain koppasin tuollaista"Määräaikaisten lyhennysvapaiden piiriin tuli helmi-elokuussa 2015 arviolta noin 12 miljardin euron arvosta asuntolainoja eli noin 13 prosenttia koko asuntolainakannasta. Viimeisen 12 kuukauden aikana nostettujen uusien asuntolainojen alkuperäiset maturiteetit eli laina-ajat ovat olleet yleisimmin noin 20 tai 25 vuotta."
-
Japanissa ja Jenkeissä on kansantalous ihan eritollalla kuin meillä.
Sikäli huono sinne verrata, meidän minibudjetteja, heihin.
Mutta, varmaan suuntaa antavaa. Ja ainakin vaikuttaa meihinkin heidän ahdinkonsa, jos sitä nyt onkaan.
Nyt Kiina "peikkoilee" miten kansantuotteelle käy, se vaikuttaa heti meihinkin. Iran on nousemassa Saksan kokoisena kansakuntana.
Sinnekkin saatava jalkaa työnnenttyä, muitten jalkojen väliin.
-
Nyt vihaisesti alkaa etsimään kotimaan työkohteita, ja niitähän on.
esim.
Vuotos, Kollaja, Sierilän vesivoimalaitos, ym.
Pakko alkaa puuhaaman paria uutta ydinvoimalaa hetimiten.
Vesivoiman lisärakentaminen ja käynnissä sitten, on pois ostoenergiasta. Rakentaminen poikii laajasti työtä.
Ison ydinvoimalan verran olisi vesivoimaa kasvatettavissa, puolet laitoksien parantamisina.
Uusien isojen työpaikkojen avaaminen vireyttää ihmisiä.
Rahaa laitetaan kulutukseen enemmän, se piristää kotimarkkinoita.
Tulee uusia yrityksiä kuin sieniä sateella.
Pyhäjoen ydinvoimalan alkava rakennus jo näyttää sitä.
Jo nyt sadoittain siitä saa elantonsa, vaika varsinainen rakentaminen alkanee vuoden-parin päästä.

Työtä kyllä olisi, kun olisi vetäjiä. Yksin puu työllistäisi runsaasti lisää.

Sepä siitä.

Hyvää Yötä.
Suljen ja lähden toiseen taloon.

Res-maj kirjoitti:

Niin...eihän nämä helppoja ole, kun ei alan spesialistitkaan niitä hallitse.

Usein yksityisen sektorin finanssikriisejä edeltää, ja etenkin kotitalouksien voimakas velkaantuminen, sekä asuntojen hintojen kallistuminen. Tällä hetkellä kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihinsa.
Maan talous mataa kuten on tehnyt vuodesta 2008 lähtien, mutta kotitalouksien velkaantuminen jatkaa yhä vuonna 2003 alkanutta nousua.
Suuren velkaantuneisuuden vuoksi velkaantumisvauhdin kiihtyminen olisi vakavasti otettava huolenaihe.
"Mahdollinen stressitilanne aiheuttaisi työttömyyden äkillisen kasvun tai korkojen nousun, velkaantuneen kotitaloussektorin ongelmat aiheuttaisivat suorien luottotappioiden lisäksi välillisiä vaikutuksia kulutuskäyttäytymisen kautta".
-näin joku viisas sanoi taannoin.

Kun muistetaan ettei ilmaisia lounaita ole.
Kaikkien käyttäjien tulisi ymmärtää, että silloin kun vain siirretään lainan maksua ja lainataakkaa, se siirtää vain tuonnemmaksi lainan lyhennyksiä.
-jostain koppasin tuollaista"Määräaikaisten lyhennysvapaiden piiriin tuli helmi-elokuussa 2015 arviolta noin 12 miljardin euron arvosta asuntolainoja eli noin 13 prosenttia koko asuntolainakannasta. Viimeisen 12 kuukauden aikana nostettujen uusien asuntolainojen alkuperäiset maturiteetit eli laina-ajat ovat olleet yleisimmin noin 20 tai 25 vuotta."
-
Japanissa ja Jenkeissä on kansantalous ihan eritollalla kuin meillä.
Sikäli huono sinne verrata, meidän minibudjetteja, heihin.
Mutta, varmaan suuntaa antavaa. Ja ainakin vaikuttaa meihinkin heidän ahdinkonsa, jos sitä nyt onkaan.
Nyt Kiina "peikkoilee" miten kansantuotteelle käy, se vaikuttaa heti meihinkin. Iran on nousemassa Saksan kokoisena kansakuntana.
Sinnekkin saatava jalkaa työnnenttyä, muitten jalkojen väliin.
-
Nyt vihaisesti alkaa etsimään kotimaan työkohteita, ja niitähän on.
esim.
Vuotos, Kollaja, Sierilän vesivoimalaitos, ym.
Pakko alkaa puuhaaman paria uutta ydinvoimalaa hetimiten.
Vesivoiman lisärakentaminen ja käynnissä sitten, on pois ostoenergiasta. Rakentaminen poikii laajasti työtä.
Ison ydinvoimalan verran olisi vesivoimaa kasvatettavissa, puolet laitoksien parantamisina.
Uusien isojen työpaikkojen avaaminen vireyttää ihmisiä.
Rahaa laitetaan kulutukseen enemmän, se piristää kotimarkkinoita.
Tulee uusia yrityksiä kuin sieniä sateella.
Pyhäjoen ydinvoimalan alkava rakennus jo näyttää sitä.
Jo nyt sadoittain siitä saa elantonsa, vaika varsinainen rakentaminen alkanee vuoden-parin päästä.

