Ahdistuneisuuden fyysiset oireet

Mietin siis voiko tämä kaikki oireilu johtua tämän sairasrumban ahdistuneisuudesta ja niin että paniikki olisi alkanut esim vaan migreenikohtauksesta mikä olisi aiheuttanut nämä kaikki muut oireet sitten ja tästä olisi kasvanut ns lumipalloefekti ja tässä vaiheessa syy oireisiin olisi enää ahdistuneisuudessa?

Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö voi ilmetä kropassa vaikka miten! Mulla oli sydänoireita, päänsärkyä sekä migreeniä, palaa kurkussa, kummallisia kuristavia olotiloja... Helpottivat kolmen vuoden psykoterapian jälkeen muutama vuosi sitten. Podin noita oireita noin kuusi vuotta, ennen kuin pääsin terapiaan (lue: sain itseni hoidettua sinne, terapiaan pääsee kyllä, jos niin itse haluaa!). Hae keskusteluapua itsellesi nyt ainakin aluksi. Hienosti ajattelet kyllä jo itsekin tilanteestasi! Pohdi, onko itselläsi kaikki muuten hyvin ja ihmissuhteisiin liittyi ainakin mulla kauheasti ongelmia... Olin ns. kiltti tyttö. Olen edelleen, mutten anna muitten enää viedä mua ja päättää mun elämästä! Kannan myös oman vastuuni! Voimia ja kaikki järjestyy kyllä, kun niin haluat. Ala urheilla, jos et sitä jo tee! Antaa hirveästi voimia. Edes sitten rauhallista kävelyä. Venyttele. Vältä alkoholia ja kahvia ja syö terveellisesti. Näitä ideoita aina väheksytään, mutta auttavat usein. Ja ehkä tärkein: ajattele muuta kuin omaa oloasi!!!

Mulla on nuo aika samat kuin aloittajalla. Alkoi 2 vuotta sitten. Jotain 1.5 vuotta oon ollut sairaslomalla.
Itse kanssa epäilin kaikenlaista fyysistä vaivaa, mutta kaikin puolin terve pitäisi olla. Se on tosiaan vaan pitäisi. Se vaan täytyy olla se kova ahdistuneisuus. Lisäksi on myös paniikkihäiriö, mutta kohtaukset ei ole ollenkaan pahoja, ne ei oikeastaan haittaa mitään. Ainakin paniikkikihtauksen se hyperventilaatio sai aikaan että tuli pitkästä aikaa sellainen kunnon migreeni. Eli vasen puoli päästä kipeä, tunnoton/puutunut myös. Vasen käsi puutunut/tunnoton. Meni ohi ja jäi niskan kankeus vaan ja pääkipu vielä seuraavaksi päivääkin lievästi. Ei tullut auraa, eli sitä huonoa näköä jota mulle joskus on tullut.
Ei ole tosi pitkään aikaan tullutkaan vasemman pään puolen pääkipua, eikä vasemman käden tunnottomuutta.
Oli jännä kun paniikkihäiriö sai sen migreeninkin laukeamaan. Ei ollut ollenkaan paha kokemus kun nuo jutut nyt tietää. Pienenä oli oksentelua pääkivun takia, mutta ei nyt enää ole ollut.

Oma mielipide on että ei tuollaisena ahdistuneena kannata miettiä töihin paluuta. Jollain konstilla sen jalkojen voimattomuuden tulisi saada korjattua. En tiedä vaan millä konstilla. Toki jos jalat on vaan vähän voimattomat, niin ehkä töihin pystyy. Mulla ne jalat on sellaiset jäykät pökkelöt, jos niitä enemmän rasittaa, niin ne kipeytyy vain enemmän. Jalkojen kivut on mulla se kaikkein eniten rajoittava juttu. Jaloissa ei ole mitään vikaa mutta ilmeisesti tuo ahdistus saa jalat noin ihmeellisesti kipeytymään. Portaitakin pystyy nousemaan ja laskemaan, mutta varsinkin portaissa huomaa että jotain on pahasti "vialla".

Mulla oli joskus toissä ollessa pää lähes aina viikonloppuisin kipeä. Nyt on säännöllinen unirytmi niin ei ole pää ollut kipeä. Voi pää olla joskus vähän tokkura, mutta ei juuri tällä hetkellä kumminkaan. Nyt käytössä on ollu mirtatsapiini ja 25mg ketipinor, tuosta ketipinorista ei mitään hyötyä ole, mutta ehkä parantaa vähän unta. Opamox on myös mutta se on niin lelu että oon jättänyt sen purkkiin.
Mulla yksin olo ei tuota mitään pelkoa.
Jos joku käy koputtelemassa ovia, niin siitä kyllä alkaa sydän pamppailla. Sellainen on tullut, ei ole ennen ollut sellaista. Tohdin kyllä mennä tutkimaan että kuka siellä, mutta tuollaisia turhia pelkoja on ilmestynyt. Ei myöskään huimaa yleisillä paikoilla ja pystyn kaupassa käymään. Mitään isompaa masentuneisuutta en ole itsessäni huomannut, vaikka se masennus vielä on diagnoosina. Ei tietystikään oikein mitään saa aikaiseksi, mutta se johtuu noista fyysisistä kivuista. Ulkona ei niin paljon kipuja ole.
On se myös voimattomuutta, ainakin töissä oli että ei pystynyt enää tekemään työtä jota ennen oli pystynyt tekemään.
Nukkumattomuuskin voi aiheuttaa noita oireita. Mutta vaikka nyt nukun, niin kivut ei ole kumminkaan minnekään menneet. Eikä ahdistuneisuuskaan ole laskenut, ehkä ennemminkin vaan lisääntynyt ja ehkä kivutkin on vain lisääntyneet vähän. Jalat voi siis olla ihan "tulessa", ei niitä tee mieli yhtään liikutella, kun ovat niin kipeät ja vähän kankeat. Jumppaan kyllä päivittäin ja ulkoilen, mutta se ei juuri vaikuta mitään.

Taitaa kuulua ehkä taudinkuvaan että epäilee kaikkia mahdollisia vaivoja ja selityksiä. Itse en ole selityksiä keksinyt jalat vaan on kipeät. Ja nimen omaan fyysiset oireet on kovia. Mulla diagnoosina vielä tällä hetkellä että ei somaattisia oireita, mutta se taitaa olla täyttä kökköä.