Toisen korvan kuulon menetys ja herätys työaamuna?

Saattaapi käydä niinkin, että jompikumpi meistä yrittää ravistella toista hereille siinä kuitenkaan onnistumatta jokunen aamu;)

Ja minä mihinkään töihin enää halua, en ikinä, haluan eläkkeelle. Työni on jo tullut tehtyä, olenhan ollut jo monia vuosia työelämän pyörteissä, joten sanoinkin tolle työpaikan tarjoavalle esimiehelle, että "PIDÄ TUNKKIS, en mä halua tulla sun mestaasi orjailemaan"; hanki halvempi käskyteltävä ja pienemmällä palkalla kuin mitä mulle joutuisi makselemaan!"

kuulon alenema! ajoi minutkin eläkkeelle...!! muina vaivoineen!! (tinnitys/masennus)

Kuinka ihmeessä pääsit eläkkeelle kuulon aleneman vuoksi jne.? Vai oliko masennus kenties pääasiallinen syysi eläkkeesi saamiseksi?
Itse olen ehdottanut eläkkeelle hakeutumistani, mutta viimeksikin ns. oma lääkärini vain katseli mua päästä jalkoihini, ja tokaisi: " Mun täytyy sanoa, että ettei sua kyllä lasketa eläkkeelle noilla vaivoillasi." Mutta kun ihmettelin, että "täh?Vakuutuslääkärihän sen päättää, etkä sinä", niin sitten alkoi selvittämään,että "niin noh, minähän sen B-lausunnon tietysti kirjoitan ensin jne. sinne vakuutuslaitokseen..."

Kiitos vinkeistä, mutta eivät toimi mun kohdallani ENÄÄ. Nyt ei ole kyse ainoastaan heräämisestä ajoissa aamuisin töihin, vaan ylipäätänsä ei kukaan jaksa olla töissä tinnityksenkin rallatellessa toisessa korvassa alati ja tuo laaduton kuulolaitekin annettiin mulle liian myöhäisessä vaiheessa kokeiluun (näin sanoi itse audionomikin ensitapaamisellamme parisen vuotta sitten) - kappas vaan, mutta se näet häiritsee ihmisen psyykettä sen verran, ettei vaan jaksa- ottaen huomioon kaikki muutkin ajan saatossa tulleet raihnaisuuteni kropassani; jopa vielä ne selvittämättömät vaivatkin, joiden tutkinta on pahasti kesken, koska tässä sairaanhoitopiirissä kaikki etenee etanan tavoin hitaanlaisesti, vaikka ihmistä olisi jo ambulanssilla viety kovien kipujen takia ensiapupolille!!!!!
Nyt ei tarvittaisi kuin sellainen lääkäri, joka ymmärtää laittaa eläkehakemukseni vetämään!

niin helpolla! sinne ei pääse... melkoinen "prosessi" se on...!!!!

Aivan olet kuuleppas oikeassa, eli en kuules pysty enää työn tekoon, koska luitko jo aiemmin, että mulla niinku on muitakin työn tekoa haittaavia tekijöitä kropassani, ettäs niinku niin!!!!!!

Nm:llä "jobbas" Kiitos hyvästä mielipiteestäsi, mutta eipähän se mua lohduttanut:( ei sitten yhtään, koska tiedän tuon, ja etenkin sen suunnattoman nihkeyden lääkäreiden taholta edes ryhtyä tekstailemaan B-lausuntoa eläkeyhtiöön, vaikka eiväthän hoitavat lääkärit potilaansa eläkkeelle pääsyä kuitenkaan suoranaisesti päätä, vaan sen päättää lopullisesti tosiaankin se näkymätön vakuutusyhtiön lääkäri, joka ei ole eläkkeelle pyrkivää henkilöä koskaan edes tavannut.
Eihän kuolemaan johtava sairauskaan enää ole ns. suora tie työkyvyttömyyseläkkeelle, kuten se oli vielä hyvinä taloudellisina aikoina. Tämän tulin näkemään erään läheiseni kohdalla karvaasti, sillä läheiseni tehtyään työtä pitkän uran eli kolmekymmentä vuotta sai eläkepäätöksensä vasta kuukautta ennen kuolemaansa, ja sitä ennen läheiseni oli vakavaan tautiinsa sairastuttuaan paria vuotta ennen kuolemaansa töissä vielä, kunnes vakava sairaus otti yliotteen ja se eteni ja se olikin sitten menoa ja ryminällä vain puoli vuotta sairaslomalla läheiseni sairastettuaan. Ei ollut lääketieteellä antaa apujaan, ja kuolema tuli väistämättä jo viidenkympin ikäisenä. Mutta herää kysymys, minne menivätkään läheiseni keräämät työeläkevakuutusmaksunsa vuosikymmenten aikana? Itsehän hän ei ehtinyt niistä rahoista nauttia kuukautta pitempään, ja senkin viimeisen kuukauden kuolemansairaana.
Ja eikä käynyt parille muullekaan sukulaiselle hyvin, vaikka molemmat ehtivät pitkän ja katkeamattoman työuransa suorittaa samalla työnantajalla, ja jäätyään vanhuuseläkkeelle, molempien kohtaloksi koitui eläkepäiviensä ajan sairastaa syöpää, ja vain parisen vuotta, ja niinpä saimme jälleen juoda kahvia pastorin ja kanttorin kanssa.
Mutta kuten vanha sanontakin sanoo, että "toisen kuolema on toisen leipä".