Kaikki ahdistaa nykymaailmassa:
-turvapaikkaturismi tänne, aiheuttaa jatkossa valtavia ongelmia meille
-maapallomme luonnon tuhoutuminen vakaasti ja varmasti (ihminen ei koskaan opi virheistään, väkiluku räjähtänyt käsiin, ja nyt meilläkin metsät kaadetaan pks:lla asutuksen tieltä ja muualla uusien sellu-ja biopuujalostustehtaiden tarpeisiin)
-nykyajan ihmisten pinnallisuus, rahan ja uran tavoittelu, näiden osalta toistensa vertailu ja kateellisuus ja "selkäänpuukottaminen"
-työn sisällön merkityksettömyys (samaa konttorityötä, ihmisen paikka olisi luonnossa monipuolisessa olemisessa)
-jatkuva kulutushysteria
Masennus on jatkunut vuosia ja johtanut nyt usein toistuviin itsari-ajatuksiin. Tunnen eläväni aivan väärässä ajassa.
Maailman meno synkistää
16
128
Vastaukset
- jnfknjf
Et ole ainut joka kokee asiat samalla tavalla. Olen pettynyt ihmisiin, että tätäkö ne haluaa... Yllättävän moni kuitenkin potee masennusta tai stressiä ja haluaisi hidastaa tahtia, mutta eivät pysty, koska on paineita suorittaa... No ainakaan minä en tänne tee lapsia ahdistumaan ja suorittamaan yhtään mitään. Elämän pitäisi olla lahja ja siitä tulisi nauttia parhaansa mukaan, mutta ei toisten kärsimysten kustannuksella. Näin sen näen.
- vapahdettu
Olen ihan samaa mieltä kanssanne, mutta elämä saa ihan toisenlaisen merkityksen ja tulevaisuuden Kristuksen tuntemisen kautta. Hänessä on uusi mahdollisuus, jolle se vain kelpaa. Syntiinlankeemus johti kaiken tuhon tielle.
- oliwer.k
vapahdettu kirjoitti:
Olen ihan samaa mieltä kanssanne, mutta elämä saa ihan toisenlaisen merkityksen ja tulevaisuuden Kristuksen tuntemisen kautta. Hänessä on uusi mahdollisuus, jolle se vain kelpaa. Syntiinlankeemus johti kaiken tuhon tielle.
Toisaalta massasuggestio on kristushömpän ytimenä. niin on kaikissa uskomusjutuissa. Ei huono juttu, mutta ei siitä huoli resuta sen enempää.
- entäpä_jos
vapahdettu kirjoitti:
Olen ihan samaa mieltä kanssanne, mutta elämä saa ihan toisenlaisen merkityksen ja tulevaisuuden Kristuksen tuntemisen kautta. Hänessä on uusi mahdollisuus, jolle se vain kelpaa. Syntiinlankeemus johti kaiken tuhon tielle.
Entäpä jos sitä taivasta ei ole? Jos meillä oikeasti on vain tämä elämä, fyysinen sellainen? Ihminenkin on eläin, nisäkäs, kädellisten lahkoa kuten apinat. Eihän suurin osa ihmisistä usko eläintenkään sieluun ja kuoleman jälkeiseen elämään. Miten nisäkäs nimeltä ihminen poikkeaisi niistä? Joku vetää tietysti rajatila-kortin tähän. Mutta: vaikka ihminen on ollut niissä tilanteissa ns kliinisesti kuollut eli sydän pysähtynyt, ei aivot ole vielä tuhoutuneet. Kokemus on muodostunut aivoissa, unen kaltaisena tilana. Kuka voi todistaa että oikean kuoleman jälkeen elämä/tunteminen jatkuisi? Vaihtoehto on ei mitään, eli nukkumisen kaltainen ikuisuus-tila (siis nukkuminen jossa ei näe sillä hetkellä unta).