Työtä kyllä olisi, kun olisi vetäjiä. Yksin puu työllistäisi runsaasti lisää.

Sepä siitä.

Hyvää Yötä.
Suljen ja lähden toiseen taloon.

Lue lisää

Mikä näillä copy-pasteillasi on tarkoituksena? Pirun pitkäveteisyyden ja itsestäänselvyyksien toistelun lisäksi?

Res-maj kirjoitti:

Niin...eihän nämä helppoja ole, kun ei alan spesialistitkaan niitä hallitse.

Usein yksityisen sektorin finanssikriisejä edeltää, ja etenkin kotitalouksien voimakas velkaantuminen, sekä asuntojen hintojen kallistuminen. Tällä hetkellä kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihinsa.
Maan talous mataa kuten on tehnyt vuodesta 2008 lähtien, mutta kotitalouksien velkaantuminen jatkaa yhä vuonna 2003 alkanutta nousua.
Suuren velkaantuneisuuden vuoksi velkaantumisvauhdin kiihtyminen olisi vakavasti otettava huolenaihe.
"Mahdollinen stressitilanne aiheuttaisi työttömyyden äkillisen kasvun tai korkojen nousun, velkaantuneen kotitaloussektorin ongelmat aiheuttaisivat suorien luottotappioiden lisäksi välillisiä vaikutuksia kulutuskäyttäytymisen kautta".
-näin joku viisas sanoi taannoin.

Kun muistetaan ettei ilmaisia lounaita ole.
Kaikkien käyttäjien tulisi ymmärtää, että silloin kun vain siirretään lainan maksua ja lainataakkaa, se siirtää vain tuonnemmaksi lainan lyhennyksiä.
-jostain koppasin tuollaista"Määräaikaisten lyhennysvapaiden piiriin tuli helmi-elokuussa 2015 arviolta noin 12 miljardin euron arvosta asuntolainoja eli noin 13 prosenttia koko asuntolainakannasta. Viimeisen 12 kuukauden aikana nostettujen uusien asuntolainojen alkuperäiset maturiteetit eli laina-ajat ovat olleet yleisimmin noin 20 tai 25 vuotta."
-
Japanissa ja Jenkeissä on kansantalous ihan eritollalla kuin meillä.
Sikäli huono sinne verrata, meidän minibudjetteja, heihin.
Mutta, varmaan suuntaa antavaa. Ja ainakin vaikuttaa meihinkin heidän ahdinkonsa, jos sitä nyt onkaan.
Nyt Kiina "peikkoilee" miten kansantuotteelle käy, se vaikuttaa heti meihinkin. Iran on nousemassa Saksan kokoisena kansakuntana.
Sinnekkin saatava jalkaa työnnenttyä, muitten jalkojen väliin.
-
Nyt vihaisesti alkaa etsimään kotimaan työkohteita, ja niitähän on.
esim.
Vuotos, Kollaja, Sierilän vesivoimalaitos, ym.
Pakko alkaa puuhaaman paria uutta ydinvoimalaa hetimiten.
Vesivoiman lisärakentaminen ja käynnissä sitten, on pois ostoenergiasta. Rakentaminen poikii laajasti työtä.
Ison ydinvoimalan verran olisi vesivoimaa kasvatettavissa, puolet laitoksien parantamisina.
Uusien isojen työpaikkojen avaaminen vireyttää ihmisiä.
Rahaa laitetaan kulutukseen enemmän, se piristää kotimarkkinoita.
Tulee uusia yrityksiä kuin sieniä sateella.
Pyhäjoen ydinvoimalan alkava rakennus jo näyttää sitä.
Jo nyt sadoittain siitä saa elantonsa, vaika varsinainen rakentaminen alkanee vuoden-parin päästä.

Työtä kyllä olisi, kun olisi vetäjiä. Yksin puu työllistäisi runsaasti lisää.

Sepä siitä.

Hyvää Yötä.
Suljen ja lähden toiseen taloon.

Lue lisää

Profiilikuvasta kysyisin, että löytyikö muikku- tai silakkapurkista tuollainen puupalikka?

Löytyikö puupalikka kalapurkista?