Siksi tämän päivän meno ahdistaa vielä enemmän, tietää että on vain tämä elämä ja sen puitteet ollaan tuhoamassa poliitikkojemme ja yrityspomojen jne kautta (metsät kaadetaan, luonnon eläimet tapetaan sukupuuttoon, meret saastutetaan, matuja ahdetaan maamme täyteen jne). Synkkä on mieli, hemmetin synkkä. - täälläkans
Tuolla tavalla minäkin sen päättelen. En ole uskovanen. Mieli on synkkä, on ollut jo teinistä lähtien.
- vapahdettu
entäpä_jos kirjoitti:
Entäpä jos sitä taivasta ei ole? Jos meillä oikeasti on vain tämä elämä, fyysinen sellainen? Ihminenkin on eläin, nisäkäs, kädellisten lahkoa kuten apinat. Eihän suurin osa ihmisistä usko eläintenkään sieluun ja kuoleman jälkeiseen elämään. Miten nisäkäs nimeltä ihminen poikkeaisi niistä? Joku vetää tietysti rajatila-kortin tähän. Mutta: vaikka ihminen on ollut niissä tilanteissa ns kliinisesti kuollut eli sydän pysähtynyt, ei aivot ole vielä tuhoutuneet. Kokemus on muodostunut aivoissa, unen kaltaisena tilana. Kuka voi todistaa että oikean kuoleman jälkeen elämä/tunteminen jatkuisi? Vaihtoehto on ei mitään, eli nukkumisen kaltainen ikuisuus-tila (siis nukkuminen jossa ei näe sillä hetkellä unta).
Siksi tämän päivän meno ahdistaa vielä enemmän, tietää että on vain tämä elämä ja sen puitteet ollaan tuhoamassa poliitikkojemme ja yrityspomojen jne kautta (metsät kaadetaan, luonnon eläimet tapetaan sukupuuttoon, meret saastutetaan, matuja ahdetaan maamme täyteen jne). Synkkä on mieli, hemmetin synkkä.Jeesus Kristus on antanut sisimpääni rauhan ja levon ja myös elämisen janon ja innon. Ei minua ahdista tulevaisuus. Minulla on tämä yliluonnollinen rauha vaikka maailmassa tosiaankin myrskyää!
Ps 23
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun (siis Herran hyvyys)hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
- budhamsaranamgatchami
turvaan budhaan oppaanani,turvaan dharmaan oppaanani,turvaan sanghaan oppaanani.
- cdfvgnbfgjnfj
Mielestäni sinun ajatuksesi ovat samanlaisia kuin suurimmalla osalla masentuneista. Sitä sanotaan, että masentunut ihminen on valveutuneempi ja älykkäämpi, koska pystyy pysähtymään ajattelemaan ja pohtimaan. Itse olen toista mieltä. Mielestäni onnelliset ja hyvinvoivat ihmiset ovat niitä viisaimpia sielultaan. Siitä huolimatta, että ovat kokeneet paskaa, he jaksavat yhä sinnitellä ja nähdä elämän valoisimpia puolia.
En ole itse kovin vanha, mutta silti kokenut kaikenlaista paskaa elämässäni. Silti olen selvinnyt. Säkin voit selvitä. Emme me ihmiset loppujen lopuksi kovin erilaisia ole. Suurin osa ihmisistä kaipaa samoja asioita elämässään, joita ei tule vain miettineeksi -> turvaa, rakkautta, terveyttä ja toimeentulemista.
Ehkä jos ymmärrät nämä ihmisen syvimmät periaatteet päämäärilleen, voit oppia ymmärtämään heitä. Paras strategia on oppia tuntemaan "vihollisensa". Ei eläimetkään ole sen kummoisempia. Ne eivät vain ole kehittyneet evoluution saatossa yhtä paljon kuin me ihmiset, jotka opimme käyttämään käsiämme ja kasvatimme aivomme proteiinipitoisella ruokavaliolla.
Jokaisella eläimellä on aivan sama päämäärä kuin ihmisellä. Mikset voisi vaikka ottaa lemmikkieläintä itsellesi, jota on kaltoinkohdeltu? Eikö se piristäisi, että voit vaikuttaa edes jonkun elämään?
Yksittäinen ihminen ei yksin voi vaikuttaa asioihin ja valitettavasti ihmisillä on niin erilaiset ajatukset, että luultavasti tällaista ei tule koskaan tapahtumaankaan. Silläkään uhalla, että tuhoamme elinympäristömme.
Mäkään en tiedä yhtään toisaalta, mikä sua voisi auttaa. Vastasin vaan siinä toivossa, että saisit toisen ihmisen näkökulman asiaan.
Vastaile toki ja kerro miten menee.- 4esfetrw
Ei onnelliset ja hyvinvoivat ole välttämättä yhtään sen viisaampia sielultaan kuin masentuneet. Olemme yksilöitä. On masentuneita, joita ei kiinnosta yhtään ympäröivässä maailmassa tapahtuvat vääryydet, on hyvinvoivia ihmisiä, jotka eivät osaa ajatella kuin itseään. Eivät osaa olla myötätuntoisia toisia kohtaan jne. Paskoja juttuja ovat voineet kokea, mutta hyvin paljon ratkaisee onko tukiverkostoa, josta ammentaa voimavaroja vastoinkäymisiä kohdatessaan.
Se paskan määrä vaihtelee. Joku toinen saa viisi grammaa, toinen kuorma-autollisen. Vai sanotko, että esim. poika, joka on ihan maassa, kun koulussa ei menesty tarpeeksi ja tyttöystävä jätti on kokenut yhtä rankkoja kokemuksia kuin leukemiaa sairastava poika, jonka perheenjäsenet on surmattu sodassa jne. Selvitä voi, kunhan osaa kylmettää itsensä, muuttua välinpitämättömämmäksi. Täytyy opetella sietämään sitä kaikkea paskaa mitä tällä planeetalla tapahtuu, niin luonnolle, eläimille kuin myös ihmisten keskuudessa. - sdgsdfhdh
No joo, ehkä ilmaisin asiani vähän kömpelösti.
Mielestäni sinä kuitenkin puhut ristiriitaisesti, kun sanot, että me olemme yksilöitä ja eri asiat vaikuttavat meihin eri tavalla. Sitten otat esimerkiksi jonkin ääripään, kuten sairauden. Mielestäni tuskan määrää ei voi verrata. Se on jokaisen henkilökohtainen asia. Mistä tiedät, miten vaikkapa johonkin muuhun kuin tähän poikaan vaikuttaisi leukemia? Entä jos hän tekisikin itsemurhan? Entä jos ei osaakaan kylmettää itseään?
Mielestäni paras metodi selviytyä elämästä, on opetella rakastamaan ja antamaan anteeksi.
Ihmisen on hyvin hyvin vaikea rakastaa tai olla positiivinen. Jostain syystä ihmisen aivotkin ovat sellaiset, että magneetin lailla imevät itseensä enemmän niitä negatiivisia kokemuksia. - 4esfetrw
Niin yksilöllisesti suhtaudumme esim. sairauksiin. Niitäkin on laidasta laitaan, vakavia ja ei vakavia. En kyllä mitään ristiriitaista kirjoittanut. Et ymmärtänyt tekstiäni. Ehken tarpeeksi tarkkaan jaksanut selittää. Tarkoitin, että tuskan määrä kyllä vaihtelee ihmisten välillä. Ei jaksa rautalangasta vääntää. Suhtautuminen ikäviin asioihin vaihtelee, koska olemme yksilöitä. Edellisessä kommentissani kirjoitin, että olemme yksilöitä.
Rakastaa kannattaa, opetella, jos ei osaa. Pointtini se, että meidän jokaisen elämäntarina on erilainen. Turha jauhaa sitä, että joo joo, kaikki kohdataan elämässä ikäviä asioita. Toiset saavat enemmän paskaa niskaansa kuin toiset. Eikä masennus aina tarkoita sitä, että ihminen on luovuttanut, kokoajan negatiivinen. Hetkittäin ihan sallittavaa olla masentunut. Kukaan jaksa koko ajan olla niin happy happy, jos oikeasti asiat ovat huonosti. On hyvä yrittää tarjota toisille sitä positiivisista ajattelutapaa, mutta kyllä sillä nyt on väliä onko päälläsi se viisi grammaa paskaa vai oletko hautautunut siihen täysin. Jos se pienemmän paskaläjän likaama tulee jauhamaan jättimäisen paskakasan hautaamalle kuinka ihanaa elämä on ja pitää vaan hymyillä koko ajan, niin se on jopa hiukan epäkohteliasta. Kyllä se hautautunut sieltä kaivautuu esiin, jos sitä paskaa ei lapata lisää päälle. Kasvaa vahvemmaksi ja selviää.
Jollei osaa kylmettää itseään, sitten voi voi. Ei se tarkoita sitä, että pitää täysin ummistaa silmänsä ympäröivältä maailmalta. On vain pakko, jos ei tahdo koko ajan surra sitä kuinka ihmisiä tapetaan, köyhät näkevät nälkää ym. Olen sitä mieltä, että yhtä lailla viisaita on masentuneissa kuin onnellisissakin. Onnelliset eivät välttämättä osaa suhtautua oikein masentuneeseen ja päästävät suustaan mitä typerämpiä fraaseja. Ei kaikki, mutta heitä on paljon. - 4esfetrw
Vastaan kysymykseesi eri tavalla. Sori. Jos poika kuka on tullut jätetyksi, tekisi itsemurhan, niin pienestä murheesta olisi kyllä henkensä päättänyt. Oli tuntunut pojasta kuinka pahalta tahansa. Ihmiset eivät aina osaa verrata murheitaan toisenlaisiin murheisiin. Suhdeluvut täysin hukassa. Leukemiaa sairastava taas voi olla hyvinkin positiivisesti suhtautuva. Kaikille selvä asia. Mutta jos se vielä elossa oleva jätetty poitsu tulisi jauhamaan leukemiapotilaalle, että äläpä siinä nyt ole murheissasi, hymyillään vaan, kyllä minullakin huonosti menee, kaikki kokee vastoinkäymisiä, älä ole masentunut, niin miltä toisesta tuntuisi. Tsempata saa, mutta ei vähätellä toisen murheita, jos tietää, että toisella asiat kuitenkin huonommin
- fdghdsfhfdgj
4esfetrw kirjoitti:
Niin yksilöllisesti suhtaudumme esim. sairauksiin. Niitäkin on laidasta laitaan, vakavia ja ei vakavia. En kyllä mitään ristiriitaista kirjoittanut. Et ymmärtänyt tekstiäni. Ehken tarpeeksi tarkkaan jaksanut selittää. Tarkoitin, että tuskan määrä kyllä vaihtelee ihmisten välillä. Ei jaksa rautalangasta vääntää. Suhtautuminen ikäviin asioihin vaihtelee, koska olemme yksilöitä. Edellisessä kommentissani kirjoitin, että olemme yksilöitä.
Rakastaa kannattaa, opetella, jos ei osaa. Pointtini se, että meidän jokaisen elämäntarina on erilainen. Turha jauhaa sitä, että joo joo, kaikki kohdataan elämässä ikäviä asioita. Toiset saavat enemmän paskaa niskaansa kuin toiset. Eikä masennus aina tarkoita sitä, että ihminen on luovuttanut, kokoajan negatiivinen. Hetkittäin ihan sallittavaa olla masentunut. Kukaan jaksa koko ajan olla niin happy happy, jos oikeasti asiat ovat huonosti. On hyvä yrittää tarjota toisille sitä positiivisista ajattelutapaa, mutta kyllä sillä nyt on väliä onko päälläsi se viisi grammaa paskaa vai oletko hautautunut siihen täysin. Jos se pienemmän paskaläjän likaama tulee jauhamaan jättimäisen paskakasan hautaamalle kuinka ihanaa elämä on ja pitää vaan hymyillä koko ajan, niin se on jopa hiukan epäkohteliasta. Kyllä se hautautunut sieltä kaivautuu esiin, jos sitä paskaa ei lapata lisää päälle. Kasvaa vahvemmaksi ja selviää.
Jollei osaa kylmettää itseään, sitten voi voi. Ei se tarkoita sitä, että pitää täysin ummistaa silmänsä ympäröivältä maailmalta. On vain pakko, jos ei tahdo koko ajan surra sitä kuinka ihmisiä tapetaan, köyhät näkevät nälkää ym. Olen sitä mieltä, että yhtä lailla viisaita on masentuneissa kuin onnellisissakin. Onnelliset eivät välttämättä osaa suhtautua oikein masentuneeseen ja päästävät suustaan mitä typerämpiä fraaseja. Ei kaikki, mutta heitä on paljon.Ymmärsin kyllä tekstisi. Opettele kirjoittamaan ulos se, mitä tarkoitat niin ei tule epäselvyyksiä.
Kyllä mun mielestä masentuneisuus on tunnetila, ei sairaus. Ja jos joku elämää ihannoiva tulee jauhamaan tällaisia asioita masentuneella, mun mielestä masentuneella on ihan samanlainen vastuu ammentaa kuulemastaan kuin ns. "terveelläkin". Ei kait se nyt älykkyyteen vaikuta?
Masentuneita turhan usein paapotaan ja nostetaan jollekin marttyyri korokkeelle. Näin ei tarvitsisi olla. Parhaiten mielestäni opettaa se, kun joutuu pärjäämään omillaan.
Elämässä on pakko pärjätä, aivan kuten sinäkin sanoit.
Onnelliset ihmiset eivät muista, mitä masennus on, koska ovat niin vierastautuneet siitä. Onnellisuus on jotain, mistä pitää kiinni. Silloin ei tule miettineeksikään masennusta. Yleensä ne fraasit pitävät paikkansa. Niissä on vain se ongelma, että ne ovat maallikko muodossa. Niissä on kuitenkin usein jokin syvällisempi tarkoitus. Se on niille, ketkä sen haluavat ymmärtää. - 4esfetrw
Opettele itse keskustelemaan. Jos jokin jää epäselväksi, keskustelun lomassa ne kyllä tulevat esille. Osaan kyllä kirjoittaa.
Kyllä älykkyys vaikuttaa siihen, että osaako ammentaa kuulemastaan. Sitä taitoa voi kuitenkin petrata. - sfgdhh
4esfetrw kirjoitti:
Opettele itse keskustelemaan. Jos jokin jää epäselväksi, keskustelun lomassa ne kyllä tulevat esille. Osaan kyllä kirjoittaa.
Kyllä älykkyys vaikuttaa siihen, että osaako ammentaa kuulemastaan. Sitä taitoa voi kuitenkin petrata.Touche.
- justiisajoo
olikohan sielun veljien vai kenen biisi mis lauletaan: lapioimme paskaa..... hyvin kuvaavaa.koska sitähän meillä riittää.työhanskat käteen ja vittumainen asenne päälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit305939Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen3113880Olisit ollut varovaisempi
Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e523244TTK-tähti Saana Akiola paljasti tv-ohjelmassa tapahtuneen ahdistelun
Olisko pitänyt suunnitella ulostulo paremmin? Nyt lehdet soittelevat kaikki 8 läpi ja kuusi sanoo ettei koskenut häntä.373066- 1642444
- 552076
Elisa laskuttaa jo sähköpostilaskusta erikseen euron
Paperilaskuista on otettu lisämaksua jo ajat sitten, mutta nyt Elisa ottaa euron siitä että lähettävät sähköisen laskun1231970Oho! Susanna Laine kohtasi epäonnea lomareissulla Italiassa - Avaa tilannetta: "Vähän sahaavaa..."
Ou nou! Tsemppiä kuitenkin loppulomaan Italiassa, Susanna Laine ja mahdollinen seuralainen! Lue lisää ja katso kuvat:111640Sinulle, tahtoisin kertoa mitä
ajattelen siitä. Ehkä olen väärässä, mutta minusta kuulostaa jonkin alulta, mutta ei kerro minkä. Se selvinnee myöhemmi281609Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s71597